Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Naiset ja asevelvollisuus

Minulta on kysytty useamman kerran: voiko naisten asepalvelusta laajentaa? On kysytty, mitä haavoittuneet ja rampautuneet naistaistelijat aiheuttavat miehissä, miten syvistä jutuista onkaan viime kädessä kyse? Mitä olisi edessä naiseverstien ja –kenraalien armeijassa? Miten asia on toteutunut Israelissa ja Yhdysvalloissa? On myös kysytty, miten Suomen puolustusvoimat (viesteissä armeija) suhtautuu asiaan? Viimeiseen minulla toki on ollut vastaus, se on ollut oma mielipide.

Asiaa jo tarkastelevat useat eri ministeriöiden ja toimijoiden toimikunnat ja asiantuntijaelimet. Tasavallan presidentin, puolustusvoimien emerituskomentajan, puolustusministerin ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan ulostulot tässä asiassa kertovat suuntaa tulevaisuuteen.

Oma mielipiteeni on täysin selkeä - miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Omat arvoni muodostuvat yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja demokratian ympärille.

Mitä tulee naisiin, niin seuraavat ovat omia ajatuksiani, ne perustuvat omiin havaintoihini seuratessani viime vuodet hyvinkin intensiivisesti varusmiesten taisteluharjoituksia ja taisteluammuntoja kameran linssin takaa toimittaessani Maanpuolustuskorkeakoulun kustantamaa kuva- ja tietoteosta, Santahamina - Sotilassaaren luontoaarteet! Toinen tarkastelukulmani on upseerikoulutus, jota päätyökseni teen.

Naiset otetaan puolustusvoimissa yleensä tasavertaisina taistelijoina, eriarvoisuutta ei nähdä, eikä tehdä. Poikkeaviakin ajatuksia esiintyy. Toki tiedetään ja koetaan, että taistelijatoiminnassa naisten suorituskyky on keskimäärin huonompi. Joukkotuotannossa, jolla tarkoitetaan koulutusjärjestelmää sodan ajan joukkojen kouluttamiseksi ja muodostamiseksi, naiset sijoitetaan täsmälleen samoihin sodan ajan tehtäviin kuin miehet.

Tiedetään, että Israelissa ollaan vähennetty naisten sijoittamista etulinjan taistelijatehtäviin. Haavoittumiset ovat osoittaneet miesten taistelevan viimeiseen mieheen haavoittuneen naissotilaan pelastamiseksi, vaikka ei pitäisi, koska tehtävän täyttäminen tulisi asettaa ylimmälle sijalle. Ilmiö oli Suomessa erityisen tuttu talvi- jatkosodassa. Suomalaiset taistelivat vainajankin pelastamiseksi ja menehtyivät. Stalin pitää suomalaisia tässäkin ominaisuudessa outona.

Minun silmissäni naiset ovat tehneet intille hyvää. Miesten äijä-kulttuuri on pehmentynyt, se on hyvä se. Omassa opetuksessani en edes huomaa onko kadetti tai luutnantti tai parin vuoden päästä esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin kapteeni mies vai nainen. Sama koskee miehen ja naisen osoittamaa osaamista sotataidon opinnoissa.

Kansojen historiassa naisilla on aina ollut oikeus ja velvollisuus tappamiseen, mutta teollistumisen myötä tämä velvollisuus on väistynyt. Suomen vapaussodassa Mannerheim laittoi naiset lieden ääreen ja miehet sitä puolustamaan antiikkisen isänmaallisen iskulauseen kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

Arvelen, että seuraava askel meillä tulee olemaan miesten ja naisten välisen asevelvollisuuden osallistumiskynnyksen samanlaistaminen. Miten se tapahtuu, onkin jo toinen juttu. Miksi? Meille suomalaisille, kuten muillekin pohjoismaisille kansoille, tasa-arvosta on tullut päähän pinttymä. Se ei tosin ole pelkästään hyvään päätyvä ismi, koska uros ja naaras ovat evoluution myötä kehittyneet sellaisiksi kun ovat, fyysisesti ja psyykkisesti erilaisiksi.

Suorastaan säälittävää oli seurata Helsingin kaupunginvaltuustossa tasa-arvosuunnitelman hyväksymiskeskustelua. Taisi kestää rapiat neljä tuntia. Pääteemana oli naisten huoli keski-ikäisistä miehistä ja tässä oli siis kyse tasa-arvosta. Väitän että syrjäytyvän keski-ikäisen miehen suurin haaste on, että hän ei saa olla aidosti mies ja harrastaa sitä mistä mies on kiinnostunut. Erityisen huolissaan miehistä olivat naisasialiikenaiset!

Eräs kysyjä totesi viestissään tomeran naisen saavan miehet tottelemaan paremmin. Tätäkään en mitenkään kiistä. Viimeksi taannoin, itsekin sen omakohtaisesti koin. Hiljennyin yllättäen eräässä ryhmässä, kuvamaasi kaltaisen naisen ojentaessa minua. Jos hän olisi ollut mies, en olisi niin tehnyt, olisin hänet todennäköisesti haastanut!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (89 kommenttia)

Kris (nimimerkki)

"Tiedetään, että Israelissa ollaan vähennetty naisten sijoittamista etulinjan taistelijatehtäviin. Haavoittumiset ovat osoittaneet miesten taistelevan viimeiseen mieheen haavoittuneen naissotilaan pelastamiseksi, vaikka ei pitäisi, koska tehtävän täyttäminen tulisi asettaa ylimmälle sijalle"

Olisiko ratkaisuna sijoittaa pelkästään naisia samoihin taisteluyksiköihin sodan aikna, ns. amatsoonikomppaniat tms.?

Älkää nyt herkkikset, herran tähden sitten loukkaantuko tuosta amatsooni-läpästä...

Jeppe (nimimerkki)

Israelin osalta muslimien/arabien kulttuuri on vähentänyt naisten käyttöä etulinjassa. Muslimit eivät suostu antautumaan niin herkästi, jos vastassa on naisia. Se kasvattaa luonnollisesti tappioita, joten on parempi pitää naiset taaempana.

Itse vastustan naisten ottamista armeijaan. Meillä ei ole laajassa mitassa varaa menettää nuoria naisia. Se olisi kuitenkin lopputulos sodassa Venäjää vastaan, jos puolet sotilaista olisi naisia. Siinä jää seuraava sukupolvi syntymättä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Terve Kris, niinkään ei tehdä amatsonikomppanioita, vaan naisia sijoitetaan muihin kuin etulinjan taistelutehtäviin. Enemmänkin miehistä riippumattomiin tehtäviin, jossa miesten biologiset vaistot eivät pääse sumentamaan ajatuksia.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Minusta naisia ei pitäisi lähettää sotaan tappamaan, se ei lähtökohtaisesti sovi naisen luonnolle. Itsekin voisin käydä armeijan, mutta sota ja tappaminen eivät ole mitään partiolaistoimintaa."

Miksi kenellekään tappaminen on luonnollista - miehillekään? Jo koulussa pyritään väkivaltaa rajoittamaan ja pakottamaan istumaan hiljaa pulpetissa sekä kuuntelemaan vanhempia (ja muka viisaampia).

Moni nykyihminen on ostanut vain rasiasta paistijauhelihaa eikä ole koskaan edes teurastanut sikaa, saati perannut kalaa. Ei saa ennen 18 ikävuottaan ostaa tähtisadetikkuja, mutta 18 1/2 vuotiaana pitäisi suorittaa jo taistelijan tutkinto.

Henkirikoksista päätellen naisetkin turvautuvat kylmiin aseisiin kohtalaisesti.

Armeijan ensisijainen tarkoitus on pakottaa jotkut toiset tahtoon: lamauttaa. Käytännössä tämä kenttätasolla voi tarkoittaa toisen tappamista tai vammauttamista. Toinen asia on sitten se, että varsinaisten tappajien, jalkaväkisotilaiden, tueksi on rakennettu uskomattoman suuri koneisto tukevia ja huoltavia osia.

Israelissa on hieman erilainen asia kuin Suomessa. Siellä puolustusvoima on alkanut kibbutsien itsepuolustuksesta. Tavallaan kotiosuuskuntamaatila on ollut joukkueen tukikohta. Tämä näkyy mm. Genesaretin järven pohjoispuolella, jossa edelleen kibbutseilla on mahdollisuus piikkiraudoilla ja puomeilla tehdä tiesulku, niillä on todennäköisesti vähintään automaattiaseet, radioantenni avun tilaamiseksi, kun puhelinyhteydet on katkaistu ja suuri vesisäiliö.

Kun on lähdetty kodinturva-ajattelusta liikkeelle, on tietenkin niin, ettei vanhempien rooleja ole eriytetty miesten ja naisten rooleiksi, vaan kaikki on aseistettu mahdollisen ylivoiman neutraloimiseksi.

