Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Punainen Prikaati Talvisotaan

Lokakuussa 1939 esitti entisistä punakaartilaispäälliköistä koottu lähetystö vanhoista punakaartilaisista muodostettavan joukko-osaston perustamista. Lähetystä pyysi komentajaksi majuri U.V. Raunheimoa. Silloinen sisäministeri Urho Kekkonen piti hanketta kannatettavana neuvoteltuaan asiasta eräiden hallituksen jäsenten kanssa.

Ammattijärjestöjen puheenjohtaja E.A. Vuori, sosiaalidemokraattisen puolueen puoluesihteeri, A. Aaltonen, kenraali Sihvo ja majuri Raunheimo suunnittelivatkin yhdessä esityksen jälkeen Punaisen prikaatin perustamista. Koska kutsuntalistoja entistä punakaartilaisista ei ollut, luvattiin käyttöön ammattijärjestöjen listoja.

Kokoonpano valmisteltiin siten, että entiset punakaartilaiset olisivat toimineet miehistötehtävissä, ryhmän- ja joukkueenjohtajina sekä eräissä johtavissa huoltotehtävissä. Ylempi päällystö olisi ollut upseereja. Ensimmäisistä koulutuseristä ehdittiin laatia luettelot ja tiedustella koulutuskeskuksien mahdollisuuksia.

Valmistelut keskeytyivät sodan alkaessa. Osa entisistä punakaartilaisista liittyi vapaaehtoisina muihin joukkoihin ja väestönsuojelumuodostelmiin.

Asia tuli uudestaan vireille tammikuun alussa kansanedustaja Martti Peltosen – entinen punakaartilainen hänkin - tehtyä asiasta esityksen pääesikuntaan helmikuun alkupuolella. Peltonen esitti, että entiset punakaartilaiset saisivat liittyä armeijaan vapaaehtoisesti. Heidän kutsumisensa palvelukseen oli vuoden 1922 asevelvollisuuslaissa kielletty.

Peltosen esityksessä toivottiin myös, mikäli joukkojen vahvuuksia ei saataisi täyteen, kutsuttavaksi palvelukseen lisäksi mm. entisten punakaartilaisten poikia, jotka eivät vielä olleet saavuttaneet varsinaista kutsuntaikää.

Päämaja vastasi kirjeeseen 22.1.1940. Vastauksessa todettiin Mannerheimin hyväksyneen esityksen ja asioiden valmistelu siirrettäväksi Koijoukkojen esikuntaan.

Helmikuun alussa entisten punakaartilaisten lähetystö jätti em. esityksen myös puolustusministeriölle. Puolustusministeri Niukkanen kertoo muistelmissaan, että tuolloin koulutuskeskuksilla ei ollut enää teknisesti mahdollisuuksia ottaa enempää määrää koulutettavia.

Em. esitykset olivat Niukkasen mukaan sysäyksenä sosiaalidemokraattisen puolueen ja suojeluskuntien väliselle sopimukselle, joka solmittiin helmikuun 15.päivä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

luuserius (nimimerkki)

Punikit ja heidän jälkeläisensä olivat alimmassa kastissa aina sotaan asti. Nyhtän työmiehestä voi tulla herra, kiitos kansaa haavat umpeuttaneen talvisodan ja joskus kuulevan sanottavan- herra on herra helvetissäkin.

Suomessa valmistauduttiin talvisotaan tai selkkaukseen niin, että anglosaksisten maiden diplomaatit olivat suut auki, tosissaanko nämä ovat.
Moni kuitenkin uskoi tuolloin, että takanamme on suurempia voimia, eikä se usko tainnut perustua pelkkään kokardiin. Heil.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Peltonen käytti esityksessään perusteluina, mm.

1. Melkoisen suuri propaganda-arvo erityisesti ulkomailla. Hanke selvittäisi poliittisesti sekavaa kenttää Amerikan suomalaisten parissa.

2. Joukolla olisi melkoinen taisteluarvo. Joukkohan olisi iältään 40-50-vuotiaita, etupäässä ruumiillista työtä tekevää, karaistunutta joukkoa.

3. Rintamapalvelukseen kypsyminen vaatisi parin kuukauden koulutusjakson koulutuskeskuksessa.

4. Tulosta parantaisi, jos kantahenkilökunnnan ja miehistön kouluttajiksi saataisiin armeijassa olevia tunnettuja sosiaalidemokraatteja tai heidän poikiaan.

