Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Helen 2020+ kohti hiilineutraalia tulevaisuttaa

Helsingin Energia esitteli 12.1.2010 johtokunnalleen kehitysohjelman, jonka tavoitteena on kaupunginvaltuuston hyväksymien ilmastopoliittisten tavoitteiden täyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, energiatehokkuutta lisätään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vertailukohtana käytettävään perusuraan ja biopolttoaineiden osuus liikenteessä nostetaan 10 prosenttiin polttoaineiden käytöstä vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteillä vähennetään kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia.

Em. tavoitteista Helsingin Energian kannalta uusiutuvien osuus 20 prosenttia on kaikkein kriittisin. Kehitysohjelma luo myös puitteet hiilineutraalisuudelle vuotta 2050 lähestyttäessä, sekä Hanasaaren energianhuoltoalueen ottamiselle muuhun käyttöön.

Kehitysohjelma esittää toimenpideohjelman vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi , sekä hahmottelee toiminnan suuntaviivat vuosisadan puoliväliin saakka. Kehitys- ja toimenpideohjelma etenee vaiheittain tavoitteisiin. Ohjelman hankkeet päätetään kukin erikseen. Uusien tekniikoiden kehityksen suomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti uusiutuvan energian lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Konsulttiselvityksen ennusteen epävarmuus lisääntyy keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) jälkeen erittäin voimakkaasti, joten ohjelman täsmällistä kokonaiskustannusarviota ei ole mahdollista tällä hetkellä antaa. Helsingin Energian tilaaman PricewaterhouseCoopers Oy (PwC) selvityksen perusteella voidaan todeta, että Helenin tulevaisuusskenaario, jonka perusteella tämä kehitysohjelma on laadittu, rasittaa vähiten Helsingin Energian taloutta ja siihen liittyy vähiten toteutuksellisia ja taloudellisia epävarmuuksia sekä riskejä.

Raportin esittelymateriaaliin sisältyy todella paljon pohdittavaa meille kaikille. Edellä oleva ja seuraavat kommenttini perustuvat Helsingin Energian kehitysohjelmaan, kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, Helen 2020+.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

HELSINGIN LINJAUKSET

Helsingin kaupunginvalvaltuuston hyväksymät ilmastopoliittiset tavoitteet on kirjattu Helsingin kaupungin linjauksiin ja kaupunginvaltuuston strategiaan.

Helsingin kaupunki on linjannut, että se pyrkii paikallisesti toteuttamaan EU:n itselleen asettamat ilmastopoliittiset tavoitteet:

- Selvitetään keinot vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

- Uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20%:iin vuoteen 2020 mennessä.

Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelman linjaukset sisältävät seuraavat tavoitteet:

- Helsinki toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energiantuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita.

- Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi.

- Energiapolitiikan strategisia valintoja pitkällä tähtäyksellä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tarkastellen on energiantuotannon omavaraisuus priorisoitava korkealle.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

ESITTELYN TAUSTOJA

KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖ- JA KAUPUNKITILATAVOITTEET

Kaupunki on asettanut tavoitteeksi Hanasaaren B – voimalaitoksen toiminnan lopettamisen vuoteen 2025 mennessä. Ensivaiheessa laitos-alueella olevaa nykyistä kivihiilen varastointikapasiteettia pienennetään, ja vuonna 2025 kyseiset alueet otetaan muuhun käyttöön. Hanasaaren B-voimalaitoksen toiminnan lopettaminen edellyttää korvaavaa tuotantokapasiteettia ja tätä varten välittömästi tehtävää riittävää tilavarausta Vuosaaren voimalaitosten yhteyteen.

**************************************************************************

SÄHKÖMARKKINAT

Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sähkömarkkinat yhdentyvät. Sähkönsiirtokapasiteetin odotetaan kaksinkertaistuvan Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä vuoteen 2020 mennessä. Lisäintegraatiota Venäjän suuntaan ei ole näköpiirissä. Baltiassa on tulevaisuudessa todennäköisesti vajetta energiantuotannossa, mikä lisää sinne siirtoyhteyksien ja energianviennin tarvetta.

Suomen tilanne lähestyy niukkuuden aikaa johtuen mm. uusien tuotantomuotojen esim. tuulivoiman luvituksen hitaudesta. Markkinahintojen volatiilisuus (”epävakaus”) tulee lisääntymään mm. tuotantorakenteen muutoksesta, esim. tuulivoiman ja muun pakko-ohjautuvan tuotannon osuuden lisääntymisestä johtuvasta säätökyvyn heikkenemisestä.

