*

Jarmo Nieminen Helsingin kaupunginvaltuutettu - ei mikään tuuliviiri!

Miksi puutalorakentamista suositaan?

Yleisesti luullaan, että yhteiskunta suhtautuu tasavertaisesti eri toimialoihin ja toimijoihin. Tämä on lähtökohtana myös omalle ajattelulleni. Yritystoiminnan edellytysten tulee olla tasapuolisia, oikeudenmukaisia ja kannustavia. Ei valtion subventoinnein vääristämiä. Nyt ei näin ole. Voimassa olevassa hallitusohjelmassa tuetaan mm. mekaanista puunjalostusteollisuutta voimallisesti. Miksi?

Puurakentamisen suosiminen muun rakennusteollisuuden kustannuksella ei ole tätä päivää! Onko nykyinen hallitus päättänyt, että ihmisten tulee asua puutaloissa, vai mistä on kyse? Eikö kuitenkin pitäisi olla niin, että asiakkaalla, rakennuttajalla, tulee olla oikeus päättää mistä materiaalista hän oman talonsa rakentaa: puusta, kivestä, teräksestä vai tiilestä. Ei kait yhteiskunnan tehtävä ei ole tehdä tätä päätöstä – ei edes vaikuttaa tähän päätökseen.

Miten paljon me kansalaiset olemme joutuneet maksamaaan siitä, että puurakentamista on voimallisesti tuettu viimeiset vuodet - ja tuloksia ei ole kummemmin saatu aikaan. Vai onko saatu?

Tavoitteen saavuttamiseksi pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa 19.4.2007 määritetään mm:

”Edistetään puurakentamista ja puutuotealan kilpailukykyä tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti ja kehitetään tässä tarkoituksessa muun muassa rakentamismääräyksiä.” S. 66 http://www.aka.fi/Tiedostot/Strategiat/hallitusohjelma2007.pdf.

Jotta puurakentamisesta saataisiin kilpailukykyisempi kiviteollisuuden rinnalla, on em. periaatelinjauksen mukaisesti lähdetty myös muuttamaan rakentamismääräyksiä. Yhtenä esteenä puurakentamisen yleistymiselle kerrostaloissa on koettu paloturvallisuusmääräykset. Tunnettuahan on, että puutalo palaa kivitaloa paremmin.  Nyt esitetään uusimmassa selvityksessä turvallisuuskriteerien väljentämistä, jotta mm. 8-kerroksisien puutalojen rakentaminen olisi mahdollista. Leikitäänkö tässä meidän turvallisuudella? Määräyksiä muuttaessa ei mm. kysytty pelastuslaitoksen näkemyksiä asiaan. 

Hallitus käsitteli puurakentamisen edistämistä neuvottelussaan torstaina 24. helmikuuta. Neuvotteluraportin mukaan Suomessa on päättyvällä hallituskaudella tehty eri hallinnonaloilla runsaasti työtä puurakentamisen edistämiseksi muun muassa useassa työryhmässä. Niiden tekemiä suosituksia on jo pantu täytäntöön. Tarkoitus on myös viitoittaa tietä hallitusohjelmaneuvotteluihin, sekä mahdollisesti uudelle hallituskaudellekin. 

Jos ja kun edellä oleva on totta, on asia tuotava avoimesti julkisuuteen ja kerrottava miksi mekaanista puunjalostusteollisuutta halutaan jatkossakin suosia kivi-, betoni-, teräs-,  ja tiiliperusteisen rakennusteollisuuden kustannuksella? 

Todennäköisesti tullaan vetoamaan, että ilmastonmuutoksen estämiseksi Suomen tulee suosia mekaanista puunjalostusteollisuutta. Asia on hyvä, totta kai. Eri materiaaleja tulee käyttää tietenkin niille ominaiselle ja soveltuvalla tavalla. Ja heti toki voidaan kysyä, miksi puusta yritetään tehdä kiveä ja pitäisikö teräksestä tehdä betonijäljitelmiä.  Ehkä, no ei! 

Ei voida tuijottaa pelkästään yksittäisen rakennusmateriaalin ympäristövaikutukseen. Koko rakennuksen, koko elinkaaren aikainen ympäristövaikutus tulee arvioida. Kun näin tehdään, korostuu käytön aikaisen energiatehokkuuden lisäksi rakennuksen kestävyys eli rakennuksen elinkaaren pituus! Tässä suhteessa kivi ei ole puuta huonompi, päinvastoin ja pitkällä aikajänteellä monin verroin ekologisempi ratkaisu kun kalvopinnoitettu puu. 

Elinkaariajattelu on Suomessa mm. rakennusteollisuudessa melko tuntematon käsite. Kaikessa lasketaan perustamiskustannuksia. Vain harva miettii, mitä kustannukset ja rakennuksen todelliset ympäristövaikutukset ovat 50, 100:n tai 200 vuoden kuluttua. Homma toimii, jos talo rakennetaan kestämään 30, 40 vuotta. Mutta eikö juuri Suomen lähes arktisissa olosuhteissa tulisi talot rakentaa kestämään satoja vuosia? Olemme tässäkin suhteessa melkoinen kertakäyttökulttuurin maa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Matti Kopra

Onko hallituksen tarkoitus antaa vähäosasille asuttaviksi jopa 8 - kerroksisia puukerrostaloja?
Miksi vähäosaisille? Onko niin, että varakkaammat ihmiset eivät suostu ostamaan palovaarallisia, puisia kerrostaloasuntoja?
Niinpä valtiovalta suosii vuokralaisasuttavia puukerrostaloja koska ei muuten pysty tukemaan puutalorakentamista?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jahas Matti, vähän suhtaudun varaukselle, että hallituksen tavoitteena olisi esittämäsi kaltaiset seikat.

Mauri Luoma

Outoahan tuo on, mutta nykyhallitukselle tyypillistä toimintaan. Siitähän on tullut itseriittoinen viisauden neuvosto, joka tietää mikä Suomelle ja maailmalle on parasta, kysymättä sitä kansalta. Onneksi kohta menee vaihtoon melkein koko sakki.

Blogissa nostetaan esille arvokas asia. Nieminen puhuu hallituksen työryhmistä. Niiden kokooonpano on melko arvattava, vai onko?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

No joo, tästä olen kirjoitellut tänne Usariin jo muutaman vuoden. Hallitus on omaksunut linjan, jossa iltakoulussa päätetään tulevan lain perussisältö. Sen jälkeen pannaan asiantuntijat, jotka on tarkoin valittu vastaamaan hallituksen linjausta, laatimaan sopiva laki. Asia on jo eräänlaista harvainvaltaa. Tässä prosessissa todelliset asiantuntijat pääsevät antamaan ehkä lausuntoja, mutta niillä ei sisältöön enää vaikuteta. Mm. aselaki tehtiin näin.