5. Palvelukseen astuminen voitaisiin tehdä julkisella kuulutuksella sanomalehdissä ja radiossa.

6. Joukkoon voitaisiin kutsua myös muita esimerkiksi työväenjärjestöihin kuuluvia, armeijasta vapautettuja henkilöitä ja punakaartilaisten poikia.

Yks demari (nimimerkki)

Kiitos kirjoituksesta Nieminen, talvisodan henkeä parhaimmillaan.

Kolmas demari (nimimerkki)

Aika harvinaista tekstiä upseerilta. Mutta kauniisti hän kirjoittaa. Voiko upseeri olla noin objektiivinen?

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Punakaarti oli erittäin hyvin edustettuna talvisodassa. Edellyttäen että punakaartilainen oli onnistunut selviämään Stalinin vainoista.

Kolmas demari (nimimerkki)

Mitä kaartia siviilitarkkailija tarkoittaa? Neuvosto-Venäjä lakkautti punakaartit vuonna 1918.

Turkanen (nimimerkki)

Minun kommunisti-isoisäni oli vapaaehtoisena Talvisodassa, ja haavoittui 15.2.40 Summassa. Hän oli ammusajoneuvon ajaja.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Terve Turkanen. Oliko isoisäsi myös punakaartilainen? Entä oliko hän ollut varusmiespalveluksessa?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Talvisodan henkeä parhaimmillaan, kuten Yks demari toteat. Kyllä varmaankin Talvisodan suurimpia yllätyksiä, tai suurin, oli Suomen kansan yhtenäisyys. Ja tällä tarkoitan nimenomaan koko kansan yhtenäisyyttä. Kansalaissodan päättymisestä oli vasta kulunut 20 vuotta.

Sama aika meillä on nyt Berliinin muurin murtumisesta. Toki vertaus on huono muutoin kun ajan pituuden osalta. Suomen sisällissodan ja sen vankileirien tuska ja ahdistus olivat vielä konkreettisesti läsnä vuonna 1939 kymmenissä-sadoissatuhansissa suomalaisissa perheissä.

Sittnikow Pentti (nimimerkki)

Jarmo.

Hyvä ja avartava artikkeli menneeltä ajalta!

Jarmo, hankippa minulle lainaksi intin karvalakki, jota tarvitsen kunniavartiossa 24.12.09 klo. 9.00-10.00.

Olen kysellyt karvalakkia omiltani (Sipoon reserviläiset), mutta tuntuu, että olemme kaikki varsin eri kokoa.
info@sittnikow.fi P.0400-790949

Kiittäen PKS.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pentti, mikä on pollasi ympärysmitta?

Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)

Asevelisosialisti ja reservissä upseeri kertoo nyt tapauksen, joka vain heikosti liittyy aiheeseen:

Pidin luentoa eräässä NATO-maassa aiheena Suomi. Näytin päivän aiheeseen liittyen DVD-kuvan "Fire and ice".
Ukrainalaisnuorien ohjaaja, historioitsija, Aleksandr Xxxx, jonka tiesin presidentti Jushenkon yhdeksi neuvonantajaksi, alkoi kyynelehtiä.

Tauolla kysyin häneltä, mikä filmissä oli niin liikuttavaa. Hän kertoi isoisänsä olleen Raatteen tiellä ja hänen kaikki raajansa olivat amputoitu.
- Olivat maanneet järven jäällä, kun suomalainen kranaatinheittimistö oli avannut torjuntatulen ja vesi oli tulvinut jäälle. Kaikki olivat kastuneet pakkasessa.
- He irtaantuivat ja yrittivät lämpimiin suojiin. Siellä olleet komissaarit olivat ajaneet pois, sanoen `punasotilaan´ selviävän mistä vain.
- `Asiasta ei ollut koskaan saanut kertoa ja nyt kuulen tapahtumasta vieraalla maalla suomalaisen sotilaan kertomana´ oli Aksun peruste.

Siitä paikasta lahjoitin Karjala-kaupasta ostamani DVD:n hänelle. - "Saanko näyttää tämän Ukrainan TV:ssä?", "Et, sillä on tekijänoikeus", "saanko näyttää presidentille?" "Hyvä veli, se on velvollisuutesi", vastasin.

Myöhemmin Aleksander toi miulle kultahippuvodkaa ja olen vieraillut Ukrainassa hänen vieraanaan keskustellen mm. maan sisäministerin ja sotilasakatemien johtajan kanssa.