**************************************************************************

KAUKOLÄMPÖKUORMA

Vuosien 2009-2020+ lämmöntuotannon arvioidaan pysyvän 7 200 GWh:ssa. Kaavoitusperusteisesti kaupunki tulee kasvamaan jatkossakin ja uusi rakennuskanta tullaan liittämään kaukolämpöön. Rakennusten energiatehokkuus tulee paranemaan vanhan rakennuskannan osalta rakennusten peruskorjausten myötä. Uudisrakentamisen yhteydessä energiatehokkuus huomioidaan jo nykyisin aikaisempaa paremmin. Kaukolämpö tullaan tulevaisuudessa ulottamaan myös pitemmälle kaukolämpöverkon latva-alueille niin sanottuna kevytkaukolämpöratkaisuna, mutta lämmönkäytön tehostumisen oletetaan kuitenkin kompensoivan rakennuskannan lisääntymisen.

**************************************************************************

EU SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2007 direktiiviesityksen teollisuuspäästöjen vähentämiseksi. Esitys yhdisti useamman entisen direktiivin yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka nimeksi tuli lopulta Industrial Emissions directive (IE –direktiivi) eli teollisuuspäästöjen direktiivi. Direktiivi tiukentaa typen, rikin ja hiukkasten päästörajoja, ja se astuu voimaan tämänhetkisen käsityksen mukaan vuonna 2016.

******************************************************************************

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

Ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on hyödynnettävä useita eri keinoja.

1. ENERGIATEHOKKUUS

Energiatehokkuuden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on 50 % vuoteen 2030 mennessä. Yhteistuotanto ja kaukolämpö ovat esimerkillisen ekotehokas järjestelmä. Yhteistuotannon hyötysuhde Helsingin Energiassa on noin 90 %, joka on maailman kärkeä. Helsingin Energia liittyi ensimmäisten yritysten joukossa mukaan energiatehokkuussopimuksiin, jotka ovat osa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehitettyä EU:n energiapalveludirektiivin mukaista energiansäästöä edistävää järjestelmää.

2. PÄÄSTÖTTÖMÄT TUOTANTOMUODOT

Ydinvoima

Ydinvoima on sähkön saannin varmuuden, sähkön kilpailukykyisten tuotantokustannusten sekä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen kannalta tarkasteltuna elinvoimainen ja lisäämiskelpoinen sähköntuotantomuoto. Se on yksi keino päästöttömän sähköntuotannon lisäämiseksi. Helsingin Energialla on mahdollisuus osallistua ydinvoiman uus- sekä tehonkorotusinvestointeihin.

Ydinkaukolämpö

Sen sijaan ydinkaukolämpö ei ole Helsingin lämmöntarpeeseen realistinen vaihtoehto. Se tulisi tehtyjen selvitysten pohjalta tarkastelluista vaihtoehdoista taloudellisesti raskaimmaksi. Selvitysten pohjalta siihen myös liittyisi suurimmat toteutukselliset ja taloudelliset riskit.

3. UUSIUTUVA ENERGIA

Helsingin Energia lisää hallitusti uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tuulivoimalla, erityisesti merituulella, on mahdollisuuksia sähköntuotannossa sekä metsäpohjaisella biomassalla sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Vesivoima

Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Vesivoimalaitosten investointi-kustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset alhaiset. Vesivoima on erittäin tärkeä sähkön-tuotantojärjestelmän toimintavarmuuden takaajana - tehonsäätöön kykenevä uusiutuvan sähköenergian muoto. Helsingin Energialla on mahdollisuus osallistua Oy Mankala Ab:n, Kemijoki Oy:n ja PVO:n -vesivoiman uus- sekä tehonkorotusinvestointeihin.

Jätepolttoaineet

Helsingin Energia selvitti jätepolttoaineiden käyttömahdollisuuksia vuonna 2008 YTV:n järjestämässä tarjouskilpailussa, joka liittyi pääkaupunkiseudun jätteiden energiahyötykäyttöön. Helsingin kaupunki päätti kuitenkin jättäytyä pois tarjouskilpailusta päätöksentekovaiheessa. Tarjouskilpailun voitti Vantaan Energia Oy, jonka tuleva Långmossebergenin jätevoimala käyttää kaiken käytettävissä olevan pääkaupunkiseudun kierrätyspolttoaineen.

