Tervehdys verkkoon. Olen kirjoitellut parina viime talvena Uuteen Suomeen kymmeniä blogeja Helsingin talvikunnossapidosta.Osin niiden seurauksena ylipormestarin asettama työryhmä on saanut valmiiksi raportinsa aiheesta. Välissä on käytä operaatio Lumisotakin.
Lumipeitteen paksuus ontällä hetkellä 52 cm Helsingin
Kaisaniemessä. Talven alusta mitattuna lunta on satanut reippaasti enemmän, 189
cm. Vastaavat luvut edellisenä talvena olivat 60 cm ja 158 cm. Sitä edeltävänä
talvena 2008–2009 lumen paksuus oli 18 cm, lunta oli tuolloin satanut 132 cm.
Lumettomana talvena 2007–2008 lunta ei ollut maaliskuun 20.päivä,
kokonaissadannan ollessa siihen mennessä 64 cm.
Tekstin vieressä olevaan kuvaan on piirretty neljän
viimetalven lumitilanteen kehitys. Jos tilastoon halutaan uskoa, lumet
häviävät seuraavan kolmen viikon aikana:
Helsingin Uutisissa julkaistiin tänään artikkelin Miljoonat hupenevat talvikunnossapidossa. Sen verran oli ajatuksiani fiksattu (?), että julkaisen ohessa alkuperäisen, jonka sanomana ei ole miljoonien hupeneminen, vaan tuhlaaminen.
Lunta tupaan – kahden viikon varoitusajalla kalusto
hommiin
Merenkulku muokkaa rannikon pienilmastoa nopeuttamalla jäiden lähtöä. Sen seurauksista on keskusteltu pari talvea. Lumisateiden ja avoimen meren yhteys on osoitettu. Toissaviikolla alkuviikosta avattiin Helsingin edustalla ulkosaariston sisällä kulkeva rannikkoväylä. Se kulkee Santahaminan editse Harmajalta Vuosaareen. Pari päivää myöhemmin, 27. päivän pakkasissa, oli mahtavat merisavut. Sydäntä kirveli kun Kauppatorilta
katselin mitkä valot ja kuvauksellisuus. Samanaikaisesti väylä suureni ja leveni valtaisaksi railoksi. Lopun hoitivat
tuulet.
Vuosi sitten lunta oli Helsingissä tammikuun puolivälissä 30 cm. Toimittajat kauhistelivat lumen määrää. Sillon kuukauden ponnistelujen jälkeen lumityöt oli saatu käyntiin koko kaupungin alueella. Tänä talvena lunta on ollut jo joulukuun alusta lähtien puolen metrin verran. Enää kukaan ei jeesustele aiheella. Lumityötkin käynnistyivät jo menneen vuoden puolella.
Nyt osin ymmärrän, miksi Helsingissä lunta on poistettu kustannuksista, tässä tapauksissa miljoonista euroista piittaamatta. Olen aikaisemminkin puhunut nimbyilystä, jota erityisesti esiintyy Helsingin virkamieskunnassa. Toki ymmärrän, että Metro-Marja on nuo kommentit vasiten valinnut. Ymmärrän historioitsijana, että perinteitä vaalitaan. Mutta en voi ymmärtää sitä, että teknisellä toimialalla vastustetaan parempaa tekniikkaa, jolla saadaan edullisemmin, nopeammin ja vaivattomammin parempaa tulosta.
Nyt alkaa tapahtua. Helsingin Rakennusvirasto testaa kahden päivän ajan maailmankuulua Arctic Machinen lumenkuormainta erilaisissa lumenpoistotilanteissa. Sen verran jurppi joulun alla, että soitin A.M.:n toimitusjohtajalle, että joutaisivatko Stadiin. Olivat myyneet jo tuolloin talven tuotantonsa Venäjälle. Sinne lähetetävästä tammikuun erästä puhuttiin yhden laitten tulevan Helsinkiin testeihin.
Helsingin kaupunki on nyt osoittanut, että katujen kunnossapito-ongelmaan saatetaan aidosti ehkä päästä käsiksi vain pysyvillä ajoneuvojen siirtokehoituksilla. Nyt se on julistettu kymmenille kaduille sydän- ja lopputalveksi.
Eihän näin voi olla, vai voiko, mietitään vähän.
Vakavia ongelmia talvikunnossapidossa.
- Lumen
hävittämisen kustannukset karkaavat käsistä
Helsingissä hääri 11. päivä lumenajossa 850 kuorma-autoa. Lumenkuormaus-, auraus- ja höyläyskoneita pörräsi yli 500. Päivän aikana kuljetettiin yli 10 000 lumikuormaa parillekymmenelle lumenvastaanottopaikalle. Kiire oli jokapuolella. Pelättiin jo pakkasia ja lumen jäätymistä. Kiersin iltasella Munkkiniemen, Sörnäisen, Kulosaaren, Herttoniemen, Laajasalon, Kruunuvuoren, Jollaksen ja Laajasalon. Jälki oli rajua, edellisenä yönä oli puhkottu väkisin auki asuntokatuja.