Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Lunta tupaan n:o 03, tammikuu 2010 - syvät lumet

Lumen syvyys Helsingin Kaisaniemessä 1947-2010

Viime päivinä on mediassa ihmetelty tavattoman suuria lumia Helsingissä. Aihetta on riittänyt valtakunnan uutislähetyksiin asti. Ohessa on ihmettelyä lisää. Kaivon tiedot Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Luvut esittävät tammikuun 15.päivän lumen paksuutta Helsingin Kaisaniemessä vuosina 1961-2010.

Jos tarkasteluun otetaan koko viidenkymmenen vuoden jakso, niin nyt olevat lumet (7.1. 33 cm) eivät ole mitenkään tavattomia. Samankaltainen lumitilanne (30-40 cm) on ollut Helsingissä vuosina 1947, 1951, 1956, 1959, 1967, 1970, 1977, 1979, 1986, 1989, 1990, 1997. Merkitsevästi enemmän (50 cm) lunta oli vuosina 1948, 1966 ja 1982. Tilastoa voi toki vielä muuttaa seuraavan viikon mahdolliset leudot tuulet, lumi- tai vesisateet.

1947 30 cm
1948 50 cm
1949 0 cm
------------------------------
1950 20 cm
1951 35 cm
1952 5 cm
1953 5 cm
1954 25 cm
1955 25 cm
1956 35 cm
1957 5 cm
1958 15 cm
1959 40 cm
------------------------------
1960 50 cm
1961 2 cm
1962 0 cm
1963 25 cm
1964 0 cm
1965 10 cm
1966 60 cm
1967 40 cm
1968 25 cm
1969 20 cm
------------------------------
1970 35 cm
1971 5 cm
1972 5 cm
1973 0 cm
1974 10 cm
1975 2 cm
1976 10 cm
1977 35 cm
1978 20 cm
1979 35 cm
-------------------------------
1980 10 cm
1981 15 cm
1982 50 cm
1983 0 cm
1984 15 cm
1985 10 cm
1986 30 cm
1987 20 cm
1988 0 cm
1989 30 cm
--------------------------------
1990 30 cm
1991 15 cm
1992 15 cm
1993 2 cm
1994 10 cm
1995 10 cm
1996 15 cm
1997 30 cm
1998 10 cm
1999 25 cm
---------------------------------
2000 0 cm
2001 2 cm
2002 20 cm
2003 25 cm
2004 15 cm
2005 0 cm
2006 0 cm
2007 2 cm
2008 0 cm
2009 0 cm
-----------------------------------
2010 33 cm

Tilastollisesti, jos tarkastelua jatkaa, niin merkitsevämmäksi tekijäksi, yksittäisten huippujen (niitä ovat myös 0-lumet) ohi, nostaisin lumen syvyyden vähenemisen 10-vuotisjaksoissa. Tässä en tarkoita vuosikymmenjaksottelua, vaan vuosittain laskettua 10 edellisen vuoden keskiarvoa. Tarkastelujakson alussa tammikuun 15.päivän lumen keskisyvyys oli hieman yli 20 cm. Vastaavat arvot jakson lopussa ovat hieman alle 10 cm.

60 vuoden trendi on täysin selvä. Lumen määrä on vähentynyt. Mutta silti kyse on lyhyestä tarkastelusta. Jos tähän otetaan rinnalle 1900-luvun alkupuoliskon lämpimien vuosikymmenten luvut, trendi olisikin toisenlainen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Gagarin (nimimerkki)

Tuo vuosi 1966 muistuu mieleeni todella runsaslumisena talvena ja tilastosi todentaa tämän. Muuten, en tiedä kuinka pitkälle sinulla on tilastoja saatavissa ja mistä lähteistä niitä ammennat, mutta voitko chekata pitääkö isoäitini muistelo paikkansa, että isäni syntymävuonna 1925 ei Helsingissä ollut koko talvena lunta lainkaan?

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

"Miesmuisti" on yllättävän lyhyt, n. 2 vuotta.
Kiitos vaan Jarmo kun pistät dokumentit esiin,
moni joutuu syömään muutakin kuin einestä.

RED BUTTON Harmaasusi™

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Huomenta Gagarin. Talvi 1924-1925 oli Kaisaniemessä yksi vähälumisimmista. Joulukuun ensimmäiseillä viikolla maa oli valkoinen vajaan viikon verran parin centin härmästä. Käytännössä joulukuu oli lumeton kuten tammikuukin. Varsinaisesti lumipeite satoi helmikuun viimeisen viikon lumisateissa. Lumen paksuus nousi 10 centtimetriin ja maaliskuun ensimmäisellä viikolla vajaaseen 20 centtimetriin sulaen nopeasti viiteen centtimetriin. Maaliskuun viimeisellä viikolla lumi käväisi 15 centtimetrissä ja suli kokonaan pois aivan huhtikuun alussa.

