Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Kokoomuksen valtuustoryhmä: Tuulivoima tervetullutta Helsinkiin!

Miten Helsinki ratkaiseen tulevaisuuden energian saantinsa? Valtuustotavoitteet ovat ristiriitaisia. Nopein tapa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on ydinvoiman lisääminen. Sitoutuminen kotimaisen biopolttoaineen polttamiseen ei tue ilmastopäästötavoitteiden saavuttamista. Tuulivoimaenergia taitaa olla kaunis ajatus, mutta kallis ja huoltovarmuudelta heikko. Ydinvoimaan sitoutuminen kestää 70 vuotta, jos siihen päädytään. Ydinvoima edellyttää resurssien sitomista juuri siihen, muutoin se ei kannata. Kaikki tai ei mitään Fortumille. Keksitäänkö samassa ajassa aivan jotakin muuta jo lähivuosina tai -kymmeninä: lämpöpumput maanalta, merestä, aurinkoenergian talteenotto, aaltoenergia, meren nousu, ... ei tiedä ja metaania jo muualla käytetään.

Helsingin lämpövoimalat

Hanasaari B lakkautetaan 2020-luvun puolivälissä ja Vuosaaren tulee samassa aikataulussa uusi voimala. Salmisaari syytä lämpöä helsinkiläisille ja hiilidioksidia maailmalla ohi ensivuosikymmenen lämpävoimalaiden murroksen. Hanasaari ja Salmisaari käyttävät tulevaisuudessa polttoaineenaan 40 % biopolttoaineita ja 60 % kivihiiltä. Hiilidioksidipäästöt pysyvät samoina - mutta ovatpahan ainakin kotimaista. Vuosaari tulee saamaan voimansa maa- ja biokaasuista ja tuottaa päästöjä.

Lobbarit liikkeellä

Puuhiililobbarit tahkoavat tuotteensa eteen ja puupellettinaiset ja -miehet hakevat tukea omalle tuotteelleen. Hyvä tuote. Mutta kuinka paljon sitä tarvitaan. Helsingin energia kertoo kaupungin vuositarpeeksi 6 000 000 mWh, siitä 20% on 1 200 000 MWh. Jos tuo määrä tuotaan hiilletystä puusta, siis puhiilestä, komeaa tukkimetsää tarvitaan reippaat 2 600 hehtaaria vuodessa. Jos puu kuivataan, jauhetaan ja puristetaan puupelleteiksi, metsää kaatuu reippaasti vähemmän 1 800 hehtaaria. Jos puut poltetaan lämpävoimaloissa hakkeena, metsää menee 1 600 hehtaaria vuodessa. Em. puuraaka-aineet vaativat 4 000, 7000 tai 13 000 rekkakeikkaa tai kontteina 6 000, 10 000 tai 20 000 konttia. Summat on laskettu päätehakkuuiässä olevasta tukkimetsästä. Tietysti viljellyillä puupolttoainepelloilla hehtaariluku olisi pienempi. Mutta mitä otetaan käyttöön. Metsää palaa ja paljon. Esimerkkinä vain Helsingin omat metsät. Niitä on 12 000 hehtaaria. Puuraaka-ainemuodosta riippuen omat metsät riittäisivät noin 5-8 vuodeksi tuohon 20 %:iin.

Miettimistä on

Oma mielipiteeni on energiatuotantovaihtoehtojen monipuolisuus ja mahdollisimman korkea kotimaisuusaste. En liputa yhden vaihtoehdon, enkä yhden letkun perään. Useiden vaihtoehtojen yhdistelmä saattaisi jo toimia. Samaa taitaa kokoomuksen valtuustoryhmäkin pohtia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

13.01.2010: Kokoomuksen valtuustoryhmä: Tuulivoima tervetullutta Helsinkiin!

Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä pohti vaihtoehtoja Helsingin tulevaisuuden energiaratkaisuiksi talvikokouksessaan 13.1.2010 Helsingissä. Kokoomus on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden 20%:iin ja vähentämään energiantuotannon päästöjä 20% vuoteen 2020 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteeksi Kokoomuksen valtuustoryhmä on asettanut hiilineutraaliuden Helsingissä.

Ensisijaiseksi Helsingin Energian investointikohteeksi vuoteen 2020 mennessä Kokoomus nostaa tuulivoiman.
- Tuulivoima on tervetullutta Helsingin merialueelle, sillä tämä on välttämätöntä kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi aikataulussa. Hiilidioksidin talteenotto on vielä tällä vuosikymmenellä teknologisesti epävarma vaihtoehto ja ydinkaukolämpö pitkän matkan takaa vaikuttaa taloudellisesti ongelmalliselta sekä huoltovarmuuden kannalta liian epävarmalta ratkaisulta, joka sitoo kätemme tulevaisuudessa, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Räty.
- Tuulivoiman muun muassa maisemaan tuomat muutokset ja meluhaitat tulee kuitenkin ottaa huomioon suunniteltaessa tuulipuistoja, Räty jatkaa.

Tuulivoiman lisääminen ei yksin riitä tavoitteisiin pääsemiseksi, vaan kokoomusryhmän mukaan tarvitaan myös muita uusiutuvan energian lähteitä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
- Mielestämme Helsingin voimaloissa on tulevaisuudessa hyödynnettävä biopolttoaineita mahdollisuuksien mukaan, valtuustoryhmän puheenjohtaja sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi asetetut tavoitteet ja niiden johdosta tehtävät investoinnit tulevat heikentämään Helsingin Energian tulosta merkittävästi tulevina vuosina.
- Helsingin Energian nykytasoiset voitot ovat pian taakse jäänyttä elämää, eikä se enää voi tukea Helsingin kuntataloutta voittovarojensa turvin, Räty kertoo investointien taloudellisista vaikutuksista.

Kaupungissa on valmisteilla Helen 2020+ ilmasto-ohjelma, joka viitoittaa tietä kohti hiilidioksidineutraalia tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi säädetyt ja ehdotetut EU:n, Suomen ja Helsingin kaupungin tavoitteet ovat taustana ohjelman valmistelutyölle. Ohjelma tulee valtuuston käsittelyyn keväällä ja Kokoomusryhmä valmistautuu käsittelyyn perustamalla asiaa pohtivan työryhmän. Helen 2020+ käsittelyn yhteydessä päätetään, mitkä ovat Helsingin suuret energiaratkaisut seuraavien vuosikymmenten aikana.

Työryhmän puheenjohtajaksi valtuustoryhmä valitsi valtuutettu Hannele Luukkaisen.

Lisätiedot:

Laura Räty
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Puhelin: 040 522 6845
Sähköposti: laura.raty(at)helsinki.fi

Tapio O. Neva (nimimerkki)

2%

http://www.taloussanomat.fi/energia/2009/07/24/kun...

Hiilineutraali Helsinki tarkoittanee noin 2%-yksikön - 3%-yksikön veronkorotuksia.

