Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Ydinlämpöä Helsinkiin

"Kaukolämmön toimittaminen Loviisa 3 -ydinvoimalaitoksesta pääkaupunkiseudulle on todettu kannattavaksi vaihtoehdoksi. Hanke olisi toteutuessaan suurin yksittäinen toimi CO2-päästöjen vähentämiseksi Suomessa. Tässä tapauksessa Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke korvaisi pääkaupunkiseudulta poistuvan sähköntuotannon ja toisi laitoskoosta riippuen lisäksi uutta sähköntuotantokapasiteettia." Toteaa Pöyry ydinkaukolämmöstä konsulttiselvityksen loppuraportissaan 18.1.2010.

Fortum tykittää tiedotteessaan heti tiedotustilaisuuden päätyttyä "ydinkaukolämmön olevan kustannustehokkain vaihtoehto, joka alentaa pääkaupunkiseudun päästöjä vuosina 2020-2080".

***********************************************************************************************
Fortum järjesti tänään Helsingissä Mikonkadun Scandikissa tiedotustilaisuuden Pöyryltä tilaamastaan konsulttiselvityksestä. Hyvin organisoidussa ja tehokkaasti läpiviedyssä tiedotustilaisuudessa osoitettiin ydinkaukolämmön edullisuus ja hyvyys järjestettäessä pääkaupunkiseudun energiatalous tulevaisuudessa.

Ydinkaukolämpö osoitettiin konsulttiselvityksessä olleista energiamuodoista (hiili-/maakaasu, maakaasu-/bioenergia tai ydinlämpö/maakaasu) olevan kustannustehoikkamman, huoltovarmimman ja päästöiltään vähäisimmän. Valitsemalla ydinkaukolämmön, koko pääkaupunkiseutu saavuttaisi Kioton sopimuksessa asetetut päästönormit.

***********************************************************************************************
Konsulttiselvitys esitti ratkaisun energiajärjestelyiksi vuosille 2020–2080. Toteutuessaan Loviisa 3 tuottaisi Helsingille lämpöenergiaa vuodesta 2020/1 alkaen. "Se on kuin Päijännetunneli", vastasi Fortum Oyj:n toimitusjohtaja Tapio Kuula huoltovarmuudesta kysyessäni. "Turvallinen ja varma" hän jatkoi. Konsulttityötä tai sen tuloksia kyseenalaistavia kysymyksiä ei ollut. Tai jos olikin, vastaukset olivat valmiina. Kuula myös kertoi tarvitsevansa Helsingin ja Espoon mukaan tähän hankkeeseen. Tosin hän kertoi vievänsä Loviisa 3:n läpi ilman Helsinkiäkin ja pääkaupunkin joutuvan tulevan mukaan joka tapauksessa myöhemmin. Esittelyn jälkeen toimittajia kiinnosti lähinnä kysymys, miksi Helsinki on niin vastahankainen. Eikö faktat puhu puolestaan.

Itse jäin miettimään faktoja hiukkaspäästöistä. Ne tiedot olivat minulle uusia. Niissäkin ydinkaukolämpö kerrottiin olevan helsinkiläisille terveellisimmän vaihtoehdon. Fortumin tilaustyössä kaikki oli niin selvää.

Seuraavaksi perehdyn Helsingin Energian tekemän selvityksen kimppuun. Haluan saada ymmärryksen alueen tulevaisuuden energiajärjestelyistä, siis niiden mahdollisuuksista, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista. Olen tämän pohdinnan aloittanut aiemmassa blogissani tuulivoimasta http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/07/tuleeko-katuja-suola....

Julkaisen Fortumin ja Pöyryn tiedotteet
seuraavissa komenteissani.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Helmiä vihreille sioille? Ei kiitos. Mielummin kylmää, köyhyyttä ja lisääntyvää hiilipäästöä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

********************************************************************************************
Selvitys: Fortumin ydinkaukolämpö kustannustehokkain vaihtoehto
alentaa pääkaupunkiseudun päästöjä vuosina 2020-2080

Fortum Oyj
Lehdistötiedote
18.1.2010

*******************************************************************************************
Selvitys: Fortumin ydinkaukolämpö kustannustehokkain vaihtoehto
alentaa pääkaupunkiseudun päästöjä vuosina 2020-2080

Pöyry on toteuttanut Fortumin toimeksiantona selvityksen ydinkaukolämmön
ympäristövaikutuksista, teknisestä toteutettavuudesta ja kannattavuudesta
pääkaupunkiseudulla. Kaukolämpö tuotettaisiin Loviisa 3 -ydinvoimalaitos-
yksikössä ja siirrettäisiin pääkaupunkiseudulle. Selvitys osoittaa, että ydin-
kaukolämpö on kustannustehokkain keino vähentää pääkaupunkiseudun
sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 jälkeen.