Ari Laine

Kun elementtirakentaminen alkoi, oli diabetikkoja 4000 ja astmaatikkoja 3000, nyt tilanne on 500 000 ja 400 000. Vaiettu ja vähätelty, KTL:n mukaan suurin uhka kansanterveydellemme on sisäilmaongelma, jota vallankin elementtitalot isoin osin omaavat. Kun KTL antoi lausunnon uhkasta, tapahtui jotain ennen näkemätöntä, pyhä virasto lakkautettiin ja tilalle tuli THL, joka liki samoista ihmisistä koostui, mutta ongelman vähättely ja mitätöinti, rokotefarssit ja lasten lääketutkimukset ovat nyky käytäntö!
Usein puhutaan jostain ympäristötekijästä, joka on osallisena moniin juuri meitä vaivaaviin selittämättömiin sairauksiin yhdistetään, tuo tekijä on sisäilmaongelman mikrobien toksiinit, jotka taistellessaan keskenään, reagoidessaan booriin jota eläinperäisissä tasoitteissa ollaan käytetty, tavallinen maaperäbakteeri muuttuu super-myrkkyjä tuottavaksi organismiksi!
Kun vastuu olisi THL:n, TTL:n rakentajien, valvojien, vakuutusyhtiöiden ja poliitikkojen, maton alle lakaisu on ollut pelottavan tehokasta! Pelottavista havainnoista tutkimuksissa informoitiin hallitusta vuonna 1994, ainoa mitä tehtiin, oli rakentajan vastuun lyheneminen 10 vuoteen!
Valtion omistamien kiinteistöjen on arveltu yli neljäsosan olevan terveydelle vaarallisia, tieto on ollut vuosia ja mitään ei olla tehty!
Todellisuus metsiemme tilasta, johon metsäpolitiikka on johtanut, lannoituksella ollaan tehty puusta ainoastaan selluksi kelpaavaa, ja nyt ollaan sellutehtaat ulkoistamassa maasta, metsäjätit ovat suunnitelleet tulevaisuuden rahavirrat ydinvoimasta, metsämme eivät kelpaa kuin hiilinieluksi, mitä poliitikkomme eivät ole joko osanneet tai ymmärtäneet vaatia ilmasto hömpässään!

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Viimeiset 70 vuotta Suomen metsiä on jalostettu sellun keittoon. Käsillä on vankassa tukkipuumitassa olevaa hötöä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Totta puhut. Tosin sama ongelma koskee myös sotien jälkeen syntynyttä betonielementtiteollisuutta. Samaa, jota me kauhistelemme Viipurissa ja Pietarissa käydessämme värikkäin sanakääntein, joka korostaa suomalaista ylemmyyttä. Tosin siellä se alkoi muuta vuosikymmen aikaisemmin. Jos tekniikka on sama, tuleva tulos on tiedossa.

Mitä tuohon astmaattisuuteen ja allergisoitumiseen tulee niin varmasti osa syyllisenä on puurakennuspintojen vuoraaminen vuosikymmeniä muovipinnottein.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Asianhan voi toki nähdä toisinkin päin. Esimerkiksi juuri nuo paloturvallisuusmääräykset ovat ehkä olleet omalta osaltaan nostamassa elementtirakentamista, jolloin ne olisivat asettaneet puun keinotekoisesti huonompaan asemaan. Useissa Euroopan maissa(mm Ruotsissa) käsittääkseni on puurakentaminen vähemmän rajoitettu ja näissä onkin puurakentamisen turvallisuutta saatu edistettyä aika tavalla. Ehkä tämä muutos Suomessa merkitsee vain sitä, ettei enää kaikkea puuta tarvita sellunkeittoon? Että puurakentamiselle asetettu keinotekoinen este vihdoin kumotaan?

Tosin myönnän, etten ole asiaan perehtynyt kovin syvällisesti. Itse tarvitsisin ainakin jonkin verran lisätietoja ennen kun uskaltaisin sanoa, onko uudistus parempaan päin...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomessa on unohtunut puurakentamisen ammattitaito, eikä sitä nouse tyhjästä, siksi puurakentamien on laitettu tettujen toimintojen piiriin.

Etuja antamalla ajatellaan, että puurakentamisen juoni aukeaa rakennusliikkeille ja pääsemme täysipainoiseen tuettomaan puurakentamiseen alkukankeuden jälkeen.

Kun nyt pyydetään ja anetaan tajouspyyntöjä ei monikaan uskalla aivan tiukkaan hintaan urakkoita laskea, kun puukerrostaloja ei viimeisen vuosikymmenten aikana ole Suomessa juurikaan rakennettu.

Puurakentamista yritetään vauhdittaa myös kaavoituksen avulla.

Puurakentaminen on yksi elementti hiilipäästövapaan Suomen rakentamisessa.

Esimerkiksi Pyhäselässä kymmenisen vuotta sitten yritetty puukerrostaloprojekti kariutui kustannuksiin, kun aravaehdot ylittyivät ja hanke raukesi rahoituksen eväämiseen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mielenkiintoinen näkökulma, kun ei osata, niin tuetaan, jotta päästään samalle viivalle.

"Suomessa on unohtunut puurakentamisen ammattitaito, eikä sitä nouse tyhjästä, siksi puurakentamien on laitettu tettujen toimintojen piiriin.

Etuja antamalla ajatellaan, että puurakentamisen juoni aukeaa rakennusliikkeille ja pääsemme täysipainoiseen tuettomaan puurakentamiseen alkukankeuden jälkeen."

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nurinkurista mutta totta, jos rahoitukselle on asetetu kattohinta niin puurakentaminen ei koskaan tulisi Suomeen ilman tukea. Näin se vaan on vaikka miten ihmettelisi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Itse näen asian PK-yrittäjyyden kilpailun ja toimintaedellytysten vääristämisenä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kumman? Puurakentamisen rajoittamisen vaiko sen vapauttamisen?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

No joo,rakentamisturvallisuumääräykset perustuvat juuri siihen, mihin ne on tarkoitettu. Täysin selvää on, että puutalo palaa paremmin kuin kivitalo. Siksi kaupungeissa on käytetty kivirakentamista ahtaissa korttteliratkaisuissa ja jakamaan paloherkempiä kaupunginosia toisistaan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Nyt täytyy syyttää lievästä naiviudesta. Vai luuletko todella, että puurakentaminen olisi Suomessa jostain syystä todella vaarallisempaa kuin vaikkapa Ruotsissa?. Kaikissa tämäntyyppisissä päätöksissä on mukana muitakin huomioon otettuja seikkoja kuin se mitä kerrotaan jonkin rajoituksen tekemisen syyksi. Lisäksi täytyy muistaa, että puurakennuksen turvallisuus on kehittynyt huimasti viime vuosikymmeninä, mutta tämä ei ole kovin hyvin näkynyt säännösten tasolla. Ehkä on vain aika päivittää näitä määräyksiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hei, kaikilla yrittäjillä on sama etu käytössä, joten miten se vääristää tarkoittamaasi asiaa?

Tiina Suonio

Markolle haluaisin kommentoida, että nykyisten palonormien yksi tärkeimpiä tekijöitä on ollut varmistaa ettei rakennus sorru palon aikana tai sen jälkeen. Tällöin ihmiset voivat palon sattuessa jäädä suht turvallisin mielin omaan asuntoonsa odottamaan pelastushenkilöstön saapumista sen sijaan, että he pyrkisivät rakennuksesta ulos -useat kuolemathan sattuvat portaikossa savukaasuihin tukehtumisista.

Jos tätä ehdotonta sortumaattomuuden periaatetta halutaan heikentää, niin ainakin se pitäisi kertoa rehellisesti, eikä naamioida siihen, että puulla olisi ollut tiukemmat määräykset kuin muilla.

Juhani Putkinen

Jarmo kysyit oikein hyvän kysymyksen.

Mielestäni kannattaa kysyä myös esimerkiksi sitä miksi erittäin saastuttavaa kaukolämpöä suositaan ja puhdasta sähkölämmitystä yritetään estää käyttämästä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kaukolämpö on yksi näitä projekteja, jotka myös kehittyvät bio-energiaratkaisujen kehittyessä. Nyt poltetaan märkää haketta ja raskasta polttoöljyä, kivoihiiltä ja ties mitä. Sellutehtaiden lauhdelämpö jää käyttämättä, kun tehtaat on sijoitettu etäälle asutuksesta.