Talvisodan muisto Kylmänsodan veteraanilta.

Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)

Tynkä-Karjalassa arvellaan, että sipoolaisten karvahatun numerot on enemmän Jarmo R:n kuin N:n asiaa. - Tosin tulevat äänet menevät joka tapauksessa kansanedustajaehdokas Niemisille.

Sittnikow Pentti (nimimerkki)

Jarmo.

Kiitän kysymästä. Tässäpä tuo pollakokoni on (59 cm). Kuten huomaat, ei sinne paljon mahdu!

Moikka!

PKS

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Joukolla olisi melkoinen taisteluarvo. Joukkohan olisi iältään 40-50-vuotiaita, etupäässä ruumiillista työtä tekevää, karaistunutta joukkoa."

=> Eivätkös taistelujoukot ole 18 vuotiaita - 22 -vuotiaita yleensä, päällystönään 25-vuotiaat? Jonkin kirjallisuuden mukaan tätä hanketta ei pidetty sopivana poliittisen profiloitumisen vuoksi, jonka vuoksi se haudattiin. Lahden työväentoimiston johtaja Väinö Pässilä (sd), ehdotti Rotary Internationalille, että Lahteen perustetaan Puna Rotary:t, mutta sekään ei ottanut tuulta siipiensä alle.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Siis Lahden työvoimatoimiston johtaja Väinö Pässilä (sd).

Turkanen (nimimerkki)

#8: Isoisäni syntyi Viipurissa 1911, joten ei ollut mukana sodassa 1918. En tiedä oliko hän suorittanut varusmiespalvelusta ennen Talvisotaa (en ole vielä ehtinyt sinne Sota-arkistoon, postissa olen saanut vain osan papereista). Joka tapauksessa, hän ilmoittautui 7.12.39 ja hänet määrättiin ITR2 Toimituskomppaniaan ja siirrettiin 29.12.39 Jalkaväen koulutuskeskukseen (toisen kantakortin mukaan nro 4, toisen nro 9). Summan tapahtumista en sen enempää tiedä, kuin sen että pommikuskina oli ja haavoittui vasempaan jalkaan. Hän ei meille lapsenlapsille puhunut sodasta mitään, mitä en tosin yhtään ihmettele. Jatkosodan aikana ja heti rauhan tultuakin tapahtui kaikenlaista, minkä seurauksena hän joutui vankilaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Terve Turkanen. Onko isoisäsi kantakortissa mainintoja varusmiespalveluksesta?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tapio O. Nevalle totean, että teksti oli suora lainaus kansanedustaja Peltosen kirjeestä Päämajalle.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tapio O. Neva, olen kiinnostunut aiheesta. Kerro, jos muistuu mieleen missä kirjoissa olet teemaan törmännyt.

Puolustusministeri Niukkanen muistelmissaan vuodelta 1951 pitää punakaartiesityksiä esimerkkinä Suomen kansan yhtenäisyydestä. Hän käyttää tapahtuman selostamiseen neljä sivua. Itse aiheen kuoppaamisen hän laittaa oman kiireensä ja koulutuskeskuksien kuormituksen tiliin.

"Minulla ei ollut silloin aikaa syventyä esitykseen perusteellisemmin, -- Koulutuskeskusten olleessa jo ennestään ylikuormitettuja -- ei sillä hetkellä ollut teknillisiäkään mahdollisuuksia ottaa koulutettavaksi lisää miehistöä."

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Punakaartipäälliköiden esitykset ja Päämajan myöntein suhtautuminen niihin kantautuivat myös Väinö Tannerin korviin, samoin kuin suojeluskuntalaisten ja niihin kuulumattomien taistelu hyvässä toveruudessa rintarinnan. Oli syntynyt ajatus vanhan riidan hautaamisesta.

Suujeluskuntien ylipäällikkö, kenraali Lauri Malmberg, maisteri J. W. Keto sekä SDP:n puoluesihteeri Aleksi Aaltonen esittivät helmikuussa Tannerille tehtäväksi sopimusta:

SDP:n tuli selittää, että työläiset voivat liittyä vapaasti suojeluskuntiin. Suojeluskuntien johdon tuli kertoa jäsenilleen, että SDP:n jäset oli otettava vastaan ja heitä tuli kohdella tasavertaisina suojeluskuntien jäsenin.