Pöyryn selvityksessä verrattiin kolmea vaihtoehtoista skenaariota
pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuottamiseksi. Vertailussa olivat mukana
nykyisen tuotantorakenteen mukainen hiiliskenaario, biomassaan perustuva
bioskenaario sekä ydinkaukolämpöskenaario.

Ydinkaukolämpöskenaariossa on valittu tarkastelutapa, jossa Loviisa 3
-ydinvoimalaitosyksikkö on toteutettu mankala-periaatteella eli yhtiönä,
joka myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen omakustannushintaan.
Kaukolämpö siirretään pääkaupunkiseudulle noin 100 kilometriä pitkässä siirto-
putkessa ja lämpö jaetaan pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon useassa
eri liityntäpisteessä. Putkilinjaston rakentaminen kestää noin viisi vuotta ja
ajoittuu vuosille 2014-2019.

Ydinkaukolämpövaihtoehto kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin

Pöyryn selvitys osoittaa, että hiilidioksidipäästöt alenisivat eniten
ydinkaukolämpö-vaihtoehdossa. Ydinkaukolämpöskenaariossa pääkaupunki-
seudun energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat vuoden 2020 jälkeen
noin 60-75 % pienemmät kuin vuonna 1990 ja myös muut pääkaupunkiseudun
päästöt vähenisivät oleellisesti. Ydinkaukolämpöratkaisun toteutuessa koko
Suomen hiilidioksidipäästöt alenisivat noin 4,0-4,5 miljoonalla tonnilla
vuodessa eli noin 6-7 prosentilla.

Selvityksessä ydinkaukolämpöskenaario todettiin myös taloudellisesti
kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Lämmöntuotannon tuotantokustannukset
tarvittavine infrastruktuuri-investointeineen alenevat bioskenaariossa
7 EUR/MWh ja ydinlämpöskenaariossa 18-26 EUR/MWh hiiliskenaarioon
verrattuna.

”Hyödyntämällä Loviisa 3:n tuottaman kaukolämmön Suomi voi välttää 4
miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa ja kattaa ison osan
päästövähennyvelvoitteistaan ilman yhteiskunnan tukea. Pääkaupunkiseudun
toimijoilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus ratkaista energia- ja
ilmastohaasteensa kannattavasti”, Fortum Oyj:n toimitusjohtaja Tapio Kuula
sanoo.

Fortum Oyj
Konserniviestintä

Lisätietoja:

Sasu Valkamo, johtaja, Loviisa 3 -hanke, Fortum, puh. 050 453 2232
Heli Antila, Energiakonsultoinnin johtaja, Pöyry, puh. 040 571 7188

Taustaa:

Ydinkaukolämmön tuottaminen

Kaukolämmön tuottamista varten ydinvoimalaitoksessa luodaan erillinen,
suljettu kaukolämpöpiiri, jossa kaukolämpövesi lämmitetään turbiinista
otettavalla höyryllä noin 120-asteiseksi. Kaukolämpöpiirissä ei käytetä
ydinvoimalaitoksen jäähdytysvettä. Vesi siirretään pumppaamalla
pääkaupunkiseudulle, jossa kaukolämpöpiiri on kytketty paikalliseen
kaukolämpöverkkoon. Pääkaupunkiseudulta vesi palautuu voimalaitokselle
noin 60-asteisena, jonka jälkeen prosessi alkaa alusta. Kaukolämpöpiiri on
eristetty reaktoripiiristä kahdella fyysisellä esteellä. Kaukolämpöratkaisu
voidaan toteuttaa sekä painevesi- että kiehutusvesilaitoksessa.

Lisätietoa ydinkaukolämpövaihtoehdosta:
http://www.loviisa3.fi/fi/lovi…oon/?id=86

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

04.01.2010
Loppuraportti

SELVITYS KAUKOLÄMMÖN JOHTAMISESTA LOVIISA 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖSTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLE VUOSINA 2020-2080

Copyright © Pöyry Yhteenveto

Pöyry on Fortumin toimeksi antamana toteuttanut selvityksen ydinkaukolämmön teknisestä toteutettavuudesta ja kannattavuudesta pääkaupunkiseudulla. Ydinkaukolämpö tuotettaisiin Loviisa 3 - ydinvoimalaitosyksikössä ja siirrettäisiin pääkaupunkiseudulle. Selvityksen tarkasteluajanjakso on 2020-2080.