Pientaloalueiden ongelmana on, että kaikki ei liity kaukolämpöön ja se ei ole silloin järkevä rakentaa. Jos kaikki hoidettaisiin keskittymällä sähköön olisi se tosiaan puhdasta, mutta mihin ajettaisiin hakkeet ja pelletit?

No tietysti ajattelet sanoa, että isoihin yksiköihin joista ne sähköna jaettaisiin takaisin alueille. Sähkö kulkeekin liukkaasti, mutta hakeralli pitkien matkojen päähän ei ole aivan saasteeton sekään.

Juhani Putkinen

Ari: "mihin ajettaisiin hakkeet ja pelletit?"

Hakkeen ja pellettien polttaminen saastuttaa ihan perusteellisesti - on otettava huomioon koko ketju (kuten aivan oikein otit kommentissasi huomioon "hakerallin").

Kun se on tappavan saastuttavaa, niin se pitää yksinkertaisesti lopettaa.

Antaa oksien, kantojen ja latvusten suorittaa luonnollista lannoitusta metsissä - samalla kasvaa meheviä puolukoita ja mustikoita ihmisten iloksi:
http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20252-puol...

Kun lopetetaan se luontoa saastuttava metsien keinolannoitus, niin metsästä saadaan myös laadukkaampaa puutavaraa mm. puusepänteollisuuteen ja rakentamiseen.

Kaikki kemikaalien metsään levittäminen on vahingollista toimintaa. Luonnon pitää antaa toimia omilla ehdoillaan. Nauttikaamme puhtaasta luonnollisesta luonnosta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Miten niin erittäin saastuttavaa?

Juhani Putkinen

Kaukolämpö tuotetaan Suomessa pääsääntöisesti kivihiiltä, turvetta, haketta ja öljyä polttamalla.

Kaikki se polttaminen tuottaa valtavia määriä tappavia pienhiukkasia ja mm. happosateita tuottavia rikkidioksidia ja typen oksideja. Hiilimonoksidin ehkä jopa everstiluutnanttikin ymmärtää tappavaksi myrkyksi.

Järkevien, ajattelevien ihmisten (Homo sapiens) PITÄÄ ottaa koko energiantuotantoketju huomioon, eli esimerkiksi myös hakkeen valmistamisen ja sen kuljetusten aiheuttama saastuttaminen.

Kaukolämpö on luonnollisesti parempi kuin se, että jokainen talo tupruttaa itse mitä kummallisempia saasteita taivaalle - mutta sähkölämpö on saasteetonta, päästötöntä - kunhan se sähkö tuotetaan saasteettomasti, eli ydinvoimalla ja vesivoimalla.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Nyt taitaa Putkisen Jussilla olla ressiä, kun kahdessa blogissa alkaa jo sotilasarvot kummitella.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kaukolämpöä on suosittu sen takia, että sillä on saatu perinteisten voimaloiden hyötysuhdetta reilusti ylöspäin. Periaatteessa nimittäin tuo lämpö on voimalan "jätettä" joka on vain otettu käyttöön. Pohjimmiltaan fossiilisen polttoaineen varassa olevassa voimalaitoksessa on kaukolämmön jakelu siis ympäristöystävällinen ja tehokkaampi tapa hoitaa hommaa kuin pelkkä sähköntuotanto. Tilanne muuttunee jossain määrin toiseksi jos energia tuotettaisiin kaipaamallasi ydinvoimalla, mutta niissäkin 2/3-osaa energiasta menee harakoille lämpönä joten jopa niiden suhteen ei jäännösenergian käyttö kaukolämpönä olisi aivan huono ajatus.

Mikko Niskasaari

Jarmo:
"Homma toimii, jos talo rakennetaan kestämään 30, 40 vuotta. Mutta eikö juuri Suomen lähes arktisissa olosuhteissa tulisi talot rakentaa kestämään satoja vuosia?"

Mietipä missä kunnossa on suuri, ellei suurin osa 1960- ja 70-lukujen betonielementtitaloista. Olemme rakentaneet kertakäyttötaloja riippumatta siitä, mistä materiaalisista ne on tehty.

Viime kesänä viihdytin itseäni maalaamalla Kainuussa vanhaa lautavuorattua hirsitaloa. Tai ei se mikään vanha ollut, täytti 90 v. Jonkun maalaistimpurin aikoinaan tupakkiaskin kanteen piirtämä. Ei yhtään lahoa hirttä missään, ei yhtään lahosta notkuvaa lattialautaa. Jopa ulkovuorauksena olevat laudat alkuperäisiä. Yhtään hirttä ei ilmeisesti koskaan ole vaihdettu.

Milloin olette viimeksi nähneet uutuustalon, jonka aivan oikeasti uskotte olevan asuttavissa vielä 90 v jälkeen?

Puu on maailman hienoin rakennusmateriaali, kun talo tehdään oikein, mutta no joo, myönnetään että 8-kerroksinen puutalo jo hirvittäisi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Nyt tarvitaan tähän kertakäyttökulttuuriin muutosta.

Voit vain arvata miltä minusta tuntuu kun kaivan esille Helsingin sotilassaarilta puskien keskeltä 100 vuotta vanhoja rakenteita, jota ovat lähes uuden karheita.

Tähän asiaan tulee suhtautua vakavasti.

Se mitä mieltä olen 60-70-luvun insinöörituotteista, kerroin jo tuolla aiemmin. Lopputulos on luettavissa Viipurin vastaavasta uudistuotannosta. Näky on meillä samannäköinen 2030- ja 2040 luvuilla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Toivottavasti puurakentamisen suosiminen johtaisi edes siihen, että se vihdoin pääsisi samalle viivalle muiden rakennusmateriaalien kanssa. Kun takavuosina betonimafian johdosta puurakentaminen on tehty käytännössä mahdottomaksi. Lobbarit ujuttivat rakentamismääräykset täyteen kieroja pykäliä. Esimerkiksi vaatimus, että tulipalossa rakenteen oma paino ei saa pienentyä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tuohan on mielenkiintoinen määräys,ettei "tulipalossa rakenteen oma paino ei saa pinentyä". Ei tuo näin maalaisjärjellä tyhmältä tunnu. Nimittäin jos rakenteen oma paino pinenentyy niin se haihtuu jonnekin. Siis palaa poroksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Olennaista on se, miten rakenteen kantavuus kestää tulipalossa. Ja sen suhteen puu ei ole käytännössä sen huonompi kuin muutkaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Totta, lisäksi olennaista myös on, mitä tapahtuu naapurihuoneissa ja -kerroksissa.

Tuomo Kankkunen

Puurakentaminen on ilmastoystävällisintä.

Meillä on satoja vuosia vanhoja puutaloja !

Betonirakenteiset, muutama kymmenen vuotta sitten rakennetut
elementtitalot hajoavat käsiin.

Puurakentaminen ja bioenergia on mukana kokoomuksenkin ohjelmissa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ja vielä enemmän satoja vuosia vanhoja kivitaloja. Erityisen paljon niitä esiintyy kaupungeissa sattuneesta syystä.

ismo nieminen

Rakennuksen hiilijalanjälki syntyy pitkälti sen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Rakennuksen energiankulutus riippuu vaipan lämmönjohtavuudesta ja ilmanpitävyydestä. Myös rakennuksen termisellä massalla on asiaan vaikutusta ja tietysti käyttäjän elintavoillla. Kansallisessa AISE-tutkimuksessa tutkittujen kivitalojen ilmanpitävyys oli selvästi parempi kuin puutalojen. Paremman ilmanpitävyyden ansiosta kivitalossa säästyy energiaa 10-20% vastaavaan puutaloon verrattuna. Kun vielä ottaa huomioon kivitalon suurempi terminen massa, pienempi huollon tarve ja pidempi elinikä, on kivitalo vähintään yhtä ekologinen vaihtoehto kuin puutalo. Kuten Jarmo sanoi: "antaa rakennuttajan päättää mistä materiaalista talonsa tekee!" Se ei Suomen hallituksn tehtävä!