Lämpöpumput

Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksella tuotetaan Viikistä tulevasta puhdistetun jäteveden hukkalämmöstä kaukolämpöä suuressa mittakaavassa. Näillä lämpöpumpuilla tuotetaan myös kaukojäähdytystä, jolloin tuotetaan samassa prosessissa myös kaukolämpöä. Laitoksen kapasiteettia ja käyttöastetta nostetaan lämmönlähteiden ( jätevesi ja kaukojäähdytyksen paluuvesi ) kasvun mukana. Myös muut mahdolliset korkeamman lämpötilan hukkalämmöt hyödynnetään energianhankinnassa. Kaukolämpöalueiden ulkopuolella on mahdollista hyödyntää alueellisia maalämpöpumppuja tai prosessilämpöpumppuja.

Tuulivoima

Suomen Merituuli Oy, joka on Helsingin Energian ja EPV Energia Oy:n yhteisyritys, on toteuttamassa Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoille merkittävän kokoluokan merituulipuistoja. Nyt varatuilla alueilla voitaisiin aloittaa tuulivoiman tuotanto vuosina 2012-2014 mikäli luvitus ja tukipolitiikka mahdollistavat rakentamisen ja merirakentamisen perustusongelmat ratkaistaan. Yhtiö etsii myös aktiivisesti uusia tuulivoiman tuotantoalueita. Suomen Hyötytuuli Oy laajentaa tuotantoaan vuoden 2010 alkupuolella Raahen tuulipuistossa ja valmistelee tuotannon toteuttamista muilla rannikkoalueilla. Lisäksi yhtiö valmistelee merkittävää merituulipuistoa Porin Reposaaren edustalle.

Biomassa

Helsingin Energia ei osallistu elintarvikeketjuun kuuluvien biopolttoaineiden käyttöön. Uudet innovaatiot kuten biomassan kaasutusteknologioiden kehittyminen, biohiili ja monipolttoaineratkaisut tuovat uusia vaihtoehtoja keinovalikoimaan. Biomassa voidaan siirtää voimalaitokselle: kiinteänä, hiillettynä, nestemäisenä tai kaasumaisena. Kiinteänä se edellyttää huomattavaa varastointi- ja välivarastointijärjestelyä sekä investointeja olemassa oleviin voimalaitoksiin.

Biokaasu

Metsäpohjaisesta biomassasta voidaan kaasutustekniikalla tuottaa biokaasua. Kaasutus voidaan toteuttaa jossakin maakaasuputken varrella, lähellä luontaisia metsäpohjaisen biomassan syntyalueita. Biokaasu voidaan syöttää maakaasuputkistoon ja siirtää sen kautta korvaamaan maakaasua mm. Vuosaaren voimalaitoksilla. Mädättämällä tuotetun biokaasun tuotanto on mittakaavaltaan pienimuotoista.

Mädättämällä tuotettua biokaasua voidaan hyödyntää, mikäli sitä on maakaasuverkon kautta siirrettävissä.

4. VÄHÄPÄÄSTÖISET TEKNOLOGIAT

Yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen sisältämä energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan, parhaimmillaan yli 90 %:n hyötysuhteella. Samalla myös kokonaispäästöt vähenevät merkittävästi. Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään vuosittain energiamäärä, joka vastaa 270 000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Yhteistuotannon hyvä energiatehokkuus luo perustan hiilidioksidin talteenottotekniikan hyödyntämiseen tulevaisuudessa.

5. EU:N PÄÄSTÖKAUPPA JA SEN MEKANISMIT

Energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi EU on luonut järjestelmän, jossa on mm. määritelty päästökauppasektoriin kuuluvat ja sen ulkopuoliset toimialat. Päästökauppasektorille on luotu päästökauppajärjestelmä, jonka tavoitteena on ohjata hiilidioksidipäästövähenemien toteuttaminen sinne, missä se on kustannustehokkainta. Päästökauppasektorilla päästöjenvähentämisinvestointeja tulisikin toteuttaa vain silloin, kun päästövähenemä toteutuu investoinnilla alle päästöoikeuden markkinahinnan. Energiantuotanto on päästökauppasektoriin kuuluva toimiala.

Helsingin Energia hyödyntää päästökaupan ja sen mekanismien antamat mahdollisuudet nykyisessä sekä tulevaisuuden toiminnassaan.

