Merivoimien muutos: Tammisaari ja Upinniemi
Murheisin mielin osallistuttiin tänään tiedotustilaisuuksiin ympäri Suomen puolustusvoimauudistuksesta. Positiivista on, että varukunnissa järjestettiin tiedotustilaisuudet asiasta aamulla kello 09.30 alkaen. Komentajat kertoivat henkilökunnalleen sanoman, miten puolustusvoimat aikoo selvitä ahdingostaan. Neljässä vuodessa on kursittava kasaan 825 000 000 euroa.
On ymmärrettävää, että lakkauttamiset aiheuttavat katkeria tunteita; miksi juuri meidän varuskunta. Mutta ikävämpää on, että ahdinkoa pahennetaan spekuloimalla hyvin populistissävyisillä perusteilla, miksi joku toinen olisi pitänyt lakkauttaa.
Puolustuvoimat on nyt Pariisin rauhansopimuksen jälkeisen kauden suurimman uudistuksen edessä. Lakisääteiset tehtävät on kyettävä hoitamaan, uskottavuus on säilytettävä, asevelvollisuus ja maanpuolustustahto ovat toiminnan selkärankana ja koko maata tulee puolustaa. Kaikki tämä on kuitenkin tehtävä huomattavasti pienemmin resurssein.
Hajautettu taistelutapa - merkittävin uudistus
Puolustusvoimien uudistusesityksen, siis puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin, tarkoituksena on ollut esittää, miten rahoitusahdingosta noustaan. Tarkoitus on toki yleisesti tiedossa. Harvempi spekulantti on kuitenkaan pohtinut, että saman aikaisesti on käynnistetty sodan jälkeisen Suomen maavoimien merkittävin uudistus; hajautetun taistelutavan koulutus niin sotilasopetuslaitoksissa kuin jo osalle varusmiehistä ja suunniteltu maavoimien joukkojen uuden taistelutavan edellyttämät hankinnat. Tämän uudistuksen ja sen edellyttämien hankintojen toteutuminen on tae uskottavalle puolustuskyvylle. Pysyttäytyminen perinteisissä malleissa olisi sen tuho.
Merivoimien liikkuvat hajautetun taistelutavan joukot
Merivoimien uudistushankkeet ovat mittavia. Merivoimat vastaa myös koko laajan saariston puolustamisesta ympäri Suomen niemen.
Meripuolustusalueet lakkautetaan. Joukko-osastot siiretään suoraan merivoimien esikunnan alaisuuteen. Kotkan pataljoonan vuotuinen 250-300 varusmieshen koulutus ja 80 kantahenkilökunnan osaaminen siirretään Upinniemeen. Pataljoona lakkautetaan.
Isosaaresta ja Santahaminasta siirretty Suomenlinnan rannikkorykmentti aloitti rannikkojalkaväen koulutuskeskuksessa toimintansa helmikuun saapumiserästä alkaen I. Upinniemeen onkin nyt syntymässä yli 1000 varusmiehen suuruinen merivoimien koulutuskeskus. Kaikki olevat tilat tarvitaan tehtävän täyttämiseksi.
Luovuttaessa kiinteästä rannikkopuolustuksesta siirryttiin liikkuvaan puolustukseen, siis myös liikkuvaan rannikkojalkaväkeen. Nyt on myös merivoimiin valmisteltu koulutuskeskus hajautetun taistelutavan opettamiseen, mutta saaristossa, toisin kuin maavoimissa.
Tammisaaren varuskunta hiertää. Miksi se hiertää? Ketä se hiertää? Puhutaan vain kieliksymyksistä. Näin ei kuitenkaan oikeasti ole. Toivonkin, että toisin väittävät perustelevat kantansa myös sotilaallisi operatiivis- taktisin perustein, koska ne syyt ovat hyväksyttäviä syitä samaisten henkilöiden puhuessa puolustusvalmiudesta. Toisenlaiset syyt ovat populismia.
Meripuolustuksen liikkuvinta osaa edustaa laivastoyksiköt ja niihin liittyvä merijalkaväki. Sen osaaminen voidaan kustannustehokkaasti kouluttaa merivoimien osana merellä. Maavoimien mantereisen Suomen joukko-osaston lakkauttamisen syiden vertaaminen merivoimien merellisen Suomen merijalkaväen koulutukseen säilyttämiseen on perusteetonta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Wallinilla on tunnepohjainen suhde Dragsvikiin. Ei sellainen sovi puolustusministerille.
Laittaisiko hän sotatilanteessakin tuleen ensiksi suomenkieliset kuten varuskuntien lakkauttamisessa ja säästäisi "omiaan"?
Miten ilmenee? No kun asioista ei oikein ole perusteellisesti selvillä ja kova halu ottaa kantaa, niin eiköhän silloin asioihin suhtautuminen ja kannan ottaminen ole tunneperäistä (mutu).
Täi mistä minä tiedän. Näin ainakin meikäläisellä.
Ruotsinkielisissä lehdissä antamistaan lausunnoista. Mm. Hufvudstadsbladet.
Pohjanlahden rannikon kunnista lähti sotilaskarkureiksi Ruotsiin esimerkiksi vuonna 1944 yli 500 ruotsinkielistä asevelvollisuusikäistä miestä. Viime sotien aikana näitä karkureita oli useita tuhansia. Paikallisten nimismiesten ja muitten poliisiviranomaisten ajasta huomattava osa tärvääntyi ruotsinkielisten sotilaskarkureitten jahtaamiseen ja rannikon vartiointiin.
Kannattaa tutustua arkistoihin.
Ryyti,
missä mielessä vähiten? Absoluuttisesyi vai suhteessa kunnan miesmäärään?
Oletko nähnyt dokumentin suomalaisten salaisesta siirrosta Ruotsin puolelle salaiseen tiedusteluun?
Antero ei taida tietääkään, että olen tutkinut asiaa aika paljon. Tuolla on malliksi http://www.jarmonieminen.fi/historia/ . Tuntuvat käyttävän minun teksetejä ahkeraan Suomi24:ssa todistellessan, miten surkeita ovat ruotsinkieliset.
Kysyiset kirjoittelut on pelkää panettelua. Julkaisen seuraavassa kirjassani "Santahamina - Sinivalkoinen saari" kolmen talvisotaan Helsingin linnakesaarien, Helsingin ja Uudenmaan ruotsinkielisistä perustettujen pataljoonien kohtalon Viipurinlahdella. Heidät heitettiin ilman sotakokemusta käsittämättömän koviin tehtäviin, joista he suoriutuivat liiankin sankarillisesti. Kannattaa käydä katsomassa marmoritauluja Suomenlinnan kirkossa.
Totta on Munsalan soutajien osalta. Mutta on täysin väärin yleistää asiaa.
Jarmo Nieminen
Minä en panettele, perustan käsitykseni dokumentteihin.
Vuonna 1941 lähetettiin kokemattomia suomenkielisiä asevelvollisia valtaamaan ruotsinkielisille takaisin Hanko. Operaation ensimmäisen päivän miestappiot olivat huomattavat. Esimerkiksi pikkuserkkuni kaatui siellä 19-vuotiaana ja isäni haavoittui. Kun sitten sodan jälkeen ruotsinkielistenkin olisi pitänyt osallistua maanluovutuksiin siirtoväelle, ei heiltä saatu aariakaan.
Hyvä niin, suosittelenkin sinulle lisää luettavaa
- Pentti, Haanpää. Korpisotaa. Otava 1941.
- A.E.Lyytinen - T.Reponen - Y.E.Pohjanvirta - E.A.Hukari: Koivisto ja Vipuronlahti 1939-44. WSOY 1958.
- Antti Juutilainen. Rinta Rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY 1997.
- Taavi Peltola. Hankiin hautautunut kylä. Yliopistopiano 1999.
Pekka Manner, toivon, että tarkastat tietämyksesi esimerkiksi ruotsinkielisten erillisten pataljoonien ja kevytosastojen käytöstä Viipurinlahdela helmi-maaliskuussa 1940. Ne oli perustettu Uudenmaan ruotsinkielistä asevelvollisista. Kommenttisi on tältä osin täysin väärä.
Kyllä se on Jarmo Nieminen jonka pitää tarkistaa tietonsa.
Sotiemme sankarivainajat kunnittain. Lähde: Isänmaan puolesta. Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945. Tarmo Metsälä.
Vähiten kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)
550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais
Itse tutkin sotahistoriaa sinä kuolntilastoja . Ruotsinkielinen kunta on eri asia kuin ruotsinkielisestä reserviläisistä perustetut pataljoonat .
Suomi tarvitsee hyvin koulutetun ja varustetun merijalkaväen. Jurmot tuettuina Nemolla varustetut Jurmot, jne.
Se on sitten ihan eri asia pitääkö rauhanajan varuskuntana säilyttää nimenomaan Dragsvik.
Yöpyessäni ja muutenkin tutustuessani kyseiseen varuskuntaan siellä ei ollut sotilaallisesta valmiudesta hajuakaan, no, olkoon en kirjoita enempää.
Itse oletan, että Suomen kokonaismaanpuolustuksen kannalta olisi parempi, että ruotsinkieliset suomalaiset palvelisivat samoissa varuskunnissa muiden suomalaisten kanssa. Me olemme ihan samoja suomalaisia kaikki.
Terve Juhani, onko sinulla esitystä, mikä olisi merijalkaväen koulutspaikaksi Dragsvikin tilalle?
Kun minä aikoinaan palvelin Upinniemessä, niin silloin sinne mahtui myös meidän silloinen merijalkaväki.
Oletan voitavan saavuttaa säästöjä jos tehdään hieman suurempia koulutuskeskuksia - tietysti toteutus pitää hoitaa kunnolla tai ei saavuteta mitään säästöjä.
Kaikkia munia ei tietenkään saa panna yhteen koriin, mutta minusta omien havaintojeni mukaan Dragsvikin porukka ei edes ollut "muna" puolustusvalmiuden kannalta katsottuna. Siihen tosin saattoi olla syyllinen edellinen Puolustusvoimain komentaja Kaskeala, eikä suinkaan Dragsvikin porukka.
Varmuuden välttämiseksi kerron, ettei minulla ole yhtään mitään ruotsinkielisiä suomalaisia vastaan, minusta he ovat ihan yhtä hyvä suomalaisia kuin me muutkin.
Juhani juuri noin: "Oletan voitavan saavuttaa säästöjä jos tehdään hieman suurempia koulutuskeskuksia - tietysti toteutus pitää hoitaa kunnolla tai ei saavuteta mitään säästöjä."
Näkisin, että rannikkojalkaväkikoulutuksen keskittäminen Upinniemeen perustettavaan koulutuskeskukseen tehostaa koulutusta. Itseäni lämmittää kovasti että meritiedustelun huippuosaamista tuodaan nyt myös rannikkojoukkojen koulutuskeskukseen. Nimittäin Kotkan rannikkopataljoona on aiheeseen erikoistunut pataljoona ja kova osaamisessaan. Toki myös ymmärrän, että Kotkan rannikkopataljoona Haminassa oli merivoimille ilmeisen kallis yksikkö.