Armeija on ammattimaista, suunniteltua ja valvottua väkivaltaa, virkavaltaista väkivaltaa. Siksi koko ajan mielessä on se, miten suurta ylivoimaa vastaan kykenee käymään sekä se, mikä on järkevää omien tappioiden pitämiseksi mielekkäinä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos Eve Avolin palautteestasi minulle. Minulle tasa-arvo on biologista tasa-arvoa, jossa tunnutetaan mies ja nainen sellaisina kun he biologisesti ovat psyykkiesti ja fyysisesti. He ovat erilaisia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jeppeltä kysyn. Mistä löytyy lisätietoa muslimien suhtautumisesta naissotilaisiin. Kerro lisää.

Weimari (nimimerkki)

#2 Eve Avolin: "Minusta naisia ei pitäisi lähettää sotaan tappamaan, se ei lähtökohtaisesti sovi naisen luonnolle".
Oi jospa Suomella olisikin mahdollista, jos paha päivä koittaa, lähettää koulutettua väkeä tappamaan sinne jonnekkin. Missä sellainen paikka olisi? Valitettavasti perinteistä etulinja - kotirintama-ajattelua ei juurikaan osata kuvitella tämänkään päivän strategiassa, edes puolustettaessa omaa maaperää.
Viime sodissa Karjalan miehet joutuivat ankariin lähitataisteluihin kotikylissä ja kotipihoilla, unohtamatta mm Viipuria. Tänä päivänä sotanäyttämönä olisi mm pääkaupunkiseutumme. Sotaa käytäisiin kaikin keinoin. Valitettavasti. Keneltäkään, ei ainakaan hyökkääjä, kysy kuulumisesta sivariin tai Pv:n valiojoukkoon. Sukupuolierottelua on aina ollut. Miehet ovat miehiä tai sitten ei. Kulttuuri ratkaisee suhtautumisen eri sukupuoliin myös kriisitilanteessa.
Naiset ja miehet ovat jatkossa "samassa poterossa ja porttikongissa"

Suomalaisten yhteisöllisyyden vuoksi (nimimerkki)

Perustuslain tarkoittamat oikeudet kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä toteutuvat, kun vain miehiä koskeva asevelvollisuus korvataan sukupuoleen katsomatta koko ikäluokkaa koskevalla kansalaispalvelulla, jonka piirissä nykyinen asevelvollisuus voidaan suorittaa.

Näin saavutettaisiin seuraavat edut:

- kaikkien kansalaisten kriisivalmiudet paranevat
- yhteisöllisyys ja yhteiskuntavastuu kehittyvät
- nuorten sopeutuminen yhteiskuntaan helpottuu ja syrjäytyminen vähenee
- hoivatyöhön lisävoimaa
- ammatinvalinta helpottuu
- maahanmuuttajien kotoutukselle uusia mahdollisuuksia
- kansalaisten eriarvoisuus vähenee
- työllistyminen paranee
- kansalaispalvelu koskisi myös erityisryhmiä
- sisältöä elämään vastuunotosta yhteiskunnassa

http://www.kansalaispalvelu.fi/wordpress/

Yksi demari (nimimerkki)

Suomen alueellinen puolustusjärjestelmässä on varauduttu taistelemaan koko Suomen alueella. 300 000 miestä puolustaisi yli kahden miljoonan naisen lisäksi lapsia ja vanhuksia. Mutta missä tämä kansan pääjoukko olisi sotatilanteessa. Weimari taitaa olla aika oikeassa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#8. Eve Avolin olet asian ytimessä. Kenestä on sotilaaksi. Suomen kansalaissodassa 1918 punakaartin naiskomppanit osoittivat, että suomalaisesta naisesta on raivoisaksi taistelijaksi. Heidän taistelukykynsä tunnusti saksalaisen Itämeren divisoonan komentaja, Rudiger von der Goltz, joukkojensa joutuessa taistelemaan suomalaisia naiskomppanioita vastaan keväällä 1918.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

#8 "Tietenkään en tarkoittanut, että tappaminen olisi miehille jokin toinen luonto, vaan sitä, että miehet ovat suoraviivaisempia ja pystyvät paremmin lokeroimaan tunteensa ja eri elämänsä osa-alueet."

Armeijan kaltaisen peruskoulun jälkeen naisetkin kykenevät kurinalaisuuteen ja suunnitelmalliseen tappamiseen. Ei kukaan pakollisia iltapäiväunia kunnallisessa päivähoidossa ja tätivallan uhriksi peruskoulussa joutunut poikakaan, jolta on 18-vuotiaaksi asti sotalelut kielletty, ole sen käyttökelpoisempi sotilas kuin siskonsakaan - ilman koulutusta. Ennen vanhaan maaseudulla isäntä oli parempi jalkaväkisotilas kuin emäntä siksi, että naiset hoitivat talvella lehmät ja isännät kävivät metsätöissä ja metsästivät oppien myös ampumataidon ja vaanimisen: hirviporukassa myös ryhmässä metsästämisen, mikä on organisoitua väkivaltaa.

#8 "Naiset eivät tähän niin herkästi pysty ja jättäisivät useammin tappamatta kuin miehet, jos sellainen vaihtoehto on, mikä tietenkin myös lisäisi riskiä tulla itse tapetuksi ensin."

Keskusteluni nicaragualaisen sandinistisissin kanssa, joka kävi likaista sotaa metsissä contria vastaan kaksi vuotta, ovat saaneet minut vakuuttumaan siitä, että naiset ampuvat herkemmin ja ehkä jopa ennen kuin ovat tutkineet asian perusteellisemmin. Hänen mukaansa naiset olivat vaarallisempia juuri tästä syystä. En tosin tiedä, minkälainen antimachismo on tähän voinut vaikuttaa: machoilta luulot pois vaikka rynnäkkäkiväärillä.

Naisten säälimättömyys tekee heistä usein pysäköinninvalvonta-apulaisia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#13. Oli valkoisillakin naissotilaita vielä sodan alussa. Sitten se kiellettiin. He olivat olleet suojeluskuntaisia. Naisten aseissa pitämisestä tehtiin heikommalle kultuurille kuuluva ominaisuus, vrt. suhtautuminen myöhemmin naispartisaaneihin.

Olisin kiinnostunut valokuvasta, Eve Avolin, jos suinkin voit lähetä minulle siitä kamerakopio ja taustatiedot nieminen.jarmo@gmail.com.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#15. Eri maiden kokemukset osoittavat, että nainen tappaa siinä missä mieskin, ominaisuus ei näytä olevan sukupuoliriippuvainen. Ongelma muodostuukin itse taistelevalle yksikölle, koska miehet (urokset) puolustavat vaistomaisesti naista (naarasta), vaikka se olisi joukon toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaista, jopa tuhoisaa. Tämä biologinen vaisto ei ole samanlainen miesten kesken, mutta voidaan osoittaa, että sen kaltainen suhtautuminen syntyi suomalaisissa pakkiporukoissa. Eli haavoittunut taistelijatoveri, jopa jo kuollut, pyrittiin pelastamaan uhraten samalla koko ryhmän tai joukkueen tulevaisuus ta laajemminkin yksikön tai pataljoonan tehtävä.

Naama (nimimerkki)

Tässä blogissa ja keskustelussa on itua: ehkä tottuminen asevelvollisuuden epätasa-arvoisuuteen vain lisää sukupuolten välisiä epäluuloja ja ymmärtämättömyyttä. Siihen ei oikeastaan enää olisi paljon varaa.
Kannatan lämpimästi J.N.:n osoittamaa suuntaa: siis eespäin yhdenvertaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tiellä!!

#14, T.O.N.: ok, multa meni ihan jauhot suuhun: "Naisten säälimättömyys tekee heistä usein pysäköinninvalvonta-apulaisia" ! :D)))

Anna-Leena Nieminen

14 Tapio O. Neva

"Naisten säälimättömyys tekee heistä usein pysäköinninvalvonta-apulaisia."

Korjaus: sanan naisten kohdalle yhteiskunnan...

Juhani Putkinen

Olen käyttänyt virolaisia naisia (lottia) radisteina useissa järjestämissäni valtakunnallisissa sotaharjoituksissa. Kokemukseni ovat asiasta erittäin myönteisiä. Nämä naiset olivat erittäin oma-aloitteisia, sekä velvollisuudentuntoisia ja täyttivät tehtävänsä hyvin. Vaikka välillä olivat selvästi kylmissään, niin eivät valittaneet vaan jatkoivat työtään.

Tietenkin naiset osallistuvat Virossa myös esimerkiksi muonitus ja muihin huoltopuolen tehtäviin.

Taistelujoukoissa saattaisi hyvinkin käydä juuri Jarmon kuvaamalla tavalla - naisten suojeleminen menisi prioriteetissä tehtävän täyttämisen edelle.

Mielestäni Suomeen on perustettava uudelleen sekä Suojeluskunnat, että Lotta-Svärd-järjestö. Suomalaisten naisten panosta tarvitaan edelleen maanpuolustuksen sektorilla. Talvisodassa ja Jatkosodassa suomalaisten naisten vapaaehtoinen panos oli erittäin merkittävä siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä.