Päästökauppa ja sen mekanismit: päästökauppa; päästövähenemien toteuttaminen kahdenvälisin toimin muualla; päästövähenemiä toteuttavat rahastot; varaudutaan uusiutuvan energian- ja energiatehokkuussertifikaattien kauppaan.

6. SÄHKÖN TUONTI - TÄMÄN OHJLEMAN TAVOITTEIDEN MUKAISESTI TUOTETTUA

Paranevat siirtoyhteydet sekä yhdentyvät sähkömarkkinat ja toimintamekanismit luovat puitteet, joissa Helsingin Energian voi olla mahdollista tuoda sähköä ulkomailta. Tuonti tulisi tapahtumaan tämän ohjelman määrittelemissä puitteissa, tavoitteena hiilineutraali tulevaisuus. Tuonti tulisi olemaan lähinnä tuuli- ja vesivoimaa.

7. MUUT UUDET JA KEHITTYVÄT TEKNOLOGIAT

Seurataan aktiivisesti päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden kehittymistä ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uusia teknologioita.

KAUPUNKILAISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

Voimalaitostoiminnan lopettaminen maankäytön painopistealueella Hanasaaressa ja korvaavan tuotannon toteuttaminen Vuosaareen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

TOIMENPIDEOHJELMA VUODEN 2020 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

1. Ilmastoperusteiset toimenpiteet

- Tehdään voimalaitoksille ja lämpökeskuksille IE -direktiivin edellyttämät päästöjenvähentämisinvestoinnit vuoteen 2016 mennessä. Direktiivi tiukentaa typen, rikin ja hiukkasten päästörajoja.

- Toteutetaan Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksille biopolttoaineiden käytön edellyttämät laitteistot vuosina 2014 - 2018. Tavoitteena on saavuttaa n. 40 % biopolttoaineosuus. Toteutusratkaisuna ovat biomassan kaasuttimet. Myös muiden toteutustekniikoiden kehittymistä seurataan.

- Organisoidaan biomassan hankinta ja toimituslogistiikka, johon kuuluvat polttoaineterminaalit, polttoaineen välivarastot sekä voimalaitosten vastaanottovarastot. Etsitään kumppani, jonka kanssa varmistetaan biomassan saatavuus.

- Osallistutaan tarvittavalla pääomapanoksella biomassan hankintaketjuun.
Näillä toimenpiteillä saavutettava Helsingin Energian hiilidioksidipäästöjen vähenemä on 20 % vuoden 1990 tasosta.

- Näillä toimenpiteillä uusiutuvan energian osuudeksi Helenin energianhankinnasta tulee 18 %

- Hankkeiden investointikustannukset ovat alustavan arvion mukaan 470 miljoonaa euroa ja lisääntyneet käyttökustannukset 18 miljoonaa euroa/vuosi.

Merkittävimmät tunnistetut riskit

- Biomassan saatavuus. Biomassan hankintaa hallitsevat tahot panostavat voimakkaasti biomassan jalostamiseen liikennepolttoaineiksi, mihin suuntaan mm. verotus ohjaa. EU:n jäsenvaltioiden tulevat tukijärjestelmät saattavat ohjata biomassoja Suomesta muualle EU-alueelle.

- Biomassan hinta tulevaisuudessa hyvin epävarma.

- Biomassan kaasuttimien toteuttaminen olemassa olevaan laitokseen on teknisesti haastavaa ja investointien tarkemman kustannusarvion tekeminen ilman järjestelmän perussuunnittelua ei ole mahdollista. Toteutukseen liittyy tekninen ja taloudellinen riski.

2. Maankäyttöperusteiset toimenpiteet

- Järjestetään Hanasaaren polttoainelogistiikka siten, että voimalaitosalueella tapahtuva kivihiilen varastointi minimoituu. Nykyiseen polttoainevarastoon voidaan varastoida noin 400 000 tonnia kivihiiltä. Supistetaan polttoainevaraston kapasiteetti noin 120 000 tonniin, joka vastaa voimalaitoksen kahden kuukauden kivihiilen kulutusta. Säilytetään jatkossakin nykyinen polttoainesatama ja toteutetaan polttoaineen varastointi nykyisen polttoainevaraston alueelle kattamalla ja maisemoimalla varasto.

- Kivihiilisiiloja ei rakenneta Hanasaareen.

