Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Kysymys Santahaminan tulevaisuudesta

  • Santahamina on 400 ha suuruinen saari. Matkaa Helsingin keskustaan kertyy tietä pitkin noin 12 km ja meritse 4 km.
    Santahamina on 400 ha suuruinen saari. Matkaa Helsingin keskustaan kertyy tietä pitkin noin 12 km ja meritse 4 km.

Viime päivinä on ryöpsähtänyt uudelleen keskustelu Santahaminan luovuttamisesta Helsingin kaupungille, tällä kertaa mahdollisena maanvaihtona Malmista. Totta on, että pinta-alaltaan 138 hehtaarin suuruinen Malmin lentokenttä on korvattavissa rakennusmaana monin verroin suurempaan, 400 hehtaarin Santahaminaan. Tämä tarkoittaisi puolustusvoimien häätämistä saarelta. Lisäksi kaavoittajalle tulisi Santahaminassa vastaan hyvin kovat haasteet.

Koko saari on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä RKY. Tosin näillä vastaavilla arvoilla Malmin osalta ei ollut mitään merkitystä Helsingin päättäjille. Haasteena olisi myös valtakunnallisesti huimat luontoarvot, jotka ovat mittavuudeltaan aivan toista luokkaa kuin Sipoonkorven kansallispuistossa tai esimerkiksi Vallisaaressa. Haasteena kaavoittajalla olisi myös noin 50 muinaismuistoaluetta ja lukuisat hautausmaat ympäri saaren. Ehkä voisi todeta, että Santahamina on yksi Suomen suojelluimmista paikoista. Myös 1,5 neliökilometrin suuruinen saaren keskellä sijaitseva viimeinen Helsingin laaja 1. luokan pohjavesialue pohdittaisi rakentajia.

 

Santahamina

Santahaminassa toimii kaksi puolustusvoimien joukko-osastoa Kaartin jääkärirykmentti (KAARTJR) ja Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK). Saareen on lisäksi siirretty 2014 Urheilukoulu Lahdesta ja seuraavana vuonna Puolustusvoimien kansainvälinen keskus Tuusulasta. Saaressa on myös Merisotakoulun kasarmi- ja koulutustiloja ja Rannikkoprikaatin osia, Patria-konserniin kuuluvan Millogin aseiden ja ajoneuvojen korjaamo, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Helsingin palveluyksikkö, Helsingin pelastuslaitoksen öljyntorjuntavarikko, Leijona Cateringin kaksi varuskuntaravintolaa, neljä sotilaskotia, Maanpuolustuskerho, ala-asteen koulu ja päiväkoti.

Saaressa toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri. Sen kursseille osallistui viime vuonna noin 5 000 henkilöä, kurssipäiviä kertyi hieman yli 10 000. Santahaminaan tukeutuu lisäksi yli 50 muuta yhdistystä.

Vakituisia asukkaita Santahaminassa on 400, varusmiehiä 1 600 ja MPKK:ssa 850 tutkinto-opiskelijaa ja reipas 1000 kurssilaista vuodessa. Valtion ja kunnan pystyviä työpaikkoja on hieman yli 1000.

Santahaminasta on tullut viime vuosina myös muiden turvallisuusviranomaisten kuten entuudestaan jo rajavartiolaitoksen, myös Uudenmaan poliisin, tullin ja pelastuslaitoksen sekä edellä mainittujen yksiköiden erikoisjoukkojen harjoittelukeskus.

 

Santahamina on strategisesti tärkeä varuskunta

Maavoimien varuskunnista Sodankylällä ja Santahaminalla on sijaintinsa puolesta strateginen merkitys. Merkitys perustuu Sodankylällä pohjoisen ulottuvuutensa takia ja Santahaminalla sijainnillaan valtakunnan rajalla sijaitsevan Suomen pääkaupungin kupeessa.

”Riittävän nopea reagointi tehtäviin kaikissa tilanteissa vaatii käytettävän henkilöstön ja kaluston sijaitsemista Helsingin alueella, mahdollisuutta joustavaan valmiuden kohottamiseen puolustushallinnon hallinnassa olevalla alueella ilman erityisvaltuuksia sekä kykyä joukkojen nopeaan perustamiseen”, kirjoitettiin jo vuonna 2005 Puolustusministeriön julkaisemassa selvityksessä Santahaminan asemasta.

