20. prikaatin kaatuneet ja kadonneet Viipurissa
Viipurissa 20.6.1944 kadonneet 20. prikaatin sotilaat kummittelevat jälleen keskustelupalstoilla. Julkaisen ohessa oman tutkimukseni samaisesta aiheesta. Artikkeli on julkaistu Eero Elfvengrenin ja Eeva Tammen toimittamassa kirjassa Viipuri 1944 (WSOY 2007).
PRIKAATIN KAATUNEET JA KADONNEET
20. Prikaatin tappioksi kesäkuun 20. päivän taistelussa on esitetty vuosikymmenet prikaatin komentajan, eversti Armas Kempin 23.6.1944 laatiman yhteenvedon tietoja. Kemppi kirjoittaa itsekin tietojen luotettavuutta kuvaten ”vielä epätäsmällisten tietojen perusteella” kaatuneiksi 19, haavoittuneeksi 101 ja kadonneeksi 419 miestä. [1] Esitettyjä lukuja on käytetty vuosikymmenet sellaisenaan useissa teoksissa ja artikkeleissa. [2] ”Lopullisesti kadonneiden määrä on hämmästyttävä. Miten puolustustaistelussa, joka kesti vain muutaman tunnin eikä ollut erityisen ankara, voi kuolla 400 miestä, jos haavoittuneitakin oli vain sata? Sotahistoriamme suuria mysteereitä on kysymys, mitä noille miehille tapahtui”, pohtivat toimittajat Antti O. Arponen ja Martti Meuronen vuonna 2006 julkaistussa Teloitetut-kirjassaan. [3]
Kapteeni Uuno Tarkin tutkimukset
Viime vuosien kadonneiden suuren määrän selittämiseen keskittynyt julkisuus on jättänyt huomiotta Viipurin taisteluun itse osallistuneen Uuno Tarkin 1990-luvulla julkaisemat kirjat, jotka pohjautuvat hänen perusteellisiin arkistotutkimuksiin ja sotaveteraaniveljiensä haastatteluihin. [4] Tarkki päätyi virallista historiaa tuntuvasti pienempään kadonneiden määrään. Tarkin tappiolukujen hyväksymistä viralliseksi tiedoksi esti kuitenkin se, että sotahistoriankirjoituksen perusteokset esittivät Viipurin kadonneiden määräksi Kempin ensimmäistä ilmoitusta. Taisteluiden kulkuun nähden 419 kadonnutta oli hämmentävän suuri. Kadonneiden määrälle etsittiin selitystä muun muassa salaisesta kenttäoikeudesta, joka olisi teloittanut Viipurista paenneita sotilaita. [5]
Toimittaja Pasi Jaakkonen ratkaisi myytin
Tarkin jo aiemmin esittämiin Viipurin kadonneiden huomattavasti vähäisempään (noin 70) ja kaatuneiden paljon suurempaan määrään (yli 30) päätyi myös Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkonen marraskuussa 2006. Artikkelissaan ”Vain 74 katosi Viipurissa” Jaakkonen osoitti Kempin ensimmäisen ilmoituksen periytymisen historiankirjoitukseen ja yhteyden nyt käynnissä olevaan spekulointiin Viipurin kadonneiden teloittamisesta Lappeenrannassa. [6] Väitteiden todenperäisyyden kyseenalaistaa myös professori Heikki Ylikangas tammikuussa 2007 julkaisemassaan kirjassaan Suomen historian solmukohdat. [7] Tarkin selvittämät katoamistiedot osoittautuvat hyvin tarkoiksi, kun niitä verrataan sodan loppuvaiheessa ja sodan jälkeen tehtyihin asiakirjoihin Viipuria puolustaneen prikaatin kadonneista sotilaista ja heidän henkilökohtaisiin sotilasasiakirjoihin. Tarkin työn arvoa lisää myös se, että hänellä ei ollut käytössään Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden internet-tiedostoa eikä sotavankitutkimuksien tietoja. [8]
Lisätietoa sotavankitutkimuksista
20. Prikaatin sotilaiden katoamistapausten selvittämisessä on ollut paljon hyötyä uusimmista sotavankitutkimuksista. Niistä ensimmäinen oli Timo Malmin lisensiaattityö Jatkosodan suomalaiset sotavangit neuvostojärjestelmässä, joka valmistui vuonna 1995. Teuvo Alava, Dmitri Frolov ja Reijo Nikkilä julkaisivat vuonna 2002 tutkimuksensa RUKIVER! – suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, johon Nikkilä laati sekä sotavankeudessa kuolleiden että kotiin palanneiden yhteisen matrikkelin. Nikkilä on täydentänyt tutkimustuloksia Suomalaisen Klubin internet-sivuilla julkaisemissaan matrikkeleissa Palanneiden sotavankien ilmoituksia kadonneista ja Sotavankeudessa kuolleet suomalaiset. [9] Vankitietojen ohella jäljempänä esiteltävässä matrikkelissa on otettu huomioon Hangon vastaanottoleirillä vuosina 1944–1945 suoritettujen kuulustelujen tulokset, muun muassa tiedot vangiksijoutumistilanteesta ja taistelijatoverien kohtaloista. [10]
Nikkilä toteaa osuvasti, että sotavankeudesta palanneet sotilaat antoivat myöhemmissä kuulusteluissa tärkeitä tietoja ennen vangitsemistaan tapahtuneista asioista, ennen kaikkea sellaisten asetoveriensa kohtaloista, jotka eivät joutuneet sotavankeuteen, vaan kaatuivat. Taistelijatoverien tarkka kuolinaika ja -paikka oli usein vain sotavankeudesta palanneiden sotilaiden tiedossa. Nämä omaisille kallisarvoiset tiedot jäivät loppuvuoden 1944 ja alkuvuoden 1945 sekavassa tilanteessa usein kuitenkin välittämättä eteenpäin. [11]
Kansallisarkistossa paljon tietoa
Nyt julkaistava matrikkeli perustuu Sota-arkiston Suomen sodissa vuosina 1939–1945 menehtyneiden tiedostoon, edellä esiteltyihin vankitutkimuksiin ja arkistotutkimukseen; erityisesti 13. ja 15. Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen, 20. Prikaatin, Päämajan valvontaosaston, Puolustusvoimain pääesikunnan valvontaosaston/-toimiston, Sotilaslääkintäarkiston virka-arkiston lääkintäarkiston sekä puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistoihin. Tärkeimpinä tiedonlähteinä ovat olleet kadonneiden ja kuolleiden henkilökohtaiset sotilasasiakirjat, joita säilytetään Sota-arkistossa. [12] Asiakirjoista koottuja tietoja on verrattu Tarkin vuonna 1996 julkaiseman kirjan Taistelu Viipurista 20.6.1944 sisältämiin kuvauksiin katoamis- ja kaatumistilanteista. Tietojen yhdenmukaisuudet ja eroavuudet on kirjattu matrikkeliin.
Ensimmäiset yritykset selvittää Viipurin menetystä seuranneiden päivien kadonneiden määrä osoittautuivat mahdottomaksi tehtäväksi. Syynä oli arkistoissa ja kirjallisuudessa olevien tietojen epätäsmällisyydet ja ristiriitaisuudet. Arkistotiedon epäluotettavuus johtunee 20. Prikaatin 20.6.1944 alkaneista ja useita päiviä kestäneistä prikaatin joukkojen epäselvistä tilanteista ja niistä johtuneista henkilövahvuuksien kirjaamisen epätarkkuuksista. Jo Tarkki totesi vuonna 1996 kirjassaan, että ”vahvuuksien ja ilmoitusten käsittelyssä oli siis epäselvyyksiä, tietysti sekavien olosuhteiden takia. Myöhemmiltä ajoilta ei ole nähtävissä yhteenvetoja. Monimutkainen asia. Sellaista ihmettä ei voi tapahtua, että vielä päästäisiin oikeisiin lukumääriin.” [13]
Kesäkuun 20. päivän taistelun jälkeen prikaatin karkuritilanne oli epäselvä. Joukot olivat hajallaan. Sadat miehet harhailivat Viipurin ja Lappeenrannan välillä etsien yksiköitään. Lappeenrannan tasalta tavatut harhautuneet ja karkurit palautettiin takaisin yksiköihinsä. Tämä vaihe kesti heinäkuun alkupäiviin asti. [14]
Tilanteen sekavuudesta kertoo IV Pataljoonan oikeusupseerin, luutnantti Veikko Maunulan kaksi viikkoa Viipurin taistelujen jälkeen laatima asiakirja, jossa hän kertoo pataljoonasta olleen karkureina ja yksiköstään pitemmäksi aikaa harhautuneena 18 aliupseeria ja 156 miestä. [15] Heistä oli palannut tai palautettu takaisin yksikköönsä 12 aliupseeria ja 94 miestä. Edelleen karkureina ja harhateillä asiakirjan laatimishetkellä oli 6 aliupseeria ja 62 miestä, joka tosin jo oli lähes lopulliseksi jäänyt kadonneiden määrä. [16]
Karkurien ja kadonneiden henkilöllisyys ja lukumäärä alkoi selkiytyä heinäkuun toisella viikolla sotilaiden takaisin palaamisten ja sotilaspoliisiosastojen tekemien palautusten myötä. Elokuun 8. päivänä prikaati julkaisi etsintäkuulutuksen 20.6.1944 Viipurissa kadonneesta 87 sotilaastaan, joiden oletettiin joutuneen vihollisen vangiksi. Aselevon alkaessa, syyskuun alussa, etsintäkuulutuksia täydennettiin pataljoonien antamien tarkempien ilmoitusten perusteella 37 miehellä. [17]
Henkilötutkimuksen tulokset
Tämän tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin 20. Prikaatin kaatuneet tai kadonneina etsintäkuulutetut sotilaat syyskuun alussa 1944. Siis tilanne, jossa harhautuneet sotilaat olivat palanneet tai palautettu yksiköihinsä. Myös lähes kaikki karkurit olivat jo kiinniotettuina palautettu yksiköihinsä tai kuulusteluissaan. Jo omaisten sosiaaliturva edellytti kadonneiden tilanteen selvittämistä. [18]
Syyskuun alussa prikaatilla oli tiedossa päiväkäskyjensä ja katoamisilmoitustensa perusteella kesäkuun 20. ja 21.päivien taisteluissa kaatuneina 33 prikaatin sotilasta [19] ja kadonneina 122 sotilasta [20]. Seitsemästä muusta Viipurissa kadonneeksi joutuneesta miehestä ei ole kyseisistä asiakirjoista löytynyt mainintaa [21]. Kadonneina ja kaatuneina oli siis yhteensä 162 sotilasta.