Vaihdetaan Dragsvikin kieleksi suomi ja katsotaan, kauanko varuskunta on enää olemassa.
Nyt ei mahdu, johtuen rannikkopataljoonan ja rannikkorykmentin siirtämisestä Upinniemeen. Mahtuminen onnistuu vähentämällä varusmiesten määrää tai rakentamalla uusia kasarmeja. Viimeksi mainittu on kuitenkin donnerimaisesti sanottuna dorka-ratkaisu.
Linnakkeista luopuminen on lisännyt rannikkojoukkojen joukkotuotantomäärää.
Kotkan Rannikkopataljoonan olisi voinut pistää vaikka Isosaareen.
"Merijalkaväen" olisi voinut pistää Upinniemen sijasta vaikka Turun Pansioon. Siellä he olisivat olleet lähempänä Ahvenanmaata, johon pitää valmistautua seuraavaan Operaatio Kilpapurjehdukseen.
Pansioon on rakennettu vuosikymmenien kuluessa valtavasti hyviä tiloja, osin kallioluolastoina.
-----
No, se Dragsvik ei ole mikään elämän ja kuoleman kysymys. Minun puolesta olkoon sitten siellä missä on.
Oleellisinta on kohottaa Suomen puolustuskykyä ja puolustusvalmiutta, eikä itkeä joidenkin rauhanajan koulutuskeskusten vuoksi.
"Kotkan Rannikkopataljoonan olisi voinut pistää vaikka Isosaareen."
Mutta niin ei tehty. Linnakkeet pannaan kylmäksi ja säästösyistä. Varmaankin jonkun vuoden kuluttua saaret paannan myyntiin, kuten jo niin monessa paikkaa on käynyt. Paitsi rahat eivät tule puolustusvoimille, vaan kiertävät Senaatin kautta kauas kauas muualle.
Hyvä Juhani, sinussa on potkua: "Oleellisinta on kohottaa Suomen puolustuskykyä ja puolustusvalmiutta, eikä itkeä joidenkin rauhanajan koulutuskeskusten vuoksi."
m.o.t.
Putkinen on toki innokas maanpuolustuksessa ja se on hyvä. Mutta pitää kuitenkin ottaa huomioon sekin, että kun Putkinen oli halukas upseerikoulutukseen vuonna 1972 suorittaessaan varusmiespalvelustaan, niin häntä ei RUK:hon laitettu. Kyseessä olivat ne nk. "tarvittavat syyt".
No, Putkinen on edelleen tästä niin tuohtunut, että sättii siihen vaikuttaneita upseereita sangen rajusti. Puolustusvoimain komentaja on kuulemma "punikki" ja nykyinen tiedustelun johtaja "ryssien perseen nuolija".
No, Putkinenkin on toki sotilasurallaan edennyt. Hän on runsaan kertausharjoituksen ansiosta reservin kersantti. Putkinen on syntynyt vuonna 1952, eli hän on ihan saman ikäinen kuin on "presidentti" Putin.
Väärällä nimellä minusta valehteleva "Jaan Torukas" on surkea tyyppi.
Kun kävin aikoinaan viisi ja puoli kuukautta kestäneen erikoisaliupseerikurssin, johon minä nimenomaan halusin ja pääsin, niin koko kurssilta ei päässyt ketään RUKiin nimenomaan aliupseerikurssin pituuden vuoksi. Koulun johtaja erikseen pahoitteli minulle asiaa, etten sen vuoksi päässyt RUKiin (johon en ole edes halunnut).
En minä tiedä, eikös Suomi tarvitsi sellaisen Mistral-luokan aluksen pörräämään Suomenlahdelle. Suomelle riittäisi hyvin yksi, venäläisille niitä on tulossa neljä. [Pahoittelut sarkasmista]
Eiköhän vuosittaisissa varusmieikäluokissa liene tuhatkunta ruotsinkielistä, joista arviolta puolet ovat sellaisia, että heillä olisi vaikeuksia omaksua koulutusta suomeksi.
Yhden ruotsin kielisen varuskunnan ylläpitäminen ei ole liioiteltua perustuslaillisesti kaksikielisessä Suomessa, vaikka asia nähtäisiin siis puhtaasti kielipoliittisesta näkövinkkelistä.
Mikäli Dragsvik ansaitsee olemassaolonsa strategisessa mielessä, hyvä näin.
Kielipolitiikalla ei puolestaan saisi olla maanpuolustuksessa vähäisintäkään sijaa.
Nyt kun vauhdilla kohti Natoa liikumme, ottakaamme mallia iki-ihanasta emämaasta; Käsitykseni mukaan (korjatkaa jos olen väärässä) Yhdysvaltain armeijassakin palveluskieli on kaikille karusti yhteinen.
Muukalaislegioonassa kuulemma ranskan kielen oppii ulkomaalainenkin sujuvasti, kunhan kannustimet opintoihin vain on oikeankaltaisia.
"Kielipolitiikalla ei puolestaan saisi olla maanpuolustuksessa vähäisintäkään sijaa."
Äidinkielellä saatu koulutus menee paremmin perille. Kyse on siis myös maanpuolustuksen edusta. Sitä tukee myös palvelumotivaatio, joka on huomattavasti korkeampi, jos ympärillä on samankielisiä kavereita.
Reinon pohdinta strategisesta mielestä on paikallaan. Suomen puolustamisessa on muitakin suuntia, kuin nuolet sisämaassa. Ja voisi hyvin kuvitella, että niihin muihin suuntiin on syytä valmistautua niihin soveltuvin joukoin, jotka eivät kyllä ole korpisotilaita.
"Äidinkielellä saatu koulutus menee paremmin perille. Kyse on siis myös maanpuolustuksen edusta. Sitä tukee myös palvelumotivaatio, joka on huomattavasti korkeampi, jos ympärillä on samankielisiä kavereita."
Kriisitilanteessa on huomattava maanpuolustuksellinen etu jos maata puolustavat ymmärtävät toisiaan. Täytyy muistaa että armeijassamme varusmiespalvelee enenevässä määrin muutakin kuin suomen- tai ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia.
Motivaatiota saattaisivat nuorten miesten mielestä palvelusaikana lisätä monet muutkin mukavat jutut, varusmiespalveluksessa kun nyt vaan ensisijaisena tarkoituksena ei taida olla se, että kaikilla on koko ajan mahdollisimman kivaa.
Loistava tilaisuus sitäpaitsi ruotsinkielisille (ja muunkinkielisille) nuorille miehille harjaannuttaa suomenkielentaitoaan - muistetaanhan että kielten oppiminen on valtava rikkaus!
Ikäni lisääntymisen ja sodanajan vahvuuksien pienentämisen yhteisvaikutus pullauttaa minut varmuudella ulos rintamajoukoista eli valmiusprikaatien kokoonpanosta. No eipä totta puhuen enää hotsitakaan tätä maata tai ainakaan kaikkia sen asukkaita puolustaa.
Odottakaamme tyynesti kun Venäjä vapauttaa suomalaisen valkoisen heteromiehen. Veikkaan että tapahtuu siinä 10-25 vuoden sisällä. Historia on aaltoliikettä, eikä se autonomian aikakaan niin paha ollut...
Tapio taitaa olla ensimmäinen, joka pystyy laittaa puolustusjärjestelämn kehittämiselle tavoiteajan. Sinänsä tuon veraan tarvitaan, jos puolustusjärjestelmä luodaan täysin tyhjästä. Onneksi Suomessa on paremmin, mutta muutos taistelutavassa, siihen soveltuvine varusteineen, on oikeasti ISO JUTTU. Ja se on varmasti noteerattu jo Suomen rajojen ulkopuolella.
Nyt on ainakin maavoimissa ja näyttäisi myös merivoimissa olevan lähdössä liikkeelle jotakin aivan uuttaa.
Jotenkin tuntuu, että myös kirjoittajan perustelut Dragsvikin suhteen jäävät vajaaksi. Siis julkiset perustelut yleisölle, nyt ne taitavat olla vain aloittajan pääkopan sisällä.
Voi olla. Asia ei ole helppoa. Siis kielipolitiikka ei ole ainut syy miksi Hankoniemen tyvellä on varuskunta. Seuraava ei ole priorisointijärjestyksessä, jokainen voi suunnitella järjestyksen vapaasti:
1. Upinniemi on täytetty
Merivoimat vastaa nykyisellään ja jatkossa Suomen merialueen puolustuksesta, myös rannikosta ja saaristosta. Sitä varten on koulutettava uudentyyppisiä joukkoja, kun kiinteästä rannikonpuolustuksesta, siis linnakesaarista on luovuttu. Tätä koulutusta varten on nyt perustettu rannikkojoukkojen koulutuskeskus Upinniemeen. Sen vahvuus on yli 1000 varusmiestä vuodessa. Sitä varten alueen ampuradat, kasarmit ja huoltotilat tarvitaan koulutuskeskusksen käyttöön.
2. Raaseporissa on oleva infra valmiina
Raaseporissa on sodan ajan tehtävään tarkoitetun prikaatin kalusto sijoitettuna ao. varastoihin. Materiaalimäärä ei ole mikään pieni juttu. SA-tehtävään valmistautuminen tarvitsee siihen tarvittavat tilat.
3. Muualla ei ole olevaa tilaa
Niitä ei ole muualla, muutoin kuin lakkauttamalla alueella oleva joukko: niitä voisi olla Santahamina, Upinniemi tai Turku. Mutta Santahaminaaa laajennetaan, Upinniemi on täytetty ja Turkuun jää vahva laivastotukikohta.
4. "Merijalkaväkiprikaatin" sodan ajan tehtävä
Prikaatin SA-tehtävä selviää, kun tutkailee karttaa Suomenlahden suulla ja olevia meriväyliä. Lähtökohtanahan on, että koko Suomea puolustetaan.
5. Koulutusolosuhteet
...
Noista kielikysymyksistä tulee mieleen, että Ruotsin laivastossa
taitaa olla komentokielenä englanti.
Suomen ilmavoimissa se englanti taitaa olla myös kielenä.
Ruotsin laivastoyksiköt ovat ammattisotilaiden miehittämiä, kuten on myös Suomessakin.
Suomenruotsalaisten kannattaisi tehdä joko taktinen tai strateginen päätös. Pitkässä juoksussa myös heille olisi edullista muuttaa D kaksikieliseksi, onko se sitten taktiikka vai strategiaa, en tiedä.
Jos suomenkielinen haluaa palvelukseen Dragsvikiin, vaikkapa vain oppiakseen paremmin ruotsia, eikö hän pääse?
Monet suomenkieliset lapset ja nuoret menevät ruotsinkielisiin kouluihin kasvaakseen samantien kaksikielisiksi - siitä on etua.
Vähän off-topics, mutta H. Erosen blogissa Jukka Kuhanen kirjoitti:
"Aluepuolustusjärjestelmä on ollut maamme puolustuksen tukiranka 1930-luvun puolivälistä saakka. Nyt tämä romutetaan täysin ja maastamme muodostuu käytännössä sotilaallinen tyhjiö. Jotain merkitystä aikanaan oli mm. Salpalinjalla, vaikka sitä ei koskaan käytännössä testattukaan."