Selvityksessä tarkastellaan pääkaupunkiseudun kaukolämpöön kytkettyä energiantuotantoa yhtenä kokonaisuutena. Tarkasteltavana on kolme vaihtoehtoista skenaariota: pääosin nykyiseen rakenteeseen perustuva hiili/maakaasuskenaario (myöhemmin hiiliskenaario), maakaasu/bioenergiaskenaario (myöhemmin bioskenaario) ja ydinlämpö/maakaasuskenaario (myöhemmin ydinlämpöskenaario) kahdella eri ydinkaukolämmön siirron tehotasolla, 1000 MW ja 1500 MW.

Hiiliskenaario on nykyisen tuotantorakenteen mukainen. Siinä energiantuotanto perustuu pääosin hiileen ja maakaasuun. Biopolttoaineet ovat täydentäviä polttoaineita.

Bioskenaariossa korvataan mahdollisimman paljon hiiltä biomassalla. Jotta bioenergian käyttö saadaan maksimoitua, biovoimalaitos ajaa pohjalla. Maakaasun käyttö on merkittävää, ja sitä käytetään enemmän kuin bioenergiaa. Hiiltä käytetään edelleen jonkin verran mm. teknisistä syistä biovoimalaitoksessa.

Ydinlämpöskenaariossa ydinkaukolämmön lisäksi kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan maakaasulla. Skenaariossa on valittu tarkastelutapa, jossa Loviisa 3 -ydinvoimalaitos toteutettaisiin mankalayhtiönä eli yhtiönä, joka myy tuottamansa energian osakkailleen omakustannushintaan. Pääkaupunkiseudun energiayritysten yhteinen omistusosuus on määritetty niin, että pääkaupunkiseudun kaukolämpöön kytketyn sähköntuotannon vuosienergian määrä pysyisi kokonaisuudessaan hiiliskenaarion tasolla. Tarkastelu on toteutettu kahdella ydinkaukolämmön tuotantotasolla: 1000 MW ja 1500 MW kaukolämpöä.

Kukin skenaario pidetään tarkastelun yhdenmukaisuuden vuoksi koko tarkastelujakson samanlaisena. Käytännössä kukin investointi päätetään sen hetken parhaan käytettävissä olevan teknologian, polttoaineratkaisun ja markkinanäkemyksen pohjalta. Todennäköisintä onkin kehitys, jossa tuotantokoneiston rakenne muuttuu vähitellen esimerkiksi nykykoneistossa hiilen ja maakaasun käytöstä kohti bioenergiaa tai ydinlämpöskenaariossa korvaamalla maakaasua bioenergialla. Myös hiilidioksidin talteenoton käyttöönotto tarkastelujaksolla on todennäköistä. - -

Hiiliskenaariossa pääkaupunkiseudun energiayritysten vuotuiset CO2-päästöt ovat tarkastelujaksolla 5,7 miljoonaa tonnia. Bioskenaariossa CO2-päästöt alenevat 2,9 miljoonaan tonniin ja ydinlämpöskenaarioissa edelleen 1,9 (1000 MW) ja 1,1 miljoonaan tonniin (1500 MW).

Skenaarioiden kannattavuutta on vertailtu kassavirtojen nettonykyarvoina hiiliskenaarioon verrattuna tarkastelujaksolla 2020-2080. Bioskenaariossa nettonykyarvo on noin 1300 miljoonaa euroa hiiliskenaariota suurempi. 1000 MW:n ydinlämpöskenaariossa nettonykyarvo on 3300 miljoonaa euroa suurempi kuin hiiliskenaariossa ja vastaavasti 1500 MW:n ydinlämpöskenaariossa 4800 miljoonaa euroa suurempi. 1500 MW:n ydinlämpöskenaario on tarkastelluista vaihtoehdoista kannattavin vaihtoehto selvityksessä käytetyillä lähtötiedoilla.

Kannattavuutta on tarkasteltu myös lämmön tuotantokustannuksen kautta olettaen, että kaikki hyöty hiiliskenaarioon verrattuna kanavoidaan lämmön tuotantokustannukseen. Bioskenaariossa lämmön tuotantokustannus olisi 7 EUR/MWh hiiliskenaariota matalampi ja 1000 MW:n ydinlämpöskenaariossa 18 EUR/MWh ja 1500 MW:n ydinlämpöskenaariossa jopa 26 EUR/MWh matalampi kuin hiiliskenaariossa. Ydinlämpöskenaariossa on oletettu, että pääkaupunkiseudun menettämä vastapainesähköenergia korvataan ydinvoimaosuudella. Jos tätä menetystä ei korvattaisi, lämmön tuotantokustannus 1000 MW:n ydinlämpöskenaariossa olisi 11 EUR/MWh matalampi kuin hiiliskenaariossa ja 1500 MW:n skenaariossa 17 EUR/MWh matalampi.

