*

Jarmo Nieminen Helsingin kaupunginvaltuutettu - ei mikään tuuliviiri!

Helsingissä tuhlataan miljoonia lumenajossa

Helsingin Uutisissa julkaistiin tänään artikkelin Miljoonat hupenevat talvikunnossapidossa. Sen verran oli ajatuksiani fiksattu (?), että julkaisen ohessa alkuperäisen, jonka sanomana ei ole miljoonien hupeneminen, vaan tuhlaaminen. 

 

Lunta tupaan – kahden viikon varoitusajalla kalusto hommiin

Jarmo Nieminen sanoo, että Isot aluesopimukset talvikunnossapidosta tehdään Sstaran ja suurten (kuljetus- ja) rakennusfirmojen kanssa. Sopimukset ovat 3–4 -vuotisia + yksi optiovuosi. Nyt sopimukset ovat YIT:n, Destian ja hyvinkääläisen RTA Virtasen kanssa.

- Lyhyempiä sopimuksia tehdään koneurakoitsijoiden kanssa. HKR Tekniikka ylläpitää listaa näistä koneista ja tilaa palveluja tarpeen mukaan parinkin viikon varoitusajalla. Tällöin urakoitsija saa siirrettyä kaivurinsa esimerkiksi joltakin rakennustyömaalta Helsinkiin. Puolet konekalustosta on kaupungin omaa konekantaa.

- Tällä volyymilla ja sopimusperiaatteilla on haasteellista hoitaa jopa normaalien, lumisateiden mukana tuomat ongelmat. Paikalliset lumenpoistosopimukset, auraus- ja lumenpoistokaluston soveltuvuus sekä lumen lähikeräyspaikat ovat olennaisen tärkeitä. Katujen hoitoluokkia pitäisi tarkastella myös joustavasti ja soveltaen. Kantakaupungin katualueiden huoltovastuut ovat nyt osoittautuneet epäselviksi. Katutilan lumenkuljetukset pitäisi siirtää kokonaisuudessaan kaupungille, hän jatkaa. 

 

Helsingissä kipataan lähes 230 000 lavallista lunta tänä talvena – niistä voisi säästää jopa 70 000

- On oleellisen tärkeää selkeyttää talvikunnossapidon johtosuhteita ja vastuita, kehittää lumenpoiston kaluston käyttöönottoa ja huolehtia, että kaupunkilaiset ovat lumenpoiston laadussa tasavertaisia. Kuormatun lumen määrä on tänä talvena jo yli 230 000 kuorma-autokuormaa. Lähisiirroilla ja linkoamalla lunta saadaan lumikuormia vähennettyä jopa 70 000. Nyt suuntaus on se, säästöjen sijaan talvikunnossapitoon pistetään miljoonia lisää, osin tarpeettomasti. Piikki on auki, puhuttiin joulukuussa. Tämä on melko outoa politiikkaa,hän toteaa.

Helsingin yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen (KOK) haluaa, että talvikunnossapitoon tartutaan aktiivisesti. Helsingissä ei ole viime eikä kuluvana talvena ollut valmiutta eikä halua aloittaa ajoissa lumenpoistoa.

- Lumet olivat kuluvankin talven aikana maassa ainakin kolme viikkoa, ennen kuin alkoi tapahtua. Juuri tuo kolme viikkoa oli menetetty mahdollisuus. Nyt kyseiset lumet ovat jäätyneinä asuntokaduilla ja ovat siellä kevääseen asti, sanoo Jarmo Nieminen.

Hänen mukaan on turhaa sanoa, että kolmatta poikkeuksellisen lumista talvea ei voi enää tulla.

 

Kolmas talvi toden sanoo

- Lumitalviin on syytä varautua tulevinakin vuosina. Ei niin, että budjetteja rukataan jälkikäteen ja tehdään hätäratkaisuja, kun talvikunnossapidossa voitaisiin toimia systemaattisen järkevästi, ja erityisesti kuluja säästäen, hän jatkaa.

Jarmo Nieminen jätti asiasta aloitteen jo 20.1.2010.

- Se  kaikui kuuroille korville. Kuukausia kestävät lumenpoisto-operaatiot vaikeuttavat ja vaarantavat kaupunkilaisten elämää. Katujen kunnostuskapasiteetti on riittämätön ja paikoin kapeille väylille huonosti soveltuvaa. Tämän takia moni alue on jäänyt todella huonolle hoidolle, mikä on jättänyt monia ikäihmisiä ja heikosti liikkuvia saarroksiin koteihin. Esteetön Helsinki on tästä kaukana, hän toteaa.

 

Kahten talvena yli 400 000 ajettua lumikuormaa

Jarmo Nieminen kertoo, että aluevastuiden lisääntymisen myötä resurssit ovat samassa suhteessa heikentyneet. Katukilometrejä tulee vuosittain jopa viisi prosenttia lisää, niitä on nyt jo yli 2 000 kilometriä ja uusimmat asuinalueet ovat niin tiiviisti kaavoitettuja, että lumenpoistoon tarvitaan kauhakuormaajien ja kuorma-autojen lisäksi lumen lähisijoitusta sekä lumilinkoja, joilla voidaan kapeita väyliäkin pitää tehokkaasti auki.

- Tutustukaa esimerkiksi kantakaupungin olosuhteisiin. Lunta ja jäätä pyöritellään ajokaistojen ja jalkakäytävien välillä. Sijaiskärsijäksi joutuvat samassa saumassa autoaan pitävät kaupunkilaiset ja kiinteistöt. He eivät voi lapioida höylättyjä röykkiöitä mihinkään.  Vastuukysymyksissä auratut kivikovat vallit eivät tunnu kuuluvan kenenkään vastuulle, kiusa ja puurtaminen lumen kanssa jää asukkaille. Rakennusviraston asettamat aikamääräiset auraustavoitteet eivät voi toteutua nykymenetelmillä ja vastuilla, hän lisää.