Mun mielestä asia ei ole ihan noin pahasti(?)
1930-luvulla valmistauduttii kahden perusvaihtoehdon mukaan joko hyökkäämään tai puolustamaan Karjalan kannaksella. Kyseessä ei ollut aluepuolustusjärjestelmä, vaan 1. ms periytyinen lineaarisempi puolusjärjestelmä yhtenäisine linjoineen ja niiden takana olevinen reserveineen, jossa suojajoukot viivyttivät edessä hetken aikaan.
Olen Jukka Kuhasen kanssa hyvin erimieltä. Hajautetun alueellisten joukkojen taistelutavan omaksuminen ja varustaminen on kaikkea muuta kuin tyhjiön luomista.
Minullekaan ruotsinkielinen varuskunta ei ole ongelma, kunhan siellä koulutetaan uskottavia joukkoja vaikkapa meripuolustukselle.
Mutta tämä Dragsvik-kritiikki ja poru muistakin rauhan ajan koulutuskeskuksista vie asian sivuun. Tosiasiahan on se, että viimeisen 20 vuoden aikana puolustusvoimat olisi halunnut sopeuttaa rauhan ajan infraansa enemmän kuin aluepoliittisista syistä johtuen on sallittu.
Iso kysymys näiden liikkuvien joukkojen tekemisessä on ulottuva ja tarvittaessa massiivinen tulivoima. Sitä ei valitettavasti saa pikkurahalla. Tässä "uudistuksessa" puolustusmateriaalin hankintarahat ovat putoamassa enemmän kuin toimintarahat, joilla pyöritetään koulutusta ja varuskuntia. Tämä ainakin 150 miljoonan vuosittainen leikkaus on puolustuskyvylle lopulta kaikkein vaarallisinta. Lue lisää: http://patriootti.blogspot.com/2012/02/malli-katainen-ja-holmolaisten-ho...
Näin suurissa summissa tulee myös eurosokeaksi. 150 miljoonaa euroa= 900 miljoonaa markkaa.
Tehdään helpommaksi 150 m€ on noin 1 gugge. Ja koko hoitoon tarvitaan reippaat 5 guggea.
Korpraali Guggenheimista
Pekka, se on juuri niin kuin sanot. Politiikot ovat aluepolitiikallaan sössineet intin sopeuttamistoimenpiteet. Nyt on housuissa. Tänään esitettiin keinot miten luodaan edellytykset menneiden turmien minimoiseksi.
Mitä leikkauksista puhut, niin senkin allekirjoitan.
Dragsvikin säilyttäminen on silkkaa kielipolitiikkaa. Ei sen nyt pitäisi olla kenellekään salaisuus.
Armeijaa saa siis surutta käyttää kielipolitiikan välineenä, mutta ei aluepolitiikan välineenä. Jossain mättää aika pahasti.
Suotavaa olisi, että perustelisit kantasi, erityisesti kohta "silkkaa"!
Tämän suuntainen mielikuva syntyy vaikka Verkkouutisten tarinasta.
RKP iloitsee ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan säilymisestä
Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Thomas Blomqvist riemuitsee Dragsvikin varuskunnan säilymisestä.
Tammisaarelainen kansanedustaja Thomas Blomqvist (r.) ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, ettei Dragsvikin varuskuntaa lakkautettu ja sen ruotsinkielistä joukko-osastoa Uudenmaan prikaatia siirretty Upinniemen varuskunnan yhteyteen.
-----
Blomqvist on aiemmin puolustanut varuskuntaa muun muassa siksi, että sillä on suuri merkitys suomenruotsalaisille.
- Puolustusvoimilla on edessään suuret muutokset, ja siksi Uudenmaan prikaatin kohtalo ei ollut selviö, vaikka itse olen aina uskonut prikaatin tulevaisuuteen.
- Olen siksi iloinen, että työ varuskunnan puolustamiseksi on kantanut hedelmää. Lisäksi uskon, että puolustusministeri [Stefan] Wallinin erinomaisella tietämyksellä prikaatin toiminnasta ja merkityksestä oli suuri painoarvo, Blomqvist pohtii.
Kiitos Mika, näin hän se on, kyseinen edustaja näkee asian puhtaasti kielipoliittisesti.
Toki on niin, että tämänkin asian tiedottamisessa saisi puolustushallinto kyllä katsoa peiliin: vaikeneminen henkitoreisiin asti ja sen jälkeen ääni ei enää kuljekkaan. Pöytään ei ole oikeasti tuotu muuta faktaa kuin kielipoliittinen nappula. Pelimerkit on annettu sovinnolla muille.
Mitä tuohon aluepolitiikkaan tulee, niin totta puhut. Osin aluepoliittista syistä ollaan nyt niin syvällä kun ollaan.
Tässä blogissa on ollut hyvää tietoa tuosta halvatun Drakgsvikistä. Sinne ne tästäkin kylästä pojat lähtevät ketkä omilla autoillaan, ketkä bussilla.
Tässä huomaan, että hetkittäin keskustelemme eri asioista. Mitä tarkoitetaan yhdistämisellä?
- Upinniemen koulutuskeskus (= SLRR) yhdistetään UUDPR:ään
- UUDPR yhdistetään SLRR:iin.
- molemmat lakkautetaan ja perustetaan vaikkapa PORKKALAN RYKMENTTI
Lisäksi vielä tulee määrittää toimitaanko yhdessä vai kahdessa tukikohdassa:
- lakkautetaanko Upinniemi ja toiminnot keskitetään Dragsvikiin
- lakkautetaanko Dragsvik ja toiminnot keskitetään Upinniemeen
- säilytetäänkö molemmat
Heh. Taisit ite sekoittaa lukijoiden päät nyt (entistä enämpi).
1.) Upinniemen strateginen paikka Suomenlahden kapeimmassa kohdassa on erittäin tärkeä
2.) Upinniemessä on satama, Dragsvikissa edes rannikkojääkäreiden Jurmo-veneet pääse varuskuntaan
Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Juha Vauhkonenkin sanoi, ettei ole väliä missä prikaati sijaitsee.
Pahoin pelkään, ettei Dragsvikille löydy muita kuin kielipoliittisia syitä. Koita nyt niitä selitellä kontiolahtelaisille.
En ole esitystäsi kiistänyt, olen aiemmin todennut, että Upinniemi on täynnä. Ja prikaatin kaluston siirto ja 1000 varusmiehen kasarmien rakentaminen ei nyt vaan käy. Juuri niistähän halutaan luopua, siis kasarmeista. Samoin joudutaan hannkimaan uusia ampumaratoja, nimittäin Dragsvikista luopumisen tulisi olla totaalista, kaikki pois, ennen kuin siinä olisi mitään järkeä taloudellisesti. Jä tämä koskisi myös Syndalenin ampumaharjoitusaluetta.
Drgsvikin säilyttämisen takana on oikeasti monta syytä. Päättäjistä he, jotka väittävät tekevät tekevät asian tietoisesti tai sitten he eivät ole perehtyneet asiaan. Valitan!
Edellä oleva ei myöskään tarkoita sitä, etteikö koulutuskeskusta voisi yhdistää prikaatiin.
1) Totta, mutta kapeinta kohtaa merellä ei suljeta merijalkäväellä, eikä rannikkojalkaväellä, muilla vermeillä kylläkin. Mutta meristrateginen avainalue.
2) Totta, siksi ne ovat Sundalenissa.
Mitä Vauhkosen lausahdukseen tulee, niin siitä ei pääse selville, missä kontekstissa se on lausuttu. Esittelin aiemmin paikat mitkä teoriassa olisivat mahdollisia: siis Santahamina, Upinniemi, Dragsvik-Syndalen,Pansio. Ja em. osalta kaikki pesät ovat nyt täytetty.
Viimeisen kohtasi pelko turha, syitä on muitakin ja toki perustuslain määräykset ovat asiassa merkittävät.
Upseeriliitto: "Urpilainen romuttaa Suomen puolustuksen"
Puolustusvoimien säästöt romuttavat Suomen puolustusvalmiuden, varoittaa Upseeriliiton pääsihteeri, kapteeniluutnantti Hannu Sipilä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815176156_uu.shtml
Tutkija Nokkala: Puolustuskyky notkahtaa
Puolustusvoimiin perehtynyt tutkija, dosentti Arto Nokkala arvioi, että puolustusvoimauudistus heikentää Suomen puolustuskykyä ainakin tilapäisesti.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815180291_uu.shtml
Tylyä tekstiä. Ei taida hajautetusta taistelutavasta olla tähän hätään. Taitaa lisäsäästöt romuttaa vaadittavat kalustohankinnatkin.
Mitä tarkoittaa "Santahaminaaa laajennetaan" - eikö vihreät suunnittele Santahaminalle aivan muuta käyttöä?
SANTAHAMINA (http://www.facebook.com/nieminen.jarmo 8.2.2012)
Puolustusvoimien esitys toimintojensa uudistamiseksi poistaisi Helsingistä sotilasläänin esikunnan, siirtäisi vastuuta perinteisistä sotilasläänin tehtävistä Kaartin jääkäriykmentille, jonka resurssja vahvistettaisiin pääkaupunkiseudun kouluttajana ja puolustajana. Etelä-Suomen huoltorykmentti yhdistettäisiin suurempaan kokonaisuuteen ja siitä irroitettaisiin Huoltokeskus Kaartin jääkärirykmentin johtoon. Lahdesta siirrettäisiin kesälajien urheiljoiden varusmieskoulutus Santahaminaan. Kaartin soittokuntaa vahvennettaisiin. Itä- ja Länsi- Uudenmaan aluetoimistot lakkautettaisiin ja niiden toiminnot siirrettäisiin Kaartin jääkärirykmentin alaiseen Helsingin aluetoimistoon.
Maanpuolustuskorkeakouluun liitettäisin Puolustusvoimien kansainvälinen keskus Hyrylässä.
***
Suunnitella pitää, ettei kehitys pysähdy. Välillä vaan sovitaan, misssä mennään. Sen hallituspuolueet tekivät tänä aamuna.
"Upseeriliitto: "Urpilainen romuttaa Suomen puolustuksen"
Puolustusvoimien säästöt romuttavat Suomen puolustusvalmiuden, varoittaa Upseeriliiton pääsihteeri, kapteeniluutnantti Hannu Sipilä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815176156_uu.shtml"
- säästöt ovat todellinen uhka ja nythän yritetään etsiä ulospääsyä tilanteesta, päätös on muuten hallituksen päätös, ei Urpilaisen
- intin muutostyöt on aloitettu jo silloin kun Puheloinen astui komentajaksi, tien pää oli jo näkyvissä silloin, nyt asiaan on vain potkittu lisää vauhtia
"Tutkija Nokkala: Puolustuskyky notkahtaa
Puolustusvoimiin perehtynyt tutkija, dosentti Arto Nokkala arvioi, että puolustusvoimauudistus heikentää Suomen puolustuskykyä ainakin tilapäisesti.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815180291_uu.shtml
Tylyä tekstiä. Ei taida hajautetusta taistelutavasta olla tähän hätään. Taitaa lisäsäästöt romuttaa vaadittavat kalustohankinnatkin."