Bioskenaarion ja ydinlämpöskenaarioiden välistä herkkyyttä on tarkasteltu eri tekijöiden suhteen. Sähkön, maakaasun ja päästöoikeuden hinnanmuutos ei muuta vaihtoehtojen kannattavuuden järjestystä. Jos biomassan hinta alenisi noin neljäsosaan selvityksessä oletetusta 22-28 EUR/MWh tasosta, bioskenaario tulisi yhtä kannattavaksi 1000 MW:n ydinlämpöskenaarion kanssa. Jos ydinvoimalan ja siirtoputken investointikustannus nousisi 60-90 % selvityksessä oletetusta tasosta tai ydinvoimaenergian omakustannushinta nousisi 80-110 % tai diskonttauskorko nousisi 5-6 %-yksikköä (lähes kaksinkertaistuisi), bioskenaario olisi yhtä kannattava ydinlämpöskenaarioiden kanssa.

Skenaariot ovat hyvin erilaisia, jolloin myös niihin liittyvät haasteet poikkeavat toisistaan:

- Hiiliskenaariossa suurimmat haasteet liittyvät CO2-päästöihin ja niihin liittyvään kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja sääntelyyn. Skenaarion toteutuminen ei sellaisenaan ole todennäköinen, ja se voi edellyttää hiilidioksidin talteenoton (CCS) käyttöönottoa. Tämä nostaa tuotantokustannuksia, ellei teknologian kehittymisessä tapahdu merkittäviä muutoksia. Skenaariossa on myös mahdollista lisätä nykyisissäkin voimalaitoksissa bioenergian käyttöä jossain määrin, mitä ei ole tarkasteltu tässä selvityksessä.

- Bioskenaariossa suurimpina haasteina ovat polttoainelogistiikka ja biomassan saatavuus ja hinta. Biomassan markkinat muuttuvat vähitellen paikallisista markkinoista globaaleiksi, jolloin hintakehitykseen vaikuttavat merkittävimmin kansainvälinen ilmastopolitiikka ja siitä johtuva voimakas biomassan kysynnän kasvu, kilpailevien polttoaineiden hintakehitys ja biomassan korjuun kustannusten kasvu siirryttäessä vaikeammin hyödynnettäviin kohteisiin. Biomassan käyttö vaikuttaa muilta osin positiivisesti pääkaupunkiseudun päästöjen kehittymiseen, mutta hiukkaspäästöjen määrä kasvaa jonkin verran.
Tulevaisuudessa bioskenaariossa on mahdollista edelleen pienentää CO2-päästöjä uusilla teknologioilla (CCS, biohiili, uusi kattilateknologia), mutta uuden teknologian käyttöönotto nostaa todennäköisesti tuotantokustannuksia.

- Ydinlämpöskenaarion merkittävimpänä haasteena on infrastruktuurihankkeen suuruus. Pääkaupunkiseudulla toimii nykyisin kolme toimijaa, joilla on kaukolämmön kulutusta ja siihen kytkettyä sähkön ja lämmön tuotantoa. Toimijoiden tulisi löytää yhteisymmärrys ydinlämpövaihtoehdon toteutukseen, jotta hanke olisi mahdollinen.

Kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalaitoksella ja kaukolämmön siirto Loviisa 3:sta pääkaupunkiseudulle on teknologisesti toteutettavissa, mutta sen kokoluokka asettaa omat haasteensa. Lämmöntuotannon varmistamiseksi on tässä selvityksessä esitetty hajautettu ratkaisu, joka perustuu hiileen, kaasuun, sekä kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn. Ydinlämpöskenaariossa olisi edelleen mahdollista vähentää CO2-päästöjä korvaamalla skenaariossa käytettyä maakaasua bioenergialla. Kaukolämmön toimittaminen Loviisa 3 -ydinvoimalaitoksesta pääkaupunkiseudulle on tämän selvityksen lähtötiedoilla ja oletuksilla todettu kannattavaksi vaihtoehdoksi. Hanke olisi toteutuessaan suurin yksittäinen toimi CO2-päästöjen vähentämiseksi Suomessa. Tässä tapauksessa Loviisa 3 - ydinvoimalaitoshanke korvaisi pääkaupunkiseudulta poistuvan sähköntuotannon ja toisi laitoskoosta riippuen lisäksi uutta sähköntuotantokapasiteettia.

Greenpower (nimimerkki)

Hirvittävää propagointia. Fortum ja Pöyry esittävät vaihtoehtonsa ratkaisevan kaikki Helsingin ongelmat. Pitäkää päänne valtuustossa.