Mikko Niskasaari

"Paremman ilmanpitävyyden ansiosta kivitalossa säästyy energiaa 10-20% vastaavaan puutaloon verrattuna"

Näin saattaa olla, en käy kiistämään, kun ei ole kompetenssia. Toisaalta näin mutu-pohjaltakin lienee lupa epäillä, että tuo sama asia selittää sen, miksi kivitalossa on monella nokka tukossa ja yöuni kehnompaa, kuin puutalossa, jossa nenäkanavatkin pysyvät auki (kuulun itse näihin metsäläisiin).

Tämä tietysti noin keskimäärin. Väärin rakennettu tai pilalle remontoitu puutalokin voi olla kauhistus.

siviili tarkkailija

Yleensä asiallinen Nieminen sotkeutuu populistiseen roskaan.

"Täysin selvää on, että puutalo palaa paremmin kuin kivitalo."

Puutalojen paloturvallisuudessa ei ole mitään merkittävää eroa verrattuna betonista rakennetun talon palamiseen. Ihmiset kuolevat tulipaloissa palokaasuihin joiden synty on seurausta asunnoissa olevan sisustusmateriaalin palamisesta. Molemmat rakennusmateriaalit ovat ihmisten kannalta yhdentekeviä, mitä tulee paloturvallisuuteen.

Vasta kun kokonaiset asutusalueet on rakennettu puusta, syntyy perinteisen puutaloalueen ongelma. Eli massiivisen suurpalon riski. Mutta tämäkin on kohtuullinen ja tolkullinen riski kun verrataan puutalorakentamisen kokonaisvaltaisia etuja. Nopean ja taloudellisen rakentamisen edut sitten kun rakentamisen osaaminen on hallussa. Nyt se ei ole. Betoniteollisuuden vaatimuksesta noin 4/5 rakentajien koulutuksesta kuluu sementtiä sotkien. Siihen ei puurakentaminen kuulu, ellei sellaiseksi lasketa betonivalumuottien tekemistä. Että se siitä puurakentamisen suosimisesta. Väitteet puurakentamisen suosioista ovat samaa luokkaa kuin kepulihuijarien itse itsestään tekemät mainoslauseet. Uskokoon kuka haluaa.

Puutalon vihollinen on aina tuli. Siitä ei pääse mihinkään. Mutta mikäli kävisi ikävästi että talo palaisi, niin puutalon palosta jää jäljelle kasa tuhkaa ja hiiliä ja tulisija. Joskus sama tulisija on palvellut useampaa taloa. Talon uudelleensyntymisen tiellä ei ole palaneen betonimöskän alasrepisen vaivaa. Sellaista se on.

Puurakentamisen, kuten kaiken vastuullisen rakentamisen, esteenä on keskustapuolue. Kepu on valehtelevaa paskasakkia ja edistäessään puurakentamista, kepuli valehtelee niin että korvat heiluu. Jos Suomessa haluttaisiin järkevää ja vastuullista rakentamista, kepu kiellettäisiin ja ihmiset voisivat rakentaa ilman vihervasemmistolaista ympäristösekopääjoukkoa ja kepulihuijareita. Näiden huijarien toiminnan pyrkimyksenä on estää ihmisiä asumasta mukavasti ja sellaisissa asunnoissa joissa he haluavat asua. Lopputuloksena on epäonnistuneita lähiöitä ja automarketasumista. Ja näiden gryndereiden ansiosta lisää valehtelevia kepuleita ja päihteillä käyviä vihervasemmistosekopäitä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos palautteestasi siviili tarkkailija. Ja sainpa sinutkin kirjoittamaan mukavan pitkästi. Totta on, että ihminen kuolee, kuten kerroit. Väärässä kyllä olet materiaalivalinnoissa.

Mielenkiintoinen on näkemyksesi tonttien uusiokäytöstä. Totta sekin. Tosin menee kuvaamani kertakäyttökulttuurin piiriin.

Kirjoitat hyvin. Siten myös ilmeisesti ajattelet. Olen täysin rinnoin mukanasi jakamassa katsomustasi, että ihmisten tulee saada itse valita miten he halauvat asua. En tosin osaa käyttää noin värikästä kieltä, miten sinä asiasi ilmaiset.

Ilkka Järvelä

Jos talo rakennetaan puusta niin puuta siinä on kai lähinnä runko, väliseinärungot, ulkoverhoilu, kattotuolit ja listat. Näin lähinnä okt:issa ja rivitaloissa, kerrostalojen rakenne on hieman erilainen mutta periaate ei paljoa poikkea. Noista listaamistani kohteista kaksi viimeistä on puuta myös kivitaloissa.

Jos okt:n rakentaminen maksaa 200.000€, kuinka suuri osa tästä summasta menee noihin puuosiin? Arvaan että noin kymmenesosa. Kuinka paljon säästöä tulee jos ja kun hallitus on tukenut tuota puujuttua?

Toisaalta taas, millaisia paloturvallisuusriskejä nykytyylillä rakennettavat puutalot ovat? Käsittääkseni niitä on aika hankala saada palamaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos linkistä Tuomo Kankkunen:

"”Puun käytön lisääminen on tehokas väline torjua ilmastonmuutosta. Yhteen puukuutiometriin sitoutuu noin tonni hiilidioksidia. Jos Euroopassa lisätään puurakentamista kymmenellä prosentilla, katetaan jopa 25 prosentin osuus Kioton päästötavoitteista”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen."

No tuota ei nyt Paavokaan niele hymyilemättä. Siis kaatamalla Suomen metsät, hoidetaan ilmastonmuutoshommelit.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

100 prosenttiin päästäisiin samoilla laskentaperusteilla lyhentämällä rakennavien puutalojen elinikää nelinkertaisesti. Toivottavasti Suomen tulevaisuuden suunnittelu on vahvemmissa käsissä. Tuijottaminen pelkkään alkutuotannon hiilimassaan vääristää tuloksen täysin.

Tuomo Kankkunen

Ei lopu metsät Suomesta!

Konsta Pylkkänenkin sen jo hoksasi.

Katsos Jarmo kun niitä hakataan viitenä päivänä viikossa, mutta kasvavat seitsemänä.

Todellisuudessa puuvarastomme on lisääntynyt jatkuvasti.

Käy Jarmo vilkaisemassa kokoomuksen maaseutuohjelmaa.

Tuomo Kankkunen

Puu on pelastanut suomalaiset lukemattomia kertoja historiamme aikana:

http://www.metsavastaa.net/heikki_talvelanpuhe

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Siviili Tarkkailija puhuu kyllä asiaa. Paloturvallisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä jääkö tulipalon päätteeksi kasa tuhkaa, vai käyttökelvoton betonirunko.

Palomääräykset on laadittu kategorioihin, joiden täyttymistä tarkkaillaan: Poistuminen palon sattuessa, osastointi palo-osastoihin, palon leviäminen jne.

Puu joutuu tiukemman erikoiskohtelun kynsiin vain sillä perusteella, että "kaikkihan sen tietää että puu palaa" vaikka puuta käytetään mm. teräsosien palonsuojaukseen, koska hiillyttyään pinnalta, se on erinomainen suoja paloa vastaan.