Mahdollisessa kriisitilanteessa, ennen kuin eduskunta on säätänyt valmiuslain mukaisesti toisin, tulee ohjusjoukot ryhmittää tulenavausta varten puolustusvoimien hallitsemalle ja valvomalle alueelle. Esimerkiksi ilmatorjuntaohjuspatteria ei voida ryhmittää Viikin pelloille, Santahamina on tähän aito vaihtoehto.

”Valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa Santahamina on pääkaupunkiseudulla keskeisessä sotilaallisessa roolissa. Kaartin Jääkärirykmentti toteuttaa vaadittujen joukkojen liikekannallepanon. Uhkan edellä maasijoitteiset ilmatorjunta- ja rannikkopuolustusjoukot ryhmitetään Helsingin edustalla muun muassa Santahaminaan. Lisäksi Santahaminaan varastoidaan välttämätöntä materiaalia. Santahaminasta luopuminen merkitsisi pääkaupunkiseudun puolustuksen heikkenemistä, erityisesti joustavan valmiuden kohottamisen osalta.” Jatketaan Santahamina-selvityksessä.

Valmius on tänään puolustusvoimissa, yhdessä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, ykkösasioita kansalliselle turvallisuudelle ja toki se on ollut sitä ennenkin, tosin eri aikakausina eri painoilla.

Santahaminan perinteisen koulutusvaruskunnan roolin rinnalle on viimeisen vuosikymmen aikana noussut hyvin tärkeään roolin pääkaupunkiseudun turvallisuus jo normaaliaikana, puhumattakaan valmiutta kohotettaessa. Tämä voidaan toteuttaa ainoastaan ja vain olemalla jatkuvasti läsnä Helsingissä ja sen Santahaminassa.

Jarmo Nieminen
Everstiluutnantti evp.
Tietokirjailija

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän SamuliKallio1 kuva
Samuli Kallio
Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>....Santahaminassa toimii kaksi puolustusvoimien joukko-osastoa Kaartin jääkärirykmentti (KAARTJR) ja Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK). Saareen on lisäksi siirretty 2014 Urheilukoulu Lahdesta ja seuraavana vuonna Puolustusvoimien kansainvälinen keskus Tuusulasta. Saaressa on myös Merisotakoulun kasarmi- ja koulutustiloja ja Rannikkoprikaatin osia, Patria-konserniin kuuluvan Millogin aseiden ja ajoneuvojen korjaamo, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Helsingin palveluyksikkö, Helsingin pelastuslaitoksen öljyntorjuntavarikko, Leijona Cateringin kaksi varuskuntaravintolaa, neljä sotilaskotia, Maanpuolustuskerho, ala-asteen koulu ja päiväkoti....

ooo

Saako esittää tyhmän kysymyksen: Tietääkö vihollinen myös tuon?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Toki tietää, tosin riippuu vihollisesta. Löytyy puolustusvoimien sivuilta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. http://puolustusvoimat.fi/en/frontpage

Käyttäjän veikkoluomi kuva
Veikko Luomi

Kaikki tietävät. Ja jos kyseiset laitokset siirrettäisiin johonkin muualle, kaikki tietäisivät uudet sijainnit jo ennen kuin toiminta uusissa tiloissa olisi alkanutkaan.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Tietää enemmän kuin useimmat suomalaiset. Kirjoita vaikka maanpuolustuskorkeakoulu Googleen niin tulee karttoineen päivineen. Ei nuo mitään salaisia paikkoja ole.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen
Käyttäjän veikkoluomi kuva
Veikko Luomi

Vaikka valmiussyyt ovatkin viime vuosien tapahtumien vuoksi saaneet uuden arvon (ehkä ei kuitenkaan kaikkien mielissä, kun tämä Santahaminan siviilikäyttö taas putkahti esiin), on perinteinen koulutusnäkökohtakin yhä tärkeä.

Pääkaupunkiseudun puolustaminen vaatii harjoittelua ja koulutusta itse kohteissa (tunneliverkosto, energiantuotanto- ja siirtojärjestelmät, vesihuolto, logistiset kohteet [tukkuliikkeet yms.]). Tätä harjoittelua ei voi tehdä virtuaalisesti, vaan se on tehtävä paikan päällä.