Matias (nimimerkki)

Olisi syytä myös vakavasti pohtia mitä vaikutuksia naisten ottamisella mukaan taistelumoraaliin voi olla. Tässä viittaus puna-armeijan miessotilaiden kommentteja naissotilaista Kannakselta 1944. Ennenkuin alatte kritisoida asiaa miettikää onko asiat sittenkään niin olennaisesti muuttuneet vaikka kyseessä onkin II maailmansota ja totalitaristisen suurvallan armeija.

Kapteeni Kuzjmin:

"Armeijassa on nykyisin vähän naisia, sillä he kaikki pyrkivät pois väsyneinä sotaan. Kaikki ovat hyvin nuoria, 19-22 vuotiaita ja heitä käytetään viestitehtävissä ja muonittajina. Jv.rykmentti 996:ssa heitä on tällä hetkellä korkeintaan 20, ja heitä kutsutaan "kenttävaimoiksi". Jokaisella korkeammalla upseerilla on oma "kenttävaimonsa". Moraalittomuutta on eniten lääkintähenkilökunnassa. Lääkintäpataljoonan venäläisessä lyhennyksestä MSB on muokattu pilkkanimi "Massovyj sbor bljadej" (=huorien massakokous). Yleisenä pyrkimyksenä on kuitenkin päästä pois PPZH-hommista (=pollevaja pohodnaja zhena) ja naiset yrittävät saada lapsia päästäkseen kotiseudulle. "

Jv.irykmentti 946:n 30-vuotias kapteeni Javorskij:

"Päällystö suhtautuu halveksivasti naisiin, jotka alentavat miehistön moraalia. Saatuani komppaniaani täydennyksenä naisen Kenttätykistörykmentti 334:stä, yritin mitä pikemmin siirtää tämän pois, koska naisen komppaniassa olo muuttaa ilmapiirin hyvin kevytmieliseksi ja taistelukuntoa häiritseväksi. Naisten "moniavioisuuteen" taipuvaisuuden vuoksi ei voi tehdä mitään muuta kuin lähettää heidät pois, mikä ei kuitenkaan aina onnistu "

Weimari (nimimerkki)

# 13 Eve Avolin

Tuntuu, että olemme samassa porttikongissa. Näin Jarmo on taas kerran herätellyt meitä keskusteluun. Kiitos Jarmo!
Mukava, että Jarmo saa aidon ja historiallisen valokuvan käyttöön. Ehkä kuvasta löytyy tutkijalle lisää tietoa?
En voi olla tässä yhteydessä mainitsematta, että Uuden Suomen blogissa on valmisteilla olevaan aselakiin oleellisesti kuuluva alustus. Tekijä on Outi Mäkelä/Aselain käsittelyä odotellessa. Olkaa hyvä ja lukekaa ja kommentoikaa. Outin alustus on kokoomuslaiselta kansanedustajalta laadukkain tuotos kyseisestä aiheesta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Matias, ennen kuin kommentoin sinun ajatuksiasi enempäää minua kiinnostaa mistä tietosi on peräisin. Kertoisitko lähteesi.

Kokoomusta äänestävä (nimimerkki)

Jarmo Nieminen käyttää tasa-arvoa verhotakseen ammattiupseereille tyypillisen vallanhalun. Näköjään Niemiselle ja hänen upseeritoverielleen ei riitä, että he saavat 80% miesikäluokasta koulutettaviksiin. Ei he haluavat saman prosenttimäärän naisikäluokista valtansa alle. Syy tähän on se, että armeija-aikana asevelvolliset tulevat myönteisemmiksi maanpuolustuksen suhteen johtuen armeijassa saamastaan ns. maanpuolustusopetuksesta yms. koulutuksesta.

Nykyisessä järjestelmässä jäävät naiset enimmäkseen tämän pakkomanipuloimisen ulkopuolelle. Jos molemmat sukupuolet kävisivät intin niin puolustusmäärärahojen tulevaisuus olisi turvattu. Armeijalla olisi näet jonkinlainen kontakti lähes jokaiseen suomalaiseen. Täten kunnianarvoiset ammattiupseerit ovat valmiit uhraamaan naisetkin, joita heidän pitäisi puolustaa, omien valtapyyteidensä puolesta. Puhe tasa-arvosta tai velvollisuudesta isänmaata kohtaan on pelkkää roskaa tässä yhteydessä. Kyse on pelkästä vallanhalusta ja oman instituution tulevaisuuden turvaamisesta.

Suomen olisi aika liittyä NATO:oon, niin upseerimme saisivat jotain järkevää tekemistä turhan filosofoinnin sijaan. Afganistanissa olisi kunnon töitä luvassa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ja kiitos Weimarille. Selvittelin jo kuvaa, valtava kiitos Eve Avolinille hienosta kuvasta. Jos tämä keskustelu olisi käyty kaksi kuukautta aiemmin olisin pyytänyt sinulta, Eve Avolin, lupaa kuvan julkaisemista kustantamassamme kirjassa Jukka: Mattila Mannerheimin Valkoisen armeijan sotilaspuvut, julkaisijana Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos, Edita Prima 2009.

Annan palautetta kuvasta parin suurennuslasikierroksen ja varmistussoiton jälkeen. Kiitos Eve.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#26. Aika hyvät perustelut on Kokoomusta äänestävällä, mutta minun korvien väliin aseteltuna ne eivät käy. Oman arvomaailmani lähtökohtana ei ole puolustusvoimien määrärahat, eikä puolustusvoimien vallanhalu. Kirjoittelijan päätelmät ontuvat tältä osin myös puolustusvoimien itressien osalta, näin arvelen.

Halu kunniaan on tietenkin sotilasorganisaatiossa tarpeellinen. Armeijaa pitää johtaa sen kyvykkäimmät yksilöt. Jos upseerilla ei ole halua pärjätä ja edetä ja kilvoitella vertaistensa joukossa, ei hänestä ole myöskään suurten sotajoukkojen johtajaksi. Tämäkin järjestelmä tarvitsee alfa-uroksensa - naisen tai miehen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#26. Ja mitä tulee ammattiupseerien huoleen koko yhteiskunnan puolustusvalmiudesta, niin nimenomaan upseerit ovat vaatineet maahan totaalista maanpuolustusta, niinkuin sitä kutsuttiin 50 vuotta sitten, myöhemmin termi on tunnettu kokonaismaanpuolustuksena ja nyt viritellään johdannaista verkostokeskeisyydestä. Siis upseerit ovat vaatineet, että yhteiskunnan kaikkien hallinnonalojen tulee kantaa vastuunsa poikkeusoloihin valmistautumisesta ja niistä selvitymisessä - kaikkien.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#26. Edellä olevalla on ollut erittäin suuri painoarvo ulkomaisissa tiedustelukatsauksissa arvioitaessa Suomen yhteiskunnan puolustuskykyä, se on siis ollut muutakin, kuin että miten monta sotilasta ja miinaa Suomella on.

arto murtonen (nimimerkki)

Kiitokset Jarmolle hyvästä blogista.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Naisia ei vapaussodan aikana aseistettu Valkoisessa armeijassa, eikä heidän sallittu kantaa aseita, valokuvissa esiintyi muutamia. Sodan alussa useat naisjärjestöt esittivät naisosastojen muodostamista rintamalle. Mannerheimille tehtiinkin esitys naisten joukko-osastojen perustamisesta. Hänen kantansa oli kielteinen.

Mannerheimin kannanoton jälkeen naisyhdistykset laativat yhteisen julkilausuman, jossa mm. todettiin:

"Olisi häpeäksi, eikä suinkaan kunniaksi Suomen naisille, jos he hetkellisen innostuksen vallassa, ajattelemattomuudesta tahi seikkailunhalusta ryhtyisivät perustamaan naissotilasjoukkoja Venäjän surullisen kuuluisan kuolemanpataljoonan malliin. Sen tähden täytyy meidän jyrkästi asettua naisten aseistautumista vastaan.”

Mannerheimin kielteisen kannanoton ja naisten yhteisen julkilausuma palauttivat naiset armeijan huolto-, tuki- ja esikuntatöihin.

LÄHDE: Jukka Mattila, Mannerheimin Valkoisen armeijan sotilaspuvut. Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, Edita Prima Oy, 2009.

Edellä kuvattu tilanne on säilynyt Suomessa näihin päiviin asti, naisten vapaaehtoista asepalvelusta lukuunottamatta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mannerheimin kanta aseistettuihin naisosastoihin maaliskuussa 1918:

”Olen suurella mielenkiinnolla tutustunut Lapuan Naisliiton ja Suomalaisen Naisliiton Helsingin osaston päätökseen maaliskuun 4 p:ltä koskeva eräiden paikkakuntien naisten aikomusta perustaa naispataljoonia ja saan ilmoittaa, että minä täydellisesti yhdyn Yllämainittujen Naisyhdistysten mielipiteeseen noiden pataljoonien suhteen.