Mitään pellettiä ei kannata polttaa, vaan haketta. Hakkeen voi Helsinkiin tuoda laivalla järjestämättä rekkarallia lisää. Helsinki on epäedullisesti niemellä, joka aiheuttaa turhaa ruuhkaa monessa asiassa. Rannikkokaupungeilta puuttuu lisäksi taloudellisesta vaikutusalueestaan puolet: se meren osuus. Näin ollen kumipyörälogistiikan kehittyessä sataman nettohyöty heikkenee ja merellinen sijainti muuttuu vaikutusaluevajaukseksi.

Helsingissä hiilineutraaliuden vuoksi aletaan maksaa oikeita sosiaalisesti vastuullisia energiamenoja. Toivottavasti köyhtyminen johtaa siihen, että kiinteistökupla rahan liikatarjonnan vuoksi on keveämpi.

Ytimet kehiin (nimimerkki)

Ydinkaukolämpö on paras hiilidioksidipäästöjen vähentäjä Helsingissä. Ydinkaukolämpöputki Loviisasta Helsinkiin on teknisesti toteutettavissa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Huomenta Tapio O. Neva totta puhut. Ei pyörille mutta merelle ja kontteihin. Vuosaaren satamaan pääsee laivoilla pitkin Saimasta. Ja jos pakkaus tapahtuu kontteihin, tavaratkin säilyvät kuivina. Laskeskelein konttien tarvetta ja päädyin esittämiini suuruusluokkiin:

- puuhake 20 000
- piipelletti 10 000 ja
- puuhiilipelletti 6 000 konttia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mutta puupolttoaineella ei saavuteta päästötavoitteita. Ei ainakaan lähivuosina. Toki sillä nostetaan energian kotimaisuutta ja siten huoltovarmuutta. Pidän erinomaisena, etttä myös huoltovarmuuteen ovat politiikot kiinnittäneet huomiota.

Juhani Putkinen

Tuulivoimapuistot häiritsevät myös tutkavalvontaa, joten niitä EI saa rakentaa etelärannikolle, eikä itään.

Muutenkaan tuulivoimaloiden rakentamisessa Suomeen EI ole mitään järkeä sillä juuri silloin kun Suomessa kulutetaan eniten sähköä, niin tuulivoimalat eivät tuota mainita saakka sähköä valtakunnanverkkoon:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/09/kuva...

Puhumattakaan siitä, että tuulivoiman rakentamiseen tarvittaisiin valtavat tukiaiset ja sähkön hinnan nosto.

Nimenomaan ydinvoimaa on rakennettava runsaasti lisää - se on ympäristöystävällistä ja halpaa. Ydinvoiman huoltovarmuus on erinomainen.

Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)

Pohjoisrannan halkolaituri muuntuu nykyaikaiseksi hakkeen vastaanottopisteeksi. Kirsimarja siirtää hiekkajaala Ingeborin Kauppatorin rantaan Nikolai II:n vierelle.

Helsingin edustalla olevia, Puolustusvoimilta vapautuvia saaria on ehdoteltu yhden uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi. - Vastaavasti Viro suunnittelee 1. omaansa Pranglin saarelle. - Siinä ne tahkoaisivat energiaa molemmilla rannoilla, öljy ja kaasu kulkisivat siitä välistä. Suomenlahti nousisi strategiseksi energiakentäksi ja kaikki olisi hyvin?

TP (nimimerkki)

"Ydinvoimaan sitoutuminen kestää 70 vuotta, jos siihen päädytään. Ydinvoima edellyttää resurssien sitomista juuri siihen, muutoin se ei kannata. Kaikki tai ei mitään Fortumille. Keksitäänkö samassa ajassa aivan jotakin muuta jo lähivuosina tai -kymmeninä: lämpöpumput maanalta, merestä, aurinkoenergian talteenotto, aaltoenergia, meren nousu, … ei tiedä ja metaania jo muualla käytetään."

Niin?
Mitä sitten vaikka ydinvoimaan sitoudutaankin 70 vuodeksi?
Mitä sitten, vaikka sillä aikaa keksittäisiinkin tuottaa sähköä lehmän suolistokaasuista?

Taka-ajatuksesi on jotenkin sellainen, että ydinvoima olisi huono energiantuotantovaihtoehto. No, se ei ole.
Ydinvoimala ei muutu sen turvattomammaksi, kalliimmaksi eikä edes co2-päästöjä tuottavammaksi vaikka joku haluaisikin 30 vuoden kuluttua alkaa lämmittämään suomalaisia asuntoja kesäisin aurinkoenergialla.

Silinteri (nimimerkki)

J.N: Mikä on Kokoomuksen kanta Helsingin energian ympäristöohjelmaan?

Alla juttu hesarin digilehdestä:
HS Digilehti
tulosta | sulje ikkuna

Kallis ympäristöohjelma uhkaa hyydyttää Helsingin rahakoneen
Jätti-investoinnit vähentävät energialaitoksen kykyä rahoittaa kaupungin palveluja. Seurauksena voi olla kuntaveron korotus.
Julkaistu: 14.1.2010

Jarmo Huhtanen

Jaana Savolainen

helsingin sanomat

JUHANI NIIRANEN HS

Kalle Häyrinen puhdisti kuonaa Salmisaaren voimalan kivihiilikattilasta keskiviikkona.

Helsingin Energian jätti-investoinnit ympäristöohjelmaan saattavat lopulta koitua kaupunkilaisten maksettaviksi.

Helsingin Energia voi investointien takia joutua nostamaan kaukolämmön hintaa jopa 50 prosenttia nykyisestä 2030-luvulla. Energialaitos pelkää, että hinnan nousu vie asiakkaat käyttämään muita lämmitysmuotoja. Se olisi tuhoisaa laitoksen tulokselle.

"Kaukolämpö on tehokkuutemme ja kannattavuutemme ydin", muistuttaa toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.

Helsingin Energia on kaupungin tulorahoituksessa erittäin tärkeässä asemassa. Laitoksen voitoista on kyetty tilittämään kaupungille vuosittain jopa 200 miljoonaa euroa.

Summa vastaa kuntaverossa noin kahden prosenttiyksikön tuottoa. Energialaitoksen tuloksen romahtaessa kaupungin kassaan jää iso vaje.

Kaupungin keinot ovat sen jälkeen vähissä. Vaihtoehtoina ovat veronkorotukset, palvelujen supistaminen tai eläminen velaksi.

2010-luvun investointitarpeiksi on arvioitu noin 1,1 miljardia euroa. Kun katsotaan pitkälle 2030-luvulle, kokonaisinvestointien tarve kohonnee kolmeen miljardiin euroon.

Ruohonen uskoo, että energialaitos pystyy aluksi maksamaan kunnianhimoisen ympäristöohjelmansa itse. Tilanne muuttuu vuoden 2020 jälkeen.

"Analyysit osoittavat, että hyvin pitkällä aikavälillä meidän tuloksentekokykymme romahtaa. Emme pysty tekemään loppupään investointeja ilman kaupungin pääomapanosta ja velkarahoitusta."

Kaukolämmön keskihinta on nyt noin 35 euroa megawattitunnilta. Hinta vaihtelee vuodenajan mukaan. Yli 90 prosenttia Helsingin asuintilasta on kaukolämmön piirissä.