- juuri näin, pilkku, tilapäisesti!
Monet ruotsinkielisistä tuttavistani ovat käyneet armeijan suomenkielisessä joukko-osastossa oppiakseen paremmin puhumaan suomea. Tämä on tietenkin vastoin sfp:n tavoitteita. Pohjanmaan rantaruotsalaisille olisi tietysti tarpeen oppia edes vähän maan pääkieltä.
En tunne yhtään kuvaamasi kundia, mutta tunnen tosi monta, jotka ovat menneet Dragaan oppiakseen puhumaan parempaa ruotsia.
****************************************************************************
Totean nyt, että tämä asia ei ole minulle minkäänlainen kielikysymys muutoin kuin siten, että puolustusvoimien on järjestettävä asia siten, kuten laki edellyttää.
****************************************************************************
Minulle rannikkojoukkojen ja merijalkaväen joukkotuotanto on puhtaasti puolustuskykykysymys Suomen rannikoilla ja muutoin sotilaista tyhjentyneessä saaristossa.
****************************************************************************
Kainuunprikaatissa, Taistelukoulussa, Reserviupseerikoulussa ja Uudenmaan jääkäripataljoonassa kranaatinheitin- ja panssarintorjuntamiehenä palvelleena olen muodostanut mielikuvan Uudenmaan prikaatista kymmenillä leireillä, joilla olen ollut Uudenmaan prikaatin kouluttajien ja miesten kanssa. Opin arvostamaa heidän osaamistaan ja työtään suuresti.
Koskaan emme kepittäneet Nylbyrän kranaatinheitinjoukkueita E-SSL:n, LMPA:n emmekä valtakunnallisilla leireillä.Samoin yhteinen työmme laskinjärjestelmien parissa oli hienoa ja osaamista enemmänkin meille päin jakavaa. Tietysti tässä pitää ottaa taustaksi se, että olimme huonompia, syystä tai toisesta.
*****************************************************************************
Nyt kun tässä on pitkin iltaa ja alkavaa yötä pohtinut asiaa, niin voinkin todeta, että ne jotka vaativat nimenomaan Uudenmaan prikaatin lakkauttamista, tekevät sen ainoastaan ja vain kielipoliittisista syistä.
Minä en taas tunne suomalaisia (vain suomenmaalaisia),jotka olisivat käyneet Dragsvikin. Itse pohjalaisena suoritin varusmiespalveluni(61-62) Upinniemessä, aliupseerikoulun Parolassa ja RUKin Haminassa hyvin arvosanoin. Koksuaikana piirtelin mm. kuvia uiskoista ja muista silloisista merileluista esikunnassa opetuskäyttöön. Kertausharjotuskutsua ei tullut, kun hurrit veivät ko koulutuksen. Tätä pahoittelen vieläkin. Isäni kaatui monen muun nuoren vänrikin tavoin jatkosodan hyökkäysvaiheessa.
Yleensä muunmaalaisetkit suorittavat varusmiespalveluksensa Dragsvikissa, siis Suomen kansalaiset;=J
Kasperille: Suomenmaalaisilla tarkoitan suomenruotsalaisia RKP:n finländare-terminologian mukaisesti eli oikeammin ruotsinkielisiä suomalaisia. Yli puolethan on kielensä ja nimensäkin Ruotsin siirtomaavallan aikana tarkoituksenmukaisuussyistä muuttaneita suomalaisia. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistähän on merkittävä osa tsaarinvallan aikana suomeen asettuneita venäitä.
Nyt meni kansantieteilijällä kyllä metsää. Helsingin ruotsinkielinen väestö on alkuperäisintä Helsingin niemen väestöä, joka asutti aluetta ennen venäläisiä, sinä aikana ja sen jälkeen.
Ruotsinkielinen väestö asutti Suomenlahden rannikon toisen ristiretken aikoihin 1200-1300+ luvuilla. Ja tänne jäivät.
Ruotsissa asuvat suomalaiset suorittavat usein asepalveluksensa Dragsvikissa.
Tältä osin Suomi on vielä siirtomaavalta mahdollistaessaan maailmalla asuvien kaksoispassillisten tulla varusmiespalvelukseen muinaiseen Isiensä maahan.
Minä tunnen yhden suomenkielisen, joka lähti Draksvikiin oppiakseen puhumaan ruotsia paremmin kuin pelkällä oppikoululla. Hän jotui tupaan, jossa muut olivat närppesiläisiä. Eipä kaverini juuri oppinut kieltä.
Tieteääkseni komentokieli on suomi kaikkialla Suomessa. Muutoin homma olisi todellä hölmöä.
"Totean nyt, että tämä asia ei ole minulle minkäänlainen kielikysymys muutoin kuin siten, että puolustusvoimien on järjestettävä asia siten, kuten laki edellyttää."
Anteeksi vain hyvät herrat kun sotkeudun mielenkiintoiseen keskusteluunne, mutta kyllä ihan tuntuu siltä, että nyt mennään kokonaan tämän kielilain mukaan.
Onko se järkevää vai ei koko Suomen kannalta, siinä on kuitenkin se olennaisin kysymys?
Pienenä välihuomautuksena vain, että kuinka lentäjät pärjäävät ilmassa ilman omaa äidinkieltään, kun toiset eivät pärjää edes metsässä vain saappaat jalassa?
Jarmo Nieminen:
Miten pahasti nämä leikkaukset rapauttavat Suomen valtion puolustuskykyä, vai rapauttavatko ollenkaan? Toisin sanoen, tuleeko leikkausten seurauksena Suomen valloittamisesta halvempaa, jos joku siihen pyrkisi?
Rapauttaako? Lähökohtana on yli 800 miljoonan euron leikkaustarve rahoituksen laskun vuoksi vuosina 2012 - 2015:
- 2012 45,8 m€
- 2013 120,7 m€
- 2014 174,4 m€
- 2015 234,4 m€.
Em. pääesikunnan esittämistä luvuista budjettileikkauksia on 580 € ja meno- ja kustannuslisäyksiä 150m€ ja muutoskustannukisa 100 m€.
Puolustusvoimauudistus on valmisteltu jo pidemmän aikaa. Kenraali Puheloinen astuesaan virkaan vuonna 2009 aloitti puolustusvoimauudistuksen valmistelut. Tilanne on ollut puolustusvoimien näkökulmasta se, että vallitseva organisaatio kuluineen ja varustamaton reservi suuruudessaan on tullut tiensä päähän. Jos mitään ei tehtäisi, jatkettaisiin nykymenolla, puolustuskyky rapautuisi varmasti. Nyt esitetyillä korjausliikkeillä luodaan mahdollisuus tilanteen korjaamiseen. Siis, jos näkökulmaa on puolustuskyvyn ylläpito. Jos näkökulmana on aluepolitiikka, ongelmaa ei kyetä ratkaisemaan, mutta se on poliittinen päätös.
Toki toinen korjausliike tulee käytettäväksi, jos udistusohjelmaa ei saada vietyä läpi: kevennetään puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä, kuten vuosittain koulutettavien asevelvollisten määrä, koko maan puolustaminen, valvontakyky, virka-apu, kriisinhallintatehtävät.
Sorry Pekka, pitkä vastaus, mutta halvaksi tuloo, jos uudustuksia ei toteuteta.
Huomenta vaan. Parta on pärissyt näköjään viimeyön aikana. Me suomalaiset olemme aika jääräpäistä porukkaa, kun sille päälle satutaan. Käsittääkseni merivoimissa, joissa itse palvelin -70 luvun puolivälissä saattajan radistialikessuna, on tapahtunut aina 1980 luvun alusta asti järkevää uudistusta sopeuttamalla kalustohankinnat suhteessa tarvittavaan varusmieskoulutukseen ja tukikohtien tehtäviin tai päinvastoin. Satsataan laivakaluston osalta laatuun ei lukumäärään. Laatu tarkoittaa sitä, että paatti ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, ellei sen miehistö ole ammattiporukkaa siis kantahenkilökuntaa. Varusmiehiä tarvitaan ko. laitteissa sen verran, että heistä koulutetaan uutta kantahenkilöstöä, korvaamaan luonnollista poistumaa.
Kuljetuskalusto lienee myös aika hyvässä jamassa.
Merivoimat on hoitanut tonttinsa ilmeisen hyvin ja ennenkaikkea kustannustehokkaasti. Muiden aselajien on pakko seurata perässä. Kysymys ei ole maanpuolustuksen alasajosta. Pikemminkin sen tehostamisesta. Varusmieskoulutus ja varuskuntien tehtävä ei ole kouluttaa tykinruokaa. Tehtävä ei myöskään ole väkisin ylläpitää rapistuvia kasarmeja, jossa turhautunut kantahenkilökunta viettää aikaa yhdessä yhtä turhautuneiden varusmiesten kanssa.
Jotenkin käynnissä oleva kritiikki tuntuu aika turhalta. Pyritään sammuttamaan huonosti, vaikkei tulipaloa ole edes syttynyt.
1945 päättyi viimeinen iso juttu. Ei siitä niin kauaa ole. Bismarkin upottamiseen tarvittiin yli puolet Brittien Pohjois-Atlannin laivastosta ja valtavat omat omat tappiot. Pari suomalaista Rauma- luokan ohjusvenettä olisi hoitanut homman muutamassa tunnissa, saamatta naarmuakaan.
Kiitos Antti analyyttisestä mielipiteestäsi. Merivoimien valitsema tie on hyvä: tavoitteena on oikeasti merivoimille määrättyjen tehtävien parempi toteuttaminen ja siihen liittyvä verovarojen käytön kustannustehokkaampi käyttö. Keskittämällä rannikkojoukkojen- ja rannikkojääkärien (merijalkaväen) koulutus ao. koulutuskeskuksiin ja pois linnakkeilta, kyseiset toimenpiteet tuovat oikeasti todellisia säästöjä. Sanoisin myös, että toimepiteet eivät heikennä koulutuksen tulosta, vaan päinvastoin.
Puolustusvoimat on esittänyt jo yli 10 vuoden ajan kasarmialueista luopumista ja siten saatavaksi kustannussäästöjä. Päätösten viivästyminen on vain lisännyt ahdinkoa.
"Maalla ollaan viisaita, kun merellä sattuu vahinko."
Maanpuolustus on nähtävästi voimakkaasti ruotsinkielisten harteilla. Toivon, että mahdollisimman moni keskisuomalainen ja eteläpohjalainen mies valitsee protestiksi siviilipalveluksen.
Heli, tässä ketjussa olen keskusteluttanut meripuolustuksesta, jota sisämaassa ei niinkään ole. Meripuolustuksne joukot koulutetaan rannikkolla. Paikkoja jää jäljelle kaksi. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on luovuttu nimenomaan meripuolustukseen lukemattomista saarivaruskunnista, käytännössä jo kaikista. Karsinta on ollut huomattavan rankkaa.