Mika.H (nimimerkki)

Olen asunut "vihreässä" Helsingissä hiilikasan vieressä. Jotenkin kuvaavaa on "ympäristöpuuhastelun" koko kuva kun Helsingin keskustassa poltetaan hiilivoimaa.

Tuo tunnelihankehan on jo vanha juttu ja on todellakin ihmeellistä, että se vielä jaksaa jonkun yllättää..

Ihan vinkkinä vaan niihin tutkimuksiin.. kun nyt hiilivoima on kaikkien mielestä sitä kaikkein kamalinta ja "kalleinta" niin olisikohan syytä tutkia miksi Helen tuottaa sen mitä tuottaa...

Ai niin. Ydinvoima+ stadin kaukolämpö on nyt melkein itsestäänselvyys jos HIEMANKIN asioita miettii. Tuulivoimapuuhastelut ja muut idiotismit pitäisi kieltää lailla!

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

En näe tilannetta noin yksinkertaisena Mika.H. Helsingin Energia on ollut ja on Helsingin oma energiayhtiö. Se merkitsee jokaisen kukkarossa paljon. Tällä hetkellä tuottoina kaupungille kolmen veroäyrin verran.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mitä puhut tunnelista Mika.H, niin tunneli on tuttu, mutta noin valtavaa lämpöenergiaputkea ei toistaiseksi ole maailma nähnyt.

Kaukolämmön siirtämiseksi pääkaupunkiseudulle rakennetaan noin 100 kilometriä pitkä siirtoputki.

• Kaukolämpöputkisto voidaan sijoittaa tunneliin tai kaivantoon

• 1000 MW:n ydinlämpöskenaariossa kaukolämpöputkisto kulkisi reittiä Loviisa- Myllypuro - Hanasaari - Salmisaari

• 1500 MW:n ydinlämpöskenaariossa kaukolämpöputkisto kulkisi reittiä Loviisa
- Långmosseberg - Myllypuro - Hanasaari - Salmisaari - Tapiola

• Lämpö jaetaan pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon Myllypurossa, Hanasaaressa, Salmisaaressa ja 1500 MW:n skenaariossa lisäksi Långmossebergissä ja Tapiolassa

• Putkilinjaston rakentaminen ajoittuu vuosille 2014-2019 Putkistoinvestoinnin suuruus eri vaihtoehdoissa

LÄHDE: Pöyryn raportti

Greenpower (nimimerkki)

Edellä oleva tarkoittaisi sitä, että Helsingin kaukolämpö tehtäisiin vajaan sadan vuoden ajaksi täysin riippuvaiseksi Fortumin ydinvoimasta. Sitäkö tässä halutaan?

Sellu Mikkonen (nimimerkki)

Helsingissä tullaan väkisin tilanteeseen jossa, vihreät pannaan valitsemaan tuulivoiman puolesta, ydinkaukolämpöä vastaan. Tuollainen tiedotuskampanja, jossa näytetään täydellistä ylivoimaa ydinvoiman puolesta ei voi johtaa muuhun. Helsinki ei tule olemaan mukana Fortumin hankkeessa. Kokoomus on jo nyt valtuustoryhmänä liputtanut mm. tuulivoiman eteen. Järki voittaa tässäkin.

Juhani Putkinen

Se ydinenergia on mielestäni järkevintä jakaa sähkönä myös Helsinkiin. Siirtyä laajamittaisesti sähkölämmitykseen.

Sähkön siirtohäviöt ovat mitättömiä. Sähkökaapeleiden luotettavuus ja käyttövarmuus ovat oleellisesti paremmat kuin vesiputkistojen. Katujakaan ei tarvitse myötäänsä kaivaa auki sähkökaapeleiden vuoksi - kuten tehdään vesiputkien takia.

Sähkölämmitin on erittäin halpa, tehokas ja luotettava. Sähkölämmitys saadaan myös sisustuksessa täysin näkymättömäksi - kattolämmitys, lattialämmitys tai niiden yhdistelmä.

Maro Ran. (nimimerkki)

Oudoltahan tuo tuntuu, että lämpö pitää pistää 100 km mittaiseen putkeen, miksi sitä ei jaeta lankoja pitkin.

Greenpower (nimimerkki)

Fortum on lupautunut tuottamaan ydinreaktorin tarvitsemasta lauhdevedestä kaukolämpöä. Muistaakseni se on ydinreaktorihakemuksen yksi ehto. Nythän energiahukka on hyvin suurta perinteisessä järjestelmässä, jossa lauhdeveteen sitoutuvalla energialla lämmitetään merta.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Anteeksi herra Jarmo, mutta pakko kysyä. Onko sinulla ihan oikeasti noin siniset silmät?