Tanner kertoi suhtautuneensa aluksi viileästi esitykseen. Kun hänelle vakuutettiin, että takana on laaja mielipide, hän suostui.

Sopimus SDP:n ja Suojeluskuntajärjestön välillä allekirjoitettiin virallisesti 15.2.1940.

Turkanen (nimimerkki)

#18: Näissä kantakorteissa joista sain kopiot, ei ole sitä mainittu. Mutta koska sellainen merkintä löytyy kuin "Vapautettu 20.11.1940 määräajan palvelleena, Palvelusaika 350 päivää", niin olettaisin että ei ollut. Eli tämä kai oli hänen varusmiespalveluksensa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Sopimuksen merkitys oli suuri, tärkeä koko kansakunnalle. Se merkitsi jännityksen laukeamista myös suojeluskuntalaisten ja sosiaalidemokraattisten kansalaisten kesken.

Toisaalta suojeluskuntien pohja laajeni nyt huomattavasti. Tosin jo 1930-luvun alussa suojeluskuntajärjestön jäseninä oli 20 % työväestöön kuuluvia. Heidän osuus kasvoi läpi 30-luvun.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#22. Näin on. Isoisäsi oli ilmeisesti yksi vajaasta tuhannesta vapaaehtoisesta miehestä, jotka liittyivät armeijaan YH:n aikana.Siis henkilö, joka ei ollut asevelvollinen varusmies, vapaaehtoinen asevelvollinen tai reserviläinen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Sopimuksen arvoa nostaa myös, että vielä 1930-luvun alussa SDP vaati avoimesti suojeluskuntajärjestön lakkauttamista. Mutta vuoden 1939 puoluekokous sen sijaan velvoittikin puoluetoimikunnan neuvottelemaan suojeluskuntien johdon kanssa sopimuksesta, joka mahdollistaisi sosiaalidemokraattisesti ajattelevan kansalaisen liittymisen suojeluskuntaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Vielä jos mennään ajassa taaksepäin, niin ensimmäisen maailmansodan päätyttyä länsimaiset sosiaalidemokraatit uskoivat voivansa estää sodat yleislakoilla. Myös Suomessa sosiaalidemokraatit vastustivat koko 1920-luvun maanpuolustusmenoja väittäen lisäksi, että suojeluskuntien lisäksi puolustuslaitoskin on kansan vastainen.

Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)

"3,4,9: Asevelisosialistina vahvistan: "Talvisodan henkeä parhaimmillaan".

- - -

Sota-arkistosta ei löydy sukuni mielenkiintoisimman henkilön asiakirjoja.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ajatusmaailma muuttui Suomessa armeijalle myönteisemmäksi koko kansan parissa 1930-luvun loppupuolen maailmanpolitiikan kuohunnoissa. SDP hyväksyi armeijan perushankintalain (armeijan asemateriaalin erityinen hankintaohjelma) 20.5.1938 yksimielisesti.

Suomen Sosiaalidemokraatti -lehti kirjoitti päätöksen synnyttyä: "Suomen kansa ja sen työväestön valtava enemmistö on tarpeen tullen valmis torjumaan niin bolshevistisen kuin fascistisenkin hallintojärjestelmän, jos niitä yritetään pystyttää".

Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)

#21: "Punakaartipäälliköiden esitykset ja Päämajan myöntein suhtautuminen niihin kantautuivat myös Väinö Tannerin korviin, samoin kuin suojeluskuntalaisten ja niihin kuulumattomien taistelu hyvässä toveruudessa rintarinnan."

"Mut mis sie oikee hyvvää miestä tarvitset, täs siul on sellane!", sanoi kaimani. Rouger.

#26: Kerro 1924 upseerilakosta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

#4. Kolmannen demarin kommenti on jäänytkin melkein huomaamatta. Kysyt, että voiko upseeri olla objektiivinen? Vastaan sinulle: voi ja pitää olla. Ilman objektiivisuutta upseeri ei kykenisi tehtäväänsä, johon hänet on tarkoitettu - johtamaan hänelle määrättyjä joukkoja poikkeusoloissa.

Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)

"SDP hyväksyi armeijan perushankintalain (armeijan asemateriaalin erityinen hankintaohjelma) 20.5.1938 yksimielisesti."

Entä Maalaisliitto (Keskustapuolue)? Malli Cajander? Arvelen pojasta polven parantuneen.