Minä odotan Suomen naisilta apua armeijan monien kipeiden tarpeiden tyydyttämisessä, kuten sairashoidossa, vaatekappalten valmistuksessa, kodin ja konnun hoitamisessa ja niiden lohduttamisessa, jotka ovat rakkaimpansa menettäneet. Sotaista kamppailua rintamalla pidän sitä vastoin miehen yksinomaisena oikeutena ja velvollisuutena.

Tämä mielipide on minussa vakiintunut niiden monivuotisten sotaretkien aikana, jolloin minäkin olen ollut tilaisuudessa tutustumaan naispataljooniin ja olen minä huolimatta niiden osoittamasta urhoollisuudesta yhä lujemmin tullut vakuutetuksi niiden sopimattomuudesta sotilaalliselta kannalta katsottuna.”

LÄHDE: Jukka Mattila, Mannerheimin Valkoisen armeijan sotilaspuvut. Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, Edita Prima Oy, 2009.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mannerheimin lausuman jälkeen naisyhdistykset laativat yhteisen julkilausuman. Se julkaistiin
valkoisessa Suomessa ilmestyvissä lehdissä.

Kirjoituksen otsikko oli Naisten aseistautumisen johdosta.

Ohessa on siitä otteita:

”Vapaustaistelu vaatii meidän miehemme jättämään kodin ja perheen, vuodattamaan verensäkin taistelutantereilla. Vapaustaistelu vaatii meitä naisia luopumaan pojasta, veljestä, sulhasesta ja puolisosta, rakkaimmasta, mitä meillä saattaa olla maan päällä. Se vaatii meitä täyttämään sen paikan, jonka mies on jättänyt ja panee meidät yksinämme ponnistelemaan kotien ylläpitämiseksi. Mutta se vaatii meiltä vielä paljon muuta. Meidän etupäässä, juuri naisten on huolehdittava siitä, että urhoollisten joukkojemme ei tarvitse vilusta värjöttää, eikä kärsiä sellaista puutetta, mikä naisten työllä voidaan poistaa. Meidän on pidettävä huolta siitä, että sairaat ja haavoittuneet saavat huolellisen hoidon ja että väsyneellä soturilla, joutuipa hän minne tahansa, on kotoinen nurkka, missä levähtää. Meidän on yhteiskunta-elämässä ja kaikilla aloilla oltava valmiit käymään niille paikoille, jotka miesten täytyy jättää. - -

Isänmaa ei vaadi meitä ase käteen. Vaaroja ja taisteluja me emme pelkää, emme kuolemaakaan, pelon tähden emme ole aseisiin tarttumatta, vaan yksin siitä syystä, että me emme tahdo turhaan kuluttaa kallista aikaa tarkoituksettomalla harjoittelulla, emme tahdo häiritä Suomen miehiä heidän suuressa työssään, emmekä tehdä leikiksi kansamme suurta, pyhää asiaa yrittämällä sellaista, mihin emme ole kasvaneita ja missä kaikki olosuhteet ovat meitä vastaan.

Olisi häpeäksi, eikä suinkaan kunniaksi Suomen naisille, jos he hetkellisen innostuksen vallassa, ajattelemattomuudesta tahi seikkailunhalusta ryhtyisivät perustamaan naissotilasjoukkoja Venäjän surullisen kuuluisan kuolemanpataljoonan malliin. Sen tähden täytyy meidän jyrkästi asettua naisten aseistautumista vastaan.”

LÄHDE: Jukka Mattila, Mannerheimin Valkoisen armeijan sotilaspuvut. Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, Edita Prima Oy, 2009.

Yksi demari (nimimerkki)

#23. Tuo nimimerkki Matiaksen lainaus on mielenkiintoinen. Minäkin olisi kiinnostunut teoksesta.

Toinen demari (nimimerkki)

Bloginpitäjän näkemys siitä, että kansalaissodan valkoisessa armeijassa luotiin roolit Suomen miesten asevelvollisuudelle on kiinnnostava ja mahdollistaisi laajemminkin asian mietiskelyä. Mielenkiintoista, hyvä avaus.

Jeppe (nimimerkki)

#7

Nyt en valitettavasti löydä sitä sivua hakemisesta huolimatta. Se taisi olla Israelin vuoden 1948 sotaan liittynyt tutkimus. Sen mukaan muslimit taistelivat huomattavasti sitkeämmin ja antautuivat harvemmin, jos havaitsivat vastapuolella olevan naisia. Sen jutun mukaan ongelman muodosti vastassa olleiden muslimien kunniakäsitys.

Kesis (nimimerkki)

Jarmo, muuten hieno ja tasapainoisesti mietitty blogi kommentteineen, mutta tuo #28 särähti minun korvaani.

Oletko TODELLA sitä mieltä että joukkueenjohtajista kunnianhimoisin ja joukkueenjohtamistehtävissä kolleegoitaan paremmin menestynyt osoittaa samalla automaattisesti pätevyytensä komppanianpäälliköksi? Ja vastaavalla logiikalla sitten kaikki tasot pv:n ylipäälliköksi asti?

Toivon että tuo heittosi oli lyhennelmä ja yksinkertaistus jostain paljon laajemmin pohditusta ajatuksesta. Muussa tapauksessa olen pettynyt. Kyllä minä olen olettanutkin että pv:ssä upseeristo on kunnianhimonsa ajamina siellä missä on, mutta jos kriitikittömästi samoin ajattelee heistä hänkin joka julkisesti pohdiskelee miten maailma makaa, niin se on kyllä ikävä uutinen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos Kesis palautteestasi, tosin tuotan sinulle toisenkin pettymyksen: ei tätä blogia niin hirveästi ole mietitty, enemmänkin tajunnan virtaani. Tosin asevelvollisuutta olen miettinyt paljon.

Kieltämättä, kun luen kohtaa #28 voi saada ajatelman, josta kirjoitat. Itse tosin mietin johtajuutta yleisesikuntaupseerin näkökulmasta ja historian tutkijan näkökulmasta. En miettinyt tietä joukkueen johtajasta komppanian päälliköksi, vaan tietä armeijan ylimpien tasojen päättäjäksi. Ja sinne ei päästä yhdessäkään armeijassa ilman riittävän kovaa halua kyseiseen tehtävään, puhumattakaan laajasta oppineisuudesta ja tahdovoimasta, miksei karismastakin. Samanlaisia kilvoittelijoita on kalkkiviivoille asti.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#38. En myöskään näe suoraa polkua joukkueenjohtajasta armeijan komentajaksi. Vaikka vanhan sanonnan mukaan vapaasti muotoillen: jokaisella kadetilla on marsalkan sauva kädessään. Eri johtamisen tasoilla korostuvat erilaiset ominaisuudet.

Usaristi (nimimerkki)

Hieno blogi tärkeästä asiasta. Sopii hyvin Usariin. Kirjoittajan analyyttinen ote kelpaa malliksi monelle. Asia näyttä olevan hallussa sotilailla, ks. Puistola.

iiris (nimimerkki)

#6
"Minulle tasa-arvo on biologista tasa-arvoa...mies ja nainen...He ovat erilaisia."

"Biologinen tasa-arvo" taitaa olla uusi tasa-arvon määritelmä. Ja varsin erikoinenkin, kun siihen samaan aikaan sisältyy toteamus erilaisuudesta.

Mutta tällainen biologinen tasa-arvon määritelmä on kai aika sopiva naisten asevelvollisuudesta puhuttaessa. Koko keskustelu luiskahtelee käsistä kuin märkä saippua.

Maanpuolustuksen kai pitäisi olla pohjimmiltaan haudanvakava asia, vai mitä?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Hyvä iiris, löysit minun ajatuksieni yhden ytimen mies on miestä ja naista on älytöntä yrittää veistää samaan muottiin. Nykyinen tasa-arvo -käsite on erkaantunut todella kauksi todellisuudesta, siis joillakin. Erilaisuuden ymmärtäminen on todellista tasa-arvoa ja tämä koskee myös miehen ja naisen välisiä mm. fyysisiä eroja.

Se, että juutut yhteen termiin, niin siitä vaan, silloin olet kuin yksi professori, joka vääntää yhdestä asiayhteydestään irroitetusta sanasta koko maailman. Minun käsistäni oma ajatteluni ei ole luiskahtanut mihinkään. Nimittäin nyt jo vaaditaan, että tasa-arvoa olisi se, että sodanajan tehtäviin koulutettavilla naisilla tulisikin olla löyhemmät fyysiset kriteerit. Tämä ei minusta ole tasa-arvoa. Toivottavasti puolustusvoimat pitävät linjansa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Toistan vielä iirikselle.

MInulle tasa-arvoa on erilaisuuden ymmärtäminen ja tasa-arvoa on myös fyysiset suorituskykyvaatimukset. Jos tiettyihin taistelijatehtäviin sellaiset vaaditaan, niiden tulee olla miehille ja naisille samat.

M-T Heikka

Liika moterniksi mennee: eikö se olisi kamalaa, jos ÄITIKIN olisi ollut Talvisodassa. Se olisi liikaa se.