Hiilikerroksen lämmönjohtavuus on vain kuudesosa sahatavaran lämmönjohtavuudesta. Myös hiiltymätön osa toimii vastaavana eristeenä, jolloin syvemmällä puupalkissa ei lämpötila pääse nousemaan nopeasti. Näin puu säilyttää hyvin kantokykynsä palotilanteessa.

Puussa oleva vesi höyrystyy 100 oC:ssa, jonka jälkeen se etsii helpoimman tien ulos puusta. Tällöin puu kuivuu nopeasti, mutta ei lämpene ennen veden höyrystymistä. Puurakenteiden kosteus on yleensä 8-15 %, jolloin vettä on höyrystettävä 80 – 150 kg/t, ennen kuin puu syttyy palamaan.

Rakennusosana puu on usein paloteknisesti jopa erinomainen, vaikkakaan ei tietenkään idioottivarma ratkaisu. Lisäksi tulee muistaa, ettei ole yhdentekevää mitä kaasuja palossa syntyy.

(numerotietoihin lähteenä TKK-julkaisu "puun palo-ominaisuudet" Kari, Mehtälä, Tölli)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jani Janssonin kommentti on hyvä. Rakennusmateriaaleja pitää käyttää niille ominaisella tavalla, kuten puuta huoneistojen pintaverhoukseen. Soisikin tämänkaltaisen puun käytön lisääntyvän. Asia tulisi myös ottaa huomioon puun kasvattamisessa. Tosin nyt taitaa olla vain menossa useamman vuosikymmenen kestävä kestävän puun kasvatustauko.

Tuomo Kankkunen

Vai, että oikein "puun kasvatustauko" ?

Vanhaa kokoomuslaista hävettää kummallinen asenteesi.

Mutta maastahan se marjakin poimitaan.

Kuitenkin, politiikassa on vaarallista kiihottaa kansaa ennakkoluulojen pohjalta ja luoda uhkakuvia joita lopulta ei ole olemassakaan.

Ja kun tämmöinen lyhytnäköinen toiminta valuu lähes lyhentämättömänä soinilaisten pussiin.

Tässä vielä vankan kokoomuslaisen, sotaveteraani Heikki Talvelan
koeteltu näkemys:

http://www.metsavastaa.net/heikki_talvelanpuhe

Metsissämme on erinomaista puuta myös rakentamiseen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Huomenta Tuomo, ei sinun tarvitse hävetä puolestani. Tiedän kyllä mistä kirjoitan. Viimeiset vuosikymmenet metsäteollisuus on jalostanut suomalaista mäntyä kasvamaan mahdollisimman nopeasti lannoittein lisättyä massaa. Sen puun sitkeys/kovuus, vetolujuus ja murtumisominaisuudet ovat heikommat kuin jalostamattoman hitaasti kasvavan luonnon puun. Jos ja kun Suomessa lähdetään oikeasti näkemään metsiä rakennusteollisuuden tarpeista käsin, toimenoiteiden tulee ulottua puun kasvattamiseen. Tämä kestää vuosikymmeniä.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Rakennusosana minä hyvänsä - oleellista on vain se kuinka hyvin materiaali toteuttaa sille asetetut vaatimukset. Vaikkapa jos kantavan rakenteen tulee kestää 90 minuutin palo, on aivan sama onko se metallia, kiveä vai puuta. Jos puu kestää tuon puolitoistatuntisen, ei ole mitään tarvetta asettaa sille eritysvaatimuksia. Jos teräspilari nyrjähtää kuumuudessa nopeammin, on aivan yksi lysti palaako se vai ei. jne.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Juuri näinä Jani. Materiaalin tulee täyttää turvanormit. Nyt kyse on näistä normeista. Mitä ne tulevaisuudessao ovat? Nykyiset, tiukemmat, väljemmät ja miksi niin on?

Viliho Seppäin

Kannattaapi katsoa tämä juuri mönöttimestä tullut dokumentti -hehkulamppuhuijaus-

(light bulb conspiracy)

todella valottavaa materiaalia valopäiden ajatuksenjuoksusta.

Kemisti pistää yhden hyvän totuuden kehiin:

"luonnossa ei ole myrkkyjä, vain ravinteita"

Mutta katsokaapa jos ette ole katsoneet.

http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tasta-puhutaan/tava...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

No joo, pelkkää sitä itteä. Nyt en muista laskelmaa miten monta miljoonaa Helsingin kauupunki säästäisi seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos kävisi ostamassa itämailta parin hehkulampputehtaan tuotannon. Kysynpä asiaa huomenna.

Viliho Seppäin

Siis pelkkää paskaako ja mikäkö?Vai asiaako, vai menikö nyt aivan ohi jokin vai keskittymiskyky nolla?

No se nyt on jokatapauksessa pelkkää ja VARSIN TUIKEAA PASKAA, ihan faktana, se tässä(kin) dokumentissa
esitetty käyttöesineiden "suunniteltu vanheneminen".

Voihan sitä kannattaa noita jätekasavuoria, mutta silloin on oltava päässä jotain rankasti vikana. Se on valitettavasti varsin yleistä näinä päivinä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Viliho, mehän ollaan samaa mieltä. Nou hätä.

Matti Kopra

Voisitko Viliho Seppäin tarkentaa hieman, mitä haluat sanoa?

Viliho Seppäin

Eli tahdon siis sanoa että:

Käyttöesineiden "suunniteltu vanheneminen" , eli se että tavaroista tehdään mahdollisimman huonosti kestäviä , on suorastaan RIKOLLISTA toimintaa eli hyvin tuikeaa sontaa.

Siinä lienee JOTAIN yhtymäkohtia myös puurakentamiseen. Mutta ei tuo linkki nyt varsinaisesti siihen liittynyt.

Matti Kopra

Hyvin tuli viesti perille Viliho.
Taloistakin voi tehdä huonosti kestäviä, kalliita rakentaa, energiaa kuluttavia. Pahin ominaisuus puukerrostalolla on mielestäni se seikka, että tulipalon jälkeinen korjaaminen on puutalon kohdalla moninkertaisesti kalliimpaa kuin betonirunkoisessa kerrostalossa.
Ehkä on ajateltu niin, että tulipalon sattuessa kerrostaloa ei korjata, vaan kuljetetaan hiiltyneet puukappaleet pois, ja rakennetaan uusi puukerrostalo. Minkälaista elinkaariajattelua edustaisi sellainen rakentamismalli?
Arvioni perustuu pelkästään harkintaan.
Pelkään pahoin, että puurakenteisen kerrostalon rakentamisen aikainen vakuutus on monta kertaa kalliimpi kuin betonisen vastaavan.
Kuka maksaa puurakenteisen vuokrakerrostalon muhkeat vakuutusmaksut?
Kyllä kerrostalon runko pitäisi rakentaa teräsbetonista.

Viliho Seppäin

Miksi ei voisi rakentaa graniitista?

Hitto kun olisi hyvä perustus.

Ja miksi ei voida koskaan lyödä yhteen kaikenlaisten luonnonmateriaalien hyviä ominaisuuksia?

Aina se on joko tai, ei useinkaan SYNTEESI kiistankohteiden ominaisuuksista.

ELi pistetään puolet kiveä ja yläosa puuta. Riita puoliksi.

Ja sinne kiven sisään kanavat maalämpö tai jotain vastaavaa tuubia varten.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ehkä tässä keskustelussa ollaan turhan jyrkästi kivi-sakset-paperi-leikissä. Kumpi on parempi tai vahvempi. Kaikkia tarvitaan. Tuskinpa toistaiseksi yksikään talo on rakennettu pelkästään kivestä, puusta tai teräksestä. Eri materiaaleja tulee käyttää niille parhaiten soveltuvalla ja ominaisella tavalla.