- Järjestetään polttoaineiden välivarastointi lähellä Helsinkiä. Pyritään varaamaan polttoaineiden vastaanottoon ja välivarastointiin sopivat tilat ja rakentamaan tarvittavat järjestelmät esimerkiksi Porvoon Tolkkisiin.

- Lopetetaan Hanasaaren B-voimalaitoksen toiminta vuonna 2025 ja tähän liittyen tehdään välittömästi tilavaraukset korvaavan monipolttoainevoimalaitoksen varalle Vuosaaressa – toteutus 2020 –luvun alussa.

- Tehdään tarvittavat alaskirjaukset Hanasaaren B-voimalaitoksen osalta.

Merkittävimmät tunnistetut riskit

- Kivihiilivaraston huomattava pienentäminen heikentää merkittävästi polttoainehuollon varmuutta ja näin heikentää energian, erityisesti kaukolämmön, toimitusvarmuutta.

- Kivihiilen varastointimahdollisuuksien niukentuessa joudutaan kivihiiltä hankkimaan pienemmissä erissä jatkuvasti markkinatilanteesta riippumatta. Helenin neuvotteluvoima kivihiilimarkkinoilla vähenee. Siltä osin kun kivihiili joudutaan tuomaan puskurivaraston kautta voimalaitoksille, aiheutuu tästä hiilenkäsittelyyn lisäkustannuksia. Kivihiilen hankintakustannusten arvioidaan kohoavan em. syiden johdosta noin 10 – 15 %, eli 5 milj. euroa vuodessa.

- Toteutus edellyttää päätöksiä korvaavasta tuotannosta.

3. Hankinnan muutokset

- Vaikutetaan yhtiöiden omistajana siten, että Suomen Hyötytuuli Oy ja Suomen Merituuli Oy investoivat voimakkaasti tuulivoiman tuotantoon.

- Tavoitteena on lisätä tuulivoiman tuotantoa 600 GWh, jolloin uusiutuvan energian kokonaisosuudeksi Helenin energianhankinnassa tulee 21 %.

Merkittävimmät tunnistetut riskit

- Maankäyttö- ja luvitusprosessit ovat tällä hetkellä hyvin hitaita ja käytännöt vaihtelevat eri puolella maata. Luvitusongelmat voivat viivästyttää aikatauluja

- Tukimekanismeista ei ole vielä päätöksiä, ja valmisteilla olevat mekanismit eivät riitä toteuttamaan Suomen tavoitteiden edellyttämää määrää tuulivoimahankkeita. Riskinä on, että tulevat tukimekanismit eivät mahdollista merituulihankkeiden toteutusta.

- Meriperustusten teknologiakehitys viivästyy.

4. Tilanne vuonna 2020

Kun kehitysohjelma on toteutettu, ollaan vuonna 2020 seuraavassa tilanteessa:

- Hiilidioksidipäästöjen vähenemä Helenin energianhankinnassa vuoden 1990 tasoon nähden on 20 %.

- Uusiutuvan energian osuus Helenin energianhankinnassa on 21 %.

- Investoinnit ovat alustavan arvion mukaan 1095 miljoonaa euroa.

- Vaikutukseksi kaukolämmön hinnan nostopaineeseen 27 prosenttia (reaali).

- Ensivaiheen tavoite vuoteen 2020 heikentää Helsingin Energian kannattavuutta ja tuloutuskykyä merkittävästi. PwC:n arvion mukaan Helsingin Energian tulos ennen tilinpäätössiirtoja on vuonna 2020 noin 160 – 240 miljoonaa euroa (reaali noin 130 – 200 miljoonaa) heikentyen vuoden 2008 tasosta noin 150 – 80 miljoonaa euroa (reaali). Suhteellinen kannattavuus (tulos ennen tilinpäätössiirtoja –marginaali) heikkenee vuoden 2008 tasosta 35,7 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tasolle 15 - 21 prosenttia.

- Kehitysohjelma ja sen mukainen tuloskehitys sisältää oletuksen merkittävästä tuulivoiman lisärakentamisesta ja tähän liittyvästä tukijärjestelmästä. Oletettujen tukien merkitys ohjelman taloudellisten toteuttamisedellytysten kannalta on kriittinen.

- On varauduttu Hanasaaren B-voimalaitoksen toiminnan lopettamiseen ja korvaavan tuotannon rakentaminen on käynnistetty.

Toimituksen poiminnat