Tapsa. (nimimerkki)

Sähköä on helpompi siirtää kuin kuumaa vettä. Siirtohäviöt ovat pienemmät.

Ydinvoimala tuottaa tehokkaammin sähköä kuin kuumaa vettä. Sitä vettä kun kierrätetään laitoksen sisällä.

Greenpower (nimimerkki)

Ydinvoimalan hyötysuhde heikkenee, mikäli se joutuu tuottamaan kaukolämpöä. Mutta niin on päätetty. Maksaja tehon laskulle on kaukolämmön ostaja. Tällä logiikkalla edullisinta olisi ydinsähkö.

Mika.H (nimimerkki)

Koskakohan tuota putkiston tutkimuksia oikein tutkiskelin? Noh vuosia sitten kuitenkin...

Ajatustasollahan tuo on erinomainen juttu.
Hiiliroskaa huonompaa vaihtoehtoa ei varmasti ole.

Taloudellisesti taas asia on hyvinkin kaksijakoinen.

1. putki maksaa mitä maksaa, onko järkeä vai ei on laskettavissa kuitenkin.
(toisaalta monopoli kannattaa AINA)

2. kukas tuosta sitten hyötyy? Helen on monopoliasemansa takia hinnoitellut kaukolämpönsä miten haluaa, miten uusi putki muuttaisi asioita? Nostetaanko kunnallisveroa kun fortum nappaakin monopolivoittonsa vai?

noh katsotaan millä perusteella vihreät tuota vastustavat.

Greenpower (nimimerkki)

Kivihiilen poltosta siirrytään biomassan käyttöön. Kivihiilen osalta olen edellisen kanssa melkein samaa mieltä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Loviisan-Helsingin linjasto maksaa noin 1 miljardin euron verran, noin 10 veroäyriä Helsingissä.

- 1 000 mW:n tunneli maksaa 985 000 000 euroa
- 1 000 mW:n kaivanto maksaa 915 000 000 euroa
- 1 500 mW:n tunneli maksaa 1 285 000 000 euroa
- 1 500 mW:n kaivanto maksaa 1 220 000 000 euroa

Lisäksi Loviisan päähän tarvitaan noin 100 000 000 euron investoinnit.

LÄHDE: Pöyryn raportti

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Miten kaukolämmön tuotanto vaikuttaa ydinvoimalan toimintaan ja saatavaan sähkötehoon?

Reaktorin toiminta pysyy muuttumattomana riippumatta siitä tuotetaanko kaukolämpöä vai ei. Ydinkaukolämmön tuotanto on teknisesti toteutettavissa sekä paine- että kiehutusvesireaktorilla.

Kaukolämmön tuotanto vähentää voimalaitoksesta saatavaa sähkötehoa. Sähkötehon menetys lauhdesähkön tuotantoon suunnitellusta ydinvoimalasta on 1 000 MW:N kaukolämpötehossa 287 MW:a ja 1 500 MW:n kaukolämpötehossa 452 MW:a.

Jos ydinvoimala suunniteltaisiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin kaukolämmön tuotannon yhteydessä menetettäisiin vähemmän sähkötehoa.

LÄHDE: Pöyryn raportti.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kuinka suuri olisi CO2-päästöjen muutos pääkaupunkiseudulla
vuoden 1990 tasoon verrattuna?

- hiili-maakaasuenergia, päästöjen lisääntyminen 24 %

- maakaasu-bioenergia, päästöjen väheneneminen 37 %

- ydinlämpö (1 000 MW), päästöjen väheneminen 58 %

- ydinlämpö (1 500 MW), päästöjen väheneminen 75 %

LÄHDE: Pöyryn raportti.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jahas Oho, hupsista (#13.). On ne - sinisen taivaan alla:) Mutta miksi sinä fanitat A.F. Airoa?

iiris (nimimerkki)

Millaiset ovat Fortumin ja Pöyryn keskinäiset kytkökset? Miten luotettavina Pöyryn selvityksiä voi pitää?

ard (nimimerkki)

#22: "Millaiset ovat Fortumin ja Pöyryn keskinäiset kytkökset? Miten luotettavina Pöyryn selvityksiä voi pitää?"

Pöyry on yksi maailman suurimmista konsulttifirmoista, joten sillä ei ole varaa kauheasti huijata tässä. Etenkin kun raportti tullaan varmasti lukemaan mikroskoopin kanssa josko sieltä löytyisi mitään millä voisi kyseenalaistaa väitökset...

ard (nimimerkki)

#19: "Sähkötehon menetys lauhdesähkön tuotantoon suunnitellusta ydinvoimalasta on 1 000 MW:N kaukolämpötehossa 287 MW:a ja 1 500 MW:n kaukolämpötehossa 452 MW:a."