Sotavankiasiakirjojen ja -tutkimuksien sekä kadonneiden henkilökohtaisten sotilasasiakirjojen perusteella prikaatista oli Viipurissa jäänyt sotavangiksi 63 sotilasta. Marras-joulukuussa 1944 ja maaliskuussa 1945 heistä palasi Suomeen 48 miestä. Loput olivat kuolleet vangitsemistilanteen yhteydessä tai sotavankeudessa. Kolme tähän joukkoon kuulunutta teloitettiin antautumistilanteessa tai heti sen jälkeen Viipurissa. Suomalaiset sotilaat joutuivat todistamaan puna-armeijassa esiintynyttä käytäntöä, jonka mukaan huonosti liikkumaan kykenevät ammuttiin niille jalansijoilleen. [22]
Asiakirjatarkastelu osoittaa 85 sotilaan kuolleen Viipurissa: 28 sotilasta katosi vastaiskuissa, 14 vetäytymistilanteessa ja 10 sotilasta muussa taistelutilanteessa; [23] 28 sotilasta kaatui taistelussa ja viisi kuoli ilmapommituksissa. [24] Neljä sotilasta menehtyi suomalaisissa sotasairaaloissa haavoituttuaan Viipurissa. [25] Luvut sisältävät myös 20. Prikaatin Kolmannen Pataljoonan 21. päivän taistelussa kaatuneet 10 sotilasta ja kadonneet kahdeksan sotilasta sekä prikaatille alistetun Erillisen Panssarikomppanian kaksi Viipuriin jäänyttä sankarivainajaa. [26]
Edellä mainituissa tilanteissa kadonneet ja heidän lisäksi viisi sotilasta, jotka oli ilmoitettu kadonneeksi maininnalla ”katosi Viipurissa”, yhteensä 57 miestä, julistettiin myöhemmin virallisesti kadonneina kuolleiksi. Näistä henkilöistä on Sota-arkistosta kahta kadonnutta lukuun ottamatta sotilaskantakortit ja katoamislomakkeet. [27] Mainitun viiden miehen osalta ei ole löytynyt asiakirjoista eikä kirjallisuudesta muuta mainintaa itse katoamistilanteesta. [28]
Kaatuneiden evakuoimiskeskukset lähettivät kaikista 20. Prikaatin kadonneista sotilaista kuolinilmoitukset suojeluskuntapiireille. Tiedot lähetettiin myös lääkintäkeskusarkistoon heinäkuun alussa. [29] Katoamistiedot toimitettiin samassa aikataulussa myös Päämajan Valvontaosastolle. 13. Kaatuneiden evakuointikeskus (peiteluku 8387) on täyttänyt 1./20.Pr:n (peiteluku 2621) antamien tietojen ja oman tunnistamistoiminnan perusteella ilmoituksen sotamies Viljo Hirvon kuolemasta [30].
Viiden vainajan ruumiit tuotiin pois Viipurista, 76 sotilasta jäi taistelukentälle. Tähän lukuun sisältyvät kolme Viipurin sankarihautausmaahan haudattua sotilasta, yksi, joka haudattiin kenttähautaan ja haavoittuneena ”siltojen taakse” jääneet 16 sotilasta. [31] Käytössä olevien tietojen perusteella kaikki haavoittuneet kuolivat Viipurissa. Yksi heistä oli mahdollisesti ollut sotavankeudessa. Kukaan heistä ei palannut Suomeen. [32]
20. Prikaatin kaatuneet ja kadonneet:
– menehtynyt Viipurissa 86
– kadonnut Viipurissa, oletettu joutuneen vangiksi 3
– kuollut sotasairaalassa 4
– osoittautunut karkuriksi 6 [33]
– kuollut sotavankeudessa 15
– kadonnut Viipurissa 1
– palannut sotavankeudesta 48
– yhteensä 163
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta prikaatin 162 kaatuneesta tai kadonneeksi ilmoitetusta sotilaasta 63 joutuneen sotavangiksi ja 90 miestä kuolleen taistelussa tai haavoittuneena. Lisäksi kolmen sotilaan ilmoitetaan kadonneen Viipurissa oletettuna joutuneeksi sotavankeuteen.[34] Yhden sotilaan osalta ei ole minkäänlaista mainintaa katoamistilanteesta tai vangiksijoutumisepäilyksestä. Vankeudesta palasi myöhemmin 47 prikaatin sotilasta. Aselevon alkaessa 20. Prikaatin kadonneiksi ilmoittamista henkilöistä osoittautui kuusi miestä myöhemmin sotilaskarkureiksi.
Jatkosodan Suomen armeijalla oli sangen selkeät tiedot Viipurissa kadonneista sotilaistaan jo heinäkuun toisella viikolla vuonna 1944. Katoamiset oli dokumentoitu organisaation kaikilla tasoilla 20. Prikaatin pataljoonista Päämajaan asti. Erityisen selkeästi asiat olivat taltioitu 15. Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen kadonneiden kortistoon, Lääkintäkeskusarkistoon ja Päämajan valvontaosaston luetteloihin sekä hieman myöhemmin puolustusministeriön kuolleeksijulistamistoimistoon. Yksityiskohtaisimmat tiedot katoamisesta kerättiin sotilaan henkilöasiakirjoihin.
VIITTEET
1. Ote 20. Prikaatin komentajan, eversti Armas Kempin kertomuksesta Viipurin taistelusta 20.6.1944: ”Vielä epätäsmällisten tietojen perusteella 23.6.44 ovat prikaatin tappiot kaatuneina: 1 upseeri 3 aliupseeria ja 15 miestä; haavoittuneina 3 upseeria 23 aliupseeria 75 miestä, kadonneina 8 upseeria 47 aliupseeria 364 miestä. Kadonneiden joukossa on mm. IV P:n komentaja majuri Kirma, joka oli nähty viimeksi Linnasillan itäpuolella vähäistä ennen sillan räjäyttämistä sekä I P:n komentaja kapteeni Malinen, joka on todennäköisesti kaatunut vastaiskua johtaessaan.” 20. Prikaatin taistelukertomuksia ja muistiinpanoja (SArk. T 10643).
2. Suomen sota 1941–45, Sotahistorian laitos, seitsemäs osa, 1957. Jatkosodan historia, Sotatieteen laitos 1993. Jatkosodan pikkujättiläinen, 2006.
3. Arponen ja Meuronen vastaavat itse asettamaansa kysymykseen kadonneiden suuresta määrästä Teloitetut-kirjassaan, sivulla 64: ”Haastattelemamme prikaatin miehet, upseerit ja sotapapit pitävät lukua mahdottomana, aivan liian korkeana. Outona sitä pitävät myös historioitsijat. He toteavat toisaalta, että jatkosodan tappioluettelot olivat puutteellisia ja että tilanne oli tuolloin erityisen sekava.”
4. Tarkin ajoittain hyvinkin yksityiskohtaista taistelutilanteiden kuvausta on myös pidetty liian subjektiivisena näkemyksenä Viipurin tapahtumien kulusta. Ammattisotilas-lehden päätoimittaja Petteri Leino kirjoittaa lehtensä numerossa 2/2007 artikkelissaan Viipurin taistelu 20.6.1944 kirjallisuudessa seuraavasti: ”Tarkki lähestyy aihetta erittäin subjektiivisesti, sillä hän toimi Viipurissa vastaiskuosaston johtajana. Hän pyrkii palauttamaan 20. Prikaatin maineen Viipurin tapahtumien osalta.” Samassa lehdessä yleisesikuntaeverstiluutnantti, sotahistorian tutkija Anssi Vuorenmaa toteaa artikkelissaan Kesän 1944 taisteluja on tarkasteltavana kokonaisuutena, että esimerkiksi Tarkin viitekehys on monesti aivan liian kapea. (Ammattisotilas 2/2007 sivut 6 ja 14.)
Uuno Tarkki, s. 10.3.1917 Humppila, ylioppilas Forssan yhteiskoulu 1938. Kadettikoulu 1941 ja 1945, kapteenikurssi 1947, esiupseerikurssi 1959. Varusmies JP 1 1938–39, RUK 1939, nuorempi upseeri II AK A.Var.K 1940, komppanianpäällikkö JP 4 1945–47 ja 1952–54, toimistoupseeri KevPr.E:n koulutustoimisto 1948–51, koulutusupseeri HämJP 1956–57, AUK:n johtaja Pohj.Sav.Pr. 1958–65, pataljoonan komentaja KaiPr. 1966–68, pataljoonan komentaja PorPr. 1968–71, evp 1971. Talvisodassa nuorempi upseeri JP 1:ssä Karjalan kannaksella, Kollaalla ja Nietjärvellä. Jatkosodassa komppanian päällikkönä JR 43:ssa Karjalan kannaksella 1942–43, komppanian päällikkönä JR 22:ssa ja 20. Prikaatissa Syvärillä, Karjalan kannaksella ja Tolväjärvellä 1942–44. Tarkki haavoittui Nuijamaalla 1941 ja Juustilassa 1944. (Kadettiupseerit 1920-1985, Kadettikunta ry. ja Upseeriliitto ry. Kajaani 1985, Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy. (Kadettiupseerit).
4./20.Pr:n päällikkönä ollut Tarkki määrättiin 20.6. aamulla muodostetun iskuosasto Tarkin päälliköksi.
Tarkki julkaisi kolme kirjaa, joissa käsiteltiin taistelua Viipurista: Miksi menetimme Viipurin (1990), Kaksi sotaa etulinjassa (1993) ja Taistelu Viipurista 20.6.1944 (1996). Erityisesti Tarkin viimeisimmässä kirjassa on kymmeniä kuvauksia 20. Prikaatin sotilaiden viimeisistä hetkistä Viipurissa.
5. Jukka Rislakki ja Sune Sahlstedt kirjoittavat Viipurin kadonneiden kohtaloista Helsingin Sanomissa kaksiosaisessa artikkelissaan 23.6.1995 ”Sotahistoriamme musta aukko” ja 2.7.1995 ”Toimiko Lappeenrannassa salainen kenttäoikeus?”: ”400 suomalaista katosi kuin maan nielemänä kesäkuussa 1944. Mihin? Kuka hävitti arkistosta tärkeät tuon ajan paperit”. Akateemikko Paavo Haavikko jatkoi aiheen pohdintaa vuonna 1999 kirjassaan Päämaja – Suomen hovi. Hän päätyy täydelliseen rikokseen: ”Lappeenrannassa tuomittujen Viipurin puolustajien kohtalo ja myöhempi tutkimus kertovat täydellisestä rikoksesta.” Toimittaja Tuomas Keskinen otsikoi Iltalehdessä 10.10.1999 Haavikon pohdinnan artikkelissaan ”Kyse on täydellisestä rikoksesta. Paavo Haavikko uskoo satojen sotilaiden kuolemantuomioon Lappeenrannassa kesällä 1944.” Lopullisesti rintamakarkuruuden ja Lappeenrannan Huhtiniemen mysteerin salaisine kenttäoikeuksineen selittävät ja yhdistävät keväällä 2006 Antti A. Arponen ja Martti Meuronen kirjassaan Teloitetut.
6. Vuonna 1957 julkaistussa Suomen sodan 1941–45 historiassa käytettiin 20. Prikaatin lopullisina tappioina Kempin ilmoittamia alustavia tappioarviolukuja. Tämä tieto siirtyi vuonna 1989 julkaistuun Jatkosodan historiaan, josta tieto kopioitiin vuonna 2006 julkaistuun Jatkosodan pikkujättiläiseen. Edellä mainittujen teoksien tiedot ovat olleet kadonneiden määrän lähtökohtana muissa teoksissa ja mediassa. Pasi Jaakkonen päättelee kadonneiden 20. Prikaatin miesten määräksi 74. Ilta-Sanomien artikkeli ”Vain 74 katosi Viipurissa”, julkaistiin 25.11.2006.