Eikö armeijassa ole esimiehet sitä varten, että heitä kuuluu totella. Ei kait siellä naisia sen vuoksi tarvita.

Kaikki mennee ööveriksi nykyhhään.
Ennen oli kaikki paremin kuin nyt.

M-T Heikka

Tai no, olihan tietysti monilla äitikin ollut, lottana. Vaan ei ihan niissä tappohommissa.

Juhani Putkinen

Merja (46): "Tai no, olihan tietysti monilla äitikin ollut, lottana. Vaan ei ihan niissä tappohommissa."

Lotat tekivät erittäin arvokasta työtä, vapaaehtoisesti, uhrautuvaisesti, kaikkensa Isänmaalle antaen. Uskallan olettaa, ettei Suomi olisi säilynyt itsenäisenä ilman urhoollisia suomalaisia lottia.

Naama (nimimerkki)

Minusta tämän blogin kirjoittajalla on sekä johdonmukaiset näkemykset että hyvä, laaja-alainen ote käsittelyssä olevaan asiaan. Siis tähän asevelvollisuuden päivittämiseen sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta.

#45,46: Saisinkos kysyä - hyvin ystävällismielisesti (niin että toivottavasti et luule turhanpäiten minun yrittävän leimata ketään pöljäksi niinkuin siinä Annaleenan blogin päivähoitokeskustelussa):
mitä haittaa sinulle olisi siitä, että (myös) suomalainen nainen saisi armeijassa taistelukoulutusta - eli opetusta myös niihin tappohommiin - jos armeija itse olisi tällaisen naisen siihen kelvolliseksi todennut?

iiris (nimimerkki)

#43, #44
Voiko sotilaan tehtävät ja vaatimukset määritellä tarkasti? Jos tehtävät voi määritellä tarkasti, niin silloin vaatimuksetkin on voitava määritellä tarkasti.

Sotilaan tehtäviä voisi verrattava muihin ammatteihin, joissa vaaditaan tiettyjä taitoja, kykyjä ja tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Vaatimustaso johonkin tehtävään ei voi olla sukupuolikysymys. Joko henkilö täyttää kaikki vaatimukset tai sitten ei täytä.

Ja muuten, "biologinen tasa-arvo" -määritelmä on Sinun oma keksintösi, olisit iloinen, että saat palautetta näin kummallisille tasa-arvotulkinnoille.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos iiris, tulin iloiseksi:)

Mm. laskuvarjojääkärin, taistelusukeltajan, erikoisrajajääkärin, yms. soveltuvuus testataan etukäteen. Ne ovat selkeästi mitattavia suoritteita. Tämä ei ole sukupuolikysymys, tulos on kyllä tai ei.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#48. Naamalle kerron, että olin tänään, äsh' se olikin jo eilen, iltapäivällä valokuvaamassa talvista saaristoluontoa. Eläimet olivat piilossa, ei hypyn hyppyä 50 centtisessä puuterilumessa, edellisenä yönä oli uutta lunta satanut noin 20 centtimetriä. Vain korppi, palokärki ja käpytikka, muutoin metsät olivat kuin kuolleet.

Sitten kuulin tutun huudon - SYÖKSYEN ETEENPÄIN!

Alokkaat olivat taistelukoulutuksessa. Sää oli hieno, tyyni keli ja pakkasta 10 astetta. Lumi pöllysi Saharassa, Santahaminan noin viiden hehtaarin kokoisella pohjoisaukiolla, alokassotilaiden harjoitellassa toimintaa epäsuoran tulen vaikutuspiirissä ja suojauduttaessa suora-ammuntatulelta. Harjoitusyksikkönä oli vajaa komppania. Komennot huudettiin kirkkaalla naisäänillä, tai siihen kiinnitin huomioni. Harjoituksia vetivät täydessä taisteluvarustuksessa olevat naisalikersantit. Hyvin vetivät, ja näin vanhan sotilaan mielestä syksyivät itsekin mallikkaasti. Hieman jäin kaipaamaan pidempiä välejä ja etäisyyksiä sotilaiden kesken, välillä he olivat liian läjässä.

Jäin seuraamaan tilannetta, en havainnut minkäänlaisia eroja mies- ja naisalikersanttien johtamissa ryhmissä, paitsi, että vallitsevassa säässä naisten kirkasääniset huudot kuuluivat paremmin. Kuulinko vain niin, mutta siltä se kuulosti.

Huomasin myös alokkaissa olevan perinteisten suomalaisten lisäksi, maahanmuuttajataustaisia alokkaita ainakin venäläis- ja somaliyhteisöistä. Saatoin kuulla myös englanninkieltäkin.

Erland Salolevat kunnes toinen on kuollut. (nimimerkki)

Kiitos poikkeuksellisen hyvästä keskusteluketjusta.

Olen ollut viikon jos toisenkin reservinharjoituksissa ja siellä todennut, että Suomen puolustusvoimat ovat tiukka seula. Korkeampiin arvoihin päästäkseen täytyy olla todella fiksu.

Minäkin suhtaudun ilmeisesti naistaistelijoihin suojelevasti kuten valtaosa miehistä. Se lienee perusbiologinen asenne, jota ei käy kiistäminen. Amerikkalaisessa elokuvassa "GI Jane" tämä tuli esiin sikäläisittäin kermalla kuorrutettuna. Toivottavasti Suomen puolustusvoimat ovat viisaita tämän asian suhteen.

Meidän historiassa on vaiheita jolloin naiset olivat miehiä kovempia. Esimerkiksi 1918 saksalaiset olivat helisemässä naiskomppanioiden kanssa. Tampereella kaupungintaloa puolustivat naiset vielä siinä vaiheessa, kun miehet olivat valmiita antautumaan.

Minun oma teoriani: Miehet taistelevat, mutta lopettavat, jos toteavat olevansa täydellisesti alakynnessä. Naiset taistelevat ja loppuun eli toisen kuolemaan saakka. Tämä koskee esimerkiksi koiria: Urokset taistelevat siihen saakka, kun häviölle joutuva paljastaa kurkkunsa ja antautuu tapettavaksi. Lopullista iskua voittaja ei kuitenkaan tee. Narttukoirat sensijaan taistelevat kuolemaan saakka.

Joke (nimimerkki)

Naisista armeijassa en tieda, mutta kun hirviporukkaan tuli pari naista,
niin jutut nuotiotulilla muuttuivat aivan tasottomiksi, eika vika ollut
suinkaan naisten.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#53. Terve Joke, hirviporukan naisäijäkulttuuria en tunne, mutta naisten myötä puolustusvoimien joukko-osastoissa kielen käyttö on tullut siistimmäksi. Esikunnissa se on sitä ollut ennenkin, toki siellä onkin ollut paljon naisia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Naisten vappehtoisesta varusmiespalveluksesta löytyy artikkeli puolustusvoimien nettisivuilta. Vuonna 2008 palvelukseen hakeutui hieman alle 500 naista, kahtena edellisenä vuonna luvun ollessa 430. Reserviin kerrottiin koulutetun lähes 4 000 naista vuodesta 1995 alkaen. Heistä yli puolet on saanut johtajakoulutuksen.

LÄHDE: Varusmiespalvelukseen hakeutuvien naisten määrä kasvussa,
02.03.2007, http://www.mil.fi/paaesikunta/tiedotteet/2804.dsp.

PS. Jos en väärin muista, niin ensimmäisenä vuotena varusmiespalvelukseen hakeutui yli 1 000 naista.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ruotuväki-lehden mukaan vuosina 1995-2005 valmistuneista varusmiespalveluksen suorittaneista naisista joka kymmenes oli reserviupseeri.

Ensimmäiset opistoupseerintutkinnon suorittaneet naiset valmistuivat vuonna 1999 ja seuraavana vuonna ensimmäinen kadettiupseeri.

LÄHDE: Ruotuväki -lehti numero 20/2006, http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=....

Yleinen kansalaisvelvollisuus tasa-arvoiesti (nimimerkki)

Niin siis on olet Jarmo täysin oikeilla linjoilla. Lukuisista eri syistä johtuen tilanteemme on täysin kestämätön 2010 luvun maailmassa -jossa mm yliopistojemme naistustutkijoiden mukaan ei edes ole mitään sukupuolia? on kolmansia sukupuolia jne.

Parisuhdemallejakin on nyt monia erilaisia. Ja jo tämä herättää kysymyksen, että miten ihmeessä homopariskunnat ovat yhdenvertaisia lain edessä suhteessa lesbopariskuntiin , verrattuna siis palkattomaan kansalaisvelvollisuustyöhön.

Entä heidän mahdollisten lapsena tasa-arvoinen oikeus vanhempiin? Toisesta pariskunnasta joutuu kumpakin kansalaisvelvollisuustyöihin -toisesta ei kumpakaan?

Tarvisikin aika nopeaan laittaa maahamme yleinen kansalaisvelvollisuus -oikeasti yleisen oppivelvollisuuden sijaan. Jolleivat naiset kestä asevelvollisina, niin onhan maa täynnä siviilipalvelus tyylistä työtä.