Energialaitoksen kehityssuunnitelmassa on kaksi suurta haastetta. Toinen liittyy puuraaka-aineen saatavuuteen ja riittävyyteen ylipäätään ja toinen tuulienergiaan.

"Tuulivoiman kannattavuus edellyttää, että tukijärjestelmä tuottaa 40–70 miljoonaa euroa vuodessa. Jos sitä ei ole, se on poissa meidän tuloksesta tai sitten sitä ei toteuteta", Ruohonen sanoo.

Helsingin Energia laskee erityisesti merituulen varaan. Laitos omistaa puolet tuulivoimayhtiöstä, jolla on suunnitelmat kahteen paikkaan Suomen merialueella.

Kehitysohjelmassa ei ole mainintaa tuulivoimapuistosta Helsingin edustalle, koska alueen kaavoitus on niin alkuvaiheessa. Periaatteessa kiinnostusta kuitenkin on.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on patistanut Helsingin Energiaa saamaan valmiiksi kehityssuunnitelmansa. Pajunen sanoo, että suunnitelma osoittaa energialaitoksen olevan tosissaan.

"Tässä on suuri määrä epävarmuustekijöitä. Se tuo kaikille ahdistusta." Pajunen on itse huolissaan tuulivoiman ongelmien lisäksi kaukolämmön suosion vähenemisestä.

"Jos ilmalämpöpumput yleistyvät, se merkitsee kaukolämpökuorman rapautumista."

Pajusen mukaan energialaitoksen suunnitelmat on kuitenkin mahdollista toteuttaa.

----
Kannattaako Helsingin Kokoomus tätä, että ERINOMAINEN rahasampo(200Me/v) muutetaan kaivoksi? Miten bloggaaja itse suhtautuu tähän, että kuntaveroa jouduttaisiin nostamaan ja kaupungin kassasta jäisi iso kasa rahaa pois?

TP (nimimerkki)

Silinteri:
"Kannattaako Helsingin Kokoomus tätä, että ERINOMAINEN rahasampo(200Me/v) muutetaan kaivoksi? Miten bloggaaja itse suhtautuu tähän, että kuntaveroa jouduttaisiin nostamaan ja kaupungin kassasta jäisi iso kasa rahaa pois? "

Mikä on sinun ehdotuksesi. Helen jatkaa kivihiilen polttoaan kuten ennenkin?

Silinteri (nimimerkki)

Jos se pitää kaupungin kassaan tulevan 200Me/v samana tai suurempana eikä kunnallisvero + sähkönhinta nouse niin ehdottomasti!
Esimerkiksi tuulienergia on niin kauan mukava jees-juttu, kun ei tarvitse asua tai mökkeillä niiden mölyn vaikutuspiirissä - poissa silmistä poissa mielestä vaimitensemeni.

Petsaus (nimimerkki)

Siinä taas puhuu oikea herrasmies, vailla omia mielipiteitä.

Oikeastaan politiikka pitäisi kieltää suomessa, koska se tuottaa vain tälläisiä ihmisiä.

Tuulivoimalat eivät kuulu suomeen. Ydinvoimalat kuuluvat ja se on ehdoton edellytys suomen kilpailukyvylle, joka on rapautunut jo liikaa.

Tarvitsemme halpaa sähköä ja voimme myös tehdä siitä vientituotteen.

Eli ratkaisu on ydinvoima, muu on haihattelua.

Vilho Juntunen (nimimerkki)

6#.
Mitä enemmän tuulivoimaloita olisi joka puolella maailman kolkkaa korvaamassa
ydinvoimaloita niin sitä parempi turvallisuutemme olisi. Sotilaalliset konfliktien
ratkaisut ovat jo historiaa. Näemmehän sen tänäkin päivänä Irakissa ja Afganis-
tanissa puhumattakaan Vietnamin sodasta. Ydinvoimaloita vastaan voi hyökätä
vähäisinkin resurssein ilmeisesti nykyään jo tietokonein.

TP (nimimerkki)

Vilho Juntuselle.

Ydinvoimaloiden turvallisuusjärjestelmät eivät ole yhdistetty nettiin. Tietenkään.

Ja kyllä tuulivoimaloita voidaan rakentaa vaikka tuottamaan 100 % Suomen sähköntarpeesta. Kyse on vain hinnasta. Hintaa nostaa myös se, että tuuletonta hetkeä varten meidän pitäisi rakentaa saman verran muuta tuotantokapasiteettia.

Tuulivoiman rakentaminen itsessään ei ole mikään ylitsepääsemätön ongelma. Ihminen lensi jo 60-luvulla kuuhun. Kyse on vain rahasta. Sinäkin voit ostaa sähköntuottajilta tuulienergiaa (tässä on vain se huonoa, että minä maksan tukiaisten muodossa osan tästä sähköstäsi) tai laittaa pihallesi tuulimyllyn. Sellainen tuulimylly ei monta tonnia maksa. 5000 eurolla pääsee jo alkuun.

Vilho Juntunen (nimimerkki)

#14.
Eikö turvallisuudesta kannata maksaa mitään? Tuulimyllyt voi tuhota
mutta ydinvoimaloiden kohdalla on suuruusluokka jo toinen.
Eikö Juhani Putkinen ja TP ymmärrä sitä?

TP (nimimerkki)

#15
Kuvailepa nyt joku uskottava turvallisuusongelma ydinvoimalan kohdalla. Joku lentää jumbon Loviisan voimalaa päin? Ja mitä sitten tapahtuisi?

Tiedäthän, että ydinvoimalassa ei tapahdu ydinräjähdystä? Ydinvoimalasta voi vain vuotaa säteilyä ja muutaman kilometrin päässä laitoksesta (jos sattuu olemaan tuulen alapuolella, muuallehan säteilyä ei leviäkään, parhaassa tapauksessa tuuli käy merelle) se ei ole niin hengenvaarallista kuin annetaan ymmärtää. Tänäkin päivänä on elossa ihmisiä, jotka olivat työvuorossa kun Tsernobilin voimalassa tapahtui höyrynpaineen noustessa höyryputkiston räjähdys ja säteilyä pääsi vuotamaan ympäristöön.

Tsernobilin seurauksena on kuollut yllättävän vähän ihmisiä (WHO:n Tšernobyl -raportissa vuodelta 2006 laskettiin, että akuutti säteilysairaus (ARS) diagnosoitiin kaikkiaan 134 henkilöllä. Näistä 28 menehtyi vuonna 1986 ja 19 vuosina 1987-2004. ). Jenkkien "onnettomuuksissa" ei ole kuollut ketään. Sen sijaan EU:n liikenteessä kuolee 40 000 ihmistä vuosittain ja hiilen käyttökin tappaa yli 100 000 ihmistä vuodessa (tiede.fi). Hirosimassa ja Nagasakissakin asutaan edelleen, vaikka siellä on räjäytetty pommi.
Suomessa radon-säteily tappaa kymmeniä ihmisiä vuosittain.

Sen sijaan Suomen ydinvoimaloiden lähistöllä asuu muutama ihminen. Oikean hälytyksen ja suojautumisen avulla vain harvoja ihmisiä altistuisi säteilylle (Tsernobylissähän ei koskaan varoitettu ihmisiä), jos säteilyä edes koskaan pääsisi vuotamaan.