Varuskunnan ja koulutuskohteiden on sijaittava lähekkäin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Hyvä pointti Veikolta. KAARTJR kouluttaa varusmiehiä ja reserviään nimenomaan kaupunkisodankäyntiin maan päällä ja sen alla. Koulutus tehdään olevilla suojattavilla kohteilla.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tuo Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssipäivien määrä on myös jo melkoisen suuri. Soitin piiripäällikölle, määrä kasvaa tänä vuonna parilla tuhannella.

Asuin Santahaminassa 50 vuotta ja työskentelen siellä edelleen.aina ennen vaaleja santahamina nostetaan esille.santahamina on ollut sotilassaarena jo yli 200 vuotta ja on toivottavasti sitä edelleen seuraavat 200 vuotta.santahaminan strateginen sijainti on tärkeä ja siellä koulutetaan kaupunkijääkäreitä pääkaupungin puolustamista varten. Kaikkein parhaiten on jäänyt mieleen erään santahaminaa asuinalueeksi halunneet entisen kansanedustajan kommentti: santahamina ihmisille!!! Mitäs siellä asuvat ja työskentelevät sitten on??

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Sorry Anna-Leena, meitä kutsutaan kapiaisiksi, ihmisiä me olla näissä vaalikäminöissä koskaan oltu :)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Santahaminassa on harjoiteltu taistluja lähes kaksisataa vuotta kaikilla mahdollisilla jälkaväen aseilla. Koko saaren myrkyllinen, saastunut määperä pitäisi vaihtaa ennekuin sinne voisi rakentaa laajamittaista asutusta.

Vuosaaren sataman rakennustöiden yhteydessä havaittiin sataman pohjalietteessä 5-20 mikrogrammaa (gramman tuhannesosa) TBT yhdisteitä/kilossa. Luonnonsuojelijoiden vaatimuksesta ruoppauksessa jouduttiin läjittämään 75 hehtaarin alueelta yli 500 000 kuutiota massaa stabiloimaan vaarattomaksi. Santahaminassa vastaavasti jouduttaisiin 400 hehtaarin alueelta kuljettamaan pois lähes 3 milj m3 maata pois ja tuomaan tilalle 3 milj. m3 puhdasta maata.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Totta, tosin koko saari ei ole kuvaamasi maata, mm 1,5 neliökilometrin pohjavesialue on 1. luokan kriteerit täyttävä pohjavesialue.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

...mikrogrammaa (gramman tuhannesosa) ...

Gramman tuhannesosa on muuten milligramma; mikrogramma on sen tuhannesosa eli gramman miljoonasosa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Harri Rautiainen

Kiitos korjauksesta. Tämähän selventää mittakaavaa. Voi siis olla, että alle kilon kokonaispitoisuus 400 hehtaarin alueella vaatii 6 miljoonan m3 maamassan siirtotyön.

Tuon operaation seurauksena rekkojen jättämä lyijy-ja öljysaaste on tuhatkertainen.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Pilaantuneiden maiden osalta Santahamina on varmaan todellinen riskikohde. Tuo Vuosaaren TBT yhdisteiden pilaamaan maan käsittely ei itse asiassa tapahtunut luonnonsuojelijoiden vaatimuksesta niin kuin mikään muukaan pilaantuneen maan (pima) käsittely ei tapahdu luonnonsuojelijoiden tai muiden vastaavien harrastusryhmien vaatimusten mukaan. Tuossakin asiassa vaatimukset lähtevät olemassa olevista säädöksistä ja pima-asioissa meillä on varsin ajantasaiset ja selkeästi määritellyt toimintatavat ja raja-arvot jo olemassa.

Santahaminan tapauksessa olisi varmaan ennennäkemättömän suuri pima-kunnostustarve, ja saattaa olla, että nykyisessäkin käytössä jossain vaiheessa alueella joudutaan tekemään maaperän kunnostustöitä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Saari on ollut sotilaskäytössä kolmen vuosisadan ajan. 1700-luvulla sekä ruotsalaisena että venäläisenä tukikohtasaarena, vuodesta 1808 venäläisenä linnoitusjalkaväen, kenttätykistön ja linnoitustykistön leiri- ja linnakesaarena sekä vuodesta 1918 suomalaisena varuskuntasaarena.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitos aiheeseen liittyvästä mielenkiintoisesta julkaisutoiminnastasi.