Tai jos muutetaan sitten esim yleinen äänioikeus toimimaan saman sääntöjen mukaan mitä yleinen kansalaisvelvollisuustyö toimii nyt?

-

Vielä muistutukseksi kaikille:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolten_tasa-arvo

EU LAIT
"EY-tuomioistuin on määritellyt (päätös C-285/98 11.1.2000), että aseellinen palvelu on yhtä lailla sopivaa miehille ja naisille."

Ja tässä ei siis olla edes huomioitus vielä sitä naisille luonnostaankin sopivampaa siviilipalvelusta.

SUOMEN TASA-ARVOLAKI
Suomessa Perustuslain 6 § 2 momentti sanoo: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan SUKUPUOLEN, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, VAKAAMUKSEN, terveydentilan, MIELIPITEEN, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (vrt palkaton orjatyö 7 vrk työviikkoineen suljetussa laitoksessa vain toiselle sukupuolelle)

SUOMEN PERUSTUSLAKI
Luvussa 2 on turvattu seuraava oikeus kaikille - YHDENVERTAISUUS lain edessä - ja tähän asiaan perustuu koko Suomen laki. (vrt taas orjatyö vain toiselle sukupuolelle, oloissa joka rikkoo lähes kaikkia työehtosopimuslakejammekin ym - tämähän tuhoaa koko Suomen lain perustuksen ja hengen?)

SEKÄ SUOMEN NYKYINEN HALLITUSOHJELMA
"Miehillä ja naisilla on oltava yhtäläiset edellytykset kaikilla elämänalueilla."

JA SILTIKIN - 79% NAISISTA KANNATTAA MIESTEN ORJUUTTAMISTA.

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2009/02/79-nai...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

2000 –luvulla Maanpuolustuskorkeakouluun on ollut vuosittain 500–800 hakijaa. Heistä naisten osuus on ollut 5–10 prosentin luokkaa. Tarkistan tietoja myöhemmin, nyt lähden lumitöihin. Jos luvut kiinnostavat niin kannattaa mennä www.mpkk.fi –sivuille ja laita hakusanaksi ”naisia”.

Tämäkö tasa-arvoa (nimimerkki)

Hieman huonosti on varusmiespalveluksessa tasa-arvo toteutunut, jos 50 % naisista saa johtajakoulutuksen. Osaako joku vastata, että miksi, koska miehillä vastaava luku on 20 % luokka.

Miksi armeija kouluttaa naisista johtajia?

weimari (nimimerkki)

Mielestäni suurin osa varusmiespalvelukseen hakeutuvista naisista asettaa päämääräkseen hakeutua johtajakoulutukseen.
Havaintojeni mukaan, heti kun tulee mutkia matkaan, hakeudutaan pois koko systeemistä, milloin milläkin perusteella.
Mielestäni miesten osalta vastaavaa poistumista, kun ei päästä johtajakoulutukseen, ei ole läheskään näin suuressa määrässä, suhteellisestikaan tarkasteltuna, havaittavissa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Tästä aiheesta kävin pitkäaikaisen ystäväni kanssa mielenkiintoisen keskustelun. Asia, johon kiinnitimme huomiota on sellainen, että sen esille tuomisesta saa helposti sovinistin leiman itselleen. Mutta kaiken uhalla tuon sen tähänkin keskusteluun mukaan.

Upseeriura ja sen eteneminen noudattaa tietynlaista kaavaa. Majurin ruusukkeet on realistista saada siinä neljänkympin korvilla, jos on kunnostautunut upseerin urallaan riittävän hyvin. Noihin aikoihin naisilla alkaa biologinen kello tikittämään vahvasti vaihdevuosien suuntaan. Vaihdevuodet ja vastuullinen esimiesasema esim. pataljoonankomentajana vaikuttaa huonolta yhdistelmältä.

Selvyyden vuoksi, minulla ei ole mitään sitä vastaan, että naisilla on oikeus suorittaa varusmiespalvelu ja edetä sitä kautta myös upseerinurallaan. Mutta se, mitä pidän tärkeänä, on se, että heidän urasuunnitteluun armeijan palveluksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota. Olemmehan me uudessa tilanteessa siinä mielessä, että aiempina vuosikymmeninä ei naisia ole ollut vielä esiupseerin asemassa armeijassamme. Heille löytyy eittämättä myös tehtäviä myös tuossakin roolissa, mutta mihinkään yleiseen muottiin heidän urasuunnitteluaan ei saisi rakentaa.

Vänrikin isä (nimimerkki)

Minun poika kävi intin vuonna 2008/2009. Vänrikkinä hän tuli ulos. Alokasajasta lähtien hän kertoi lomillaan, että kapiaiset suosivat naisia. Samaa hän sanoi aliupseerikoulusta ja RUKista. Lisäksi joka paikassa sai kantaa naisten tetsareita, jotta joukko ei kärsisi. Hänen mielestä armeijassa ei ole tasa-arvoa näissä asioissa. Miehet joutuvat kärsimään, ja valinnoissa suositaan naisia.

Naisasiaa (nimimerkki)

Jukka Kuhanen, väitätkö, että nelikymppiset naiset ovat kykenemättömiä esimiestehtäviin!

Naisasiaa (nimimerkki)

Toinen kysymys herra Kuhaselle, minkälaista urasuunnittelua sinä esität armeijan naisille? Esitätkö, että he eivät voisi edetä ylimpiin tehtäviin. Niemisen esittäminen lukujen perusteella ensimmäiset naiseverstit olisivat jo totta noin viidentoista vuoden kuluttua. Nykyisinkin miesseverstejä on jo 25 armeijavuoden jälkeen, siis siitä 2025.

Naisasiaa (nimimerkki)

Nyt kun olen tästä blogista lukenut muitakin kuin Kuhasta, huomaan että bloginpitäjän ajatukset ovat viisaan tasa-arvoisia. Toivon, että hän toisi näitä ajatuksiaan laajemminkin esille. Vanhempana naisena arvostan hänen ajattelujansa ja niiden perusteluita.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

#62
En väitä.

#63
Yhtälailla esiupseerien tehtäviä kuin miehillekin, mutta esimiestehtävien painotus esikunta-, huolto- ja logistiikkapuolelle. Akuutissa tilanteessa, jossa pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä, tekemään päätöksiä suurista kokonaisuuksista ja olemaan välittämättä yksittäisistä henkilökohtaisista mieltymyksistä, on vaihdevuosiaan elävä naismajuri arvaamaton tekijä.

Naisasiaa (nimimerkki)

Hyvä, että vastasit Jukka Kuhanen. Mutta ite totean kuvaamasi ikävaiheen naisjohtajana kokeneena, että olet väärässä ja niin sanoisivat työtoverinikin.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Johtajuus ei ole yleispätevä asia. Ihminen voi hyvinkin menestyä johtajana toisenlaisessa tehtävässä ja ympäristössä, mutta epäonnistua täysin toisessa totaalisesti erilaisessa tehtävässä ja ympäristössä. Armeijan käyneenä voin sanoa, että sotilasjohtaminen ja kun se viedään sodanajan ympäristöön on eri asia kuin yritys- tai elinkeinoelämän johtamistehtävät. Armeijan johtamisteorioista voidaan hakea malleja siviilijohtamiseen, mutta siviilijohtamisen keinot eivät sellaisenaan istu akuuttiin tehtäväjohtamiseen sotatilanneympäristössä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tervehdys verkkoon, huhhuijaa, lunta riitti, mukavaa liikuntaa tuo lumen luonti, suosittelen niille, joille siihen on mahdollisuus, siis lumitöitä.

Soittelin pari puhelua varmistaakseni tiedot naisupseerien määrästä. Vuodesta 2000 alkaen on puolustusvoimiin valmistunut melko tarkalleen 100 naisupseeria. Heidän määränsä on laskenut alkuvuosien noin kymmenestä vajaaseen viiteen prosenttiin valmistuneiden määrästä. Lukumääräisesti viidestätoista alle viiteen upseeriin. Tässä tulee kumminkin ottaa huomioon kadettikurssien koon vaihtelut, joten prosenttiosuus antaa paremman kuvan.

Ensimmäinen naisten vapaaehtoisen varusmiespalveluksen suorittanut upseeri aloittaa näillä näkymillä kapteenin sotilasarvossa, kuten ikäluokkansa miehetkin, esiupseerikurssin nyt syksyllä 2010. Hänellä on mahdollisuus, jos kyvyt riittävät, sen jälkeen päästä yleisesikuntaupseerikurssille, joka alkaa vuonna 2012.

iiris (nimimerkki)

#61, #66
Kuhasella on jokseenkin kummallinen näkemys naisten vaihdevuosista.
Yhtälailla naisilta voisi evätä pääsyn armeijaan kuukautisten vuoksi. Sekä kuukautisvaivat että vaihdevuosivaivat ovat hyvin yksilöllisiä, joillekin kivuliaita, tosille lähes huomaamattomia. Nainen voi kuukautiskivuissaan, hormoonien hyrrätessä valtoimenaan, olla mitä arvaamattomin! Ja kuukautisvaivat kestävät sentään vuosikymmeniä, vaihdevuosista selvitään yleensä muutamassa vuodessa.