Tsernobyl on nykyään turistikohde.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Päivää Petsaus #15. Tosiiaan tämän herrasmiehen ajatukset ovat ihan omia ja omasta päästä. Asiaa selviää kylä sinullekin, kun hieman kaivelet nettiä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

En vastusta ydinvoimaa, mutta en ole kannattamassa siihen sitoutumista. Energiahuollon pitää toimia kaikissa olosuhteissa, kriisiaikanakin. Siksi kannatan energiamuotojen monipuolisuutta ja toisistaan riippumattomuutta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Toisaalta koen, että ei minulla ole oikeutta päättää tulevaisuuttamme, siis lapsieni tulevaisuutta. Liputtaminen yhdellä kortilla on minun mielestä vähän liikaa sökön pelaamista. Tähän päädytään jos rahat pannaan pelkästään ydinvoimaan.

Laajasalolainen (nimimerkki)

Sen verran on Niemistä tullut seurattua, että kyllä ukko seisoo ajatustensa takana. Mies on varsinainen innovaatiopesäke.

luuserius (nimimerkki)

Olen samaa mieltä kuin herra Nieminen. Yhden kortin varaan ei voida energiaratkaisuita tehdä. On myös huomioitava se, että olemme jo sähkön tuoja ja viejä ja nekin markkinat elävät. Kilpailutekijät, raaka-aineiden kotimaisuus ja työllisyysnäkökulmatkin on huomioitava, sekä tietysti maailmankuulu päästökauppa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jokainen Helsingin kaupungtinvaltuutettu on saanut viikolla seuraavan kutsun:

"Kutsu tiedotustilaisuuteen: Loviisa 3:n ydinkaukolämpö kustannustehokkain vaihtoehto alentaa pääkaupunkiseudun päästöjä vuosina 2020-2080.

Pöyry on toteuttanut Fortumin toimeksiantona selvityksen ydinkaukolämmön teknisestä toteutettavuudesta ja kannattavuudesta pääkaupunkiseudulla.

Ydinkaukolämpö tuotettaisiin Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikössä ja lämpö johdettaisiin pääkaupunkiseudulle. Selvitys osoittaa, että ydinkaukolämpövaihtoehto olisi kustannustehokkain ja ilmaston sekä ympäristön kannalta paras vaihtoehto pääkaupunkiseudun lämmittämiseen vuosina 2020-2080.

Tervetuloa aiheesta järjestettävään tiedotustilaisuuteen maanantaina 18.1.2010
klo 10 Scandic Hotelli Simonkenttään, Simonkatu 9, Helsinki.

Tilaisuudessa Pöyryn energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila esittelee selvityksen tulokset ja Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula kertoo Loviisa 3 -hankkeen etenemisestä.

Fortum Oyj
Konserniviestint"

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Huoltovarmuus, jota käytän perusteluissani, tulee olla tärkeässä asemassa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Toiseksi, Helsingin mahdollinen joutuminen yhden energiamuodon tuottajan armoille ei ole eduksi, mikäli tämä monopoli ei olisi kaupungin hallinnassa. Energiatuotannossa pyörivät rahavirrat ovat käsittämättömän suuria.

Oikea kokoomuslainen (nimimerkki)

Muitakin ajattelijoita on. Mielestäni kokoomuksen valtuustoryhmän tiedonanto oli hätäinen.

14.1.2010

"Helsingin Teknisten Kokoomus ry:n kommentit YDINKAUKOLÄMPÖ JA
HELSINKI liitteeseen

Kiitokset vielä vastauksistasi koskien kysymyksiimme Helsingin
energiapolitiikan linjauksista tulevina vuosina. Haluaisimme
kommentoida asiaa vielä seuraavasti:

Ensinnäkin pyytäisimme mahdollisuutta tutustua näihin kahteen
konsulttiselvitykseen, joissa on päädytty tulokseen, että
ydinkaukolämpövaihtoehto on kokonaistaloudellisesti raskain. Voisitko
kertoa, mistä kyseiset konsulttiselvitykset saisi luettavaksi.
Onko niin, että konsulttiselvitysten tulokset ovat niin selviä, että
esim. kaupunginjohtaja Jussi Pajusella on mahdollisuus ottaa niin
selkeä kanta biopolttoaineen ja tuulivoiman puolesta tulevissa
energiaratkaisuissa ja sivuttaa ydinkaukolämpövaihtoehto? Tämä kanta
tuli mm. viimeksi ilmi hänen Uuden Vuoden puheessaan koko Suomen
kansalle.

Päästökaupan osalta voisi todeta, että koko päästökaupparakenne tulee
muuttumaan 2012 jälkeen Kioton sopimuksen päätyttyä. Yksityiskohtia
uudesta rakenteesta ei tiedetä, mutta selkeä tavoite lienee, että sen
ohjausvaikutusta vahvistetaan. Se merkitsee päästöoikeuksien
kallistumista. Saattaa olla, että jokainen kasvihuonekaasuja tuottava
laitos joutuu ostamaan päästöoikeutensa huutokauppamarkkinoilta.
Vuoden 2020 jälkeisistä tilanteista ei kukaan voi sanoa vielä mitään,
mutta päästökauppaan liittyy suuria taloudellisia riskejä ja siksi
Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun on etsittävä järkeviä
vaihtoehtoja, jotta koko päästöoikeuksien ostotarve minimoidaan
tulevaisuudessa.

Mitä tulee ydinvoimalaitoksen varustamiseen kaukolämpökytkennällä,
niin Fortum tulee ilmeisesti rakentamaan
kaukolämpökytkentämahdollisuuden uuteen ydinvoimalaan, jos
rakennuslupa saadaan. Tämä investointi tuo Fortumin arvion mukaan
100-150 M? lisäkustannukset. On syytä huomioida, että Fortum on valmis
tekemään tämän investoinnin siitä huolimatta, mikä Helsingin kanta
kaukolämmön ostoon on laitoksen rakennusvaiheessa. Tämä osoittaa,
että ydinkaukolämmön tulolle pääkaupunkiseudulle jossakin vaiheessa
vuosien 2020-2080 aikana on vahva usko ja perusteet.

Viittaus varakapasiteetin tarpeeseen on asiallinen lukuun ottamatta
viittausta Ruotsin laitoksiin, joihin Suomen laitoksia ei tule
verrata. Suomeen mahdollisesti rakennettavia laitoksia ja niiden
käytettävyyttä tulee verrata lähinnä Suomen nykyisiin laitoksiin.
Luonnollisesti ydinkaukolämpö vaatii 100% varakapasiteetin. Tämä
voidaan hoitaa biopolttoaineella. Ydinvoimalaitoksen huoltoseisokkien
aikana (2-4 viikkoa vuodessa) kaukolämpö tuotettaisiin
biopolttoaineella, jolla tulee täytettyä osa 20% uusiutuvan energian
tarpeesta. Jos ja kun pääkaupunkiseudulla tapahtuu kuntaliitoksia,
niin 20% biopolttoainetavoite voidaan tutkia uudelta pohjalta. Mikäli
tällainen päätös on edelleen sitova, niin uusi Suur Helsinki pystynee
helposti löytämään ratkaisut tavoitteen saavuttamiseksi.
Varakapasiteetin ja 20 % biopolttoainetavoitteen saavuttaminen ei
tule olemaan merkittävä taloudellinen tai tekninen ongelma
ydinkaukolämpötilanteessa. Lisäksi on muistettava, että
ydinkaukolämpövaihtoehdossa ratkaistaan merkittävä osa kaukolämmön
tarpeesta ennustettavissa olevin kustannuksin vuosiksi 2020-20080.
Biopolttoaineen tai tuulivoiman rakentaminen saattaa tällä
ajanjaksolla olla jo hylättyä ympäristövahingollista tuotantotekniikkaa.