Millähän saisit puoluetoverisi luopumaan kaikista hullutuksistaan niin Malmin lentokentän kuin Santahaminankin osalta? – Lienee "mission impossible"?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

On melkein missioin impossible, tosin kannat ovat muuttuneet Santahaminan suhteen melkoisesti ja Malmin osalta oientä värähtelyä. Olen käyttänyt Helsingin ja eduskunnan vihreitä Santahaminassa jo yli vuosikymmenen ajan. Erityisen antoisia ovat olleet fillariretket :)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Sorry kiitos Hannu kiitoksista. Santahamina on ollut minulle niin rakas aihe, että olen kirjoittanut ja/tai toimittanut aiheeseen liittyen monta teosta:

¥ Nieminen, Jarmo (toim.) 2008: Kirjoittanut Marko Nieminen. Santahamina – Viaporin linnoituksen itäinen lukko. Maanpuolustuskorkeakoulu.

¥ Nieminen, Jarmo (toim.) 2009: Santahamina – Sotilassaaren luontoaarteet. Maanpuolustuskorkeakoulu.

¥ Nieminen, Jarmo 2012: Santahamina – Sinivalkoinen saari. Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos. (ja verkkojulkaisu).

¥ Nieminen, Jarmo 2014: Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto. Gummerus.

¥ Nieminen, Jarmo (toim.) 2015: Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917–1918. Gummerus.

¥ Nieminen, Jarmo 2016: Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta. Gummerus.

¥ Nieminen, Jarmo 2017: Viaporin kapina. Into Kustannus.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

SANTAHAMINA-UNELMIA: 1918–2017.

- 1918 Helsingin yleisten töiden hallitus esitti kaupunginvaltuustolle Santahaminan hankintaa suursatamaa varten. Esillä oli myös kylpylän perustaminen saaren itärannalle.

- Suursatamahanketta esitettiin ja valmisteltiin myöhemmin 1920–1930-luvuilla.

- 1960-luvulla Helsingin kaupunki teki esityksen puolustusministeriölle Santahaminan länsiosien luovuttamisesta satama- ja voimalaitosalueeksi.

- vuoden 1970 yleiskaavassa Helsingin itäinen saaristo, ml. Santahamina, oli merkitty virkistysalueeksi. Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Kalle-Heikki Narinen arvioi, että virkistyskäytölle on hyvät edellytykset, koska puolustusvoimien takia saari oli jäänyt rakentamatta ja luontoarvot olivat säilyneet hyvin.

- vuonna 1975 Helsingin kaupungin asettama Saaristotoimikunta esitti, että myöhemmin puolustusvoimat voisi luopua ainakin pääosasta Santahaminaa.

- Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) teki eduskunnan raha-asia-aloitteen syyskuussa 1989 valtion vuoden 1990 budjettiin Santahaminan muuttamiseksi asunto- ja virkistyskäyttöön.

- vuonna 2000 Kaupunginvaltuutettu Hannele Luukkainen (vihr) jatkoi samalla linjalla kymmenen vuotta myöhemmin. Aloitteessa, jonka oli allekirjoittanut valtuuston enemmistö, esitettiin maanvaihtoneuvottelujen aloittamista valtion omistuksessa olevien Helsingin edustan sotilassaarien saamiseksi virkistyskäyttöön

- vuonna 2005 kysymys Santahaminan tulevaisuudesta oli laajasti esillä mediassa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd) otti asian ensimmäisenä esille Helsingin valtuuston seminaarissa: ”Santahamina on kantakaupungin kokoinen alue, jonne voisi asuttaa 100 000 ihmistä.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) esitti huhtikuussa neuvottelujen käynnistämistä Santahaminan osittaisesta luovuttamisesta Helsingille asuinkäyttöön. Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) jätti hallitukselle vielä huhtikuussa kirjallisen kysymyksen KAARTJR:n siirtämisestä Tuusulaan. Päivää aikaisemmin Helsingin Sosiaalidemokraatit ry antoi kevätpiirikokouksessaan julkilausuman neuvottelujen aloittamisesta Santahaminan tulevaisuudesta. Aiemmin Helsingin vihreät, vasemmistoliitto ja SKP olivat tuoneet julki saman sisältöiset kannanotot.