Se avarakatseinen

Tosi kirjavalle vastaajajoukolle tiedoksi:
Jarmo Niemisen olennainen kysymys ... siis; Miksi puutalorakentamista suositaan?

Ja kysymys parannettuna versiona, eli käännettynä provosoivaksi:
Miksi sallitaan rakentaminen kotimaisesta polttoaineesta?

Lisäkysymyksiä:
Kuka suosii ja kuka sallii?

Vastaus löytyy avustekstistä: Nykyinen hallitusrintama ja sen tavoitteet.

”Edistetään puurakentamista ja puutuotealan kilpailukykyä tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti ja kehitetään tässä tarkoituksessa muun muassa rakentamismääräyksiä.” S. 66 http://www.aka.fi/Tiedostot/Strategiat/hallitusohj....

Eli pyritään ajamaan nykyisen hallitusrintaman kannattajien etua ja myös taloudellista menestymistä. Samalla "kehitetään" rakentamismääräyksiä!

Kas kun ei samantien koko maankäyttö- ja rakennuslakia ynnä asetusta?

Nieminen kysyy:

"Miten paljon me kansalaiset olemme joutuneet maksamaaan siitä, että puurakentamista on voimallisesti tuettu viimeiset vuodet - ja tuloksia ei ole kummemmin saatu aikaan. Vai onko saatu?"

Koerakentamista on tehty vuosikymmeniä, kansalaiset ovat päässeet asuntomessuilla tutustumaan erilaisiin elementti-/rakennusjärjestelmiin ja lopullinen tuomio on aina tullut, kun lopullinen, kuluttajan maksama HINTA on osoittanut kaikki teräs- ja puurunkoiset kerrostalot kilpailukyvyttömiksi. (Tampere, Raisio, Lahti jne)

Rakennuksen rungon hinta on noin 12-15 % kokonaisuudesta. Vaikka sen saisi ilmaiseksi, rakentaminen maksaa. Ihmetellä sopii, miksi Runkomateriaalin hinta vaikuttaa kokonaiskustannuksiin niin, että esim. Tampereen As. messujen teräs/kipsitalon asuntojen neliöhinta oli kaksinkertainen verrattuna yleiseen tasoon?

Muuten: Väärin suunniteltu ja mitoitettu runko pilaa koko rakennuksen ja estää tulevia sukupolvia (etevät?) muuttamasta pohjaratkaisua tilatarpeitaan varten.

Liian tiukka porrashuone/portaikko on estänyt hissiasennuksen ihan fiksuunkin uudehkoon kerrostaloon.

Ja rakentamista on "kehitetty" kun RakMk G2 on kumottu?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Näinhän se on kute "Se avarakatseinen" kirjoitat. Jo tämä keskustelu osoittaa miten betonirakennusteollisuutta pidetään pahana mörkönä, joka on rakentanut Suomeen sutta ja sekundaa vuosikymmenten saatossa. Näin on tapahtunut. Toki pitää kysyä miksi? Siksi, että Suomi piti asuttaa nopeasti sotien jälkeen. Tähän aikakautensa ratkaisuna oli betonielementtiteollisuus. Ei ollut muuta, silloin. Asiat tulee nähdä sen ajan silmin. Eikä nyt jälkiviisastellen, johon toki olemme todella hyviä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tähän asiaan tulee oikeasti suhtautua avarakatseisesti. Punnita eri materiaalien soveltuvuus, edut ja haitat sekä tarkoituksenmukaisimmat yhdistelmät. Asiaa pitää lähestyä kansalaisen näkökulmasta. Hänen, joka elämänsä joutuu näissä asunnoissa viettämään.

Ihmisiä varten niitä taloja rakennetaan. Vai eikö ole niin?

Tuomo Kankkunen

Kerran vielä Jarmo:

Kirjoitat: "Viimeiset vuosikymmenet metsäteollisuus on jalostanut suomalaista mäntyä kasvamaan mahdollisimman nopeasti lannottei lisättyä massaa. Sen puun sitkeys/kovuus, vetolujuus ja murtumispminaisuudet ovat heikommat kuin jalostamattoman hitaasti kasvavan puun"

Kerro hyvä mies kuinka, missä ja milloin "metsäteollisuus jalostaa ja lannoittaa männiköitä" ?

Kerro myös kuinka olet todennut tuon puun kestävyyden huonontumisen ?

Onko se vaikuttanut käytännön rakentamisessa ?

Ota nyt pikkuisen selvää, miten metsiä Suomessa lannoitetaan ja mitä jalostuksella tarkoitetaan.

Löydät helposti kokoomuslaisia metsäalan huippuammattilaisia.

Ja hanki se kokoomuksen maaseutuohjelma - uusi julkaistaan tällä viikolla. Mene mukaan sinne seminaariin testaamaan näkemyksiäsi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Turha tässä on Tuomo sinun kanssa käydä kiistelemään. Minulle vastaus löytyy jo moottorisahan tuntumasta puuhun ja puiden syisyyden tarkastelulla.

Matti Kopra

Suomessa on runsaasti kuitupuuta, kuitupuuta, kuitupuuta.

Missä on mänty- ja kuusitukkeja tehdä järeitä hirsiä?

Ruotsissa niitä on vielä, esimerkkinä.

Suomen metsät on hakattu tyystin järeämmästä puustosta ja hirret viety pilkkahinnalla kaivoksiin ja hammastikkuainekseksi.
Mitä maksaa kerrostalo tehtynä rungoltaan puusta? Tuontitavarastako?

ismo nieminen

Mielestäni Niemisen blogin ydinasia on, onko oikein, että yhteiskunta tukee tiettyä toimijaa tai toimialaa, samalla kun muut kilpailevat toimijat/toimialat tulevat toimeen omillaan. EI TODELLAKAAN OLE!

Olisi mielenkiintoista kuulla yrittäjiltä kuinka yleistä moinen käytäntö Suomessa on? Onko rakentaminen ainoa poikkeus vai onko yhteiskunnan harjoittama kilpailua vääristä tukipolitiikka maan tapa ("Kepulainen käytäntö")?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Hyvä, että jollakin on tolkku mukana. Juuri tästä subventointipolitiikasta tässä blogissa on kyse. Minulle oli ällistyttävää todeta, että hallituspolitiikka oikeasti olisi tällaista. Kyllä muutosta tarvitaan siihen firmaan. Yritänkin jo löytää vastausta sille, ketkä Suomessa oikeasti pystyisivät rakentamaan 8-kerroksia puutaloja ja mistä kelvollinen puu tulisi. Kyllähän tämäkin haiskahtaa aikamoiselta aluepolitiikalta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tämän blogin tilanne eilisllasta tähän päivään kello 22 mennessä kertoo, missä Suomi makaa. Tilastossa on blogissa käynnit. Keskimääräinen lukuaika on 4 minuuttia 6 sekuntia.