Laajat teollisuuden, kaupan ja työmarkkinajärjestöjen piirit ovat
lähettäneet avoimen kirjeen 8.12.2009 pääministeri Matti Vanhaselle ja
elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle vaatien edellytyksiä riittävän
sähköntuotantokapasiteetin rakentamiselle. Siinä painotetaan energian
kilpailukykyisen hinnan ja saatavuuden tärkeyttä hyvinvoinnin
rakentajana. Tämä pätee myös pääkaupunkiseudun kehitykselle ja sen
ihmisten hyvinvoinnille. Nyt on analysoitava tarkkaan, mitkä
tulevaisuuden energiavaihtoehdot antavat luotettavimmat mahdollisuudet
edullisen energian toimituksille pääkaupunkiseudulle.

Helsingin Energia on esitellyt lehtitietojen mukaan 12.01.2010
Energialaitoksen johtokunnalle suunnitelmansa tulevien vuosikymmenien
energiantuotannosta. Alustavien lehtitietojen mukaan Energialaitos
esittää noin 3000 miljoonaan euron investointeja
riskialttiisiin energian tuotantohankkeisiin. Nämä hankkeet
merkitsisivät Energialaitoksen omienkin laskelmien mukaan
Energialaitoksen tuottojen kuihtumista ja kaukolämmön hinnan nousua
40-50 prosenttia. Suunnitelmassa ei ilmeisesti puhuta mitään
Ydinkaukolämpövaihtoehdosta. Kokoomuslaisten on syytä torjua hanke
tulevassa valtuustokäsittelyssä ja tutkittava kaikki vaihtoehdot
uudelleen. Helsingin Energian esitys sisältää suuria riskejä ja paljon
enemmän teknisiä haasteita, kuin lämpöputken veto esim. Loviisasta
Helsinkiin. Siinä voidaan mahdollisesti joutua tilanteeseen, jossa
Helsingin kaupunki joutuu subventoimaan kaukolämmön hintaa. Muussa
tapauksessa kuluttajat ratkaisevat lämmön hankintansa muista lähteistä
ja kaukolämpöverkko jää osittain tyhjän pantiksi katujen alle.

Koska keskustelumme on ollut hedelmällistä ja informatiivista, niin
laitamme tämän kirjeenvaihdon myös Kokoomuksen Helsingin
kansanedustajille ja valtuustoryhmälle. Toivomme sen antavan pohjaa ja
intoa tämän asian syvälliselle selvittämiselle.

Ystävällisin terveisin
Helsingin Teknisten Kokoomus ry:n hallitus"

Juhani Putkinen

Ydinvoiman huoltovarmuus on erinomainen, sillä ydinvoimalan polttoaine on halpaa ja se vie vähän tilaa. Siten sitä on mahdollista varastoida jokaisen ydinvoimalan alueelle usean vuoden tarve.

Maakaasun huoltovarmuus on nolla. Se pitäisi kieltää kokonaan. Maakaasu nimittäin loppuu saman tien kun Venäjä kääntää hanan kiinni.

Tuulivoiman huoltovarmuus on lähellä nollaa, sillä juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten (kovalla pakkasella), niin Suomessa ei tuule tarpeeksi, jotta tuulivoimalat tuottaisivat sähköä nettona valtakunnanverkkoon mainita saakka.

Vesivoiman huoltovarmuus on normaalisti hyvä - kun pidetään altaissa riittävästi vettä.

Turvevoiman huoltovarmuus on huono - riippuu millainen kesä sattui olemaan, saadaanko kuivaa turvetta varastoihin. Turpeen tuotantoon ja kuljetuksiin tarvitaan nestemäisiä polttoaineita. Lisäksi turpeenpoltto saastuttaa.

Puun erilaisissa olomuodoissaan (klapi, pelletti, hake) huoltovarmuus on kohtuullisen hyvä, mutta sen poltto saastuttaa (kun otetaan koko ketju huomioon, kuten pitää). Se ei ole myöskään halpaa. Pitkäaikaisen kriisin sattuessa senkään huoltovarmuudessa ei ole hurraamista.

Kivihiilen huoltovarmuus on kohtalaisen hyvä, kunhan huolehditaan riittävien varastojen jatkuvasta olemassaolosta. Kivihiilen polttaminen on kuitenkin erittäin saastuttavaa - ympäristövihamielistä.

luuserius (nimimerkki)

Päästökauppaa on syytä tarkkailla. Yhtä huolella on katsottava Venäjän sähkömarkkinoiden ''vapautumiseen'' vuonna 2011. Se nostaa venäläisen sähkön markkinahintaa ja siksi pitää tarkasti miettiä kotimaisia investointeja ja työllisyysnäkökulmaa.
Itse maksaisin energiasta enemmän mielelläni jos se toisi työpaikkoja ja investointeja Suomeen.

Ydinvoimaakaan ei pidä väheksyä, mutta on muistettava että uudet investoinnit maksatetaan aina kuluttajilla eli isot investoinnit, jotka eivät luo työpaikkoja Suomeen voivat käydä kalliiksi kansantaloudelle.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

TP #8
"Ydinvoimala ei muutu sen turvattomammaksi, kalliimmaksi eikä edes co2-päästöjä tuottavammaksi vaikka joku haluaisikin 30 vuoden kuluttua alkaa lämmittämään suomalaisia asuntoja kesäisin aurinkoenergialla"

Kyllä se ekonomien mukaan muuttuu hieman yli 100 % kalliimmaksi kiinteiltä kustannuksiltaan, eikä ydinvoimalassa kannattajien mielestä juuri muita kustannuksia olekaan. Siis suhteessa 70 vuoden käyttöön ja tuotettuun energiaan tietysti.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Kyllä ydinvoima nykytilanteessa pitää suunnitella perusvoimaksi. En voi vaan hyväksyä tuota yleistä täysin kritiikitöntä ydinvoimaan suhtautumista. Siihen on useimmat kommenttini kohdistettu. Vaihtoehtoisten energiamuotojen rakentamista Suomeen toivoisin lähinnä sen laitteiden valmistuksen takia, koska sellaiset tuotteet olisivat erittäin sopivia Suomen keskisuurelle, lähinnä metalliteollisuudelle. Markkinat Suomessa voisivat aiheuttaa työpaikkoja ja innovaatioita ja kokonaisuudessaan uuden nokian. Se juna on tosin jo hyvässä vauhdissa - muualla.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Helsingin hiilidioksidipäästöosuudet lähteettäin

- 42 % kaukolämpö
- 3 % erillislämmitys
- 17 % liikenne
- 28 % sähkön käyttö
- 2 % muu polttoaine
- 7 % jätehuolto
- 0 % maatalous
- 0 % teollisuusprosessit

Helsingin vähennystavoite on 20 %:a vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Kuntakysely
Stella Aaltonen 1.12.2009, Helsinki

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Parit vastaukset Silinterin (9#.) kysymyksiin:

1. "J.N: Mikä on Kokoomuksen kanta Helsingin energian ympäristöohjelmaan?"