- kaupunginvaltuutetut Osmo Soininvaara (vihr), Eero Heinäluoma (sd) Paavo Arhinmäki (vas) Nils Torvalds (r) ja 45 muuta allekirjoittajaa eivät lannistuneet PLM:n ja muiden viranomaisten selvityksistä. He esittivät valtuustoaloitteessaan syyskuussa 2011, että kaupunki linjaa pitkän ajan tavoitteekseen Santahaminan saamisen asuin- ja virkistysalueeksi ja aloittaa tämän pohjalta neuvottelut asiasta valtion kanssa.

- vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kansanedustaja Eero Heinäluom halusoi Santahaminan ihmisille.

- ”Ilman muuta näen, että Santahamina olisi hyvä saada asuinkäyttöön – – suuri osa saaresta pitäisi kuitenkin säilyttää virkistysalueena”, kertoo 26.1.2017 Helsingin vihreiden valtuustoryhmän johtaja Otso Kivekäs Helsingin Sanomien haastattelussa. Kivekäs kommentoi, että Kruunusiltojen kautta Santahamina saataisiin raideliikenteen äärelle. Sdp:n ryhmänjohtaja Tomi Sevander kommentoi: ”En pitäisi sitä huonona vaihtoehtona, että ihan aidosti keskusteltaisiin siitä, minkälainen Santahaminan rooli tulee olemaan tulevaisuudessa”.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hyvä, että torjuntataistelut järjen puolesta ovat tähän mennessä toistaiseksi menestyneet.

Mutta inhimillinen tyhmyys on Suomessa niin ehtymätön luonnonvara, ettei sen merkitystä pidä koskaan aliarvioida. Yhä uudet poliitikkosukupolvet yrittävät kalastaa helppoheikkimäisiä irtopisteitä kaupittelemalla toisille asiasta ymmärtämättömille tonttimaaksi sellaista aluetta, jonka käyttöarvoa mihinkään muuhun he eivät näköjään käsitä.

Viimeksi asuntokauppoja tehdessäni kohdalleni osui kiinteistövälittäjä, joka kauheasti pahoitteli Jollaksessa asuville kuuluvaa ampumamelua ja kertoi yllyttävänsä kaikkia siellä asuvia valittamaan tästä. Sen kiinteistönvälittäjän kanssa asiointini päättyi lyhyeen.

Taktisista torjuntavoitoista huolimatta strateginen menestys Santahaminan puolustamisessa on yhä vieläkin epävarma.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Hyvä, että sentään pahoitteli. Jotkut ovat järjestäneet näytöt silloin, kun intti ei ole ilmoittanut ammunnoista :)

Käyttäjän ArjaKarhuvaara kuva
Arja Karhuvaara

Kummallista tässä asuttamiskeskustelussa on se, että toiset kansalaiset ovat hyväksyttävämpiä asumaan tietyillä alueilla kuin toiset. Myös toisten kansalaisten hallitsemat kesämökkisaaret Helsingin edustalla ovat ihan ok, mutta esim. Melkin tai Villingin puolustusvoimien ja rajan ihmiset ovat väärät ja heidän kesäasumisensa on saatava loppumaan.

Metroradan varressa olevat siirtolapuutarhamökit esim. Hertsikassa ja Kivinokassa sekä Vallilan laakson ja Ruskeasuon asumiseen sopivalla kalliilla tonttimaalla ovat ok, jos niitä hallitsevat nykyyhdistykset, mutta esim. Vartiosaaren ja Vasikkasaaren ottaminen aktiiviasumis- tai kaikenkansan virkistyssaariksi saa tyrmäyksen.

Pääasia tulisi olla, että mikäli näitä kaupungin omistuksessa olevia loma-alueita halutaan asuinalueilla ja saarilla pitää, ne on perustuttava kaikkien oikeuteen arpomalla saada mökkiaikoja ja niihin on järjestettävä myös kuljetus. Vasta sitten voidaan keskustella myös puolustuksen saarien avaamisista "oikeanlaisille" kansalaisille.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Viimeisen kymmenen vuoden puolustushallinnon infra- ja kiinteistöinvestoinnit ovat Santahaminaan olleet noin 100 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien joukko-osastojen supistamisen kautta on tultu tilanteeseen, että pv panostaa korttinsa Santahaminaan ja näin on nyt käynyt.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitti tänään TV1:n Ykkösaamussa selkeän näkemyksen Helsingin asuinaluepulan ratkaisuun: "Raidejokeri".