7. Ylikangas toteaa, että ”ei ole edes löydetty uskottavantuntuista hypoteesia sen selitykseksi, minkä vuoksi tuomiot ja niiden täytäntöönpano olisi tehty ja pidetty salassa”. Hän jatkaa samaa pohdintaa kirjoittamalla, että ”vankkoja kirjallisia lähdetietoja ei todellakaan ole toistaiseksi tavattu” (Ylikangas 2007, s. 287).
8. Vuonna 1985 Suomen Sotaveteraaniliitto alkoi koota tiedostoa Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneistä. Liitto luovutti tiedoston Sota-arkistolle vuonna 1991. Tiedostosta saattaa puuttua sodissa kaatuneita, joiden hautapaikka ei ole tiedossa. Tiedoston systemaattinen täydentäminen loppui 31.12.1997. Tiedosto on osin keskeneräinen ja tiedoiltaan tarkastamaton. Tietokanta löytyy osoitteesta http://www.mil.fi/perustietoa/sankarivainajat/. Malmi, Timo: Jatkosodan suomalaiset sotavangit neuvostojärjestelmässä. Suomen historian lisensiaattitutkimus. Tampereen yliopisto, 1995. Alava, Teuvo–Frolov, Dmitri–Nikkilä, Reijo: RUKIVER! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa. Edita Prima Oy, Helsinki 2002. (Rukiver).
9. Nikkilä, Reijo: ”Palanneiden sotavankien ilmoituksia kadonneista matrikkeli” 7.2.2005. http://www.klubi.fi/sotavangit/index.html 1.6.2007 ja ”Sotavankeudessa kuolleet suomalaiset” matrikkeli: http://www.klubi.fi/sotavangit 17.11.2005 1.6.2007.
10. Sota-arkistossa on hieman yli 50 arkistomapillista sotavankiasiakirjoja ja muita dokumentteja. Ne koostuvat mm. vankeuden aikana Suomessa kertyneestä ao. miehen asiakirjoista, omaisten kirjeistä, lehtileikkeistä, lentolehtisistä, taistelijatoverien kuulusteluista ja itse vankeudesta palanneen sotilaan kuulustelu-, yms. asiakirjoista. Vankeudesta palasi lähes 2000 suomalaista. Heistä kuulusteltiin karanteenileireillä, sotilaspiireissä ja sairaaloissa kevääseen 1945 mennessä noin 700 miestä.(Reijo Nikkilä, Rukiver s. 27). Sotavankeudesta palanneiden kuulusteluissa pyrittiin selvittämään mm. vangitsemistilanne, siihen liittyen taistelijatoverien viimeiset hetket, toiminta vankeudessa ja mahdolliset Neuvostoliiton puolelle vakoojiksi värvätyt suomalaiset.
20.Prikaatin osalta kaksi vankeuteen joutunutta ilmoittautui vapaaehtoisesti vankeudesta palatessaan Suomen viranomaisille ja he kertoivat olevansa Neuvostoliiton värväämiä agentteja. Ilmoittautuneiden osalta asia katsottiin loppuunkäsitellyksi ja se ei aiheuttanut sanktioita. (Ko. sotilaiden henkilöasiakirjat).
11. http://www.metropoli.fi/sotavangit 1.6.2007.
12. Sotilaan henkilökohtaiset sotilasasiakirjat koostuvat yhdestä tai useammasta kantakortista, sotilaspassista ja katoamiseen tai kuolemaan liittyvistä katoamislomakkeista. Lomakkeet on täyttänyt yleensä kadonneen sotilaan pataljoonan esikunta ja toisen lomakkeen Kaatuneiden evakuointikeskus. Usean kadonneen osalta sotilaskantakortin yhteydessä on esimiehen tai taistelijatoverin kertomus tai kuulustelukertomus katoamistilanteesta. Lisäksi henkilökohtaisissa sotilasasiakirjoissa on mukana kuolleeksijulistamiseen ja leskeneläkkeeseen liittyviä asiakirjoja ja virkatodistuksia sekä sotilaan terveydentilaan liittyneitä asiakirjoja.
13. Tarkki 1996, s. 231–232.
14. ”Ilmoitan, että yllämerkityt tykkimiehet ovat palanneet 8.7.44 takaisin yksikköönsä. Ko. miehet olivat joutuneet Lappeenrantaan, josta heidät sitten oli ohjattu 20.Pr:iin ja sieltä edelleen omaan yksikköönsä.” Kevyt Patteristo 20:n Esikunnan asiakirja N:o 885/I/328/9.7.44, Karkurit ja kadonneet (SArk. T 10657).
15. IV/20.Pr. asiakirja N:o 1182/I/18/7.7.44, Karkuritilanne (SArk. T 10886).
16. IV/20.Pr:sta oli aselevon alkaessa vielä kadoksissa 65 miestä, heistä palasi sotavankeudesta 36 miestä ja vielä yksi mies osoittautui karkuriksi, loput miehet kaatuivat Viipurissa.
17. 20.Pr.E:n kirj. N:o 2663/I/25/sal./5.8.44, 20.Pr:n kadonneet ja kaatuneet. SArk. T 10657/396 (20.Pr.E 5.8.44). Asiakirjan liitteenä olevassa luettelossa on 92 nimeä, joista Viipurissa kadonneina päivämäärällä 20.6.1944 on 87 sotilasta. Luettelon otsikkona on ”Luettelo 20.Pr:sta kadoksiin joutuneista, jotka oletetaan joutuneen vihollisen vangiksi”. Kyseisessä ilmoituksessa etsintäkuulutetaan 87 sotilasta: 38 sotilasta I Pataljoonasta, kaksi sotilasta II Pataljoonasta, 13 sotilasta III Pataljoonasta, 32 sotilasta IV Pataljoonasta ja kaksi sotilasta Tykistökomppaniasta.
I/20.Pr. asiakirja N:o 1574/13/2.9.44, Tiedot kadonneista. SArk. T 10673/614 (I/20.Pr. 2.9.44).Listalla on tiedot 36 kadonneesta sotilaasta. Luettelosta puuttuvat kapteeni Malisen ja kapteeni Suutarisen nimet. Lista on lähes sama (yksi nimi enemmän) kuin prikaatin ilmoitus 5.8.1944.
IV/20.Pr. asiakirja N:o 1608/I/13/8.9.1944, IV/20.Pr:n 9.6.44 jälkeen kadonneet ja karanneet. SArk. T 10886 (IV/20.Pr. 8.9.44). Luettelossa listataan 20.6.1944 Viipurissa kadonneeksi 68 miestä, joista prikaatin listalle tulee lisää 36 nimeä.
II:n ja III:n Pataljoonan osalta ei vastaavia ilmoituksia arkistosta ole löytynyt, mutta prikaatin ilmoitus 5.8.1944 pitää sisällään myös ko. pataljoonat.
Pataljoonien oli lähetettävä prikaatin kadonneiden henkilöidensä tuntomerkit ja henkilötiedot (arvo, nimi, ammatti, syntymäaika ja -paikka, asuinpaikka, kirkonkirjoissa, missä tehtävässä palvellut viimeksi, tuntolevyn numero, lähin omainen ja tämän osoite). Tuntomerkit tuli ilmoittaa niin tarkasti, kuin se oli mahdollista (pituus, vartalo, tukka, kasvojen muoto, silmien väri, nenän muoto, suu, hampaat sekä mahdolliset erikoiset tuntomerkit, kuten arvet yms.). Lisäksi oli mainittava asianomaisen mukana kadonneen aseen malli ja numero. Mukaan tuli liittää myös yksikön päällikön tai joukkueen johtajan lyhyt lausunto ao. miehestä. (I/20.Pr. 2.9.44).
18. Kadonneiksi julistettujen sotilaiden puolisot saivat lesken eläkkeen sitten, kun aviomies oli viranomaisten toimesta virallisesti julistettu kuolleeksi. Kuolleeksi julistamiseen tarvittiin selvitys katoamista edeltäneistä tapahtumista. Selvityksiä tekivät kadonneiden esimiehet ja niihin haastateltiin myös useita kadonneen rintamakavereita. Yleensä kyseinen selvitys kirjoitettiin ensitilassa kuolleeksi- tai kadonneeksiepäilyn ilmetessä. Lisäksi samalla täytettiin kuolleeksi tai kadonneeksi oletetusta asianmukainen ilmoituskortti, Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta: henkilötiedot, lähin omainen, ruumiin kohtalo (evakuoitu, jäänyt kentälle, haudattu, milloin, minne), missä kadonnut, milloin kadonnut, lisätietoja tapauksesta ja allekirjoitus.
19. Kaatuneet (tiedossa aselevon alkaessa): Damberg, Hirviaho, Hirvo, Jaskari, Y. Järvinen, Karmakka, Keskinen, Ketonen, Kilpiä, Kivistö, Kleemola, T. Koponen, V. Koponen, Aarne Koskinen, Arvo Koskinen, Kurimo, E. Lehtinen, Lehtosaari, Leino, Lihavainen, Läike, Miettunen, Mäensivu, Niemi, Oksala, Penttilä, Pääkkönen, Reinikainen, Sippel (Er.Prs.K.), Sorvisto (Er.Ps.K.) Sundqvist, Tikkanen ja Turpeinen (33 miestä).
20. Kadonneet (tiedossa aselevon alkaessa): Ahvenainen, Antervo, Arponen, Aumanen, Autio, Eränen, Eskolin, Forsander, Haavasniemi, Haimakainen, Hakkarainen, Harju, Harjula, Hautamäki, Hehko, Heinonen, Hemanus, Hemmilä, Holmberg, Holmström, Huhtasalo, Huomo, Hurmalainen, Hynninen, Häkkinen, Häkkänen, Iltanen, Itkonen, Jokinen, L. Järvinen, Kaden, Kajan, A. Karjalainen, V. Karjalainen, Katajainen, Kekkonen, Kemiläinen, Kirma, Koivisto, Kolehmainen, Kopra, T. Koski, P. Koskinen, T. Koskinen, Kotolahti, Kähkönen, Kärpänen, Könönen, A. Laakso, V. Laakso, Laaksonen, Laankoski, J. Lahtinen, T. Lahtinen, Laine, Laurila, V.E. Lehtinen, V. Lehtinen, L. Lehtonen, Leikonoja, Liimatainen, Lindroos, Linnonen, Loivamäki, Lopperi, Lähdekorpi, Mahrberg, Malinen, Mannila, Mattila, Mielonen, Miettinen, Mononen, Myllymäki, Mäkelä, Mäkinen, Niiranen, L. Nurmi, V. Nurmi, Nurmisto, Nyman, Outinen, Paaskunta, Partanen, Pasuri, Paunonen, Peltonen, Puranen, Rainevaara, Rannikko, Rautiainen, Reiman, Rentola, Rilasmaa, Romu, M. Salonen, O. Salonen, O.P. Salonen, U. Salonen, Seppänen, Siitonen, Suoanttila, Suominen, Suuronen, Suutarinen, Tammela, Toivonen, Tsiikkonen, Tuominen, Tupala, Törttö, Vanhanen, Varjola, Vesikko, Viherkoski, Vihonen, Viitala, K. Virtanen, P. Virtanen, V. Virtanen, Y. Virtanen ja Vuorenpää (122 miestä).