Hyvä on mummomuisti, sanoisin:)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Gagarin, muistitiedon erityisenä ongelmana on tiedon ajoitus. Päiväkirjat ovat tältä osin aivan erinomaisia muistia tukevia ja muistia säilyttäviä työkaluja. Isoäitisi tapauksessa isäsi syntymä säilytti aikautuksen hyvin. Voisin arvella, että ajoitus vielä täsmentyykin tavattoman muistorikkaaseen isäsi alullepanoon, odotuksen aikaisiin kävelyretkiin tai pienokaisen kanssa tehtyihin lastenvaunukierroksiin puistossa. No nämä nyt olivat tällaisia arvailuja.

Itse tutkin työkseni muistitietoa. Aina siellä takana on tiedon jyväsiä, mutta ongelmana tosiaan on muistelon ajankohdan hämärtyminen, esimerkiksi jopa väärään tapahtumaan kuten talvisotaan tai jatkosotaan liittäminen, jos molemmat sodat tuli käytyä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ja jottei tämän talven lumet muuttuisi aivan mahdottomiksi, niin oheinen lista kertoo, että on niitä lumia ollut ennenkin. Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta löytyy seuraavat tiedot.

Talvella 1940-41 talven lumipeitteen maximisyvyys oli helmikuun lopulla Kaiseniemessä 109 cm. Talvella 1915-16 maaliskuun puolenvälin lumihangen paksuus oli 96 cm ja talvella 1930-31 samoin maaliskuun puolivälissä 64 cm. Oheiset tiedot on kirjattu Helsingin runsaslumisimmiksi talviksi.

Samoina talvina lumipeitettä oli 152 (1940/41), 146 (1915/16) ja 121 (1930/31) vuorokautta. Mittalukuna on käytetty vähintään 1 cm lunta vuorokauden ajan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Nyt vielä kun tämän talviin liitetään todenäköisyys sydän talven ja lopputalven kehityksestä, niin voisi veikata aika suurella kertoimella, että kolat ja lumet kannattaa pitää lähellä. Normaalisti suurin lumen syvyys Kaisaniemessä saavutetaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Ohessa seurantatietoa kuukausittaisista kolmenkymmen vuoden maximeista:

- ma 2 cm
- ma/jo 3 cm
- jo 7 cm
- jo/ta 10 cm
- ta 14 cm
- ta/he 20 cm
- he 23 cm
- he/ma 25 cm
- ma 24 cm
- ma/hu 15 cm
- hu 1 cm

Kauttaviiva (esim. ma/jo) -ajanjakso tarkoittaa kuukausien alku ja loppuviikkoja. Pelkkä (jo) tarkoittaa joulukuun keskimmäisiä viikkoja.

Laajasalolainen (nimimerkki)

Kiitos Jarmo tiedoista ja analyysistä. Entä vähälumiset talvet, jaksatko kaivaa tiedot?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Muutama tilastomerkintä löytyy myös vähälumisimmista talvista.

- talvella 1963-64 Kaisaniemen maximilumet olivat helmikuun alussa, lumen syvyys oli 15 cm ja lumipeite oli 81 vuorokautena.

- talvella 1924-25 luvut olivat helmikuun alussa 18 cm ja 47 vrk.

- talvella 1982-23 tammikuun lopulla 18 cm ja 92 vrk.

- talvella 1924-5 19 cm.

- talvella 1929-10 25 cm.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Oman miesmuistina muistorikkain Helsingin talvi kadettina 1982-1983, jolloin Kaisaniemen maximit näinä päivinä (tammikuun puolivälissä) olivat jo puoli metriä. Tuona talvena kadetti pääsi oikeasti Santahaminassa kaivamaan lumipoteroita ja majoittumaan lumihangissa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Miellyttävimmät muistot Helsingin talvesta liittyvät Helsingin pitkään talveen 2003-2004. Tuolloin itselleni kertyi 36 moottorikelkapartiopäivää (iltaa) latuja kunnostaessa. Oheinen kertomus on poimittu Santahamina-seuran nettisivuilta www.santahamina.fi:

"Santahaminaseura kantoi päävastuun Santahaminan latujen ylläpidosto. Yhdistyksen aloitteesta yhteistyössä Kaartin Jääkärirykmentin kanssa Helsingin kaupungin liikuntavirasto pohjusti latukoneelle ns. Leipurinniemen lenkin kaksi kertaa. Kyseinen päälatu pidettiin avattuna lumitilanteesta riippumatta lähes neljän kuukauden ajan. Tämä oli mahdollista ainoastaan Kaartin Jääkärirykmentin antaman kalustotuen avulla. Ladusto tampattiin keskimäärin 2-4 kertaa viikossa. Ns. Eteläkärjen lenkki oli hiihtokelpoinen noin kahden kuukauden ajan. Santahaminan länsi- ja pohjoisrannoille ajetut l[jää]ladut olivat avoinna noin kuukauden ajan. Santahaminan maalatujen käytettävyyttä vähensi jossakin määrin jatkuva latujen tallominen."