Ymmärrän toki merellisyyden. Keuruulla on pioneerikoulutusta ja iso vesistö vieressä, jopa rannassa. Jos koulutetaan jalkaväkeä, eikö järven ranta riitä raivaus, amfibio- ja suojelukoulutukseen?
Riittää, mutta ei rannikkojääkärikomppanioiden ja pataljoonien kouluttamiseen.
Haluaisin nähdä poikamme merellä pyrkimässä Merijalkaväkipataljoonana kohti tavoitetta. Myös vastaavan komppanian käyttö vihollisen ollessa lähistöllä olisi melkoista seikkailua kuin sota ainakin. Toki Upinniemi on numero I jo pelkästään olemassa olevan, hyvän koulutuspaikan tarjoavan varuskuntainfran takia.
Yksi varuskunta kuudestatoista; näyttää siltä, että aliarvioit muiden varuskuntien kyvyt niin maa-, ilma- ja merivoimissa!
Oliko Dragsvik valtapoliittinen päätös, vai puolustuspoliittinen päätös:
Siitä saimme varmuuden tämän aamun aamutelevisiosta, jossa kenraali Puheloinen oli haastateltavana.
Toimittaja otti esille kaikkien huulilla olevan kysymyuksen: Dragsvik, vai Kontiolahti.
Toimittaja: "Oliko Dragsvikin säilyttäminen puoluepoliittinen päätös, jossa vaihtoehtoina oli joko Dragsvikin säilyttäminen, tai Kontiorannan säilyttäminen?"
Kenraali Puheloinen: Ensin hän puhui kehonkielelle tyypillisesti ns. kokonaisratkaisusta, eikä naama edes värähtänyt.
Kun hän vastasi puoluepoliittiseen, kielipoliittiseen ratkaisuun, näkyi nopea, nyanssimainen ivahymy Puheloisen kasvoilla, ja hän kiersi kysymyksen toteamalla, ettei se ole sotilaiden päätettävissä.
Minä, joka olen varsin osaava kehonkielen tulkinnassa, voin nyt täydellä varmuudella sanoa, että Dragsvik,- ja Kontiolahti olivat toistensa vastakohdat. Toinen saa olla,- ja toinen mennä.
Puolustusministeri Wallin (rkp) teki kielipoliittisen kotiinpäin vedon,- ja uhrasi Kontiorannan itäsuomesta,- vaikka puolusksellisesti olisi ollut perustellumpaa puuttua Dragsvikin rooliin kokonaisratkaisussa.
Kenraali Puheloisen kasvojen pienet lihakset paljastivat totuuden.
...Kyllä jämpti on niin...
Hauska tulkinta, näitkö missä kohtaa Puheloisen rintalihakset värähtivät tai rystyset naksahtivat:)
Asiaa, olethan lukenut edellä kertomani perustelut. Puolustuskyvyn kannalta lakkautuksia ei voi verrata, mikäli merivoimien koulutusta ei siirretä Suomenlahdelta Kontiorantaan ja vertailla sen jälkeen keskenään.
Rannikkojääkärikoulutuksen säilyttämisen kannalla on jo sellaisenaan liuta sotilaallisia syitä. Saaristossa eivät hyökkää pasi-, panssari- tai asutuskeskustaistelujäkärit, siellä taistelee merellä koulutetut joukot. Niin asia on muuten muillakin merivaltioilla.
Markulle vielä, että virassa oleva sotilas ei voi rikoslain mukaan ottaa kantaa politiikkaan.
Jos hän olisi kommentoinut, Tarja olisi viime toiminaan myöntänyt hänelle välittömästi eron;=J
Muistan aikoinaan kun tuttavani pappi, puolutusministeri Juhani Saukkonen antoi aamulla varomattoman lausunnon Norjan NATO-suhteista. Päiväuutissa kerrottiin Kekkosen erottaneen hänet siinä siunaamalla.
Puolustusvoimat on tehnyt esityksen omista lähtökohdistaan; politiikkojen täytyy nyt tehdä parlamentaariset ratkaisut. Sen jälkeen "pulinat pois".
Näin se toimii, kuten Kasper toteaa. Jos kansan valitsemat politiikot päättävät heikentää Suomen puolustuskykyä, niin se on vain silloin niin kuin se. Intti tekee mitä käsketään. Siihen sotilaat on koulutettu. Nyt on asiantuntijaorganisaatio esittänyt hyvin laajan ja mittavan valmistelun perusteella, miten ahdinkoa voitaisiin oikeasti vähentää.
Jos rahaa ei ole, niin sitä ei ole. Sen minäkin ymmärrän. Puolustusvoimat on osittanut miten säästöt saavutetaan, muut päättävät muusta.
Samalla toki on myös osoitettu mitä, tapahtuu jos uudistuksia ei toteuteta. Seurauksetkin ovat nyt kansan valitsemien edustajiensa käsissä. Ja tässä tilanteessa kyse ei ole enää aluepolitiikasta,ja toivottavasti he sen myös ymmärtävät:
kyse on Suomen puolustusjärjestelmän tulevaisuudesta.
Kommentoijat eivät halua nähdä kokonaisuutta; nyt on otettu Dragsvik silmätikuksi, vaikka muitakin jäljelle jääviä varuskuntia olisi voitu lakkauttaa aivan samoin perustein - lukijoiden mielestä.
Kasper, totta! Merivoimien varusmieskoulutusvaruskuntien osalta olevia lakkatuskohteita oli viime vuoden lopulla neljä: Helsinki, Kotka, Upinniemi, Raasepori. Ruksit lennähti Helsingin ja Kotkan niskaan. Tässä tarkastelussa tulee vielä otta lisäksi se, että jo aiemmin on Turun rannikkojoukkokoulutus siirretty Upinniemeen. Sanoisin, että tulos aika hyvä säästöjen kannalta tarkasteltuna.
On ikävää, että tästä on tehty vain kielipolitiikkaa. Siltä osin kyse on pelkästä populismista, ei puolustuskyvystä. Ja tässä suurimmat populistit ovat kielipoliittisista syistä Dragasvikin rannikkojääkärien kouluttamisen lakkauttamista vaativat tahot.
"No, Putkinenkin on toki sotilasurallaan edennyt. Hän on runsaan kertausharjoituksen ansiosta reservin kersantti. Putkinen on syntynyt vuonna 1952, eli hän on ihan saman ikäinen kuin on "presidentti" Putin"
Miespolo ei enää ensi vuonna ole reservissä eikä lainkaan asevelvollisuuden piirissä. En puhu Putinista.
Putkisen kirjoituksia luen aina mielenkiinnolla ja paljon hän tietää puolustusasioista ja energia-asioista. Tuulivoiman vannoutunut kriitikko Suomessa, kuten pitääkin.
Meinasin poistaa herjaukseen , mutta totesinkin paremmaksi kiittää Jussia erinomaisen hyvistä ja asiantuntevista kommenteista mp-asioissa ja mm Georgian sodasta. Kiitos Jussi .
Kiitos kiitoksista.
Jostakin syystä minua herjataan vain (pääsääntöisesti) väärällä nimellä. :)
Näin on Jussi, herjaaja pakenee vastuutaan nimettömyyteen. Se on tämän viestintämuodon heikkous.
No itselle nyt on jäänyt julkisesta keskustelusta mielikuva ettei Dragsvik olisi niitä ensiarvoisempia varuskuntia vaan niitä turhimpia, jolloin luonnollisesti mieleen tulee kielipoliittiset syyt haluun sen säilyttämiseen.
Voipi myös olla että itsellänikin on kielipoliittisia syitä sille että olisi halunnut Dragsvikin olevan näiden kuuden lakkautettavan joukossa, pientä kansakuntaa kun on raskasta jakaa kahteen osaan aina ja joka paikassa pelkän äidinkielen perusteella.
Keskustelua vie ne, jotka haluavat keskustella.Toimittajat yrittävät löytää jännitteet, joita rakentavat edellen, jotta olisi jotain toimitettavaa.
Ymmärän perustelusi Jotu kansan jakamisen kalleudesta. Olet ollut huolessasi johdonmukainen jo paljon aiemmin, ennen kuin Draga nostettiin mediaan.
Upseerikouolutuksen järkeistämiseen ei ole jostain syystä kiinnitetty kunnolla huomiota. Tällä hetkellä Suomessa koulutetaan upseereita kuudessa (6) eri laitoksessa; Peserviupseerikoulu. Maanpuolustuskorkeakoulu (ent. Kadettikoulu), Maasotakoulu, Ilmasotakoulu, Merisotakoulu ja Panssarikoulu.
Yhdistämällä nämä voitaisiin säästää opetusviroissa, kirjastoissa, vartiointikuluissa sekä tukiyksiköissä, mm. yksi kuljetuskomppania voisi palvella useampaa porukkaa. Samaten syntyisi synergiaetuja, eri aselajien edustajat tutstuisivat toisiinsa paremmin, reserviupseerit olisivat tekemisissä laajemman asiantuntemuksen kanssa jne. Kyllä tällä säästöjäkin saataisiin jokusen miljoonan verran, esimerkiksi Haminan koko varuskunta on RUK:n koulutuskäytössä vain 24 viikkoa vuodessa, mutta silti sitä pitää vartioida 24/7/365.
Akateeminen upseerikoulutus on
Yhdistetty Kadettikoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Taistelukoulu Maanpuolustuskurssit .
Varmaan ne on yhdistetty organisatorisesti mutta eivätkö ne sijaitse fyysisesti eri paikoissa? MPKK Santikseessa, Maasotakoulu Lappeenrannassa, Ilmasotakoulu Tikkakoskella, Panssarikoulu Parolassa ja merisotakoulu Upinniemessä ja RUK Haminassa?
Ja mikä on se koulutushärdelli joka Haminassa pyörii, kun reserviläisiä kertautetaan tänä vuonna (muistaakseni) 2500 henkilöä?
Ruk-tietosi on väärä . Siellä on melkoinen jatkokoulutushärdelli kurssien välillä.
Hesarin mukaan puolustusvoimat olisi luopunut Dragsvikista mutta Wallin ei, joten eiköhän ne kielipoliittiset äänenpainot ratkaisseet, kuten on epäilty.
Turha sitä on kaunistella.
RUK järjestää vuosittain kaksi reserviupseerikurssia, jotka molemmat kestävät 14-15 viikkoa. Lisäksi RUK:lla on muitakin koulutustehtäviä, esimerkiksi kertausharjoituksia, alueellisia maanpuolustuskursseja ja esim. aliupseerista reservinupseeriksi kursseja. Eli RUK on varsinainen koulutuskeskus.
Muulla ajallaan henkilökunta suunnittelee sodanajan tehtäviä.
Sampolla on hyvää ideaa takana sotakoulujune yhdistämisessä, mutta totean että synergiaetuja saavutetaan myös siinä, että panssarivaunu-upseerit koulutetan siellä, missä on panssarivaunut ja laivaston miehet siellä missä on laivasto.