Tapani Joensuu (nimimerkki)

Mielenkiintoista tietoa...

Juhani Putkinen

Ennen Talvisotaa oli illuusio, ettei Venäjä hyökkää. Talvisodassa "Siperia opetti", joten puolustusmateriaalia hankittiin mistä vain saatiin.

Asemasodan aikana illuusio pääsi taas vallalle, joten Valkeasaari murtui ja kohta perään Kuuterselkäkin - itsenäisyyden menokin oli hilkulla. Sitten taas hankittiin puolustusmateriaalia.

Suomettumisen pahimpana aikana maanpuolustusta laiminlyötiin, mutta Elisabeth Rehnin puolustusministerikaudella hankittiin puolustusmateriaalia mukavasti.

Nyt on jälleen illuusio vallalla - puolustusmäärärahat ovat aivan liian alhaisella tasolla ja käyttökelpoistakin puolustusmateriaalia hävitetään:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2009/12/02/illu...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

# 31. Huomentaa Tynkä-Karjalan Antti. Toki myös punamultahallituksen muutkin puolueet Maalaisliitto, Edistyspuolue ja RKP olivat ohjelman takana.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Perushankintaohjelmam tarkastamista varten asetettu vuoden 1937 komitea esitti hankintaohjelmaksi ns. supistettua ohjelmaa. Tämä oli samalla päätös malli Cajanderiksi. Sotaan jos jouduttaisiin, se tapahtuisi mm. pääosin siviilivaatteissa. Hankintaohjelman loppusummaksi esitettiin 2 911 miljoonaa markkaa. Jotta Tannerkin hyväksyi ohjelman siitä niistettiin vielä 200 miljoonaa.

Rahoitusohjelma oli tarkoitettu vuosille 1938-1943. Ohjelma perustui erityisesti kotimaisen teollisuuden hyödyntämiseen. Sotateollisuus organisoituu sodan uhan alla hyvin nopeasti. Kuitenkin lähes kaikkien ohjelmaan kuuluneiden taisteluvälineiden osalta täytyi ensin rakentaa tuotantovälineet ja -linjat. Tykkiä ja ammusta valmistui kiihtyvään tahtiin vasta sodan aikana ja sen jälkeen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ohjelma piti sisällään hankintoja

- 440 mmk ilmavoimien kalustoa
- 220 mmk merivoimien kalustoa
- 160 mmk jalkaväen aseistusta
- 160 mmk jalkaväen ampumatarvikkeita
- 200 mmk tykistön aseistusta
- 240 mmk tykistön ampumatarvikkeita
- 160 mmk ilmatorjunta-aseistusta
- 100 mmk ilmatorjunnan ampumatarvikkeita
- 780 mmk taloudellinen puolustusvalmius

Verailulukuna voisi käyttää yhden jalkaväkidivisioonan sotavarustuksen hintaa. Se oli reippaat 100 mmk 1930-luvun alussa.

M-T Heikka

Minulla on varmaan outo huumorintaju, sillä tuo punainen prikaati jotenkin huvitti. Historian pimennoissa on paljon inhimillistä tietoa. Suomen historia oli koulussa varsin tylsää, mutta ei se sitä oikeasti ole ollut.

Minä olen aiemmin ajatellut, että punakaarti oli vain pyssyt käteen ottanutta köyhälistöä, torppareita ja työläisiä. Nyt olen saanut tietää Tervon Troikka -kirjan sivuilta, että punakaartilaisetkin olivat Pietarissa koulutettuja. Olen päässyt vasta alkusivuille.

Tämä punaprikaati päällystöineen kaikkineen olisi ollut suurempi ylläri pari päivää sitten. Ihmeellinen uutinen se silti on. Mitä se oikein kertoo.

realisti (nimimerkki)

Olet nyt väärässä. Keväällä 18 sotinut Suomen punakaarti ei ollut Pietarissa koulutettua.

Kirja kertoo tapahtumista v 18 tapahtumien jälkeen.Silloin alettiin kouluttaa sinne siirtyneitä suomalaisia.

M-T Heikka

38. OK, mie ymmärsin väärin. Luin selaillen loppuakin :)

realisti (nimimerkki)

mutta kirja on hyvä.