Herra X (nimimerkki)

Terve Jarmo, on mukava lukea sivujasi. Minä, herra X, tiedät kuka, muistan erityisesti, kun revimme kevättalvella 1981 niitä s-tanan pulkkiä Österdsundomissa sissiharjoituksessa ja jäämarsilla sieltä Sandikseen. Jäit mieleen metsähiihtotaidoissasi opettaessasi miten ojan yli hiidetään suoraan ja miten alamäessä hoidetaan, ettei ahkio tule selkään. Mallisuorituksesi olivat huimia. Hyvät jatkot herra B:lle.

Gagarin (nimimerkki)

Minun muistorikkain talvi on tammikuu 1987, jolloin Helsingin "lämpötila" putosi sellaisiin sfääreihin, että pelättiin jo maailmanloppua. Se taisi olla niitä aikoja kun Pekka Vennamo liikenneministerinä lupasi rekoille oikeuden käyttää "arktista polttoöljyä", mikä lupaus sittemmin juristien taholta tyrmättiin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kova talvi tuo 1986-1987. Ilmatieteen laitoksen mukaan Kaisaniemessä mitattiin 10. tammikuuta 34,3 asteen pakkaset. Tammikuun keskilämpötilakin oli vuosisadan kylmin: pakkasta keskimäärin 16,5 astetta. Tammikuun 9. ja 10. päivä vuorokauden keskilämpötila oli - 32,5 astetta. Huh huijaa. Ollaan vaan näihin nykypakkasiin ihan tyytyväisiä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

X kiva kuulla sinusta, terveiset vaimollesi myös.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Mikä merkitys on sillä,että Kaisaniemen ympäristössä lisääntyy koko ajan lämmitetyt tilat, kaukolämpöputkistot, isot lämmitetyt rakennukset, liikenne, asfaltoitujen alueiden määrä jne. Ne kaikki vaikuttavat mikroilmastoon.

Ainakin Kaisaniemen lämpötilaan sillä täytyy olla merkitystä, koska 50 vuoden aikana ympäristö on muuttunut aivan erilaiseksi.

100 vuoden takainen Kaisaniemen ympäristö oli vielä erilaisempi kuin nykyään mutta silti näkee viittauksia, joiden mukaan Kaisaniemen lämpötilojen seuranta todistaa maailmanlaajuisesta ilmaston lämpiämisestä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Esität hyvän kysymyksen Jarmo Ryyti. Toki mainitsemilla tekijöillä on merkityksensä. Kuitenkin rannikolla, jota Helsingin niemikin on, huomattavasti suurempi merkitys mikroilmastoon on merellä. En usko, että paikallisilla tekijöillä olisi merkitsevä tekijä lumisateiden määrään.

Kaisaniemen sääasema mittaa lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, sademäärää, sateen voimakkuutta, näkyvyyttä, ilmanpainetta, vallitsevaa säätä, lumensyvyyttä, pilvenkorkeutta ja pilven määrää. Tuulen suunta- ja nopeustiedot mitataan läheisen Ilmatieteen laitoksen entisen päärakennuksen (Vuorikatu 24) katolla sijaitsevasta tuulimittarista.

Lämpötilaan voi toki olla merkitystä, mutta tässäkin on kyse muista vallitsevista olosuhteista kuten tuulen voimakkuudesta ja suunnasta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Soitin ilmatieteenlaitokselle, ysävälleni, ylimeteorologille. Kaisaniemen sääasema on yksi Pohjois-Euroopan arvokkaimmista toistasataavuotisten lähes keskeytymättömien sääsarjojen takia.

Lämpötilamittausten osalta Ilmatieteenlaitos on tehnyt korjauslaskelmia ihmisen aiheuttamien muutosten takia. Muissa tekijöissä mittausaseman ympäristö on säilynyt melko muuttumattomana.

Vieras (nimimerkki)

Hei.

Olisi mielenkiintoista saada tiedot tästä kuluvasta 2010-2011 talvesta myös! Olisiko mahdollista päivittää artikkelia? :)

Mikä oli muuten viime talvena (siis 2009-2010) lumipeitteen maximisyvyys Helsingissä? Itse satuin juuri sen talven olemaan ulkomailla, niin kovasti harmittaa, kun jäi niin hieno talvi näkemättä! :( Oliko sitä lunta viime talvena siis tosiaan paljon enemmän kuin esimerkiksi juuri tällä hetkellä? Nythän Helsingissä on käsittääkseni lähelle 40 senttimetriä...

Kiitos hyvästä artikkelista näin muuten! :)

Toimituksen poiminnat