21. Seuraavat nimet (7 miestä) eivät olleet mainittuja prikaatin ja pataljoonien päiväkäskyissä ja/tai katoamisilmoituksissa syyskuun alkuun tultaessa: Appola (ollut todennäköisesti sotavankina), Kauppinen (ei mainintoja), Kolsi (katosi Viipurissa, joutui sotavankeuteen), Kontinen (katosi Viipurissa), Lindgren (katosi Viipurissa), Virtala (haavoittui Viipurissa ja katosi) ja E. Virtanen (katosi Viipurissa). Edellä luetellut sotilaat julistettiin kadonneena virallisesti kuolleeksi paitsi Kauppinen, joka palasi sotavankeudesta 22.11.1944 ja Kolsi, joka palasi sotavankeudesta 28.3.1945 (Rukiver). Muut paitsi Kauppinen olivat kirjattuja päämajan luetteloon vihollisen puolelle joutuneista (SArk. T 26073/48). Kauppisesta ei myöskään löydy mainintoja em. muistakaan katoamisasiakirjoista.
22. Sotavankeuteen Viipurin taisteluissa 20. Prikaatista joutuivat ja vankeudesta palasivat Antervo, Arponen, Autio, Eränen, Haavasniemi, Harju, Holmberg, Holmström, Huomo, Hurmalainen, Hynninen, Häkkinen, Itkonen, Kaden, A. Karjalainen, V. Karjalainen, Kauppinen, Kekkonen, Koivisto, Kolehmainen, Kolsi, Kopra, Laaksonen, J. Lahtinen, T. Lahtinen, Laine, Leikanoja, Lehtihaara, Loivamäki, Mielonen, Miettinen, Mäkinen, V. Nurmi, Nurmisto, Nyman, Paunonen, Rannikko, Rautiainen, Rentola, Rilasmaa, Romu, O. Salonen, Tammela, Tuominen, Vanhanen, Vesikko, Vihonen ja Y. Virtanen (48 miestä) vankeudessa kuolivat Harjula, Iltanen, V. Lehtinen, Linnonen, Nurmi, Outinen, Pasuri, Peltonen, Reiman, U. Salonen, Seppänen ja Viitala (12 miestä); Katajainen, Kemiläinen ja Puranen ammuttiin vangittaessa (3 miestä). Vangittaessa ammuttujen joukkoon ei ole tässä tutkimuksessa laskettu Naistensairaalan JSP:n henkilökuntaa (lääkäri Salonen ja lääkintävääpeli Varjola) eikä ”vajaata kymmentä”, ilmeisesti seitsemää, jotka eivät palanneet koskaan vihollisen puolelta, eivätkä olleet myöskään joutuneet vankeuteen. JSP:llä ollut vaikeasti haavoittunut Kalervo Viitala on ilmoitettu kadonneeksi vankeudessa (SArk, Nikkilä 2, Pl.M 2 ja 7).
23. Viipurin taisteluissa 20.päivä kesäkuuta 20.Prikaatista katosivat vastaiskussa Aumanen, Hautamäki, Hehko, Hemmilä, Heinonen, Häkkänen, Kirma, Koski, P. Koskinen, T. Koskinen, A. Laakso, Laankoski, Lopperi, Lähdekorpi, Mahrberg, Malinen, Mannila, Mattilan, Mononen, Myllymäki, Mäkelä, Partanen, M. Salonen, Suutarinen, Viherkoski, P. Virtanen, V. Virtanen ja Vuorenpää (28 miestä); vetäytymistilanteessa Viipurissa katosivat Forsander, Haimakainen, Hakkarainen, Hemanus, Jokinen, L. Järvinen, Kajan, Kähkönen, Lindroos, Paaskunta, Suominen, Suuronen, Tsiikkonen ja Törttö (14 miestä); muussa taistelutilanteessa Viipurissa katosivat Appola, Eskolin, Könönen, Liimatainen, Siitonen, Tupala, Virtala ja E. Virtanen, sekä Naistensairaalan JSP:llä kadonneet O. Salonen ja Varjola (10 miestä).
24. Viipurin taisteluissa 20.päivä kesäkuuta 20. Prikaatista kaatuivat Damberg, Hirviaho, Hirvo, Huhtasalo, Jaskari, Y. Järvinen, Karmakka, Keskinen, Kilpiä, Kivistö, Kleemola, T. Koponen, V. Koponen, Aarne Koskinen, Arvo Koskinen, Lehtosaari, Lihavainen, Läike, Miettunen, Mäensivu, Niemi, Niiranen, Oksala, Rainevaara, Sundqvist ja Tikkanen; ilmapommituksissa kaatuivat E. Lehtinen, Leino, Penttilä, Reinikainen ja Turpeinen. Erillisestä Panssarikomppaniasta kaatuivat Viipurissa 20.6.1944 Sippel ja Sorvisto (33 miestä).
25. Sotasairaaloissa menehtyivät Viipurissa haavoituttuaan Ketonen (haavoittui 21.päivä), Kurimo, V. Laakso ja Pääkkönen (4 miestä).
26. Viipurin taisteluissa 21.päivä kesäkuuta III/20.Prikatin sotilaista kaatuivat taistelussa Damberg, Hirviaho, Jaskari, Y. Järvinen, Ketonen, Lehtosaari, Oksala (22.6? K-kortti) ja E. Virtanen (20.6? Pm). Pataljoonasta katosivat taistelussa Kontinen, Kotolahti (20.6? 20.Pr.E), Liimatainen (20.6? 20.Pr.E), Lindgren (20.6? Pm), Outinen (20.6? s-henk ja 15.KEK ), Seppänen (20.6? 20.Pr.E), Siitonen ja Tupala (20.6? 20.Pr.E). Kadonneet julistettiin myöhemmin ”kadonneena virallisesti kuolleiksi”.
27. V. Karjalaisen ja Tsiikkosen kantakortit puuttuvat. Molemmista on 15.KEK täyttänyt kadonneiden kortit. Tsiikkosesta on lisäksi jäljellä IV/20.Pr:n täyttämä katoamislomake.
28. ”Kadonnut Viipurissa, oletettavasti joutunut vangiksi”: Kontinen, Kotolahti, Kärpänen (katosi Viipurin-Talin tiellä), Lindgren ja Suoanttila (LKA 1, 20.Pr.E 5.8.44). Kontinen ja Lindgren eivät olleet em. etsintäkuulutettujen ja mahdollisesti vangiksi joutuneiden listalla (ks. myös viite 17). Kontisen huhuttiin puhuneen Neuvostoliiton radiossa (Pl.M 2).Lindgrenin osalta ei löydy käytössä olleista asiakirjoista minkäänlaista mainintaa itse katoamistilanteesta tai oletusta vangiksijoutumisesta. Vrt. viite 21.
29. Yhdistelmä Lääkintäkeskusarkistoon 1.7.–12.7.1944 välisenä aikana saapuneista katoamisilmoituksista, asiakirja N:o 595/215 sal/4.8.1944. SArk. LKA Fa 34, (LKA 1).
30. 13. Kaatuneiden evakuoimiskeskus (13.KEK) toimi Luumäellä 18.6.1944 alkaen ja siirrettiin heinäkuun alussa Rauhaan, jossa toimi sodan loppuun. 15. Kaatuneiden evakuoimiskeskus (15.KEK) siirrettiin Luumäelle 3.7.1944, jossa toimi sodan loppuun.
31. Jaskarin, E. Lehtisen, Lehtosaaren, Oksalan ja Pääkkösen ruumiit onnistuttiin evakuoimaan taistelukentältä. Hirvo, Keskinen ja Kilpiä haudattiin 20.6.1944 Viipurin sankarihautausmaahan. Reinikainen haudattiin 20.6.1944 kenttähautaan Tienhaarassa.
32. Hautamäki, Läike ja Sundqvist jätettiin vaikeasti haavoittuneena taistelukentälle. Kleemolan, A. Virtasen ja E. Virtasen nähtiin jäävän haavoittuneena taistelukentälle. Viitala jäi haavoittuneena Naisensairaalan JSP:lle. Appola, Hehko, Koski, Lähdekorpi, L. Nurmi, Peltonen, Seppänen ja Tupala jäivät haavoittuneina todennäköisesti sotavangeiksi. Appola myös on ollut todennäköisesti sotavankina Neuvostoliitossa 1955 (Pl.M 9) ja Seppänen on ollut mahdollisesti vankileirillä jalka katkenneena vuonna 1945 (Pl.M 6). Katajainen ammuttiin haavoittuneena vangittaessa.
33. Katoamisilmoitus numero (8/LKA 1): sotamies/I/20.Pr. katosi 20.6.1944 Viipurissa pataljoonan vastaiskussa. Katoamisilmoitus numero (441/LKA 1), korpraali/I/20.Pr. katosi Viipurissa 20.6.1944 vastaiskua tehdessä. Katoamisilmoitus numero (448/LKA 1): korpraali/14./20.Pr. katosi Viipurissa 20.6.1944 vetäydyttäessä uusiin asemiin. Katoamisilmoitus numero (899/LKA 1): sotamies/I/20.Pr. katosi Viipurissa 20.6.1944 pataljoonan tehdessä vastaiskun. Katoamisilmoitus numero (986/LKA 1): korpraali/1./20.Pr. katosi 20.6.1944 Viipurissa vastaiskua suorittaessa. Katoamisilmoitus numero (x/LKA 3): korpraali/III/20.Pr. katosi Viipurin–Talin tiellä. Kolme miestä ajoi hevosella mainitulla tiellä. Luultavasti tuli kranaatti tai pommi. Kolmas mies, korpraali Montonen on sairaalassa mutta ei muista mitään. Muuta tietoa ei ole, sillä ainoa näkijä on korpraali Montonen. Ks. myös Kärpänen Paavo.
34. Kirjan ensimmäisen painoksessa miehiä kerrottiin olleen neljä. Tämän kirjan julkaisemisen jälkeen on osoitettu, että sotamies Paavo Kärpänen ei jäänyt sotavangiksi, hän kuoli Talin tiellä. Hänen tietonsa on tässä toisessa painoksessa liitetty kohtaan Viipurissa menehtyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Kalle J. Miettinen ei usko pätkääkään Suomen Sotahistoriallisen laitoksen sepustuksiin !Oma isäni oli siellä ja sieltä tultiin pää kolmantena jalkana kauhian pakokauhun vallassa ! Kemppiä on turha vesittää.Lienee rehellisimpiä sotapäiväkirjoja ! Kun upseerit tutkii omia mokia ja omaa pakokauhua vuosikauset,kyllä he osaavat värkätä ja kerätä mieleistään ”törjyntavoittoa”! Kiireesti Sotahistorian laitos pois upseerien käsistä !!!
Ilmoita asiaton viesti
Kaatuneiden ja kadonneiden matrikkeli
Matrikkelissa on esitetty Viipurissa 20. ja 21.6.1944 kaatuneiden tai kadonneiden 20. Prikaatin sotilaiden tiedot. 21.6. on mukana johtuen kirjaamiskäytännöstä: epäselvän tilanteen vuoksi kadonneita kirjautui myös tälle päivälle ja prikaati käsitteli niitä kokonaisuutena. Matrikkelissa on 156 aselevon alkaessa kadoksissa ollutta tai kuolleeksi todettua 20. Prikaatin sotilasta. [35]
ANTERVO, KAUKO 7.4.1923 Sauvo, korpraali 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, kuolinilmoitus lähetetty 12.7.44 Salo skp (15.KEK 12.7.44).[36] Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44).[37] Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä (15.KEK 12.7.44, LKA 1 ja Pm).[38] Antervon kuulustelukertomus Hangossa marraskuussa 44: jäi mottiin ja oli pakotettu jäämään vangiksi. Vankileirit Perkjärvi, Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets[39] (Rukiver). Katosi Vii vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 3).[40]
APPOLA, ENSIO 28.5.1916 Asikkala, alikersantti 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii pataljoonan tehdessä vastaiskun (15.KEK 19.7.44 ja LKA 2).[41] Kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 19.7.44). Haavoituttuaan katosi (Pl.M 2).[42] Ollut todennäköisesti sotavankina Neuvostoliitossa vuonna 55 (Pl.M 9).[43] Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Asikkala (SArk).[44]
ARPONEN, TOIVO 19.10.1910, Joutseno, sotamies 14./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Suur-Sai skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 1, Pm ja PL.M 3). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets (Rukiver).