Todella hyvä hyötysuhde, 1500 MW kaukolämpötehosta nettona yli 1000 MW olisi muutoin "hukkaan" menevää energiaa...

Miksi voimala pitää rakentaa niin kauas Helsingistä? Eikö olisi järkevämpää tehdä tuo voimala alle 50 km päähän, jolloin ei tulisi niin pitkiä tunneleita...

Hannu Rainesto

Suunnittelu tulee laittaa aina järkeviin käsiin, eikä se ole sitä silloin markkinamiesten tai Vihreiden käsissä. Todellisuudessa ehdotukset uuden voimalan rakentamisesta 50 km päähän, mieluummin jo 20 km päähän ovat juuri sitä mitä tarvitaan. Lämmön talteenotossa ollaan filosofisesti tarkastellen oikealla asialla ilman numeroitakin, saati niillä todisteltuna.

Helsinkiin tarvitaan kaksi ydinvoimalaa, toinen pian Vuosaaren itäpuolelle ja toinen Inkoon itäpuolelle. Energiatarve ei ole mikään peli, vaan tarve isolla T:llä. Siihen ei mahdu vihreää romantiikkaa, ei sinivalkoista busines kikkailua, vaan puhtaasti kansa tarvitsee lämpöä!

Näiden voimaloiden pelkäällä hukkalämmön tuotannolla pidettäisiin myös Helsingin kaikki pääkadut ja asemat sulina, joten asiaa voi oikeasti kiirehtiä! Vuodessa Suomessa luokkaantuu liukkaan ajan kaatumisissa n. 70.000 Ihmistä.

Ydinvoima on parasta mitä voimme saada, ottakaamme siis se lämmöllä vastaan, kunnes käytössämme on jo fuusioenergiaa. Tässä, näiden voimalatyyppien välissä juuri yksien ydinvoimaloiden elinkaari joten emme ole tekemisissä ikuisuusasioiden kanssa. 50-vuodessa loukaantuu kuitenkin
50 x 70.000 Ihmistä ja jos se saadaan pudottettua alueella vaikkapa puoleen pelkällä hukkalämmöllä niin mikä mättää?

Selvitysmies (nimimerkki)

Jokunen aika sitten Tiede-lehdessä oli asiaa ydinvoimaloista. Kuuluisat ydinfyysikot Teller ja Saharov ovat oleet sitä mieltä, että ydinvoimalat tulisi aina rakentaa kallion sisään.

Nyt kun mietitään ydinvoiman lisärakentamista järkevintä olisi etsiä Helsingin läheltä sopiva peruskallio läheltä rantaa ja rakentaa voimala sinne. Silloin sekä sähkön että lämmön siirron häviöt jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Nykyään rakennetaan myös modulaarisia reaktoreita sekä sähkön että lämmön tuottoon. Moduleja lisätään joustavasti kulutuksen tarpeen mukaan. Voitaisiin puhua myös kallion sisällä olevasta "ydinvoimalapuistosta".

Lisää tietoa missä maailmalla mennään ydinvoimassa:

http://www.world-nuclear-news.org/

ard (nimimerkki)

#26: "järkevintä olisi etsiä Helsingin läheltä sopiva peruskallio läheltä rantaa ja rakentaa voimala sinne."

Tuossa olisi yksi hyvä paikka, 23 km Helsingin keskustasta ja palvelisi erinomaisesti Espoota. Kallioperä hyvälaatuista, vähän asutusta ja meren äärellä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=20...

ard (nimimerkki)

Tuossa olisi vielä parempi paikka, infrastruktuuri on jo valmiina Kirkkonummen Båtvikissä. Kalliokin lienee hyvälaatuista koska alueella on runsaasti luolastoja.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40...

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

#21.
Monet (naiset) hankkivat värillisiä piilolinssejä saadakseen tuollaiset silmät! Wau!

Mitä tulee Airoon, niin joskus vuosia vuosia sitten tuli luettua suomalaisten kenraalien elämänkertoja ja sitten luin myösin Turtolan kirjoittaman kirjan Airosta. Sitten se piti lukea vielä uudestaan ja olen lukenut sen niin monta kertaa, että kirjasta on lähtenyt sivuja irti. Mieletön persoona, jossa on hyvin paljon sellaisia ominaisuuksia, joita ihmisessä ihailen. Jännintä ehkä on se, että hän vei varmasti hyvin paljon juttuja mukanaan hautaan ja itse voisin panna pääni pantiksi sen puolesta, että Airolla oli takuulla melkoisen radikaalejakin suunnitelmia "vaihtoehto B:ksi". Samoin kun Airolle ei tosiaankaan ollut kesäkuun 1944 tapahtumat mikään "oho hupisis, nytkö ne tulloo"-juttu.