M-T Heikka

Mie yllätyin, Tervo kun on sellainen show-mies. Olikin kirjailija. Tai eihän se mikään soumies ole, mutta joitaki naurattaa se totisuuski vissin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tässä keskusteluketjussa punakaartilaisilla tarkoitetaan Suomen sisällissodassa punaisten puolella taistelleita suomalaisia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Suojeluskuntajärjestön lausuma sopimuksesta
15.2.1940

Samana päiväni kiirivät tiedot kiivaista taisteluista Suomen puolustuksen pääasemassa Mannerheim-linjalla Karjalan kannaksen Summassa.

*****************************************************

"Kotijoukkojen esikunta
15.2.1940

Kaikille maan suojeluskunnille.

Kysymys suojeluskuntain ja sosialidemokraattisen työväestön keskinäisistä suhteista on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ollut sisäpolitiikkamme vaikeimpia. Syyt ovat kaikille tunnetut. Aika on tosin paljon tätä jännitystä lieventänyt, mutta ennakkoluuloja on vielä jäljellä molemmilla puolilla. Meidän pienellä kansallamme ei kuitenkaan ole varaa kahtiajakoon maanpuolustuksen elintärkeän kysymyksen alalla. Viime kuukaudet ovat kansaamme paljon kasvattaneet. Itsensä voittamista on esiintynyt kaikilla tahoilla ja tuloksena on yksimielisempi kansa kuin mitä koskaan on saatu itsenäisyytemme aikana todeta. Näihin kokemuksiin kuuluu myös juuri maamme työväestön nykyisen taistelun aikana osoittama isänmaallisuus ja voimakas puolustustahto. Näin ollen ei meillä ole syytä eikä varaa säilyttää vapaaehtoiselle maanpuolustusjärjestöllemme sitä leimaa, että se ensisijassa on vain määrättyjen ajatussuuntain edustajain miehittämä. Sikäli kuin tähän saakka on esiintynyt nurjamielisyyttä työväkeä tai sen laitoksia kohtaan, on huolehdittava, että siitä vapaudutaan.

Kehoitan siis, kun nyt suojeluskuntiin otetaan uusia jäseniä, täysin asiallisesti ja ennakkoluulottomasti suhtautumaan niihin sosialidemokraatteihin, jotka jäseniksi pyrkivät, ja vetoan lopuksi Hakkapeliitan n:o 1 julkaisemaani kirjoitukseen.

Kotijoukkojen päällikkö
Kenraaliluutnantti L. Malmberg

Esikuntapäällikkö
Eversti A. E. Martola"

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Sosiaalidemokraattisen puoluetoimikunnan julkilausuma samalta päivältä:

*************************************************************

"Suomen Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta, jonka vuoden 1939 puoluekokous velvoitti neuvottelemaan suojeluskuntain johdon kanssa takeiden saamiseksi siitä, että suojeluskunnissa erinäisissä tapauksissa ilmennyt sosialidemokraatteja vieroksuva mieliala ja henki saataisiin ennen sosialidemokraattisten työläisten niihin liittymistä poistetuksi, selittää neuvoteltuaan asiasta myöskin Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton työvaliokunnan kanssa, että suojeluskuntain päällikön ylläesitetyn kehoituksen jälkeen puoluetoimikunta ei katso enää olevan olemassa esteitä sosialidemokraattisesti ajattelevan työväen suojeluskuntiin liittymiselle.

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Puoluetoimikunta"

Marjut (nimimerkki)

2: "Joukolla olisi melkoinen taisteluarvo. Joukkohan olisi iältään 40-50-vuotiaita, etupäässä ruumiillista työtä tekevää, karaistunutta joukkoa."

Jarmo Nieminen unohtaa tässä, että tuolloiset 40-50-vuotiaat olivat ruumillisesti jo melkein "vanhuksia".

Pohjantähdestä käy ilmi, että raskas ruumiillinen työ vanhensi sekä Jussin että Akselin. Kun heidän poikansa tulivat murrosikään, isällä oli jo menenlaista sairautta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tervehdys Marjut. Kyseinen teksti on suora lainaus kansanedustaja Peltosen Päämajaan lähettämästään kirjeestään helmikuussa 1940.

J.S. (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus mielenkiintoisesta aiheesta.

Talvisodan aikainen yhteenliittyminen, vanhoista verisistä kiistoista välittämättä, on mielestäni pätevä esimerkki myös tänä päivänä. Toimikaamme niin, että suomalaiset kokevat Suomen omakseen, uskontoon, ihonväriin, ammattiin, äidinkieleen ja puoluekantaan katsomatta. Puolustusvoimilla on edelleen merkittävä tehtävä myös "uussuomalaisten" ja alkuperäisväestön lähentäjänä.