1 Helsinki425
2 Tampere 65
3 Oulu 35
4 Turku 29
5 Kuopio 28
6 Lahti 25
7 Espoo 20
8 Jyvaskyla 20
9 Lappeenranta 16
10 Vantaa 16
11 Hameenlinna 16
12 Rovaniemi 10
13 Raahe 9
14 Jarvenpaa 8
15 Joensuu 8
16 Seinajoki 7
17 Pori 7
18 Salo 6
19 Kerava 6
20 Vaasa 6
21 Savonlinna 5
22 Raseborg 4
23 Alajarvi 4
24 Parkano 4
25 Kokkola 3
26 Kouvola 3
27 Lohja 3
28 Riihimaki 3
29 Lapinjarvi 3
30 Vihti 3
31 Nurmijarvi 2
32 Ylivieska 2
33 Hamina 2
34 Lovisa 2
35 Porvoo 2
36 Hyvinkaa 2
37 Kauniainen 2
38 Kajaani 2
39 Mikkeli 1
40 Kurikka 1
41 Kotka 1
42 Sastamala 1
43 Kauhajoki 1
44 Kangasala 1
45 Forssa 1
46 Kaustinen 1
47 Ruovesi 1

Risto Koivula

Jossakin on joskus päätetty, että nitistetään metallirakenteista ainakin perustutkimus, leimataan se ropellipäähommaksi. Ulkomailla se kuuluu aerospace-sektoriin ainakin ohutseinämäisten rakenteiden osalta, joka ala taas ei ole kovin julkisuushakuinen, vaan pikemminkin yhä salailun pesä. Yhdistettynä siihen, että alan perusteorioissa on ongelmia, joita ei haluta korjata, käytetään omien munausten ja väärinarvoiden peittelyä "puurakentamisen editämiseen".

http://www.students.tut.fi/~koivular/

http://nakokulma.net/index.php?topic=8695.msg16534...

Jouni Niinimaa

"Yleisesti luullaan, että yhteiskunta suhtautuu tasavertaisesti eri toimialoihin ja toimijoihin.Tämä on lähtökohtana myös omalle ajattelulleni. Yritystoiminnan edellytysten tulee olla tasapuolisia, oikeudenmukaisia ja kannustavia. Ei valtion subventoinnein vääristämiä".

Mitähän bloggaaja oikein tarkoittaa yllä olevalla kirjoituksellaan?

"Nyt ei näin ole. Voimassa olevassa hallitusohjelmassa tuetaan mm. mekaanista puunjalostusteollisuutta voimallisesti. Miksi?"

Eikö mekaaninen puunjalostusteollisuus harrasta vientitoimintaa? Vienti on käsittäkseni merkittävä tekijä, kun katsotaan Suomen BKT:n kasvua. Mekaaninen puunjalostus on ymmärtääkseni yksi melko tärkeistä vientitulojen lähteistä. Täytyy toki todeta, että vienti on melkoisen "jalostamonta" eli viedään vain lautaa ja lankkua. Tuloja metsien omistajille kertyy toki ihan kohtuullisesti.

"Puurakentamisen suosiminen muun rakennusteollisuuden kustannuksella ei ole tätä päivää! Onko nykyinen hallitus päättänyt, että ihmisten tulee asua puutaloissa, vai mistä on kyse? Eikö kuitenkin pitäisi olla niin, että asiakkaalla, rakennuttajalla, tulee olla oikeus päättää mistä materiaalista hän oman talonsa rakentaa: puusta, kivestä, teräksestä vai tiilestä."

Minun käsittääkseni pientalon (omakotitalon) rakentaja voi tänäänkin ihan entiseen malliin rakentaa sellaisen talon (puu-, teräs-, tai betonirunkoisen talon, kuin itse haluaa. En myöskään usko, että rivi- tai paritalojen kohdalla harrastetaan jotain hyljintää rungon suhteen. Kerrostaloissa tilanne lienee se, että rakennusluvan hakijaa suurelta osin päättää runkomateriaalin, ei kunta.

"Miten paljon me kansalaiset olemme joutuneet maksamaaan siitä, että puurakentamista on voimallisesti tuettu viimeiset vuodet - ja tuloksia ei ole kummemmin saatu aikaan. Vai onko saatu?"

Höpö höpö!

"Elinkaariajattelu on Suomessa mm. rakennusteollisuudessa melko tuntematon käsite. Kaikessa lasketaan perustamiskustannuksia. Vain harva miettii, mitä kustannukset ja rakennuksen todelliset ympäristövaikutukset ovat 50, 100:n tai 200 vuoden kuluttua. Homma toimii, jos talo rakennetaan kestämään 30, 40 vuotta. Mutta eikö juuri Suomen lähes arktisissa olosuhteissa tulisi talot rakentaa kestämään satoja vuosia? Olemme tässäkin suhteessa melkoinen kertakäyttökulttuurin maa."

70 - luvulla, ehkä osin myös 80 - luvlulla, rakennetut kerrostalot on todella tehty kestämään vain nuo 30 - 40 vuotta. MIksi? Silloin oli Suomessa kova puute kohtuuhintaisista asunnoista, koska sodan jälkeisen sekundaikäluokan, siis 1946-1956 syntyneiden lapset tulivat pesimäikävaiheeseen ja tarvitsivat todella paljon uusia asuntoja. samaan aikaan, ainakin 70-luvulla huomattava määrä Ruotsiin 50- ja 60-luvulla paenneita suomalaisia alkoi palata kotimaahan. Millä tämä asuntopula voitiin muuten ratkaista kuin rakentamalla "halpoja kertakäyttöisiä" kerrostaloja lähiöihin.

Kun 90-luvulla syntyneet lapset tulevat pesävaiheeseen, voinevat he melkoisen vapaasti valita, asuvatko he puu- vai kivitalossa ilman eduskuntaan halajavan kansalaisen "vi....a".

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos Jouni seikkaperäisestä palautteestasi. Mitun "vi...lu" ilmee, tai kehen se kohdistuu?

ismo nieminen

Kysymys Jouni Niinimalle:

Onkos sinun mielestä oikein, että verovaroista tuetaan puutalorakentamista, kun samaan aikaan kivitalorakentajat, tiilitalorakentajat, teräsrakentajat kilpailevat samoista asiakkaista ilman yhteiskunnan tukea?

Jouni Niinimaa

Mitenkähän sitä puutalorakentamista oikein tuetaan verovaroista? Puutalorakentamista tapahtuu pääasiassa pientaloissa, siis erilllliset pientalot (omakotitalot, paritalot) ja rivitalot. En löytänyt ilmaista tilastotietoa, kuinka valmistuneiden asuntojen määrät ovat jakautuneet viimeisen 20 vuoden aikana:
a) puurunkoisiin
b) kivirunkoisiin
c) vapaarahoitteisiin
d) valtion tukemiin

Vuosina 1900 - 1940 Suomessa valmistui pääsääntöisesti 10 0000 - 20 000 uutta asuntoa vuosittain, muutamana vuotena päästiin jopa 30 000 asuntoon tai ainakin lähelle sitä. Sotien jälkeisinä vuosina 1946-1970 vuosittain valmistui 30 000 - 40 000 asuntoa. Kun sitten tultiin 1970 - luvulle, mopo karkasi käsistä. Pahimmillaan v. 1974 valmistui n. 72 0000 asuntoa ja 1975 lähes 70 000 asuntoa. 70 - luvun alkupään tuotannosta valtaosa, 50 - 70 % oli kerrostaloja, siis kivitaloja. Syyt tähän hullutteluun olen esittänyt edellisessä kirjoituksessani.

80-luvulla asuntorakentamisen tahti rauhoittui (valmistuneiden määrä 50 000 asuntoa vuodessa tai vähän alle) aina vuoteen 1986 asti ja asuntotyyppien (EPT, RT, KT) osuudet olivat jokaisen osalta 30 - 40 %. Valtion tukeman tuotannon osuus supistui 70 %:sta (1976) vajaaseen 30 %:iin (1989). Vuosina 1988-1989 karkasi mopo taas käsistä. Asuntoja valmistui 60000 ja 70 000 kpl vuodessa. Syynä tällöin oli rahamarkkinoiden vapautuminen. Lainaa sai lähestulkoon ilman vakuuksia niin paljon kuin pyysi, jopa enemmän. Pankinjohtaja saattoi kehottaa viemään ensimmäisen repullisen kotiin ja hakemaan uuden taakan!!! Myös ns. "kurkkupurkkifirmat" ilmestyivät markkinoille. Yksityiset timpurit ostivat tontteja ja rakensivat niille pientaloja. Ensimmäiset näistä tekivät hyvän tilin (ostivat mesun, vaihtoivat vaimon kahteen kakskymppiseen jne), mutta viimeisille jäi mustapekka käteen, kun asuntokauppa toppasi kuin tossu paskaan. Lainahanat sulkeutuivat ja kansa joutui velkasaneeraukseen.