AUMANEN, LAURI JAAKKO 22.7.1921 Karstula, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun, kuolinilmoitus Sisä-Suo skp (s-henk 15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44).[45] Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi vastaiskua tehdessä (LKA 1 ja Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 19.6.1948 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Karstula (SArk).
AUTIO, KALLE 19.5.1922 Jyväskylän mlk, sotamies 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.1945 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. ilmoitus 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1 ja Pm).
”Kolmikko (Väinö Häkkinen, Seppo Kemiläinen ja Kalle Autio) pääsi savun suojassa pihalla olevien halkopinojen väliin. He piileskelivät siellä koko seuraavan päivän ja yön… Häkkinen joutui kiinni ensimmäiseksi… Seuraavana löytyi Autio… Kolmas oli Kemiläinen, joka ammuttiin halkopinojen väliin” (Lappalainen 1991, s. 251-252).
Vankileirit Vii, Pietari-Paavalin linnoituksen vankila Leningradissa, Duma, Spalernaja, Pietari-Paavalin linnoituksen vankila ja Tšerepovets.
DAMBERG, PAAVO KALERVO 30.3.1918 Kouvola, alikersantti 9./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui Vii 21.6.44, saanut täysosuman, ruumis luultavasti lähetetty taaksepäin (s-henk III/20.Pr. 22.6.44). Saanut täysosuman, luultavasti lähtiessä taaksepäin (13.KEK 17.7.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 17.7. ja kuolinilmoitus 1.9.44 Lah skp (13.KEK).[46] Ruumiin kohtalosta ei tietoa (s-henk 13.KEK 1.8.44 ja Lah skp. 23.9.44). Sai täysosuman Vii (Nurminen 2006). Kaatui Vii 21.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Anjalankoski (SArk).
ERÄNEN, HEIKKI ANTERO 26.9.1923 Helsinki, vänrikki 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Kadonnut sotatoimissa Viipurissa 20.6.44. Ei silminnäkijöitä. Varmuutta ei ole siitä, onko joutunut vangiksi, kaatunut tai haavoittuneena jäänyt vihollisen puolelle, koska koko joukkue joutui kadoksiin” (s-henk, yks.pääll. lausunto 2.10.44). Katosi 20.6.44 vetäydyttäessä (LKA 1 ja Pm). Vankileirit Volosovo, josta vietiin 20.07.44 Leningradiin, Siestarjoki, Mjasnikovin sotasairaala Leningrad, Hatsinan sotavankisairaala, Volosovo ja Tšerepovets (Rukiver, Nikkilä 3). Ks. myös Nurmisto Eero.
ESKOLIN, TAUNO KALERVO 12.3.1922 Pertteli, sotamies 15./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Joutui vihollisen partion yllättämäksi (Pl.M 2). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä (LKA 1 ja Pm). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44 ja hautauskunta Pertteli (SArk).
FORSANDER, NIILO OSKARI 1.12.1924 Asikkala, sotamies 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 16./20.Pr. 30.6.44 ja 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii 20.6.44 puolustustaistelussa (s-henk 16./20.Pr. 30.6.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44 ja K-kortti). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä (Pm). Katosi saaresta merellä vetäytyessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 19.7.1946 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Asikkala (SArk).
HAAVASNIEMI, TUURE EDVARDT 18.4.1922 Pertteli, alikersantti 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1 ja Pm). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.
HAIMAKAINEN, JOHANNES 26.12.1923 Suistamo, sotamies 14./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Joutui todennäköisesti vihollisen käsiin (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 20.12.46 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).
HAKKARAINEN, ERKKI JOHANNES 12.11.1923 Säyneinen, sotamies 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja Pl.M 12.3.48).[47] Kuolinilmoitus P-Sav skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1 ja Pm). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi oikeuden päätöksellä 2.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Juankoski (SArk).
HARJU, ARVO 20.8.1924 Kanneljärvi, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutui vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.
HARJULA, UUNO EINAR/EINARI 18.3.1909 Joutsa, kersantti 4./20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Rukiver). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk I/20.Pr. 5.7.44 ja 15.KEK 10.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44. Kadonnut Viipurissa patterin tehdessä vastaiskun (LKA 1). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr. päiväkäsky 22.7.44).[48] Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutuneen vangiksi (I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Joutsalaiset: mahdollisesti nähty viimeksi elävänä vaikeasti haavoittuneena puistonpenkillä (Nurminen 2006). Radiossa sanottu olevan vankina Venäjällä (Pl.M 2 ja 6).[49] Julistettu kuolleeksi 21.8.59 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995).
4/20.Pr:n vääpelin ylikersantti Ville Mattilan kertomus 10.7.44 Harjulan katoamisesta: ”Kersantti U.E. Harjula katosi Viipurissa 20.6.44. Osaston tehdessä vastaiskun Patterinmäelle lähti kersantti U. Harjula yksin etumaastoon ottamaan selvää ja yhteyttä edessä mahdollisesti oleviin joukkoihin. Täältä hän ei enää kuitenkaan palannut. Käsitykseni on, että hän joko kaatui jääden taistelukentälle tai joutui vihollisen vangiksi.” (Harjulan s-henk).
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Joutsa (SArk).
HAUTAMÄKI, PAAVO MATIAS 1.5.1923 Ylistaro, panssarijääkäri III/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii Ristimäessä 20.6.44, jäänyt vaikeasti haavoittuneena vihollisen vangiksi (s-henk 13.KEK 25.8.44). Jäänyt vaikeasti haavoittuneena vihollisen puolelle (LKA 1). Kaatuneena poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44).[50] Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii Ristimäki 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja 25.8.44 E-Poh L skp (13.KEK). Katosi Vii 20.6.44 (Pm ja S-passi). Jäänyt haavoittuneena paareilla vihollisen alueelle (Pl.M 7).[51] Julistettu kuolleeksi 18.10.46 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995). Jätettiin vaikeasti haavoittuneena paareille, ks. Reiman Arvi.
Tarkki 1996, s. 125: ”Alue (Ristimäki) oli kiivaan tulituksen alla, harhaluoteja lensi runsaasti. Alikersantti Matti Seppäsen ryhmästä, joka oli edennyt pisimmälle, kaatui kaksi ja haavoittui kaksi, heistä sotamies Hautamäki vaikeasti. Hänet yritettiin kantaa, mutta se ei onnistunut. Hänet jouduttiin jättämään.”
Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Ristimäki, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Ylistaro (SArk).
HEHKO, PAAVALI JOHANNES 24.1.1911 Halikko, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 (s-henk I/20.Pr. 4.7.44). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäänyt haavoittuneena Vii hautausmaalle (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 9.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Halikko (SArk).
HEINONEN, MATTI MIKAEL 25.3.1923 Pirkkala, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Kadonnut Vii vastaiskua tehtäessä (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti, Pm ja Pl.M 2). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Tampere (SArk).
HEMANUS, ARVO OLAVI 25.7.1922 Halikko, sotamies IV/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 uusiin asemiin vetäytyessä (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 12.7.44. Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi uusiin asemiin vetäytyessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 16.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Pertteli (SArk).
HEMMILÄ, KAARLO EBERHART 14.11.1922 Hollola, sotamies 4./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 5.7.44 ja LKA 1). Jäänyt kaatuneena taistelukentälle tai joutunut vihollisen vangiksi (s-henk 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 12.7.44. Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Julistettu kuolleeksi 16.2.48 (K-kortti).
4./20.Pr:n vääpelin, ylikersantti Ville Mattilan selostus 10.7.44 Hemmilän katoamisesta: Sotamies Kaarlo E. Hemmilä katosi Vii 20.6.44. Osasto, johon Hemmilä kuului, suoritti vastaiskun Patterinmäelle. Viimeksi hänet oli nähty Naistensairaalan maastossa kahden saman joukkueen miehen (Koiviston ja Mäkelän) kanssa vetäytymässä taaksepäin osaston viimeisten miesten kanssa. Ottaen huomioon, että Linnansilta oli jo ennen tätä katkaistu, joka oli ainoa vetäytymistie Viipurista, on hän joko kaatuneena jäänyt taistelukentälle tai joutunut vihollisen vangiksi” (Hemmilän s-henk).
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).
HIRVIAHO, HEIKKI MATIAS 6.12.1923 Virrat, sotamies 9./20 Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 21.6.44, kuula rinnan läpi (s-henk III/20.Pr. 21.6.44). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Virrat (SArk).
HIRVO, OLAVI ENSIO 15.5.1923 Viljakkala, sotamies 1./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Ruumis jäi Vii, haava päähän, todennäköisesti sirpale kranaatista, haudattu Vii sankarihautaan, jäämistö jäi Vii (s-henk I/20.Pr. 24.6.44 ja 13.KEK 7.7.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 26.8.44 E-Sat skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44).[52] Valtion vakuutusneuvoston päätös kuolemasta 23.10.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Viljakkala (SArk).
HOLMBERG, PAAVO KUSTAA 23.1.1922 Perniö, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 12.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Holmberg katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44). Ks. myös Nurmisto Eero.
HOLMSTRÖM, REINO JOHANNES 13.1.1922 Helsinki, sotamies 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 siirryttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).
”… lähtivät juoksemaan Käremäen puutaloalueelle. Talot olivat tulessa. Katujen kulmissa oli vihollisen konepistoolimiehiä. Kaverusten (Holmström ja Yrjö Kekkonen) joukkoon liittyi vielä kolmas mies. He pääsivät savun turvin jonkin talon pihaan syreenipensaiden suojaan… He sopivat kuiskutellen, että nyt olisi sopiva hetki antautua. Kolmikko tuli esiin pensaasta. Venäläiset yllättyivät täysin, mutta toimivat ripeästi… Aseet, henkilökohtainen omaisuus ja jopa housunkannattimet otettiin pois…” (Lappalainen, s. 254-255).
HUHTASALO, SAKARI VALDEMAR 28.2.1923 Kankaanpää, sotamies 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 (s-henk IV/20.Pr. 7.7.44 ja 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 13.7.44 E-Sat skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vii 20.6.44 (Pm). Katosi vihollisen yllättäessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 16.2.48 (K-kortti).
IV/20.Pr:n panssarintorjuntaosaston johtaja, vänrikki Kyttälän kertomus 12.9.44 Huhtasalon katoamisesta: “Täydellistä varmuutta sotamies Sakari Huhtasalon kohtalosta ei voi sanoa, mutta tietojen perusteella, joita korpraali Häyrisen ryhmän miehet ovat antaneet, on todennäköistä, että hän on jäänyt vangiksi tai kaatunut 20.6.44 Viipurissa.” [53]
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lavia (SArk).