Sanoisin, että kokoomuksen kanta on vielä avoin. Kaikki vaihtoehdot kuunnellaan ja hankitaan lisätietoa kevään päätöksiä varten.

Valtuustoryhmä perusti talvikokouksessaan (13.1.2010) Hanu Luukkaisen johtaman työryhmän tietojen selvittämistä varten. Tämän blogin pitäjäkin pääsi mukaan tähän vastuulliseen työhön.

Eli koittakkeepa lopata:)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Silinterille:

2. "Kannattaako Helsingin Kokoomus tätä, että ERINOMAINEN rahasampo(200Me/v) muutetaan kaivoksi?"

Miksi kannattaisi Sammon ryöstöä? Jotakin tarvitaan tilalle.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Silinterille:

3. "Miten bloggaaja itse suhtautuu tähän, että kuntaveroa jouduttaisiin nostamaan ja kaupungin kassasta jäisi iso kasa rahaa pois?"

Itse en vielä näe suoraa yhteyttä kuntaveron korottamiseen kahdella prosentilla, jota kyseinen Sammon ryöstö tarkottaisi. Selvitetään nyt ensin tulevaisuuden vaihtoehdot tai niiden paremminkin niiden suunta.

Silinteri (nimimerkki)

37: Eikö yhteys ole selvä? "Viherinvestoinnit" ovat niin kalliita, että lopulta ne vaativat yhteiskunnan varoja, eli kunnallisveron ja sähkönhinnan nostoa, tai HelEn kaatuu. Onko tämä kannattavaa? Mitä jos se 200Me, mikä jäisi saamatta, otetaan pois sivistystoimelta(koulut) ja terveydenhuollolta - muuttuuko mielipide? Luuletko, että helsinkiläiset pitävät 'vihreyttä' tärkeämpänä kuin koulujärjestelmää ja terveydenhuoltoa?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Suomen Merituulen, http://www.suomenmerituuli.fi/Suomeksi/Tietoa_tuul..., sivuilla kerrotaan, että yksi tuulivoimala on tyypilliseltä teholtaan 2-5 megawattia (MW). Esimerkiksi kolmen MW:n tuulivoimala tuottaa vuositasolla noin 8 miljoonaa kilowattituntia (kWh) sähköä. Se vastaa noin neljän tuhannen kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Yksi nykyaikainen teollisen mittakaavan tuulivoimalaitoskokonaisuus maksaa noin 5 miljoonaa euroa.

Helsingin mittakaavassa, jos luomuenergia toteutettasiin tuulivoimana - tarve siis oli 1 200 000 mWh:a - tarvitaan esimerkin tuulivoimaloita 150 kappaletta. Helsingin edustan merialue on noin 30 km levyinen (ilman uusia liitosalueita). Noin 200 metrin välein sijoittuisi tuulivoimalaitos, jos voimalat pantaisiin riviin omalla alueelle. Jos voimalat olisivat kolmirivissä tornit olisivat 10 km levyisellä alueella.

No, nuo oli noita laskelmia, mutta antaapa ne jonkinlaisen mielikuvan mittakaavasta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Silinteri, pommitat asiaa. Mutta kyse ei olekaan siitä, etteikö niin olisi vaan siitä, että asiat on jo päätetty: siirtyminen uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön (20 %) ja ilmastopäästöjen vähentäminen 20 %:lla. Molemmat tavoitteet tulee olla saavutettu vuoteen 2020 mennessä.

Se mitä tulee Helsingin Energiaaan, niin sen toimintaperiaatteet tulevat muuttumaan kaikissa tulevaisuuden vaihtoehdoissa. Sen on päästävä päästöttömämpään energiatuotantoon.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

... jatkuu

"Euroopan Komissio on asettanut Suomelle tavoitteen korvata sähkön tuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä. Nykyään Suomi tuottaa kaikesta sähköstään 28 % uusiutuvilla energianlähteillä, tavoitteen mukaan sähköstä on tällä tavoin tuotettava 38 % vuoteen 2020 mennessä.

Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden, kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja yleisemmin aina vuoteen 2050 asti.

Ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulee rakentaa vuoteen 2020 mennessä noin 2 000 MW tuulivoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää."

LÄHDE: http://www.suomenmerituuli.fi/Suomeksi/Tietoa_tuul...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mitä kaukolämpöputken rakentaminen Loviisasta Helsinkiin maksaisi?

Vastaus:

Helsinkiläisille 9 veroäyriä (900 milj. euroa).

150 tuulivoimalaitosta maksaa Merituulen mukaan 7,5 veroäyriä (750 milj. euroa).

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Em. veromittayksikössä Helsingin Energia on arvioinut investoinnit lämpövoimalaitoksien uudistamiseksi 2010-luvulla 11 helsinkiläiseksi veroäyriksi (1,1 mrd.euroa).

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Eli tehdään miten tehdään, niin noin / vähintään 10 veroäyrin investoinnit ovat edessä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mistä raha otetaan se onkin toinen juttu!

Vilho Juntunen (nimimerkki)

#27. Putkisen Jussi on kuin Don Quiote joka taistelee tuulimyllyjä vastaan.
Vieläpä kaiken lisäksi vieraan vallan asepuvussa. Hiukan isänmaallisuutta
pyytäisin Juhanilta, please.
tv. Ville

iiris (nimimerkki)

"Aurinko ja tuuli ei oo mikään huuli!" Tämä teksti on 70-luvun ympäristöaktivistien tarrasta. Asiat ovat kehittyneet kovin hitaasti. Hyvä, että edes tuulivoimaloista nyt puhutaan.

Energiaratkaisut,ovat ne sitten millaisia tahansa, ovat aika kalliita investointeja. Onko olleenkaan otettu huomioon kuntien, ainakin Helsingin ja Vantaan, mahdollista yhdentymistä, ja siitä seuraavia energiatarpeita?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#27. Jussin perustelut ovat hyviä, hattua nostan. Mutta silti en ole samoilla linjoilla laittamaan ydinvoimaa ja tuulivoimaa toistensa eräänlaisiksi vastakohdiksi. Jussin kommentit tuulettomista viikoista pitävät oikeasti paikkansa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

On myös niin, että ydinvoimalakin seisoo päiviä/viikkoja huoltokatkojen aikana. Molemmissa tapauksissa täytyy muulla enegiatuotannolla hoitaa seisakkiajan kulutus.

ard (nimimerkki)

Eiköhän järkevintä ole rakentaa uusi ydinvoimala lähemmäs Helsinkiä, vaikkapa Sipooseen.