Raidejokerin varrelta löytyy Malmin kenttään verrattuna moninkertainen määrä asuin- ja työpaikkarakentamiseen soveltuvaa tonttimaata. Asuntopulan lisäksi siinä ratkaistaan myös uusien asukkaiden liikenne.

Luulen, että tässä ”Malmi-gatessa” on enemmänkin taustalla suomalainen kateus: "lentokoneet ovat juppileluja" ja vähintään se on mediaseksikäs kunnallisvaaliteema.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Raide-Jokeri on jo kaavoitettu rakentamiselle yleiskaavassa ja tullaan rakentamaan. Tiilikainen ei siis antanut vaihtoehtoa. Ohessa yleiskaava-luonnos: http://www.yleiskaava.fi/wp-content/uploads/2015/1...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mutta olet toki oikeassa SDP:n Tuomiojan masinoimana 1980-luvulla alkoi muutamien "rikkauden" harrastuksen lopettaminen ja asettaminen Malmin kenttä tuottavalle toiminnalle, rakentamiselle. Samaan vipuun menivät vasemmmistoliittolaiset ja lentoliikennettä vastustavat vihreät. Ja toki kokoomuksen johto on ollut rakentamisen takana viimeisen vuosikymmenen ajan.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Vaan kuinkas sitten kävikään? Asukkaiden vastustus Raide-Jokerin varren tiivistämisestä on vimmattua. Nyt on luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen edenneet esimerkiksi Pirkkolantien varren ja Käskynhaltijantien varren asemakaavat, jotka ovat molemmat kilometrin mittaisia pätkiä Raide-Jokerin varrella. Näille osuuksille kaavoittaja tekee väljää ja antaa asukkaiden valituksille periksi.

Lainaakseni Käskynhaltijantien asemakaavan uunituoretta vuorovaikutusraporttia: "Kaupan länsipuolelle suunniteltua 8-kerroksista rakennusta on madallettu kerroksella. Kivalterinkujan varrelta on poistettu yhden rakennuksen rakennusala. Kivalterintie 22 edessä olevaa rakennusta on madallettu. Kirkon pohjoispuolen pistetalot on poistettu. Tilalla on puistoa ja viereisten tonttien pysäköintitontti. Tavoitteena on, että korttelin keskiosa on avoin. Kaareva talo Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien risteyksessä on poistettu. Risteysalue on ratkaistu niin, että Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien varren rakennusten väliin jää katuaukiota ja puistoa."

Tätä käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 28.2. ja oletettavaa on, että nuijankopautuksella menee sukkana läpi. Ei tällä menolla Raide-Jokerista ole minkäänlaiseksi pelastajaksi. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos Atte, esitit hyvät pointit.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Täydennysrakentaminen tullee olemaan vastatuulessa kaikkialla Helsingissä. Yleiskaava perustuu ideaan 1/3 bulevardeiksi, 1/3 täydennysrakentamisella ja 1/3 viheralueille.

Käyttäjän ArjaKarhuvaara kuva
Arja Karhuvaara

Juuri näin. Nyt etenemme kaikkialla demokratian nimisellä populismilla.
Suomessa pitäisi yleisesti päättää onko tässä maassa edelleen vallalla edustuksellinen demokratia vai äänekkäimmän kansanosan populismidemokratia. Samalla lienee syytä muuttaa Perustyuslakia sen edustajuuden kohdalta

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kun Malmin lentokenttä on rakennettu, alkaa valituskierre Helsinki-Vantaan lentokentän melusta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#26

No se valituskierre saisi pyöriä yötä päivää. Mitä sellainen oikeudenmukaisuus on kun sata ihmistä istuu koneessa ja satatuhatta kärsii melusta.

Sitten kyllä jaksetaan piipittää jostakin tuulimyllyjen suhinasta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #30

#30

Niin.....nyt taidetaankin puhua jo Helsinki- Vantaan kentän melusta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #30

Ympäristöluvassa oli keskeistä lentomelualueiden laajentaminen.