Niemisen mukaan Helsingin kaupungille katujen talvikunnossapito maksoi vuonna 2009 noin 22 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet oli aurauskuluja, vajaa neljännes lumen kuljetuskuluja ja reipas neljännes hiekoitukseen, erityisesti hiekan poistoon, yms. liittyviä kuluja. Lumenpoisto lisäsi viime vuonna menoja yli 10 miljoonalla eurolla.

- Perusbudjettiin tulee lisätä muutama miljoona vuodessa lisää, jos yritetään päästä edes lähelle talvikunnossapidon ja esteettömän Helsingin tavoitteita.

Lumensijoituspaikat riittämättömät

Nieminen muistuttaa, että tällä hetkellä Helsingin kantakaupungin lumet kuskataan pääosin Hernesaareen. Sen poistuminen tulee tulevaisuudessa nostamaan lumenkuljetuskustannuksia merkittävästi.  

- Lumen kuormauksen vaihteluväli on kymmenen vuoden tilastoinnissa reippaasta 10 000 kuormasta yli 300 000 kuormaa. Jos säästöjä halutaan, pitää toimia heti, lumen hävittämiseen tarkoitetuilla moderneilla teknikoilla ja toimintatavoilla säästetään miljoonia euroja, hän muistuttaa.

 Videkuvaa testeistä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tuula Saskia

Jarmo, en jaksanut lukea muuta kuin otsikon.

Jos tuhlataan, niin miksi ihmeessä keskustassa asuva ei löydä parkkipaikkaa mistään, vaikka on maksanut pysäköintiluvan, vaarantaa henkensä, koska ei näe lumivuorien taakse tai yli, rikkoo autonsa, kun katu on kuin kraatereita täynnä, joku lumikone rikkoo auton puskurin, jonka remontti maksaa mansikoita jne.

Kertoisitko?

Ja ne jalkakäytävät ja ratikkapysäkit? Surmanloukkuja kaikki!

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Lunta poistetaan sieltä mistä pystytään niillä resursseilla, mitä käytössä on. Nykyvehkeillä, -tavoilla ja henkilöstöllä ei parempaan pystytä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tuula, Helsinki edelleen harjoittelee talvessa elämistä. Taito lähes hävisi edellisen lämpimän kauden aikana. Onneksi nyt ollaan menossa parempaan suuntaan.

Mutta sitä en hyväksy, että lumia hävitetään kustannuksista piittamatta. Se on väärin. Toiseksi kuapungin kyky valvoa ja ohjeistaa kunnossapitoa on aivan liian vähäistä ja eri hallintokuntien ja niiden virastojen vastuut ja työnjako takvikunnosapidossa ovat epäselvät.

Edelle oleva koskee myös kaupungin suhdetta kiinteistöjen omistajiin. Asema on hyvin eriarvoinen kantakapungin ja esikaupunkialueiden kesken. Esikaupunkialueilla kaupunki vastaa koko katutilan talvikunnossapdosta, kantakapungissa vain ajoratojen osalta. Vastuujako johtaa siihen, että kaupunki auraa apinan raivolla ajoradat auki, siirtäen lumet ajoratojen laidoille kiinteistöjen vastuulle. Eli lopputulos on, että kiinteistöt vastaavat katujen lumen poistosta. Näin siis periaatteessa.

Tuula Saskia

Jarmo,

Näin juuri.

Sitä apinan raivoa en tosin ole havainnut.

Mutta ällistyin siitä, että esikaupunkialue on etuoikeutettu.

Kysynkin: mikä on esikaupunkialue ja mikä on perustelu sen erilaiselle kohtelulle?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Esikaupunki on hienompi nimi lähiöistä. Ne otettiin kapunginn johtoo, koska yksityiset tahot eivät riittävän hyvin kyenneet huolehtimaan jalkakäytävistä.

Apinan raivolla tarkoitan auraamista liian suurilla nopeuksilla seurauksista piittamatta.

mika kaistila

Seurattuani helsingissä käytävää ns lumirallia on pakostikin tullut mieleeni kaluston osalta siirtyminen lumenkuormaaja/linko kaluston lisäämiseen.se on kustannus tehokas ja toimiva työskentelytapa ja soveltuu kaupunki olosuhteisiin mitä mainioimmin.ruotsissa kyseistä kalustoa käytetään paljonkin ja kokemukset ovat osoittaneet sen järkeväksi ratkaisuksi.stadin tiekarhut jyrsivät teitä auki ja se aurataan korkeiksi penkoiksi reunoihin ja yleensä se jää siihen seisomaan,miksi katuosuutta aurattaessa sitä ei voisi ajaa keskiviivan päälle aumaksi ja perässä tulisi kuormaaja joka siirtäisi sen kuljetuskaluston lavalle ja näin se lähtisi kohti lumenkaatopaikkaa eikä olisi viemässä tilaa parkkipaikoilta kadun reunoissa ja kaventamassa liikenneväyliä.on toki selvää että laitteiden hankinnasta aiheutuu kuluja,mutta kuinka paljon niitä tulee kun tuntityönä rapsutellaan ja siirrellään kasoihin ja taas pois vietäväksi.on toki myös paikkoja johon tarvitaan perinteistä kauhasydeemiä mutta runkoohjatulla koneella pääse aika ahtaaseen paikkaan ja linko heittää sitä yllättävän pitkälle joten toimii,stadilla on omaa ja yksityistä kuljetuskalustoa ja maakunnista sitä tuntuu riittävän jonoksi asti joten miksei..