Kuhasen näkemykset lähenevät Niemisen "biologisen tasa-arvon" näkemyksiä.
Pohjaa erilaisille keskusteluille varmaan riittää.

Miesten vaihdevuosista puhutaan jo varsin yleisesti. Olisiko osa näistä jutuista miesten vaihdevuosien tuotosta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Iiris älä väännä ajatuksiani sellaisiksi kun ne eivät ole. Jos sotilaalle asetetaan fyysiset suorituskykyvaatimukset niin ne ovat sellaiset sukupuolesta riippumatta.
Toki ymmärrän, että haluat koetella minua, kuten aiemminkin olen teksteistäsi havainnut.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mitä tulee arvaamattomuuteen ja yllätyksellisyyteen johtamisessa, niin se voidaan nähdä sotataidollisesti jopa voiton edellytyksenä. Toki em. on suhteessa viholliseen;)

iiris (nimimerkki)

Nieminen, olet oikeassa siinä, että ajoittain provosoin tahallani. Mutta sillä on aina ollut hyvä tarkoituksensa.

Itse asiassa olen hyvin kiitollinen näistä maanpuolustukseen liittyvistä aloituksistasi, joissa on aina mukana paljon asiatietoja. Kaikki minulle aika uusia tietoja.

Sanoilla ja käytetyillä termeillä on suuri merkitys sille, miten asioihin suhtaututaan. Kun käytetään sanaa maanpuolustus, niin se herättää positiivisiä tuntemuksia lähes kaikissa kansalaisissa. Tämä sana puhuttelee varmasti naisiakin paljon voimakkaammin ja lämpimämmin kuin puhuminen varusmiespalvelusta. Maanpuolustuskorkeakoulukin on hyvä nimi. Sitten vähän särähtääkin, kun kuulee sieltä valmistuvan sotatieteiden kandidaatteja ja sotatieteiden maistereita. Miksi ei maanpuolustuksen kandidaatteja tai maanpuolustuksen maistereita?

Miksi käytetään nimitystä varusmiespalvelus? Miksi ei maanpuolustuspalvelus?

Ehkä ne useat työryhmät, jotka nyt pohtivat näitä varusmieskoulutus/maanpuolustuskysymyksiä tekevät aikanaan ehdotuksia uusien sanojenkin vakiinnuttamisesta käytäntöön.

M-T Heikka

48. Mitä väliä sen on, pitääkö joku "naama" pöljänä tai ei, tai yleensä kukaan?

Minulle henkilökohtaisesti on tietystikin yhdentekevää, koulutetaanko naisia tappamaan. Ajatuksena se on kumminkin vastenmielinen. "Taistelu" on suomeksi tappamista.

Eiköhän kumminkin se sukupuolikin ole tosiasia. Lasta odottava äiti saisi surmansa, vai valkattaisiinko heidät jotenkin. Entä jos nainen joutuisi sotavangiksi, kaipa sillä sukupuolella sillloinkin olisi jokin merkitys.

Äiti tappamassa muiden äitien lapsia...se on jotenkin vielä irvokkaampaa kuin mies tappamassa.

Vatipää (nimimerkki)

Jos naisista on 50 prossaa johtajia ja miehistä vain 20 prossaa, se todistaa, että naiset ovat parempia sotilasjohtajia. Ihan samalla tavalla ollaan tietävinään, että naiset ovat parempia yritysjohtaja, koska naisten johtamat firmat tekevät parempaa tulosta. No, eivät ne oikeasti tee eli kyseessä oli tyypillinen naistutkimus, jossa tutkimustulos päätetään etukäteen. Mutta vaikka tekisivät, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että naiset ovat parempia. Kyse on nimittäin valikoitumisesta. Naisista pomoiksi -- tai armeijaan --haluaa paljon pienempi osuus kuin miehistä. Lopun eli mitä se tarkoittaa kaikki ajatteluun kykenevät ymmärtävät ja ne jotka ei ymmärrä, ei ymmärrä selityksenkään jälkeenkään.

Muuten olen sitä mieltä, että naisten kansalaisvelvollisuuden puuttuminen antaa kohtuuttoman edun naisille. Ovathan naiset tutkitusti muutenkin parempiosaisia ja erityisesti opiskelussa he hakkaavat miehet mennen tullen. Siitä huolimatta vain miesten opintoja hankaloitetaan vielä lisää pakollisella noin vuoden "orjapalvelulla". Samaan aikaan naiset opiskelee tai valmistautuu pääsykokeisiin. Tai pitävät hauskaa. Kohta järjen on voitettava, ja poliitikotkin ymmärtävät, että miehetkin olisi hyvä saada töihin ja nopsaan.

Blogistin väite, että naisasianaiset ovat huolestuneita miesten asemasta oli varmaan vitsi. Jos ei ollut, kannattaa tutustua esimerkiksi NYTKISen julkilausumiin tai muihin miesvihaa tihkuviin naisasiajulkaisuihin. Huolestuttavinta on ehkä feministien -- miesten ja naisten -- valta hallinnossa ja politiikassa. Kohta on tasa-arvo ajateltava uudelleen -- niin, tasa-arvoksi tai on liian myöhäistä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Terve iiris, olin poissa muutamat tunnit, kävelemässä umpimetsässä ja umpihangessa. Upea kokemus. Maastossa näkyi jo elämän merkkejä: ketun jäljet ja saukko rantasulissa. Parasta oli kuitenkin viirupöllö, elossa!

arto murtonen (nimimerkki)

Naisten korkea johtajuusprosentti ilmiselvästi korreloi vapaaehtoisuuteen,
motivaatio on alusta lähtien ihan toista luokkaa kuin suurimmalla osalla
miehiä.
Eteneminen upseerinuralla vaatii kovaa panostusta.Lasten tekeminen
ei varmasti edistä tai helpota urasuunnitelmia.Mitä kokemuksia
armeijalla tässä vaiheessa on tästä asiasta? Jos kapteenina ollaan n35-
vuotiaana,niin pitääkö silloin pääpiirteissään päättää uran ja lasten välillä?
Kai voidaan katsoa että lapsi pitää äidin poissa aktiivipalveluksesta ainakin
1,5 vuotta.Esim raskaanaolevia naisia on vaikea kuvitella etulinjaan.Ketä
armeija noin syvässä mielessä suojelee,jos ei juuri heitä.Tässä asiassa
pinnallisen tasa-arvokeskustelun alla on kuitenkin syvempiä asioita ,jotka
tulevat vastaan käytäntöjen ja ohjeistusten tasolla.Olisi kiva kuulla miten
naiset ovat vaikuttaneet käytäntöihin jo nyt,ja miten asioiden nähdään
tulevaisuudessa kehittyvän.

ard (nimimerkki)

#77 "Naisten korkea johtajuusprosentti ilmiselvästi korreloi vapaaehtoisuuteen,
motivaatio on alusta lähtien ihan toista luokkaa kuin suurimmalla osalla
miehiä."

Juuri näin. Ja tämän takia ei kannata liiaksi verrata NYKYTILASSA naisten ja miesten eroja.

Minusta tasa-arvo on hyvä olla armeijassakin ja maailma on täynnä armeijoita, joissa palvelee rinnakkain naisia ja miehiä. Ja kysymyksiin raskaanaolosta jne. kannattaa hakea vastaukset noista armeijoista, ei meidän täällä Suomessa tarvi kaikkea itse keksiä ;)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mutta voisin iiris kommentoida sinulle intin termeistä.

Varusmies on mongerrus sotamiehestä, silloin kun sotamiestä ei saanut sotien jälkeen enää kutsua sotamieheksi, tilalle piti keksi neutraalimpi, ei niin sotaisa ja militaristinen ilmaisu: varus-mies. Mistä varus tulee, sitä en tiedä. Kielitietelijät voisivat auttaa. 1980-luvulla sama munkkilatina jatkui niin, että vihollisesta ei saanut käyttää termiä vihollinen, koska vihollinen on mukamas' militaristinen ilmaisu.

Maanpuolustus on nerokas termi. Sillä suunnataan ajatuksen omaan maahan. Tosin kielikuvana se on maailmalla outo. Taidamme olla niitä harvoja kansoja, jotka puolustuvat maata. Muualla johdanneinen tulee kansasta tai armeijasta. Mutta outojahan me olemme muutenkin.

Kadetti valmistuu sotatieteiden kandidaatin oppiarvoon ja luutnantin sotilasarvoon. Miksei maanpuolustuksen kandidaatiksi? Hyvä kysymys, iiris. Ehkä siksi, että tutkinto tehdään akateemisesti määritellyissä sotatieteissä. Maanpuolustusta ei tunneta tieteenalana Suomessa eikä kansainvälisesti, mutta sotatieteet tunnetaan.