Melualueet pitenevät tulevaisuudessa muun muassa Tuusulan Rykmentinpuiston ja Keravan yllä estäen uusien asuntojen rakentamisen Rykmentinpuiston itäosaan ja Keravalla Sompioon ja Saviolle.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/372410-le...

Yhteistyöryhmä Helsinki-Vantaan lentomelun hallintaan

https://www.lvm.fi/-/yhteistyoryhma-helsinki-vanta...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Herra everstiluutnantti,

Katson, että sekä Malmin lentokenttä että Santahaminan varuskunta-alue tulee säilyttää nykykäytössään, eikä näiden alueiden tulevaisuutta pidä vastakohtaistaa eikä saattaa toistensa vaihtoehdoiksi poliittisen maanvaihtosuunnitelman kautta.

Malmin säilyttämistä puoltavat näkökohdat olen tuonut esille tässä:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232159-l...

Aseman säilyttämistä puoltavat erityisesti luontoarvot ja kaupungin ympäristösuunnitteluun liittyvät kulttuuriarvot. Olenkin ihmetellyt vihreiden haluttomuutta aseman säilyttämiseen, vaikka sen ovat kaksi kansainvälistä järjestöäkin todenneet uhanalaiseksi kulttuurikohteeksi.

Santahaminan varuskuntaa koskevista luontoarvoista ja sotilaallisista näkökohdista olen kanssanne samaa mieltä. Kaupunkivaruskunnan olemassaolo lähellä asutusta on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun kehitetään Puolustusvoimien nopeaa reagointikykyä.

Niinpä sekä Malmi että Santahamina pitää säilyttää ja etsiä asuinrakentamiseen kolmas tie.

On hyvä muistaa, että Puolustusvoimilla on ollut ratkaiseva rooli ympäristönsuojelutyössä, kun se on säilyttänyt Helsinkiä ympäröivät saaret luonnonvaraisessa asussaan. Muutoin niillä kiertäisi ehkä kehätie. Joten kiitokset maastopuvunvihreälle luonnonsuojelutyölle.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitän

jämäkkä kommentti

lepo :)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

ps. meitä on siis ainakin kaksi Save Malmi and Sandis :)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vähän näyttää siltä, että Helsingissä kasvutarve tapaa jyrätä kaikki muut tarpeet. Kiitos taistelusta muidenkin arvojen puolesta (ml. vihreyden puolustaminen vihreitä vastaan).

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Kysymys Malmin ja Santahaminan toisensa vaihtoehtona rakennusmaaksi on tosiaan Anni Sinnemäen luoma illuusio. Tosiasiassa rakennuskelpoisia tontteja on lunastettu Sipoolta sen verran paljon, että mistään tonttivajeesta ei voida puhua. Tämän todettua Sinnemäen tulisi jo keskittyä siihen, että metro jatketaan pikapuoliin Vuosaaresta aina Sipoon keskustaan asti siten, että Österdomiin rakennettaan Sipoon metron yhteydessä runsaasti Stadin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jos Annin lausuntoja seuraa esim lauantain YLE:n ykkösaamusta, niin illuusioita Santahaminasta ei hänellä ole.

Käyttäjän ArjaKarhuvaara kuva
Arja Karhuvaara

Pääkaupunki tarvitsee omat nopeantoiminnan joukot sekä maantieteellisesti sellaisen paikan , josta ulottuu mahdollisimman nopeasti ja esteettä mahdollisimman moneen suuntaan.
Kolleega Jarmo Nieminen on vihreydessäänkin aivan oikeassa, että Santahaminan ( ja itse asiassa lähisaartenkin) rooli pääkaupungin ja koko Suomen turvaamisessa on ehdoton.

Sinisilmäinen ei kannata olla väylien varren saarten siviloimisessakaan. Lisäksi Santahaminaan voityaisi aivan hyvin sijoittaa lisää kansallisen kriisivalmiuden kanssa olevien organisaatioiden työsuhdeasuntoja, mikä helpottaisi myös esim. Poliisin, pelastustoimen ja merenkulun työntekijöiden mahdollisuutta asua Helsingissä työpaikkojensa lähellä.
Sekin olisi kaikkien helsinkiläisten etu.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Toimituksen poiminnat