HUOMO, PAULI KALEVI 25.11.1923 Valkeala, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus P-Kym skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Volosovo ja Tšerepovets.
HURMALAINEN, TOIVO EELIS 27.6.1922 Viipuri, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). ”Hurmalainen katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Pero, Perkjärvi, Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.
HYNNINEN, HOLGER VALFRID 24.11.1921 Varkaus, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44).Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Vii sairaala, Volosovo, Hatsinan sotavankisairaala ja Tšerepovets.
HÄKKINEN, VÄINÖ IIVARI 19.8.1922 Viipuri, korpraali 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Perkjärven sairaala, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa, Volosovo ja Tšerepovets. Ks. myös Autio Kalle.
HÄKKÄNEN, LAURI JOHANNES 24.6.1909 Hartola, sotamies I Krh.J/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 5.7.44 ja 15.KEK 10.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44 (15.KEK 10.7.44). Katosi Viipurissa (LKA 1). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44, oletetaan joutuneen vangiksi (Pm). Katosi Vii taistelussa (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 23.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Pertunmaa (SArk).
ILTANEN, ANTTI ERKKI 29.1.1922 Karjalohja, sotamies 13./20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Rukiver). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Lähettänyt terveisiä 2.7.44 radiossa (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 26.1.57 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995).
Sotavankeudesta 22.11.44 palannut Yrjö Virtanen kertoo Hangon vastaanottoleirillä Iltasen katoamisesta: 20.6.44 Viipurissa joutuivat samalla kertaa he kolme miestä (Virtanen, Volmar Lehtinen ja Antti Iltanen) vangiksi, kun he olivat jääneet taistelussa venäläisten selustaan ja yrittäessään sieltä pois.
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Karjalohja (SArk).
ITKONEN, SULO 14.11.1923 Suonenjoki, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi 20.6.44 Vii vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Vankileirit Volosovo, Borovitšija Tšerepovets.
JASKARI, LAURI JOHANNES 11.2.1923 Isokyrö, sotamies 11./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 21.6.44, ruumis evakuoitu Isokyrön sk. (s-henk 13.KEK 29.7.1994). Kaatunut Vii 21.6.44 esikaupungissa (K-kortti ja S-passi). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Isokyrö (SArk).
JOKINEN, ARVO EMIL 24.7.1924 Asikkala, korpraali 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutunut vihollisen vangiksi Vii puolustustaistelussa 20.6.44 (s-henk 16./20.Pr. 30.6.44). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus P-Sav skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Todennäköisesti jäi vangiksi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 23.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Asikkala (SArk).
JÄRVINEN, LAURI ARMAS 30.7.1922 Jämsä, sotamies IV Krh.J./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Hel skp 13.7.44, ilmoitus peruutettu 11.8.44 (15.KEK KD N:o 617/III/20). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 1.3.48 (K-kortti).
Sotamies Kauppinen ja Järvinen katosivat Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä heidän kohtalostaan ole sen tarkempaa selvyyttä, ovatko he joutuneet vangiksi tai kaatuneet (Järvisen s-henk, kertomus Hel skp. 30.8.44). Viljo Myllyniemi: “Tuliasemasta irrottautuessamme saimme määräyksen vetäytyä kohti Linnansiltaa. Lauri Järvinen otti putken ja minä otin jalustan. Näin me kuljimme puhetäisyydellä toisistamme, kunnes minulle tuli vaikeuksia kantamusteni kanssa ja sanoin Laurille, että mene vaan eteenpäin, kyllä minä sitten juoksen sinut kiinni. Kävi voimakas räjähdys enkä virottuani heti tajunnut tilannetta kunnes muistin Laurin olleen juuri sillä paikalla missä nyt oli suuri kuoppa. Katseltuani ympärilleni näin Naistensairaalan edessä olevan JSP:n hiekkasäkeillä suojatun edustan. Näin siellä liikettä ja mieleeni tuli, että Lauri meni sinne” (Kirma 2004).
Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).
JÄRVINEN, YRJÖ OLAVI 15.9.1923 Heinola, sotamies III/20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii 21.6.44, ilmoitettiin ensin kadonneeksi, mutta sitten eräs toverinsa sanoi nähneensä kaatuneena tuoden tuntolevyn puolikkaan. Todennäköisesti jäänyt kentälle (s-henk III/20.Pr. 20.6.44 ja 15.KEK 10.7.44). Katosi Vii 21.6.44, nähty haavoittuvan (s-henk 15.KEK 10.7.44 ja 13.KEK 29.7.44). Kuolinilmoitus 10.7.44 Lah skp. Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Heinolan mlk (SArk).
KADEN, YRJÖ 5.2.1913 Asikkala, korpraali 3./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan vastaiskussa (15.KEK ja LKA 1, kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm).
Tarkki 1996, s.167: ”Osastostani (ylikersantti Kauko Tommilan puolijoukkue 3./20.Pr:sta) eksyi vain kaksi. He piiloutuivat jonnekin kellarin sokkeloihin ja antautuivat seuraavana päivän. Toinen oli Yrjö Kaden. Venäläinen piti vankiaan maalitaulunaan ja haavoitti Kadenia ampumalla häntä pistoolilla kaulaan. Joku isompi upseeri ehti apuun ja sitoi haavan. Molemmat tulivat vaihdossa takaisin.”
Vankileirit Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa, Volosovo ja Tšerepovets (Rukiver).
KAUPPINEN, EINARI RIKHARD 11.6.1922 Viipuri, sotamies 4./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa, Hatsinan sotavankisairaala ja Volosovo Tšerepovets. Ks. myös Järvinen Lauri.
KAJAN, VILJO JOHANNES 6.8.1923 Kuopion mlk, sotamies 15./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 P-Sav skp. Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Kuolinaika 20.6.44 (Pl.M 5.4.48). Katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 20.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 20,6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kuopio (SArk).
KARJALAINEN, AARNO ARMAS 7.11.1924 Kivennapa, sotamies 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vi 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vii 20.6.44 Katosi (Pm). Jäi vangiksi 23.6.44 Vii (RNi). Vankileirit NKVD:n vankila Leningradissa ja Tšerepovets.
KARJALAINEN, VALTTER 31.1.1923 Valkjärvi, korpraali 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Vii 20.6.44 Katosi (Pm). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.
KARMAKKA, PAULI 14.7.1923 Vahviala, alikersantti 4./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Talikkala, kuolinkunta Vii mlk, hautauskunta Luumäki (SArk).
KATAJAINEN, VEIKKO EEMIL 8.1.1914 Orimattila, sotamies 15./20.Pr.
Ammuttiin vangittaessa (Rukiver). Kuollut sotavankeudessa (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (s-henk III/20.Pr. 7.7.44 ja 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Uud skp 13.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vii 20.6.44 Katosi (Pm). Kuollut 20.6.44 vangittaessa (Malmi 1995).
15./20.Pr:n komppanian päällikön lausunnossaan 9.8.44 Katajaisen katoamisesta: “Sotamies Katajainen katosi Viipurin taistelussa 20.6.44. Eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi ja josta ei ole sen jälkeen ole voitu saada minkäänlaista varmaa tietoa” (s-henk).
Sotavankeudesta 25.12.44 palanneet Heikki Eränen, Toivo Lahtinen, Matti Kopra, Yrjö Miettinen ja Toivo Nyman kertovat: Katajainen ammuttiin haavoittuneena kirjaston edessä (Nikkilä 2). Sotavankeudesta 22.11.44 palannut Niilo Leikanoja kertoo: Katajainen oli haavoittunut käteen ja reiteen, venäläiset ampuivat heti vangiksi joutumisen jälkeen (Nikkilä 2).
”Eränen (vänrikki Heikki Eränen 15./21.Pr:n joukkueenjohtaja) tuli ensimmäisenä taluttaen vaikeasti haavoittunutta sotamies Veikko Katajaista. Käytävän suulta rävähti pari lyhyttä konepistoolisarjaa. Katajainen vaipui lattialle. Kaikkien ovien edessä oli illalla suomalaisen sotilaan ruumis. Saattaa olla, että tässä vaiheessa oli sattunut muutama ’vahingonlaukaus” (Lappalainen 1991, s. 249).
”Naistensairaalan jääneistä ei ole myöhemmin mitään kuulunut. Kukaan ei palannut vankien vaihdon yhteydessä. … Itse kävelemään kykenemättömät lienevät saaneen saman kohtalon kuin jalkaan haavoittunut Katajainen, joka ammuttiin” (Tarkki 1996, s. 91).
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6,44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Orimattila (SArk).
KEKKONEN, YRJÖ AULIS 29.11.1924 Asikkala, oppilas 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 13.7.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Volosovo ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 11.07.44. Ks. myös Holmström Reino.
KEMILÄINEN, SEPPO ANTERO 11.4.1922 Kuopio, alikersantti 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Ammuttiin vangittaessa (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 2). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti).
Autio Kalle kertoo: Kemiläinen ammuttiin vangittaessa 21.6.44. Asiasta tietää myös Häkkinen Väinö; Häkkinen Väinö: jäivät mottiin, kolme miestä Vii, jolloin oli pakko antautua. Ei tiedä varmuudella kaatuiko Kemiläinen pidätettäessä (Rukiver s. 29). Ks. myös Autio Kalle.
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6,44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Helsinki (SArk).
KESKINEN, VILJO SAKARI 6.8.1923 Hämeenkyrö, korpraali 1./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 20.6.44, luoti lävisti, lähempiä tietoja ei ole tapauksesta, haudattu Vii sankanhautaan, jäämistö jäi Vii (s-henk 13.KEK 29. 8.44). Kaatunut Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 26.8.44 E-Sat skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr. 28.6.44). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Hämeenkyrö (SArk).
KETONEN, TOIVO SALOMON 20.6.1920 Orimattila, sotamies 10./20.Pr.
Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (SArk). Kaatunut taistelukentälle Vii 21.6.44, ruumis evakuoitu kaatuneiden kokoamispaikalle, kranaatti päähän (s-henk III/20.Pr. 21.6.44). Haavoittumiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, kuolinpaikka 43.Sotasairaala (43.SotaS), hautauskunta Orimattila (SArk).[54]
KILPIÄ, ILMARI 8.11.1918 Joutseno, korpraali 2./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii 20.6.44, haudattu Vii sankarihautaan (s-henk 13.KEK 29.8.44). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44). Kaatunut Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.8.44 Suur-Sai skp (13.KEK). Kaatui Vii 20.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Joutseno (SArk).
KIRMA, VILJO VÄINÖ KAARLO 24.3.1897 Sammatti, majuri IV/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk IV/20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus P-Uud skp 12.7.44. Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi (Pl.M 2 ja 7).