Kiitos Jarmo. Tietenkin vaunujen kanssa kannattaa harjoitella siellä missä vaunut ovat jne, mutta voisiko ajatella niin että koulutuksessa olisi kaikille aselajeille yhteisiä teoriajaksoja ja sitten käytännön harjoittelua oman aselajin juttujen kanssa kyseisen aselajin yksiköissä.Strategia, taktiikka, sotahistoria ym. yleinen opetus olisi keskitetty yhteen paikkaan. Tämä tietysti tarkoittaisi että koulutussapluunat pitäisi miettiä aika tavalla uusiksi, mutta ei kai se olisi ylivoimaista.
Sampo, näin on tehty akateemisen päällystön koulutuksen osalta, mm. sotatieteiden kandidaateille on ensimmäinen vuosi yhteistä opetusta niin maa, meri ja ilma kuin myös rajan kadeteille. Sitten mennään aselaji- ja puolustushaarakouluihiN ja homma vedetään yhteen viimeisenä vuonna.
Minä en oikein purematta niele Jussi Niinistön ja perussuomalaisten väitteitä että Dragsvikin säästyminen olisi vain ja ainoastaan RKP:n intressien syytä. Se että reservin määrää on rajusti vähennetty sitten 1970-luvun lopun kun itse palvelin armeijassa johtuu aseteknologian huikeasta kehityksestä. Ei ole mitään mieltä yrittää ylläpitää 600 000 miehen reserviä jos sitä ei voida aseistaa ja varustaa ajanmukaisella välineistöllä. Parempi on keksittyä luomaan sodan ajan asevoimat joka alle 250 000 miehen voimin on erittäin liikkuva, erittäin teknisesti kykenevä, motivoitu, äärimmäisen tulivoimainen.
Suuri kysymys on nyt se kykeneekö Suomi supistuneilla määrärahoilla ylläpitämään edes ilmapuolustustu ja mistä se saa satelliittiohjatun puolustusjärjestelmän? Tietääkseni sellainen aivan välttämätön järjestelmä on saatavissa vain Naton tai Venäjän kautta.
Sauli Niinistö totesi jo joitakin vuosia sitten että Suomen Nato-jäsenyys voi tulla ajankohtaiseksi, ei siksi että rakastaisimme Natoa, vaan että aseteknologian kallistumisen vuoksi meille ei jää muita mahdollisuuksia jäljelle. Tuo sotilaallisen liittoutumattomuuden illuusio olisi aika ampua alas. Paasikiven sanoin: "kaiken poliittisen viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen".
Matias, naulaun kantaan. En näe järkeä siinä, että resevissä pidetään varustamattomia joukkoja, jotka liikkuvat mielissä nopeammin kuin Mustanaamio. Tai luodaan illuusio karttaharjoituksissa joukoilla, joita todellsuudessa ei olisi olemassa. Nykyinen linja on realismia, ja sotaan valmistaudutaan realistisin joukoin. Toki täytyy olla takataskussa suunnitelma laaja, jossa on valmisteltu vanhemman reservin uudelleen koulutus ja varustaminen silloin, kun koko kansa resurssit on valjastettu uhkan torjumiseen.
Minun mielestäni meillä pitää olla niiden hyvin varustettujen ja hyvin koulutettujen joukkojen lisäksi ns. "kumpparit ja rynkky" paikallisjoukkoja vanhemmista ikäluokista suojaamassa tärkeitä kohteita - niitä meillä on pikkusta vaille pirusti.
Ei siinä mitään todellisia säästöjä saavuteta, että hävitetään Saksan itäisen miehitysvyöhykkeen konkurssipesästä halvalla hankittua mutta täysin käyttökelpoista puolustusmateriaalia.
Ne tärkeät kohteet eivät liiku mihinkään, joten niitä suojaavilla (paikalliskomppanioilla) ei suinkaan tarvitse olla panssariajoneuvoja, hyppivätaajuisia radioita, tms. kallista varustusta. Venttiseiska radiona käy vallan mainiosti kun vielä varmennetaan halvoilla siviilimallisilla käsiradiopuhelimilla/autoradiopuhelimilla. Lakuyhteydetkin ovat käyttökelpoisia tällaisissa kohteensuojaustehtävissä.
Putkinen, oiskohan syytä mennä Homsiin katsomaan, miten sellainen toimii.
Jos Dragsvik olisi lakkautettu, SE olisi ollut kielipoliittinen ratkaisu.
Suo siellä, vetelä täällä, juuri niin Mark ja myös säilyttäminen on kielipoliittinen ratkaisu. Onkin mielenkiintoista nähdä mihin perussuomalaiset vetoavat välikysymyksessään. Jos siinä on mukana Dragsvik, asiasta tulee oikeasti suuren luokan kielipolittinen kysymys.
Toki voisi pohtia, olisiko meuhkaaminen samanalaista lakkauttamisen puolesta jos puolustusministeri olisi jostain toisesta puolueesta.
On myös hyvä muistaa keskustelun tuiskeessa se, että yksikään varuskunta ei Suomea puolusta!
Kommunisti näkee asiassa pelkästään hyviä puolia:
"Varuskuntia lakkautettaessa on tärkeää puolustaa työllisyyttä. Henkilöstön uudelleensijoittamista ja korvaavien työpaikkojen syntymistä on tuettava. Myös rakennemuutostukea tulisi harkita keinona paikata varuskuntien lakkauttamisten seurauksia."
-annika lapintie
En ole päässyt tutustumaan Lapintien artikkeliin, mutta oikeasta asiasta hän on huolissaan. 2 500 viran tai toimen lakkauttaminen ei ole pikkujuttu. Eikä myös se, että sama määrä ihmisiä vaihtaa työ- ja asuinpaikkaansa siirtovelvollisena tai eroaa palveluksesta. Toki toivon, että sopeuttamistoimpiteet olisiva tuntuvia, jotta osaava väki pysyisi ruodussa. Se olisi myös Suomen maanpuolustuksen etu.
Otetaa nyt esimerkiksi meritiedustelukoulutus, johon Kotkan rannikkopataljoonan kooluttujat ovat erikoistuneet. He ovat asiassa alansa huippua. Jos siirtotoimenpiteet epäonnistuvat, meritiedustelun kouluttajat jäävät pyörimään Kymenlaakson varuskuntiin tai erovat palveluksesta ja Upinniemeen siirtyvät pelkät koulutussuunitelmat. Kouluttajakunta joudutaan luomaan uudestaan. No tämä oli vain esimerkki.
Pekan kommentti pitää pääsin paikkansa. Kumminkin lento- ja laivastotukikohdilla on oma mekityksenä eri kriistilanteissa ja niin on Santahaminalla Helsingin puolustuksen järjstelyillä.
Kuka näin on edes yrittänyt väittää? Eivät sotilaat/ammattiupseerit ainakaan!
Dragsvik pelastettiin vain sen takia että kielipoliittisesti, se on selvä jokaiselle joka ajattelee omilla aivoillaan, Dragsvik on tehoton ja kallis.
Aina löytyy RKP:n ja suomenruotsalaisten takamusten suutelijoita myös suomalaisten joukosta, no Suomi on vapaa maa.
Pekalla on reipas mielipide, ilman muuta todistelu kuin omat aivot ja suutelu. Ei nämä asiat näin menen. Kumoa yksikin esittämäni muu peruste.
Totean toisin. On aivan sama mitä kieltä Tammisaaren varuskunnassa puhutaan, vaikka vepsää. Mutta merivoimat tarvitsevat koulutuspaikkansa ja merivoimien suurin varusmieskoulutusvolyymi, noin 2000 miestä, tarvitaan rannikko- ja rannikojääkärijoukkojen sodan ajan tuottamiseen. Tähän tarvitaan asianmukaiset tilat ja alueet. Ja kun näin on, on toki suotavaa, että varuskunta on lähellä merta. Ja koska uuden rakentaminen ei ole nyt järkevää, on tukeuduttava siihen mitä on olemassa: Tammisaaren ja Upinniemen valmiisiin varuskuntiin huolto- ja sodan ajan kalustovarastotiloineen. Muut koulutuskeskukset lakkautetaan.
Toteankin, että merivoimat on kantamassa esimerkillisellä tavalla osansa valtiontalouden säästötalkoissa, kuten koko puolustuvoimat. Laitos taitaakin olla ainut instituutio valtionhallinnossa, joka on aina tehnyt siten, kuten hallitus käskee ja saavuttanut säätötavoitteet, mitkä sille on asetettu.
Tamisaaresta voidaan luopua, jos
- noin 1000 miehelle rakennetaan jonnekin muualle tarvittavat kasarmit, koulutustilat, urheilutilat, varastot ja huoltorakennukset sekä ampumaradat, taisteluharjoitusalueet ja taisteluammunta-alueet
- rakennetaan sodan ajan prikaatin kalustolle asianmukaiset varastotilat
- perustetaan, jonnekin muualle ruotsinkielinen joukko-osasto ja
- luodaan edellytykset saaristo- ja rannikkotaistelukoulutuksen jatkamiselle.
Toki edellä oleva voidaan toteuttaa lakkauttamalla jokin muu vastaavan suuruinen joukko, kuten Upinniemi. Mutta se tarkoittaa sitä, että siellä nyt oleva rannikkojoukkokoulutusta joudutaan supistamaan rajusti ja osia lakkauttamaan. Nyt Upinniemeen tulee noin 1000 varusmiestä saapumiserässä ja tilat ovat täynnä.
Toivonkin, että tulevassa eduskuntakeskustelussa keskustellaan myös merivoimien sodan ajan tarpeista, eikä pelkästää erilaisista kieliratkaisuista.
"Ilta-Sanomien tietojen mukaan puolustusministeri Stefan Wallin (r) kumosi puolustushallinnon virkamiesten esityksen ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan lakkautuksesta."
http://www.hs.fi/politiikka/IS+Wallin+pelasti+Dragsvikin+vastoin+virkamiesesitystä/a1305555309993
Uskotko kaikkeen siihen, mitä keltainen lehdistö kirjoittaa? Lopullisen päätöksen tässäkin asiassa tekee eduskunta, joten kannattaa evästää omaa kansanedustajaasi, miten asiassa toimitaan;=J
Esimerkillisen ahkerasti on Jarmo Nieminen vastannut blogissaan. Siitä kiitos ja kunnia hänelle.
Ja täyttä asiaa. Hän on samanlainen kuin eräs juristi täällä; hän panee jauhot suihin nille kirjoittajille, jotka puhuvat hölynpölyä perustulaista tai perustuslakivaliokunnasta tahi yleisimmin laeista;=J
Kokemusta ja asiantuntemuksesta varmaan molemmat puhuvat!
Kiitos Pekka ja Kasper palautteistanne. Sen verrana pitkään on tullut blogia pidettyä, että kirjoitan silloin, kun myös olen varannut aikaa vastaamiseen. Katson, että on väärin vain heittää tarinansa kuivumaan tähän foorumiin.