Helsingin energia rakennuttaisi ja omistaisi laitoksen. Laitos tuottaisi sähköä ja kaukolämpöä. Sähkö myytäisiin markkinoille ja kaukolämpö hesalaisten kaukolämpöverkkoon.

Tarvittavat lissäinvestoinnit (verrattuna siihen että vastaava voimala rakennettaisiin Simoon) olisivat marginaaliset - muutama kilometri kaukolämpöverkon laajennusta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ilmatieteen laitos on julkaissut Suomen tuuliatlaksen nettisivuillaan http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html. Onpa hyvä, sanoisin. Kävin tarkistamassa tietämättömyyteni Helsingin merialueen tuulista.

Atlas osoittaa, että 3 mWh:n tuulivoimala tuotta vuodessa 12 000 - 14 000 mWh sähköä. Eli aiemmin kertomani 150 voimalan määrä muuttuu vajaaseen 100:n voimalaan (86-100). Helsingin edustan parhaat tuuliolosuhteet alkavat Eestiluoto-Isosaari-Harmaja-Katajaluoto-tasalta etelään.

Jos em. pitää paikkansa, myös kustannukset tippuvat noin 500 milj.euroon (Suomen Merituulen tietojen mukaan).

Suosittelen Tuuliatlasta, niin ei tarvitse arvuutella enempää, minunkaan:)

Ja Atlaksen kehittelijöille voisi antaa jo saman tien palautetta, että värikoodit ovat aivan liian lähellä toisiaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Helsingin kokoomuksen tiedotteen tuulivoimatervetulotoivotus Helsingin merialueelle on kyllä olosuhteiltaan haastavaa.

Tuulitasa alkaa Atlakssen mukaan arvomereltä heti saaristovyöhykkeen ulkoreunalta alkaen 5-10 kilometrin päässä Helsinginniemestä. Samainen tasa on myös ahtojäävyöhykkeen pahinta aluetta.

Heti tuulialueen reunassa meren syvyys on vain 20-40 metriä. Alueen rajaa Helsingin meriliikenteen sisääntuloväylät idässä Vuosaareen ja lännessä kantakaupungin satamiin. Ja alue rajautuu entisestään väylästön vaatiman suojavyöhykkeen takia.

Etureunan muodostaa sotilassaaret, joissa merenkulun tutkavalvonta on elimellinen osa alueen normaaliaikojenkin turvallisuutta. Merivalvonnan häiriöttömyys, puhumattakaan pääkaupungin ohjuspuolustuksen tarpeista, asettavat omat vaatimuksensa tuulivoimalaitosalueille.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Oman murheensa monille tietysti aiheuttaisi voimalayksiköiden näkyvyys. Harmajan majakan korkeus on reippaasti alle 30 metriä ja antenni kohoaa ehkä noin 70 metriin. Kuivasaaren korkein kohta, vanha tulenjohtotorni on noin 40 metrin korkeudessa. Isosaaren metsänreuna nousee noin 30-40 metriin merenpinnasta. Eli kaikkien näiden yli näkyisi vajaat 100-metriset voimalatornit. Siivet viuhuisivat vajaan 150-metrin korkeudessa.

Uudenmaan liiton selvityksen mukaan tuulivoimalat tulisi rakentaa juuri Isosaaren-Kuivasaaren edustalla ja Katajaluodon edustan merialueelle. http://www.uudenmaanliitto.fi/files/243/tuulivoima...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jotkut pelkäävät, että arktiset hanhi- ja alliparvet silpoutuisivat muutollaan Helsingin vesiin.

Hannu Rainesto

Energiansaanti ei ole kovin vaikea ongelma, sillä naapurimaamme tuotta sitä pian koko Euroopan tarpeisiin. Jos emme sitä heiltä halua ostaa, on ongelma vain korviemme välissä.

Kotimaisuuteen vetoaminen on hyvin falskia puhetta, sillä kukaan muu kuin oikeistomme ei ole meitä viemässä Kauko-itään, EU:n, Etelä-Amerikaan ja Natoon, siis mahdollisimma kauas kotimaisuudestamme.

Jarmo edustaa Kokoomuksen Suomen myyjä puoluetta, jossei jopa Suomi syöjä puoluetta ja tämä tulee huomioida ajattelussamme.
Teitä on Kokoomuksen toimesta kusetettu jo aivan riittämiin, joten on aika palata järkiinsä ja potkaista perseelle porvaria!

Silinteri (nimimerkki)

54: Ja jos ostamme energiaa Venäjältä, meidän täytyy tanssia heidän pillin mukaan jos aiomme sähköhellalla vettä keittää.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#54. Emme voi olla naapurin armoilla. Suomen valtion on pidettävä huolta energiahuoltovarmuudestaan kaikissa oloissa. Piste

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tänä aamuna (16.1.) Ykkösaamussa ympäristäministeri Lehtomäen haastattelussa tuli esille, että Kioton sopimuksen kasvihuonepäästöjen rajoittamissopimuksen mukaiset päästöt vähentyivät viime vuonna Suomessa 10 prosenttiyksiköllä. Syynä on tosin taloustaantuma. Siis välittömänä syynä on teollisuustuotannon supistuminen.

Tero Ilén (nimimerkki)

Minulla on ehdotus niille, jotka välttämättä haluavat kallista energiaa. Energiayhtiöt voisivat jo nyt tuotteistaa ja hinnoitella tuulisähkön markkinahintaiseksi, niin ettei sille tarvita tukiaisia, esimerkiksi 30snt/kWh.

Kaikki halukkaat voisivat jo nyt tilata tätä kallista sähköa ja kertyneilla varoilla energiayhtiöt voisivat rakentaa lisää tuulivoimaa.

Varmuuden vuoksi kaikkien edistyksellisten luonnonystävien nimet julkaistaisiin energiayhtiön nettisivuilla, jotta me muut voimme tarkistaa että he todella toimivat vakaumuksensa mukaisesti.

Tämä perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sille ole mitään lainsäädännöllistä estettä ja jokainen saa demokraattisesti sitä mitä tilaa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tero Ilén, ymmärrän kantasi. Mutta Suomi on sitoutunut päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energiavarojen lisäämiseen. Suomi ei ole sitoutunut energian hintaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Edellä olevan totesi ympäristöministeri Ykkösaamussa tänään. Ohjelma kannattaa katsoa Areenalta. Lehtomäki totesi, että ongelmana ei ole päästötavoitteiden saavuttaminen, vaan uusiutuvien energimuotojen määrän lisääminen

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Helsingin Energian ilmasto-ohjelma
kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

- 2050 Hiilineutraali energianhankinta
- 2020 Uusiutuvia 20 %
- 2010 Merituulta ja metsäpohjaista biomassaa

Helsingin Energia
Marraskuu 2009

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Miten lämpövoimaloiden hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin?

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, eli CCS (carbon capture and storage) on kehitteillä oleva tekniikka. Siinä hiilidioksidi erotellaan päästöistä ja varastoidaan. Varastoto olisivat maan- tai merenalla. Tekniikka on jo olemassa, mutta varstointia ei ole ratkaistu. CCS:llä hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä 80-90 %, vaatien kuitenkin lisäenergiaa 10-40 %. Energian hinta kallistuisi samalla 30-40 %.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tässä kohtaa saatan asettaa tyhmän kysymyksen, mutta eikö hiilidioksidi voitaisi poistaa fotosynteesissä?