Majuri Kirman katoamisen liittyvissä kuulusteluissa 10.10.44 ylikersantti Mikkola, 16./20.Pr:n puolijoukkueenjohtaja kertoi seuraavaa: ”… jonkun ajan kuljettuaan oli ylikersantti Mikkola nähnyt joukon ryssiä lähestyvän rautatien suunnassa ja ilmoittanut tästä komentajalle. Tämä oli niitä kumminkin epäillyt omiksi, mutta kuultavan annettua hänelle kiikarin oli majuri Kirma myös todennut ne ryssiksi. Molemmat olivat lähteneet pyrkimään etuvasemmalle rantaa kohti, jolloin Patterinmäelle jääneistä suurin osa tavoitti heidät. Koko osasto, johon myös majuri Kirma liittyi, lähti pyrkimään kohti Linnansiltaa ja aina katujen risteyksissä näkyi vihollisosastoja sekä hyökkäysvaunuja. Jotkut pojista ehdottivat jo majuri Kirmalle antautumista tai piiloutumista taloihin, mutta hän kielsi sellaiset puheet jyrkästi. Eräällä puistokadulla, nähtävästi Tuomiokirkon luona, oli kuultava viimeksi nähnyt Kirman, joka oli matkalla Linnansiltaa kohden. Tämän jälkeen oli kuultava lähtenyt rantaa kohden hakeakseen veneitä. Kuultava kertoi Kirman ainakin siinä vaiheessa vielä olleen haavoittumaton” (Kirman s-henk).
Kirma katosi Punaisenlähteen torilla. ”Jotkut olivat nähneet Kirman liikkuneen kadulla ja tulittaneen pistoolilla vastaan tulevaa moottoripyöräpartiota. Tällöin sivuvaunussa ollut venäläinen oli konepistoolillaan surmannut Kirman. Moskovan Tiltu kuulutti radiossa, että ’majuri Kirma on tehty vaarattomaksi”(Tarkki 1996, s.169–171). Tarkki toteaa johtopäätöksessään Kirman jääneen taistelukentälle, Viipurin kadulle.[55]
Sodan jälkeen Martti Koivisto kertoi yöpyneensä Kirman ja joidenkuiden muiden kanssa jonkin rakennuksen kellarissa. Kirma oli aamulla ennen vangiksi joutumistaan ampunut pistoolinsa tyhjäksi ja nostanut sitten kätensä ylös, jolloin hänet oli ammuttu (Lappalainen 1991, s. 218). Olavi Pajari Kullervo Hakaman artikkelissa ”Kirma lähti viemään sanaa yksiköilleen”, Orimattilan Sanomat 13/2005: “Siinä me olimme Linnansillan lähellä, kun Kirma tuli paikalle… Kirma lähti pikakiväärimiehen kanssa… Kirmalla itsellään oli vain pistooli. Niin kaksikko lähti pelastamaan kadoksissa olleita yksiköitä. Vaisto sano jo silloin, että Villelle käy huonosti. Viipurin kaduilla oli jo venäläisiä sotilaita, joten siellä piti olla tarkkana. Kauan ei kaksikko ehtinyt nyt kulkea Linnankatua, kun kuului konepistoolin sarja. Meitä oli useampia miehiä kuulemassa ja arvattiin, että Ville meni. Kävin katsomassa, näin Villen ammuttuna kadulla.”
Katoamisaika 20.6,44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Orimattila (SArk).
KIVISTÖ, AIMO ILMARI 2.12.1923, Nastola, korpraali I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 11.7.44). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44). Katosi Vii 20.6.44 (s-henk 15.KEK 11.7.44, Hel skp. 7.8.44 ja K-kortti). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 23.8.46 (K-kortti).
Tarkki 1996, s. 181: Jääkärijoukkueen Kivelän (po. Kivistön) kuolemasta kertoo sotamies Lehtinen, joka toimi kapteeni Malisen henkilökohtaisena lähettinä seuraavaa: ”Ratavallien ylittäminen oli vaarallista. Tultuamme alas (Ristimäestä) kavereita laukkasi edessämme henkensä edestä. Luulimme niitä jo vanjoiksi, mutta omia ne olikin. Tulimme ratapihan penkereeseen kovalla vauhdilla. Vanjalla oli konekivääri 300-400 m:n päässä ja se lauloi täyttä päätä. Mäkelä sanoi, että kyllä se kohta vyötä vaihtaa, silloin yli. Vanjat huusi uraata, Kivelä hermostui ja lähti ylittämään. Puolessa välissä sai osuman ja retkahti kiskojen väliin mitään sanomatta. Oli siellä jo muitakin hiljaisia poikia. Tulihan se vyön vaihto. Ja varmaan sain oman 100 m:n ennätyksen. Siinä ne pörräsi maataistelukonneetkin…”
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Helsinki (SArk).
KLEEMOLA, EINARI VALFRID 17.7.1923 Vähäkyrö, sotamies 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 21.6.44, nähtiin haavoittuvan ja todennäköisesti jäi vihollisen puolelle (s-henk 15.KEK 10.7.44). Todennäköisesti jäi haavoittuneena kentälle (LKA 1). Kuolinilmoitus E-Poh skp 10.7.44. Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 21.6.44 (K-kortti). Katosi, jäi todennäköisesti vihollisen puolelle (Pl.M 7). Julistettu kuolleeksi 15.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Vähäkyrö (SArk).
KOIVISTO, MARTTI JALMARI 9.10.1918 Hollola, sotamies 4./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vastaiskussa (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). ”… joko kaatuneena jäänyt taistelukentälle tai joutunut vihollisen vangiksi” (Koiviston s-henk, ks. myös Hemmilä). Jäi vangiksi 26.6.44 Vii (RNi). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).
KOLEHMAINEN, KAUKO 25.12.1923 Jäppilä, sotamies Krh.K/20.Pr.
Palannut sotavankeudesta kesäkuun lopulla 44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Pappilanniemessä. Kolehmainen ilmoittautui viranomaisille 24.6.44 (Rukiver).
KOLSI, VÄINÖ 3.2.1921 Vehkalahti, sotamies 2./Kev.Psto 22
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets (Rukiver).
KONTINEN, EINO ILMARI 18.4.1916 Puumala, ylikersantti 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi 21.6.44, lähettänyt huhupuheiden mukaan radiossa terveisiä kotiin (Pl.M 2). Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Ristiina (SArk).
KOPONEN, TAUNO 28.3.1923 Kuopion mlk, sotamies 2./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui kranaattitulessa, kuoli heti, sattui päähän, ruumis ja jäämistö jäi Vii (s-henk 13.KEK 29.8.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.8.44 P-Sav skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Kaatui Vii taistelussa 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 12.10.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Kuopio (SArk).
KOPONEN, VILJO 5.9.1923 Suistamo, sotamies 14./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui Vii 20.6.44 Pappilanniemessä, ruumis jäänyt kentälle, jäämistö jäi kentälle (s-henk 13.KEK 28.7.44). Kaatui Vii 20.6.44 Pappilanniemessä (14.K:n kadonneiden vihko).[i] Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 28.7.44 Sort skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Kaatunut Vii 20.6.44 (K-kortti).
Tarkki 1996, s. 141:”Ennen irtautumista oli 14.K:n asemiin kohdistunut vihollisen voimakas tuli-isku. Tällöin kaksi miestä kaatui ja viisi haavoittui. Heidät ennätettiin kuljettaa JSP:lle.”
Kalervo Kelaranta kirjoittaa vuonna 2002 Pappilanniemen tapahtumista: ”En tiedä kerronko nyt samoista kaatuneista (em. Tarkki 1996, s.141) mutta omalle kohdalleni sattui näihin aikoihin seuraavaa; Konekivääripesäkkeeni oli Pappilanniemessä lähellä Koivistolle johtavaa tietä, jota pitkin vihollinen oli tullut asemiemme eteen. Yksi vihollisen ampumista ammuksista putosi hyvin lähelle meistä oikealle. Kiirehdin katsomaan, mitä oli tapahtunut. Näky oli masentava. Kaksi miestä makasi kuolleina taisteluhaudan pohjalla, ja kolmas oh pahoin haavoittunut. Hänestä vuoti verta ainakin kasvoista ja käsivarsista, eikä hän ilmeisesti pystynyt näkemään mitään. Kuultuaan minun tulevan paikalle hän kysyi, miten kavereiden on käynyt. En halunnut kertoa, että nämä makasivat kuolleina maassa, vaan sanoin, että he ovat haavoittuneet ja että heidät on jo viety JSP:lle. Kerroin vielä, että kohta hänetkin tullaan hakemaan. Eniten verta näytti tulevan käsivarresta, joten ratkoin puukolla miehen puseron hihan halki ja sidoin haavakohdan. Pian olivat myös ensiapumiehet paikalla ja veivät haavoittuneen pois. Palasin konekiväärilleni, enkä tiedä, saatiinko kaatuneet vietyä pois.
”Kuten alussa mainitsin, en tiedä olivatko kyseiset kaatuneet samat, joista Tarkki mainitsee, mutta jos pitää paikkansa, että vain kaksi kaatui mainitussa Pappilanniemeen kohdistuneessa tuli-iskussa, kyseessä täytyy olla samat miehet. En tuntenut heitä, mutta oletan, että he kuuluivat Pappilanniemessä olleeseen 14. komppaniaan” (Kirma 2004).[ii]
Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Pappilanniemi, kuolinkunta Vii, hautauskunta Suistamo (SArk).
KOPRA, MATTI 29.3.1909 Kirvu, alikersantti 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi vangiksi 20.6.44 Vii (RNi). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Ks. myös Nurmisto Eero.
KOSKI, TYYKO OLAVI 9.9.1923 Lavia, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus E-Sat skp 12.7.44. Katosi Viipurissa 20.6.44 patterin tehdessä vastaiskun (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Haavoittuneena jäänyt vihollisen puolelle (Pl.M 2). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lavia (SArk).
KOSKINEN, AARNE 20.3.1911 Orimattila, kersantti 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kaatunut taistelukentällä Vii Käremäessä 20.6.44, ruumis jäänyt kentälle, yksikön omaisuus kentälle (s-henk IV/20.Pr. 26.6.44 ja 13.KEK 30.7.44). Puutteellisuudet tiedoissa johtuvat tuntolevy- ja kantakortiston joutumisesta vihollisen käsiin (s-henk IV/20.Pr. 26.6.44). Kaatunut Vii Käremäki 20.6.44, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 30.7.44 P-Uud skp (13.KEK). Kaatunut Vii 20.6.44 Käremäessä (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Orimattila (SArk).
KOSKINEN, ARVO 24.10.1913 Lahti, sotamies 13./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 12.7.44. Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautaus/hautauskunta ei tiedossa (SArk).
KOSKINEN, PAAVO MATIAS 10.2.1922 Uskela, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan vastaiskussa (s-henk I/20.Pr. 3.7.44 ja 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 10.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Katosi vastaiskua tehdessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 15.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 22.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 22.6.44, hautauskunta Salo (SArk).[iii]
KOSKINEN, TAPIO 30.11.1920 Kuru, korpraali 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.8.44 Pirkka-H skp (13.KEK). Jäänyt vastaiskussa vihollisen puolelle, kohtalosta ei ole tietoa (s-henk P-Sat skp. 14.7.44 ja LKA 1). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi 20.6.44 taistelussa (K-kortti). Jäänyt vastaiskussa vihollisen puolelle (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 15.3.48 (K-kortti). Jäi kaatuneena taistelukentälle, ks. myös Reiman Arvi. Katoamisaika 20.4.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.4.44, hautauskunta Kuru (SArk).[iv]
KOTOLAHTI, VEIKKO 3.2.1923 Sysmä, korpraali 12./20.Pr.[v]
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Katosi Vii 21.6.44, ei mitään tietoa tarkemmin (s-henk 15.KEK 10.7.44 ja LKA 2). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Kaatunut Vii 21.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii ja hautauskunta Sysmä (SArk).