Asuntotuotanto putosi 1900 - luvun alkupuolen lukemiin eli liki 20 000 kpl:seen, aloitusten määrä jopa alle sen. Tuolloin valtio tuli taas voimallisesti mukaan kuvioihin, jotta BKT saataisiin käännettyä kasvuun. Valtion tukema asuntotuotanto nousi 60 - 70 %:iin, kun se oli laskenut vuoden 1976 70 %:sta alle 30 %:iin v. 1989. Valtion tukema tuotanto tarkoittaa pääasiassa arava- ja valtion korkotukemaa tuotantoa. Aravapuolella löytyy sekä OKT- että KT-asuntoja. Korkotuetut olivat lähes yksinomaan KT-asuntoja.

EPT-asuntojen tyypillinen rakennustapa oli paikallarakentaminen (pitkä tavara). 80-luvulla elemettirakentaminen kasvatti osuuttaan nousten vuosikymmenen lopulla n. 45 %:iin. 90-luvulla osuus tipahti taas 35 %:n paikkeille, koska silloin rakensivat vain ne joilla oli hynää ja tekivät juuri sellaisia mökkejä, kuin itse halusivat.

Rivitaloasunnoissa tyypillinen rakennustapa oli paikalla rakentaminen oli aina 90-luvun puoliväliin asti (sen jälkeen minulla ei ole tietoja).

Kerrostalorakentamisessa siirryttiin voimallisesti elementtituotantoon 70-luvulla ja trendi lienee jatkunut nykypäiviin asti. Arvonlisäveron voimaantulo 90-luvulla paransi elementtirakentamisen kilpailukykyä paikallarakentamiseen nähden. Kerrostalotuotanto on ollut valtaosin kivirunkoista koko 1900 - luvun ja oletettavasti myös 2000-luvulla.

Suomi on vienyt puurunkoisia pientaloja vaihtelevat määrät (minulla ei ole tilastoja) ainakin erilaisille katastrofialueille. Kivirunkoisia asuntoja on valmistettu ainakin suuremmassa määrin Kostamuksessa, joka oli koko Suomen kannalta tärkeä projekti. Ehkäpä nuo rakentajat saivat jonkinlaista tukea osallistuessaan kyseiseen hankkeeseen.

En edellä olevan valossa oikein ymmärrä puutalorakentajien mollaamista. Jos Suomen kansalainen rakentaa itselleen puutalon, ei hän mielestäni saa mitään erityistä tukea valtiovallalta. Veotuksessa häntä kohdellaan ihan samalla tavalla kuin kivitalon hankkijaakin. Eroa tullenee vakuutusmaksuissa, mutta se onkin sitten toinen asia eikä valtio niitä subventoi.

Bloggaajalle vastaisin hänen esittämäänsä kysymykseen, että mielestäni puutalon rakentajaa ei pidä moittia tai syyllistää hänen valinnastaan. Eiköhän meistä jokainen ole oikeutettu rakentamaan juuri sellaisen mökin, kuin haluaa ja johon hänellä on varaa. Kateellisten on parempi pitää mölyt mahassaan ja niellä harminsa, että hynät ei riitä toteuttamaan omaa unelmaansa.

Petri Sakkinen

Aina kun joku esiintyy "meinä kansalaisina", poistan varmistimen kulttuuristani...

Rakennusalan ammattilaisena, joskaan en upseerina tai muuna sotasurmaamisen asiantuntijana, voin aloittaa vaikkapa siitä, että puuelementtitehtaan voi perustaa miljoonalla, betonielementtitehtaan kymmenellä - mutta jälkimmäinen menee konkurssiin kokoomuksen rakastamien kartellien vuoksi. Puuelementtitehdas voi lisäksi sijaita vaikkapa Kuusamossa ja työllistää ihmisiä siellä, missä he asuvat. Voi kauhistus, eikö totta!

Ja kaiken kukkuraksi puutalon elinkaaripäästöt ovat vain 30-40% betonitalon päästöistä: ei sekään sovi upseerille ja kokoomuslaiselle.

No, on kokoomuksessa, kykypuolueessa, sentään kyvykkäitäkin; vänrikki Niemisemme ei vain kuulu heihin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Petri voisi toki kertoa noista päästöistä vähän enemmän.

Matti Kopra

Kannattaa lukea alustus. Lisäksi tuollainen tapa kirjoittaa osoittaa kirjoittajan olevan vähemmän uskottava.
Montako puurunkoista kerrostaloa on tullut rakennettua?
Kuka on näillä sivuilla vastustanut puuelementtitehtaan rakentamista vaikkapa Kuusamoon?

ismo nieminen

"...puutalon elinkaaren aikaiset päästöt 30-40 % kivialon vastaavasta". Rakennusalan ammattilainen Sakkinen on nyt niin eksyksissä, että joku oikea ammattilainen voisi opastaa hänet ihmisten ilmoille...

Matti Kopra

Miten suuret ovat puurunkoisen 8-kerroksisen kerrostalon rakentamisen ja asumisen aikaiset vakuutusmaksut verrattuna vastaavaan betonirunkoiseen?

Tuomo Kankkunen

Hirsitalo kestää maanjäristyksiä.

Hirsitalo on edullinen ratkaisu maanjäristysalueilla, sillä talon perusrakenne kestää melkoista ravistelua.

"Me olemme olleet Japanissa jo kymmeniä vuosia. Yksi myyntivalttimme on hirsitalojen maanjäristyskestävyys", kertoo Honkarakenteen myyntijohtaja Risto Kilkki.

Suomalaiset puutalotoimittajat odottavat Japanin toimitustensa huomattavaa kasvua kun jälleenrakennus siellä pääsee käyntiin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Näin se pitääkin olla. Käytetään erilaisia rakennusmateriaaleja niille parhaiten soveltuvalla tavalla.

Matti Kopra

Hirsitalot, olivat ne sitten kerros- tahi omakotitaloja katosivat päreiksi viimeistään tsunamin vesimassoihin.
Mikään voima ei pidellyt näitä voimia jotka tuhosivat kokonaisia kaupunkeja

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen
Markku Jutila

Tsunami tuhosi ydinvoimalatkin, joten Matin esimerkki ontuu. Toisaalta monet puutalot kelluivat ehjinä tsunamin mukana ja etenkin hirsitalojen hirret voidaan hajonneinakin käyttää uudelleen.
Sen lisäksi, että puu kasvaa itsekseen ja puun työstäminen vaatii vähän energiaa (EU:sta saa toimialoittaisia päästöintensiteettejä), puutalo varastoi hiiltä jopa sadoiksi vuosiksi, mikä vielä vähentää elinkaaaripäästöjä.
Meilläkin on käytössä esim. puukirkkoja ainakin 1600-luvulta mm. Jokioisissa. Keskiaikaisissa linnoissammekin on paljon puurakenteita.
Nykyisillä palovaroitus- ja sammutustekniikoilla puutalot ovat myös tässä mielessä turvallisia.