Summa summarum edelläolevasta. Wallin pelasti varuskuntansa. Saattoi olla kaverinsa Käteisen kanssa sovittua, jos minitereiksi päästään taktiikkaa. Kyllähän niin härskiä on ollut suomenmaalaisten suosinta kokkareiden johdossa. Loppu alkaa häämöttää niin pakkoruotsille kuin muullekin saiirtomaaorjatoiminnalle.
Myös minä kiitän Jarmo Niemistä,raskas on osasi,kun sotilaallisin järkiperustein puolustat Dragaa.
Se tässä lueskellessani on jäänyt kaivelemaan,että mitä nämä Dragsvikin vastustajat oikein haluavat.
Dragsvikin lakkauttamista ainakin.Pitäisikö merijalkaväen koulutus myös lopettaa,kaikista sissejä itä-rajalle.Vai mitä?
Vastustajien kommentit pelkkää populisimia kuin persuilla konsanaan;=J
Kiitos Petteri, kyse on vastenmielisyydestä ruotsinkielisiä kohtaan, ja varsinkin juuri nyt, kun muualla tapahtuu lakkautuksia.Kyse on myös oppositiopolitiikasta.
Minulle tämä on, kuten olen kertonut, rannikonpuolustuskysymys, jonka puolustusta on ohennettu kaikein radikaaleimmalla tavalla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomenlahden rannikolla oli kylmän sodan päättyessä hyvin kattava jatkuvassa valmiudessa oleva rannikkolinnakejärjestelmä, nyt lakkautetaan niistä viimeisetkin.
Näen tärkeänä, että myös jatkossa Suomessa on uskottava puolustuskyky myös rannikolla. Siinä liikkuvien joukkojen konsepti on toimiva, kunhan niitä joukkoja vaan on, ja tarvittavat varusteet on myös hankittu.
Varuskuntiin en ota kantaa, koska en tunne asiaa.
Mutta yhdestä seikasta maanpuolustuksessa olen varma:
maamiinoja ei olisi pitänyt poistaa.
Jokainen sivunkaan historiaa lukenut tuntee perustelut.
@ Jaan Torukas
Putkisen kanssa voi olla eri mieltä adjektiivien käytöstä. Mutta kun "torussasi" mainitset vuoden 1972, niin olisi hyvä muistaa, että tuolloin Suomi oli päättänyt DDR:n tunnustamisesta, mikä myös ilmoitettiin virallisesti ulkovalloille.
Se vaikutti selvästi "asenteisiin" mm. UM:ssä ja PlM:ssä. Eli virkamiehet ymmärsivät, mikä voi olla vaarallista uralle. Sitä alkoi yhä selvemmin olla mm. ns. "neuvostovastaisuus." Neuvostovastaisuutta voi olla esimerkiksi kieltäytymien KGB/GRU:n palvelusta.
Kun itse olin allekirjoittanut (PE/Tiedustelussa) maanpetoksen tuomitsevan sitoumuksen todistajien läsnäollessa, tein juuri sen, kuten suositettu, "jos mahdollista." Mutta 1972 jälkeen kaikki oli "unohdettava," jopa sitoumukset katosivat "nimikirjasta." "Neuvostovastainen" ei enää voinut olla. Sama näkyy yhä.
Ja Viron itsenäisyyttä ajaneiden mielenosoittajien uutisointi tuotti KGB:n pieksämis- tai kidnappausyrityksen.
Jarmo Nieminen kehotti tuolla aiemmin katsomaan karttaa.
Vilkaisin.
Äkikseltä näin Hankoniemen. Suomi on ulkomaankaupallisesti täysin saari, Hanko harvoja satamiamme, joissa harvoin jääesteitä.
EU:n jäsenenä saatamme saada ulkomaista apua krisiissä, Hangon voisi arvella olevan tärkeä siksikin.
Ahvenanmaa näkyi myös. Demilitarisoitu Ahvenanmaa on puolustuksellisesti hankala, sillä kaikki väki ja kalusto on laivattava sinne ja aikaa saattaa olla hyvin vähän.
Ahvenanmaata hallusapitävä osapuoli on vahvoilla niin itäisen Suomenlahden kuin Pohjanlahdelle kulkevan liikenteen sallijana tai estäjänä.
Niin Ahvenanmaan haltuunotto kuin kulun varmistaminen saariston läpi ovat varmasti sotilasjohtoamme askarruttavia seikkoja.
Kriisiaikana Suomella ei ole enää laivastoa kuljetustarpeisiin, koska lähes kaikki suomalaiset varustamot - ne harvat - ovat ulosliputtaneet laivansa. Silloin Suomella ei ole enää käskyvaltaa määrätä niitä kuljetustarpeisiinsa. Sekin on Lipposen hallitusten syytä, koska eivät suostuneet alentamaan tonnistoveroa, vaikka Ruotsi ja muuta kilpailijamaat sen tekivät. Nyt se on myöhäistä. Sen myötä alkoi suomalaisten merimiesten alamäki Merimies Unionin leivissä; MU oli yhtä ahne kuin nykyisin Paperiliitto, Metalliliitto, AKT jne. Saahaavat vain omaa oksaansa;=J
Kasper Konttinen tuo esiin tärkeän seikan, joka koskettaa erityisesri Suomea, kun olemme "pussin perällä" ja lähes 90 % ulkomaankaupastamme kulkee meritietä.
Sama ongelma on kyllä läheinen monelle muullekin maalle.
Eräänä ratkaisuna on mietitty yhteistyötä ns. merikuljetuspoolien kanssa.
Asiasta on paljon verkossa, hakusanoina käyvät esim. "huoltovarmuus merikuljetus".
Ei paha. Sanoisin että yleissilmäyksellä tehty karttatulkinta on aika hyvä:) Ja onneksi on Finnair.
Mitä intressejä Ahvenanmaasta on Suomelle? Miksi emme antaisi Ahvenanmaan itsenäistyä tai liittyä Ruotsiin?
En ole koskaan ymmärtänyt Ahvenanmaan merkitystä Suomelle.
Kolme kysymystä asioita tunteville:
1) Onko "massavanheneminen" ja "varastointikulut" järkevä peruste tuhota Kiinasta ja DDR:stä hankittu jalkaväen aseistus? Jatkosodan jälkeen sanottiin asekätkentäoperaation vaikuttaneen hillitsevästi aikeisiin miehittää Suomi. Eikö toimiva jv-aseistus hajavarastoituna edelleen täyttäisi samaa tehtävää? Eikö sodassakin synny materiaalihävikkiä, jota joudutaan korvaamaan - miksi em. rynkyt eivät siihen kelpaisi?
2) Onko Ottawan sopimukseen liittyminen este ylläpitää tuotannollista valmiutta tuottaa nopeasti suuri määrä jalkaväkimiinoja ja putkimiinoja? Kauanko kestää niiden asiallisen käytön kouluttaminen joukoille, joita ei ole koulutettu siihen varusmiesaikanaan?
3) Merivoimien tehtäväksi mainitaan Suomen kauppamerenkulun turvaaminen kriisiaikoina. Kuinka realistista tämä on merimaaliohjusten aikakautena?
Kuten edellä totesin, Suomella ei ole enää mitään kauppamerenkulkua. Merivoimat tuskin suojaavat ulkomaisia aluksia, kuten Itämerellä seilaavia tankkereita!
Kenraali Lauri Sutela totesi aikoinaan jalkaväkimiinoista luopumisen olevan maanpetoksellista toimintaa. Olen kenraalin kanssa samaa mieltä.
Poliittisilla päättäjillämme pitäisi olla selkärankaa sanoutua irti Ottawan sopimuksesta. Se kieltää puolustautumisen, mutta ei hyökkäystä.
Kyseessä ei ole vain se, että pitää tuhota jo varastoissa oleva tehokas asejärjestelmä, vaan siitä, ettei saisi puolustautua edes tekemällä IEDtä.
Se on täysin järjenvastaista.
Minä koulutan Virossa suojeluskuntalaisia tekemään IEDtä jotta he voivat puolustaa isänmaataan imperialistisen roistovaltion Venäjän seuraavalta hyökkäykseltä.
Kun Venäjä hyökkää Suomeen ja me suomalaiset teemme puolustukseksemme IEDtä torjumaan hyökkäystä ja miehitystä, niin Ottawan sopimuksen mukaan olemme rikolisia. Tuntuuko mukavalta?
"Ja onhan Putkinenkin kertonut, että ihan kotona hellan päällä räjähteitäkin on sekoiteltu."
Väärällä nimellä valehtelu jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Tämä olisi rikosilmoituksen arvoinen asia.
Minä olen toki sekoitellut räjähteitä, mutta EN kotona vaan Viron Suojeluskunnan tiloissa. Minulla on esittää tarvittaessa Viron Maavoimien komentajan käsky niiden kehittämieni puolustuksellisten aseiden kehittämisestä. Ai, niin, Viron Suojeluskunnan komentaja on vahvistanut kyseisen käskyn allekirjoituksellaan, joten kyseessä on täysin laillinen toiminta Virossa.
Kehittämääni kylkimiinaa on testattu erittäin lukuisia kertoja erinomaisin tuloksin, taitaa väärällä nimellä kirjoittavaa tyyppiä ottaa päähän, että kehittämälläni kylkimiinalla tullaan tuottamaan maahna tunkeutuville ryssille tuntuvia tappioita.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kylkimiina_ja_tulos.jpg
En olisi niin huolissani tuosta jalkaväkimiinakiellosta.
Kyllä niitä IEDtä tullaan värkkäämään,muoviräjähteitä riittää jokaiselle soturille,ja vain mielikuvitus on rajana.
Esim. Kairataan petäjän kylkeen sopiva reikä,täyteen muoviräjähdettä,laukaisin.Vihulaisen paha sotia,kun on silmät ja korvat tännä puusälettä.
Sissimuonista jää aina tyhjiä peltipurkkeja...:)
"Inter arma,silent leges"
1) En tunne asiaa tarpeeksi hyvin. Toki jäin ihmettelemään päätöksiä kun niistä ensimmäisen kerran kuulin. Kysymyksesi ovt hyviä, mm. materiaalihävikin korvaaminen. Hajavarastoinnista tiedän sen verran, että se tulee järjestelyineen melkoisen kalliiksi.
2) On este. Kouluttamisessa ei nokka kaun tuhise. Suurempi ongelma on, että niiden käyttö poistetaan operatiivista ja taktisista suunnitelmista.
Miinojen osalta turha tässä on enää rutista, tehty mikä tehty. Nyt odotellaan YKn turvaneuvostopaikkaa.
3) Riippuu siitä kuka on vastarannoilla.
Hannu Mononen,
1) Noin suuruusluokkatarkasteluna koskien julkisuudessa olleita saksalaisia ja kiinalaisia rynnäkkökivääreitä: kyse on suurin piirtein 800:sta kuormalavapaikasta ja yhtä monesta tonnista.