Onko kyseiseen "Punaisen Prikaatiin" vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista olemassa jotain henkilöluetteloita?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tervehdys J.S. ja kiitos palautteesta. Talvisodan henki olisi tutkimisen arvoinen edelleen. Tosin se syntyi ylivoimaiselta tuntuneen uhan seurauksena.

Puolustusvoimien merkityksestä uussuomalaisten ja alkuperäisasukkaiden kesken olen tismalleen samalla kannalla kanssasi. Itse koin asian omakohtaisesti 1980/90 -lukujen vaihteessa toimiessani komppanian päällikkönä Uudenmaan jääkäripataljoonassa Santahaminassa. Asia on tärkeä.

Punaisesta prikaatista on tietoja hyvin vähän. Asia on selvittelyn alla. Kerron lisää kun saan listietoja. Joitakin listoja saattaa olla. Ongelmana on, että kyseiset vapaaehtoiset eivät olleet puolustusvoimien valvonnassa, eli asevelvollisia, koska heitä ei otettu vapaussodan jälkeen varusmiespalveukseen. Se oli vuoden 1922 asevelvollisuuslaissa kiellettyä. Vuoden 1932 laissa ei näin enää ollut, mutta ajan kuluminen oli jo vanhentanut punakaartilaiset yli 29-vuotiaiksi, eli ohi lakisääteisen varusmiespalvelusiän.

J.S. (nimimerkki)

Kuten tekstissä mainitaan: "mikäli joukkojen vahvuuksia ei saataisi täyteen, kutsuttavaksi palvelukseen lisäksi mm. entisten punakaartilaisten poikia, jotka eivät vielä olleet saavuttaneet varsinaista kutsuntaikää."

En tiedä onko isoisäni (s.1923) kohdalla ollut kyse tästä vai jostain muusta talvisodan aikaisesta tehtävästä, sillä hänen sotilaskuvassaan vuodelta 1944, hänellä on talvisodan muistomitalin nauhalaatta ilman miekkoja.

Talvisodan muistomitalin kortistossa tai kantakortissa ei ole kuitenkaan mitään merkintää minkäänlaisesta toiminnasta talvisodan aikana.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

J.S.:lle voi olla muukin tehtävä. Tosin todennäköisin on vapaaehtoinen asepalvelus, johon 17 vuotta täyttänyt sai pyrkiä vuoden 1932 asevelvollisuuslain perusteella. Tilaa isoisäsi sotilaskantakortti Kansallisarkistosta.

J.S. (nimimerkki)

"Tilaa isoisäsi sotilaskantakortti Kansallisarkistosta. "

Olen tilannut ja lukenut ja siinä ei ole minkäänlaista merkintää. Ja tuo ilman miekkoja oleva muistomitalin nauhalaatta kielii, ettei olisi ollut "vihollisen tulen alla".

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tervehdys J.S. Olisiko isoisäsi ollut mahdollisesti suojeluskuntapoikana. Heistä nimittäin monet eivät ehtineet saada passiinsa tai kantakorttiinsa mitään merkintöjä Talvisodasta.

J.S. (nimimerkki)

Terve Jarmo
Sotilaskantakortin mukaan isoisä ei kuulunut suojeluskuntaan.

blitz (nimimerkki)

Mielenkiintoinen uusi tieto minullekin tämä ns."punaisesta prikaatin" perustamisesta. Onkohan tuosta entisten kaartilaisten lähetystön koostumuksesta olemassa missään jäljellä dokumenttia? Eli ketä nämä entiset "päälliköt" lienevät olleet? Toiseksi kiinnostaa miksi tämä herra majuri Raunheimo on juuri erkseen nimetty ja toivottu ottamaan vetovastuu k.o joukko-osastosta? Ammattijärjestöjen mukana olo lienee tässä tapauksessa luontevaa sillä mikäli oikein muistan eikö SAK ja työantajien edustajat myöskin haudanneet näihin aikoihin sotakirveensä?
Kaikenlaisia erikoisuuksia vielä näemmä löytyy suomenkin historiasta...olisi mukava kuulla lisää tästä ja niitä lähteitäkin voisi tuoda esille..Kiitos ja kumarrus

Toimituksen poiminnat