Hiilidioksidi ohjattaisiin kasvien hajotettavaksi leväaltaisiin, viherputkistoihin, kasvihuoneisiin, tms. Syntynyt vihermassa mädätettäisiin metaanin lähteeksi tai poltettaisiin lämpövoimalassa.

ard (nimimerkki)

#63: Tällaista tekniikkaa tutkii mm. NRG Energy Inc. Texasissa. Siinä hiilivoimaloiden CO2 ohjataan sopivasti laimennettuna putkiin, joissa on pohjalla vettä ja leviä. Putket saavat valonsa auringosta.

Levämassa voidaan sitten polttaa hiilen seassa mutta tulevaisuudessa levälle löydettänee fiksumpaakin käyttöä (esim. rehuna, biopolttoaineen valmistuksessa tms.)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos ard. Meillä Suomessa on kaikkea mitä hiilidioksidienergian hyödyntämiseen tarvitaan sen lisäksi, eli vettä ja valoa. Tosin nämä kaikki eivät välttämättä ole aina samassa paikassa käytettävissä.

Hiilidioksidi tuleekin nähdä valtavana mahdollisuutena. Jotenkin tuntuu oudolta, että ongelma - hiilidioksidi - pyrittäisiin varastoimaan. Homma ei minusta toimi. Toki voin olla täysin väärässäkin.

ard (nimimerkki)

#65

Olen seuraillut amerikkalaisten touhuja ja niissä on sellainen ero eurooppalaisiin verrattuna että jenkit yrittävät kääntää ongelmat mahdollisuuksiksi.

Valtaosassa hankkeista korostetaan käytännön hyötyjä ja tehokkuutta, kun meillä taas korostetaan asioiden ideologista puolta.

Jenkeillä on se etu, että maan suuresta koosta johtuen esim. tuulivoima voidaan sijoittaa sinne missä oikeasti tuulee, samoin aurinkovoima voidaan sijoittaa etelän autiomaihin.

Jos jotain kaipaisin tänne niin se olisi tuo amerikkalaisten asenne asioiden hoitamiseen - vähemmän ideologiaa ja enemmän positiivista ja ennakkoluulotonta suhtautumista asioihin!

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

********************************************************************************************
Selvitys: Fortumin ydinkaukolämpö kustannustehokkain vaihtoehto
alentaa pääkaupunkiseudun päästöjä vuosina 2020-2080

Fortum Oyj
Lehdistötiedote
18.1.2010

*******************************************************************************************
Selvitys: Fortumin ydinkaukolämpö kustannustehokkain vaihtoehto
alentaa pääkaupunkiseudun päästöjä vuosina 2020-2080

Pöyry on toteuttanut Fortumin toimeksiantona selvityksen ydinkaukolämmön
ympäristövaikutuksista, teknisestä toteutettavuudesta ja kannattavuudesta
pääkaupunkiseudulla. Kaukolämpö tuotettaisiin Loviisa 3 -ydinvoimalaitos-
yksikössä ja siirrettäisiin pääkaupunkiseudulle. Selvitys osoittaa, että ydin-
kaukolämpö on kustannustehokkain keino vähentää pääkaupunkiseudun
sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 jälkeen.

Pöyryn selvityksessä verrattiin kolmea vaihtoehtoista skenaariota
pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuottamiseksi. Vertailussa olivat mukana
nykyisen tuotantorakenteen mukainen hiiliskenaario, biomassaan perustuva
bioskenaario sekä ydinkaukolämpöskenaario.

Ydinkaukolämpöskenaariossa on valittu tarkastelutapa, jossa Loviisa 3
-ydinvoimalaitosyksikkö on toteutettu mankala-periaatteella eli yhtiönä,
joka myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen omakustannushintaan.
Kaukolämpö siirretään pääkaupunkiseudulle noin 100 kilometriä pitkässä siirto-
putkessa ja lämpö jaetaan pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon useassa
eri liityntäpisteessä. Putkilinjaston rakentaminen kestää noin viisi vuotta ja
ajoittuu vuosille 2014-2019.

Ydinkaukolämpövaihtoehto kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin

Pöyryn selvitys osoittaa, että hiilidioksidipäästöt alenisivat eniten
ydinkaukolämpö-vaihtoehdossa. Ydinkaukolämpöskenaariossa pääkaupunki-
seudun energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat vuoden 2020 jälkeen
noin 60-75 % pienemmät kuin vuonna 1990 ja myös muut pääkaupunkiseudun
päästöt vähenisivät oleellisesti. Ydinkaukolämpöratkaisun toteutuessa koko
Suomen hiilidioksidipäästöt alenisivat noin 4,0-4,5 miljoonalla tonnilla
vuodessa eli noin 6-7 prosentilla.

Selvityksessä ydinkaukolämpöskenaario todettiin myös taloudellisesti
kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Lämmöntuotannon tuotantokustannukset
tarvittavine infrastruktuuri-investointeineen alenevat bioskenaariossa
7 EUR/MWh ja ydinlämpöskenaariossa 18-26 EUR/MWh hiiliskenaarioon
verrattuna.

”Hyödyntämällä Loviisa 3:n tuottaman kaukolämmön Suomi voi välttää 4
miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa ja kattaa ison osan
päästövähennyvelvoitteistaan ilman yhteiskunnan tukea. Pääkaupunkiseudun
toimijoilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus ratkaista energia- ja
ilmastohaasteensa kannattavasti”, Fortum Oyj:n toimitusjohtaja Tapio Kuula
sanoo.

Fortum Oyj
Konserniviestintä

Lisätietoja:

Sasu Valkamo, johtaja, Loviisa 3 -hanke, Fortum, puh. 050 453 2232
Heli Antila, Energiakonsultoinnin johtaja, Pöyry, puh. 040 571 7188

Taustaa:

Ydinkaukolämmön tuottaminen

Kaukolämmön tuottamista varten ydinvoimalaitoksessa luodaan erillinen,
suljettu kaukolämpöpiiri, jossa kaukolämpövesi lämmitetään turbiinista
otettavalla höyryllä noin 120-asteiseksi. Kaukolämpöpiirissä ei käytetä
ydinvoimalaitoksen jäähdytysvettä. Vesi siirretään pumppaamalla
pääkaupunkiseudulle, jossa kaukolämpöpiiri on kytketty paikalliseen
kaukolämpöverkkoon. Pääkaupunkiseudulta vesi palautuu voimalaitokselle
noin 60-asteisena, jonka jälkeen prosessi alkaa alusta. Kaukolämpöpiiri on
eristetty reaktoripiiristä kahdella fyysisellä esteellä. Kaukolämpöratkaisu
voidaan toteuttaa sekä painevesi- että kiehutusvesilaitoksessa.

Lisätietoa ydinkaukolämpövaihtoehdosta:
http://www.loviisa3.fi/fi/loviisa_3/mahdollisuus_k...

Toimituksen poiminnat