2) Ottawan sopimus on este tuotantovalmiuden ylläpitoon. Tuotanto sinällään on kovin yksinkertaista melko yksinkertaisin välinen. Miinojen käytön kouluttaminen ei yksittäisen sotilaan osalta ole kovin aikaaviepää. Mutta jv-miinojen käytön suunnittelu yms. loppuu. Pelkkä miinan "asentamiskoulutus" on verrattavissa siihen, että rynnäkkökiväärimies koulutettaisiin kyllä ampumaan kouluammuntoja, mutta jv-joukon toiminta taistelukoulutuksineen olisi suunnittelematta, ilman ohjesääntöjä ja oppaita ja joukon kouluttamista.
3) Kuten Jarmo Nieminen viittasikin, on ensiarvoisen tärkeää, että Suomenlahden molemmat rannat, Ahvenanmaa sekä Itämeren rannikot ja Tanskan salmet ovat ystävällisten tahojen - mieluiten liittolaisten - hallussa. Tässä suhteessahan on kahden viimeisen vuosikymmenen aikana tullut Suomen asemaan suuri muutos.
Olen poistanut 9.2.2012 21:47 Jaan Torukas viestin.
Nimimerkillä esiintyvä henkilö antaa toisesta henkilöstä erheellistä tietoa.
Jarmo hei
tässä on jo vuosien ikana herännyt sellainen kysymys että ollaanko koko suomen puolustuksesta jo oikeastaan luovuttu? Tarkoitan tällä sitä että puolustetaanko koko suomea vai onko osan tarkoituskin luovutta hyökkääjälle ? Talläinen kuva on tullut vuosien varrella eikä tämä eilinen uutinen sitä mitenkään poista tuota epäilyä.
Alueellinen puolustus on himan suhteellinen käsite siinä, että miten puolustetaan. Vihollista kulutetaan syvällä alueelle. Miten syvällä? Riippuu alueesta, kymmeniä - satoja kilometrejä.
"Ilta-Sanomat kertoo tänään, että Wallin tiedusteli eilen oikeuskanslerilta mahdollista jääviyttään Uudenmaan prikaatin killan jäsenyyden vuoksi. Wallin kuitenkin sanoo lehdessä tiedustelleensa asiaa siksi, että tiedotusvälineet häneltä siitä kysyivät."
- Hauska juttu, olemmekohan me kaikki mp-kiltoihin ja/tai reserviläisjärjestöihin kuuluvat jäävejä.
Onko ministeri, jolla on sotilasarvo jäävi käsittelemään siihen ja/tai niihin joukko-osastoihin liittyviä asioita, joiden kouluttajien tuloksena sotilasarvo onn saatu? Onko niin, että mitä korkeampi sotilasarvo on, sen syvempää on jääviys?
Onko sotilasansiomitalin saanut henkilö jäävi ottamaan kantaa puolustusvoima-asiohoihin, koska mitalin on myöntänyt puolustusvoimain komentaja.
Säälittävää, mutta ymmärrettävää toimittajalta, kukakohan hän oli?
Nyt on näemmä iltapäivälehdissä keksitty, että Stefan Wallinin jäsenyys Uudenmaan prikaatin killassa tekisi hänestä "jäävin". Tässä linkki. Ylen ykkösen aamutelevisiossa vieläpä kysyttiin tätä asiaa Kataiselta!
Kovin paljon hullumpaa en ole kuullut. Lehdistössä vihjataan, että puolustusministerin _jäsenyys reserviläisyhdistyksessä_ tekisi hänestä jäävin.
Olen minäkin suorittanut yhden kertausharjoituspäivän Gyltössä, samassa porukassa Nylands Brigads Gillen osallistujien kanssa. Tekisikö tämä minustakin sitten jäävin kommentoimaan Dragsvikin asioita?
Kyllä se taitaa tehdä, minähän olen täysin jäävi, koska olen kehunut Uudenmaan prikaatin sotilaita paremmiksi, kun mihin itse pystyin. Ja olen ollut heidän kanssa metsäss useita viikkoja tai paremmminkin kuukausia. Sitäpaitsi RUK:ssa olen kouluttanut Närpiön miehiä.
Olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua Dragsvikin lakkauttamisesta. Alkureaktioni oli että kielipolitiikka vaikutti asiaan, olen edelleen osittain sitä mieltä. Jarmo Nieminen toi kuitenkin esiin asioiden eri puolia mitä en tullut ajatelleeksi. Muutama asia askarruttaa !! Upinniemen varuskunta on jo nyt tupaten täysi mihin meinaavat laittaa Kotkalaiset ? Olisko tilaa Dragsvikissä! Merivoimat ovat ovat osallistuneet säästötalkoihin ajamalla rannikkotykistön alas. Minusta on käsittämätöntä että Isosaari (Helsingin edusta), Mäkiluoto (Upinniemen sotasataman edusta)Russarö(Hangon edusta) lakkautettiin. Näiden päätösten jälkeen rannikollamme on vastassa rynnäkkökiväärimies jos maihinnousu uhkaa. Kustannustehokasta olisi ollut laittaa tykit "naftaliinin" ja pitää reserviläisten taidot kunnossa.Tykkien tulivoimalla olisi valvottu miinotteita ja luotu pelote maihinnousua varten. Ohjuksien varaan pelkästään on turha laskea, näin on kuitenkin käymässä. Halvin vaihtoehto olisi kehittää ja lisätä meritorjuntaohjuspattereiden määrää (jos ja kun rannikkotykeistä luovutaan). Ohjuslavettina kuorma-auto on ohjusvenettä huomattavasti halvempi.
Hyvää pohdintaa, itse mietin aivan samaa. Soitin asiasta Kotkaa, Upinniemeen ja Dragsvikiin. Homma lähtee vasta valmisteluun. Tuskin uutta rakennetaan mihinkään, tai sitten rakennetaan. Tai sitten todetaan, että merivoimien joukkotuotantoa pienennetään, jotta porukat mahtuisi.
Rannikon puolustuksesta minäkin olen huolissani, en perusta merirosvojahteihin. Ohhkaiseltahan tuo nyt näyttää verrattuna parinkymmenen vuoden takaiseen Sumomen rannikkoon. Mutta tässäkin pätee sama kuin maaminojen osata turha rypistellä, kun ...
Eli panostaminen liikuntakykyiseen ja tulivoimaiseen rannijalkaväkeen toki auttaa paljon. Kuten jo aiemmin totesin niitä pitää kouluttaa ja ennen kaikkea varustaa pataljoonat kuntoon. Tulivoimaan tarvitaan mm. raskaat konekiväärit, konetykit ja kevyet ohjukset.
Mitä meritorjuntaohjuksiin tulee niin kuorma-autolavettien osalta olen täysin samaa mieltä. Mikäpä sitä on Hyvinkään taajamasta pistää nuoli hiihtämään haluttuun kohteeseen. Tuskinpa alusta on tuhottavissa.
Mitä tykkeihin tulee, niin 130:set ovat vielä täydessä iskussa jonkun vuoden.
Se, että tulisiko rannikonpuolustuksen johtovastuut olla toiset, niin siitäpä vasta saisi aikaisiksi aikamoiset väittelyt.
Aika kiivasta on välillä keskustelu ja Jarmo se jaksaa ansiokkaasti perustella
Dragsvikin listalla pysymistä. Itselleni on Hanko - Tammisaari alue varsin tuttua, jossa mm. Syndalenin läheisyys tuo synergisiä etuja.
Hangosta jo hävitettiin Rannikkopatteristo, joten Dragan jääminen on ihan paikallaan. Noilla seuduila joskus liikkuessani on armeijan kolonnat ihan mieluisaa katseltavaa.
On hyvä että maanpuolustuksesta keskustellaan ja välillä enemmän tunnetasolla.
Blogiiin vastanneilla on osalla todella mielenkiintoisia ja asiallisia kommentteja.
Tuo kielikysymys on saanut aivan järjettömiä piirteitä. Tulossa on ilmeisestikin aika kuuma kevät. Jos ei muuta niin tuo kuntauudistus tuo
sopivasti lisälämpöä.
Näinhän tuo on,Hankonuiemi on tarvinnut sotilaansa läpi historian. Veikko pohti asetelmaa tuolla aiemmin todella hyvin.
Dragsvik-Upinniemi on hyvä yhdistelmä, vähän niinkuin suur-KAARTJR.
Kielihomma on älytöntä. Siitä vouhkaavilla, ei ole hajua maanpuolustuksen perusteista.
Hienoa ylipäällikkö Halonen: "lakkautusten tulee olla komentajan käsissä".
Jarmo, jos olen oikein ymmärtänyt, on tarkoitus Keuruun varusmiehet, pioneerit jakaa valmiusprikaateihin. Toisaalta PKarPr:n varusmiehet sijoitetaan pääsääntöisesti Kainuun Prikaatiin. Tuleeko uuden rakentamiselle paineita?
Lisäksi vielä Hämeen rykmentin varusmiehet?
Pekka hyvä kysymys, paineita tulee. Kyse onkin siitä, että miten täyteen tungetaan ja riittääkä harjoitustilat. Kyllä tässäkin kehityksessä tulee rajat vastaan. Jos varuskunnan varusmiesvahvuus on esimerkiksi 3 500 miestä, niin se tekee reippaat sata koulutusjoukkuetta. Jos ne erehdytään laittamaan maastoon harjoituksiin, niit tarvitaan valtavan suuret lähiharjoitusalueet ja satoja ampumapaikkoja radoilla.
- Urheilukoulu tarvitsee käyttöönsä 300 miehen kansarmin, sisältäen 40 hengen toimistotilat. Santahaminassa ao. tarkoittaa yhden kasarmin rakentamista tai vastaavan kokoista pienennnystä nykyisen kaartin joukkotutantoon. Saarella ei ole minkäänlaista tyhjää tilaa. MPKK:n uudisrakennus on jo tulossa.
- Lappeenrannassa ei ole tällä hetkellä tilaa Suojelu- ja Pioneerikoululle, entä Haminassa?
- Huoltokoulu siirtyy Riihimäelle, siellä lienee tilaa.
- Jos Draga lakkautettaisiin, jouduttaisiin rakentamaan jonnekin muulla 1000 miehen majoitus- ja koulutusinfra.
- Upinniemi on nyt täytetty Kotkan, Helsingin ja Turun suunnan rannikkojoukojen sodan ajan joukkojen joukkotuotannolla.
- Saattaisin arvailla, että P-KarPr:n joukkotuotanto sulautetaan KaiPr:n tuotannon pienentämiseen.
- Miten tehdän Hyrylän Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen, joka liitetään Maannpuolustuskorkeakouluun. Se siirretään Sandikseen. Milloin. Kunhan Bukit pannaan pataan. Käsittääkseni koko Hyrylän kasarmialue on jo kaavoitettu asuintonteiksi. Kello käy intillä!
Uskallan väittää, että rakentaa pitäisi, mutta sehän on ennenkin estetty mahtikäskyllä. Pannaan kundeja päällekkäin, jos katto antaa tilaa. Harjoitusmaastoista ja ampumaradoista ei kukaan paikallispopulisti välitä. Se on intin murhe. Pitäisikö mennä pakkolunastuksiin. Äkkinäinen voisi sanoa, että pitäisi, kun pakolla myös paketoidaan.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 186 kommenttia