Sotatieteet koostuvat Maanpuolustuskorkeakoulussa

- strategiasta,
- operaatiotaidosta ja taktiikasta,
- sotahistoriasta,
- sotilasjohtamisesta,
- sotilaspedagogiikasta,
- sotatekniikasta,
- sotataloudesta,
- sotilaspsykologiasta ja
- sotilassosiologiasta,

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Terve Vatipää, nimesi varmaankin merkitsee sinulle jotakin, minulle se ei vielä täysin auennut. Mutta anteeksi, mennään asiaan. Se minun letkautus naisasianaisista ei todellakaan ollut vitsi. He surkuttelivat keski-ikäisten miesten surkeaa tilaa.

Se mitä toteat naisten johtajakoulutus prosentista en oikein saa selvää. Valikoituminen on selvä juttu. Naisten vapaaehtoiseen asepalveluksen lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Heillä on siis halukkuus mukana, joka yleensä korreloi positiivisesti eri elämän aloilla. Olen samaa mieltä Arto Murtosen kanssa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Arto Murtosen pohdintaan voisin todeta, että puolentoista vuoden poissaolo ei vaikuttane uraan sen enempää, kun että palveuksessa on aikaa olla saman verran vähemmän. Upseerit kiertävät paikasta toiseen, ovat pitkillä ulkomaankomennuksilla ja istuvat koulun penkillä vastaavat ajat viiden vuoden välein ensimmäisen 15-20 palvelusvuoden aikana. Mutta toisaalta se todennäköisesti se vaikutta siihen, että upseeri, erityisesti yleisesikuntaupseeri ei ehdi keskimääräisessä 2-3 vuoden tehtäväkierrossa niin moneen paikkaan eri puolella Suomea ja ulkomailla. Tämä hidastaa uralla etenemistä. Tässä suhteessa Arto Murtonen on hyvinkin oikeassa.

Korostan, että edellä oleva on aivan omasta päästäni.

Vatipää (nimimerkki)

Se vielä unohtui sanoa, että armeija pitää nykymuodossa kohta kuitenkin lopettaa kun huoltosuhde ja muut talousongelmat kaatuu päälle. Siksi se kannattaisi tehdä mahdollisimman pian. Palkka-armeijaan taas voidaan palkata ihan normaaleilla rekryperiaatteilla tehtävään sopivia naisia ja miehiä. Sama voidaan toki hoitaa ilman palkka-armeijaa ruotsalaiseen tyylin. Sitten armeijan kävijöille pitää kyllä keksiä jotain kannustimia. Nykyinen orjasysteemi ei enää käy; sen epäoikeudenmukaisuus tulee liian selvästi ilmi.

Niin ja naisasianaiset pitävät ihan oikeasti keski-ikäistä suomalaismiestä vihollisenaan. Tästä kertoo esimerkiksi jatkuva vihanlietsonta ja valehtelu palkoista ja kotiväkivallasta. Eivätkä nämä poliittiset naisjärjestöt pahemmin viitsi piilotella näit valheitaan, joten niin sanotun reality checkin voi kukin tehdä aika helposti. Mutta en tiedä, miten tämä oikeastaan kuuluu asiaan.

Naisasiaa (nimimerkki)

Sukupuolineutraali valikoiva asevelvollisuus johtaisi siihen, että nimenomaan motivoituneimmat ja sopivimmat suorittaisivat varusmiespalveluksen.

Naisasiaa (nimimerkki)

Vain miehiin kohdistuva asevelvollisuus on sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Naisasiaa (nimimerkki)

"Enemmistö suomalaisista kannattaa nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota, joka kuitenkin uhkaa rahan puutteessa rapautua. Kansalaispalvelus on hyödyllinen tapa maksaa yhteiskunnalle takaisin osa sen suomasta huolenpidosta."

Lasse Lehtinen, Ilta Sanomissa 2.1.2010.

Naisasiaa (nimimerkki)

"Yleisen kansalaispalvelun pitää tasa-arvon nimissä velvoittaa sekä miehet että naiset palvelemaan määräaika joko puolustusvoimien, koululaitoksen, terveydenhuollon, kulttuuritoimen, hoivapalvelujen tai ympäristötoimen parissa. Samalla kun tasataan yhteistä taakkaa, nuoret saavat kokemusta, jota työnantajat arvostavat samalla tavalla kuin asepalvelusta nyt. Sivarikaan ei enää olisi lintsari."

Lasse Lehtinen, Ilta Sanomissa 2.1.2010.

iiris (nimimerkki)

Suurin osa sotatieteiden aineiden luettelossa muistuttaa pitkälti siviiliyliopiston aineita, kun sota- tai sotilasalku tiputetaan pois. Historiaa, pedagogiikkaa, psykologiaa, sosiologiaa, taloutta, johtamista - lista ei vaikuta ollenkaan sotilaalliselta näin katsottuna. Sitten vielä kadetti-nimitys opiskelijoilla. Ulkopuolisen on vaikea saada kunnolla otetta Maanpuolustuskorkeakoulun todellisesta tehtävästä. Mikä se on?

Olen alkanut mieltämään varuskuntapalvelun jonkinlaiseksi sisäoppilaitoskaudeksi. Koulutuksesta ja oppimisestahan siinä on ensimetreiltä lähtien käsittääkseni kysymys.

Varuskuntien muuttuminen poikakouluista sekakouluiksi on ollut valtava muutos kaikille, etenkin varmasti henkilökunnalle. Nyt on kai menossa tavoitteiston ja pedagogiikan uudelleen arviointi - myös näita seikkoja oletan asioita pohtivien työryhmien käsittelevän.

Pidetäänkö sotilasuraa/upseerin ammattia nykyään kutsumusammattina?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta

2 §

Tehtävät

Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa sotilaslaitoksissa ja rajavartiolaitokseen kuuluvassa Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoihin sisältyvää opetusta.

Tehtäviään hoitaessaan Maanpuolustuskorkeakoulu toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Puolustushaarat ja rajavartiolaitos ohjaavat upseerin virkaan vaadittavia sotilasammatillisia opintoja. Sotilasammatillista opetusta annetaan puolustusvoimien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa sekä rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulussa. Sotilasammatillisia opintoja voidaan järjestää myös Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Pääesikunta vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen yleiset tavoitteet ja sovittaa yhteen Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen puolustusvoimien muun koulutuksen kanssa.

LÄHDE: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20081121

iiris (nimimerkki)

...kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tämä ajatus törmää nykyään yksilöllisyyden korostamiseen, vaikka ei tarvitsisi.

Mitä ovat sotatieteiden päivät?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Iiris, tuo isänmaan palvelimeni on tietenkin upseerin tehtävän lähtökohta, ihmiskunnasta voisikin keskustella jo enemmän. Kyseinen kohta kuitenkin on kaikille yliopistoille sama. Niin muistelen. Voin olla väärässä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kyseessä on paripäiväinen tiedeseminaari, jossa käsitellään ajankohtaista sotatieteeellistä kysymystä tai teemaa. Osallistuminen on avoin kaikille, ja vaatii ennakkoon ilmoittautumisen.

Sota tieteiden päivät 2010 pidetään Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun tiloissa 25. - 26.5.2010, teemana "Voima verkos toissa - kestävä palapeli?”

http://www.sotatieteidenpaivat.fi/

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kysyit aiemmin iiris (#87.) pidetäänkö upseerin ammattia kutsumisammatina. Vastaan, että kyllä. Kun keskustelen nuorten upseerien, miesten ja naisten, kanssa, huomaan, että he ovat kutsumuksestaan mukana. Varmaan silti muunkinlaisia ajatuksia esiintyy.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tarkenna vielä edellistä.

Suomen kielen sanakirja: "Harras halu jonkin elämäntehtävän tai ammatin valintaan, viehtymys, verenveto, halu, taipumus jollekin alalle; elämäntehtävä, jonka joku tuntee omakseen."

V: He ovat kutsumusammatissa!

iiris (nimimerkki)

Joskus näkee puhuttavan "Suomen asiasta". Suomen asia, jolle varmaan olisi eduksi löytää uudempi sanamuoto, voisi avata näkökulman maanpuolustuksen käsittämiseen kaikkien asiaksi. Osallistumismuodot maanpuoluksen toteuttamiseen voivat olla moninaiset ja muuttuvat, mutta olisi tärkeää löytää jokin yhteinen näkökulma, joka yhdistäisi suomalaiset henkisesti kantamaan ja tukemaan maanpuolustuksen asiaa. Mielestäni sellaista ei nyt ainakaan riittävässä määrin ole. Vai enkö vain näe sitä?

Suomen asia -näkökulma on laajempi kuin pelkkä maanpuolustus. Laaja näkökulma Suomen kehittämiseen ja tulevaisuuden näkymiin on tarpeen, sillä Suomi on tällä hetkellä sisäisesti aika hajanaisessa tilassa.

Toimituksen poiminnat