Joskus lähetin YLE:lle sähköpostia, että laittaisivat elävään arkistoon sen Airon tv-haastattelun vuodelta 1978. Ja voi sitä riemua, kun se sinne sitten ilmestyi! Ensimmäinen katselukerta oli liki maaginen hetki, kun olin lukenut niin paljon hänestä, mutta en ollut koskaana nähnyt "elävää kuvaa".

Minulle henkilökohtaisesti Aksel Airo on yksi suurimmista suomalaisista ja jos jonkun kanssa olisi kiva juoda itsensä pöydän alle, niin luultavasti juuri hänen ;)

Paksu-Paavo (nimimerkki)

Jos Hesalle ei ydinlämpö kelpaa, niin onhan Etelä-Suomessa muitakin kaupunkeja. Vai eikö ole?

Selvitysmies (nimimerkki)

Hienoja ehdotuksia #28 ja #29 ydinvoimalan paikoiksi. On muuten tuo kansalaisen karttapaikka mainio. Tiesittekö muuten, että Nokian N900:aan saa sovelluksen, jossa ohjelma piirtää karttapaikan topografikarttaan kulkijan reitin?

Tuosta moduleista rakentuvasta voimalasta vielä. noin 1,5 m halkaisjaltaan olevat reaktorit ladataan tehtaalla ja tuodaan paikalle. Yksi moduli tuottaa muistaakseni sähkön ja lämmön 20 000 asukkaan tarpeisiin. Niitä pitää olla sopiva ylimäärä, jotta uudelleen latauksia voidaan tehdä porrastetusti.

Greenpower (nimimerkki)

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja valtuuston puheenjohtaja Otto Lehtipuu suhtautuvat nihkeästi energiayhtiö Fortumin ehdotukseen rakentaa ydinkaukolämpöputki Loviisasta pääkaupunkiseudulle.

–Ydinkaukolämpöön liittyy huomattavia epävarmuuksia kustannusten osalta, Lehtipuu sanoo Helsingin Sanomille. Hänen mukaansa tarvittava siirtoputki on kallis energiansiirron tapa.

Myöskään kaupunginjohtaja Pajunen ei pidä ydinkaukolämpöä hyvänä vaihtoehtona.

–Yksinkertaisesti ei ole järkevää sitoa kaupungin lämmitystä 60 vuodeksi yhteen teknologiaan, Pajunen kommentoi.

Fiksuja ajatuksia Pajusella ja Lehtipuulla. Miksi tulisi sitoutua yhteen energiamuotoon.

marko (nimimerkki)

NALKALAKKO EDUSKUNNAN EDESSA 1.2 ALKAEN

AIHEENA KORRUPTOITUNUT HALLITUS

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kaukolämmön tuottamista varten ydinvoimalaitoksessa luodaan erillinen, suljettu kaukolämpöpiiri, jossa kaukolämpövesi lämmitetään turbiinista otettavalla höyryllä noin 120-asteiseksi. Kaukolämpöpiirissä ei käytetä ydinvoimalaitoksen jäähdytysvettä. Vesi siirretään pumppaamalla pääkaupunkiseudulle, jossa kaukolämpöpiiri on kytketty paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Pääkaupunkiseudulta vesi palautuu voimalaitokselle noin 60-asteisena, jonka jälkeen prosessi alkaa alusta. Kaukolämpöpiiri on eristetty reaktoripiiristä kahdella fyysisellä esteellä. Kaukolämpöratkaisu voidaan toteuttaa sekä painevesi- että kiehutusvesilaitoksessa.

LÄHDE: Fortum Oyj
Konserniviestintä

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Asiantuntijakommentti kaukolämmöstä.

Nici Bergrothin haastattelu, jossa kerrotaan tarkemmin Loviisa 3:n mahdollisuudesta kaukolämpöön.

http://www.loviisa3.fi/fi/loviisa_3/mahdollisuus_k...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ollila: Ydinvoima siirtymävaiheen energiaa
julkaistu 28.11.2009 klo 11:10, päivitetty 29.11.2009 klo 09:12

Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila pitää ydinvoimaa vain yhtenä ratkaisuna siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan.

Jorma Ollila sanoo, että kustannusten, uraanin saatavuuden ja muiden syiden takia ydinvoimalla ei ole 30 - 40 vuoden kuluttua mitään keskeistä osaa energiantuotannossa.

- Ratkaisuja pitää etsiä uusiutuvasta energiasta, hän totesi TV1:n Ykkösaamussa.

Toimituksen poiminnat