KURIMO, ARVO AXEL, 2.7.1922 Helsinki, alikersantti IV Krh.J/20.Pr.
Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (SArk). Kuollut haavoihinsa sotasairaalassa 21.6.44 (s-henk Hel skp. 23.6.44). Haavoittumisaika 20.6.44, haavoittumispaikka Pappilanniemi, haavoittumiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, kuolinpaikka 43.Sotasairaala, hautauskunta Helsinki (SArk).[vi]
KÄHKÖNEN, ESKO OLAVI 12.6.1920 Kuopio, sotamies 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus P-Sav skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Oikeuden päätös kuollut, kuolinaika 20.6.44 (s-henk Pl.M 23.4.48). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 22.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kuopio (SArk).
KÄRPÄNEN, PAAVO ANTERO 13.3.1912 Mäntyharju, sotamies III Krh.J/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kadonneena (20.6.) poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Katosi Talin tiellä 20.6.44 (s-henk 15.KEK 11.8.44). Kuolinilmoitus Suur-Sai skp 11.8.44. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi 20.6.44 (K-kortti). Katosi Talin tiellä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 29.8.47 (K-kortti).
”Kolme miestä, mukana Kärpänen, ajoivat hevosella mainitulla tiellä, jolloin tielle tuli kranaatti tai pommi. Yksi heistä korpraali M. Montonen on sairaalassa 4441/410 haavoittuneena, mutta ei muista mitään. Muuta tietoa ei ole” (s-henk 15.KEK 11.8.44 ja LKA 3).
Montonen tervehtyi sodan jälkeen. Hän kertoi Kärpäsen tyttärelle ajaneensa samalla hevosella Viipurin lähellä Talin tiellä, kun miina räjähti alla. Hevonen halkesi kahtia. Tässä räjähdyksessä Kärpänen kuoli.
Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Tali, katoamiskunta Vii mlk, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Mäntyharju (SArk).[vii]
KÖNÖNEN, URHO 7.8.1918 Korpiselkä, kersantti Tyk.K/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, tuhotessaan hyökkäysvaunua jäi muista erilleen neljän vihollisen tulittaessa häntä, todennäköisesti kaatunut (s-henk 15.KEK 8.7.44). Poistetaan prikaatin kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (20.Pr.E 5.7.44). Kuolinilmoitus P-Kar skp (15.KEK 8.7.44). Kadonneena Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Hyökkäysvaunua tuhotessaan jäi erilleen muista (Pl.M 2).
Tyk.K./20.Pr:n joukkueenjohtaja, vänrikki Harry Lehtosen selostus 30.6.44 Könösen katoamisesta: ”20.6. klo 14.30 lähti kersantti Könönen allekirjoittaneen kanssa tuhoamaan Ristimäen lohkolla läpi murtautunutta panssarivaunua, joka oli pysähtynyt hautausmaan takana olevalle aukealle Karjalan valtatien varteen. Olimme kiertäneet onnellisesti vaunua noin 180 astetta ja päässeet lähemmäksi sitä, mutta voidaksemme käyttää käsipatruunoita oli meidän päästävä toisen kerran Karjalan valtatien yli ja nyt lähti Könönen ylittämään katua ja hänen mentyä yritti allekirjoittanut samaa, mutta yritys ei onnistunut koska vaunu oli huomannut edellisen ylityksen ja nyt katkaisi tulellaan tien. Allekirjoittanut joutui heti tämän jälkeen selän taakse päässeen vihollisen jalkaväen kanssa tekemisiin, joten Könönen näin ollen oman onnensa varaan. On luultavaa, että Könönen lähti nyt yksin tuhoamaan ko. panssarivaunua, mutta tällöin ehkä haavoittuen tai kaatuen. On varmaa, että kersantti Könönen ei ilman erittäin painavia syitä jättäydy vihollisen vangiksi, joten on luultavampaa, että hän on saanut sankari kuoleman” (Könösen s-henk).
Tarkki 1996 s. 174:”Rosuvoin kulppien[viii] kohdalla oli tuhottu venäläinen tankki ja sitä ennen kaatunut suomalainen kersantti, joka nähtävästi oli tuhonnut tämän tankin. Voidaan varmuudella todeta, että kaatunut oli Tykkikomppanian kersantti U. Könönen.”
Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Ristimäki, katoamiskunta Vii mlk, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sonkajärvi (SArk).
LAAKSO, AARNE GEORGIUS 12.3.1915 Sysmä, vääpeli I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk I/20.Pr. 3.7.44 ja 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 18.10.46 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Ristimäki, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sysmä (SArk).
LAAKSO, VILJO 8.7.1911 Joutsa, sotamies 12./20.Pr.
Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (SArk). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Kuollut 10. Sotasairaalassa 1.7.44, ruumis lähetetty Joutsan seurakunnalle 3.7.44 (s-henk 10. Sotasairaala Tampere 19.7.44). Laakso oli ilmoitettu 20.6. etsintäkuulutettujen kadonneiden listalle (20.Pr.E kirjelmä N:o 2663/I/25 sal./5.8.44). Haavoittumiskunta Vii mlk, kuolinaika 1.7.44, kuolinpaikka 10.Sotasairaala, hautauskunta Joutsa (SArk).
LAAKSONEN, ONNI VEIKKO 9.3.1917 Asikkala, korpraali 3./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (15.KEK ja LKA 1) , kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (I/20.Pr ilmoitus 2.9.44). Jäi vangiksi 21.6.44 Vii (RNi). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 8.7.44.
LAANKOSKI, LAURI OLAVI 9.8.1923 Hämeenkyrö, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus E-Sat skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 5.4.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Hämeenkyrö (SArk).
LAHTINEN, JAAKKO OLAVI 13.5.1922 Virrat, sotamies IV/20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus P-Sat skp (15.KEK 12.7.44. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).
LAHTINEN, TOIVO OLAVI 24.8.1924 Asikkala, korpraali 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 2).Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Vii, Pero, Perkjärvi, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningrad, Hatsinan sotavankisairaala, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.
LAINE, TOIVO ARVID 13.4.1921 Pyhäjärvi, sotamies 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus P-Uud skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). ”…komppanian ollessa puolustustaistelussa Käremäen etelälaidassa sai vihollinen läpimurron vasemmalla, jolloin komppania joutui vetäytymään. Vihollinen sai tien katkaistuksi ja osa komppaniaa jäi saarroksiin, joiden joukossa mm. Toivo Laine ja Yrjö Virtanen. Heidän kohtalostaan ei ole tietoa ovatko säilyneet elossa vai ovatko kaatuneet. Komppanian kaikki henkilöstöpaperit tuhoutuivat Viipurissa, joten ei voida lähettää kadonneiden henkilökohtaisia sotilaspapereita” (Laineen s-henk, yks.pääll. luutnantti P. Virtasen lausunto 11.10.44). Vankileirit Leningrad, Volosovo ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).
LEHTIHAARA, KALLE KALERVO 18.4.1919 Sysmä, sotamies 10./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (RNi). Piileskeli 5 vrk vihollisen puolella Viipurista noin 4 km länteen Kaitalammen metsikössä, kunnes joutui nälän pakottamana antautumaan vangiksi; Viipuri 3 vrk, Perkijärvi 3 viikkoa, 135 viisi viikkoa, 95 (Usman) 6 viikkoa, 19.10.1944 tuli 158; Leningradin radiossa 04.08.1944.
LEHTINEN, EINO LAURI 16.2.1914 Sysmä, sotamies 5./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii edustalla 20.6.44 ilmapommituksessa (s-henk II/20Pr. 22.6.44 ja 13.KEK 25.7.44). Lähetetty 22.6.44 Nurmen Kaatuneiden evakuointikeskukseen (s-henk II/20.Pr. 22.6.44). Henkensä antaneena poistunut päivämäärällä 20.6.44 (II/20.Pr.E 10.7.44). Kuolinaika 20. 6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Sysmä (SArk).[ix]
LEHTINEN, VOLMAR EDVIN 15.4.1922 Sammatti, sotamies 13./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Katosi vankeudessa (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 12.7.44. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Lähettänyt terveisiä radiossa 2.7.44, Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 17.1.47 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995). Ks. myös Iltanen Antti. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sammatti (SArk).
LEHTOSAARI, AARNE JOHAN JAAKOPPI 28.7.1923 Rantsila, sotamies 9./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 21.6.44, ruumis evakuoitu Rantsilan sk. 5.7.44 (s-henk 13.KEK 25.7.44). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Rantsila (SArk).
LEIKONOJA, NIILO OLAVI 1.12.1922 Sauvo, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Leikonoja katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirillä Tšerepovetsissa. Leningradin radiossa Suomessa kuultuna nimellä Liikanoja Niilo 8.7.44.
LEINO, VILJO ALEKSANTERI 16.5.1911 Nummi, korpraali 5./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii edustalla 20.6.44 ilmapommituksessa (s-henk II/20Pr. 22.6.44 ja 13.KEK 25.7.44). Lähetetty 22.6.44 Nurmen Kaatuneiden evakuointikeskukseen (s-henk II/20.Pr. 22.6.44). Ruumis evakuoitu 26.6.44 Luumäkeen (s-henk 13.KEK 25.7.44). Henkensä antaneena poistunut päivämäärällä 20.6.44 (II/20.Pr.E 10.7.44). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Nummi-Pusula (SArk).
LIHAVAINEN, ONNI KALEVI 14.8.1921 Liperi, alikersantti 14./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Alikersantti Lihavainen ja sotamies Tikkanen kaatuivat Vii taistelussa (IV/20.Pr. asiakirja N:o 209/I/13/10.7.44). Kaatunut taistelussa Vii Pappilanniemessä 20.6.44, ruumis jäänyt kentälle (s-henk 13.KEK 30.7.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 30.7.44 Hel skp (13.KEK). Kaatunut taistelukentällä Pappilanniemessä 20.6.44 (s-henk Hel skp. 10.8.44). Kaatui Vii 20.6.44 Pappilanniemessä (14.K:n kadonneiden vihko). Kaatunut Vii 20.6.44 (K-kortti).
Tarkki 1996, s. 141:”Ennen irtautumista oli 14.K:n asemiin kohdistunut vihollisen voimakas tuli-isku. Tällöin kaksi miestä kaatui ja viisi haavoittui. Heidät ennätettiin kuljettaa JSP:lle.”
Kalervo Kelaranta: ”En tiedä kerronko nyt samoista kaatuneista (em. Tarkki), mutta omalle kohdalleni sattui näihin aikoihin seuraavaa: Konekivääripesäkkeeni oli Pappilanniemessä lähellä Koivistolle johtavaa tietä, jota pitkin vihollinen oli tullut asemiemme eteen. Yksi vihollisen ampumista ammuksista putosi hyvin lähelle meistä oikealle. Kiirehdin katsomaan, mitä oli tapahtunut. Näky oli masentava. Kaksi miestä makasi kuolleina taisteluhaudan pohjalla, ja kolmas oh pahoin haavoittunut. Hänestä vuoti verta ainakin kasvoista ja käsivarsista, eikä hän ilmeisesti pystynyt näkemään mitään. Kuultuaan minun tulevan paikalle hän kysyi, miten kavereiden on käynyt. En halunnut kertoa, että nämä makasivat kuolleina maassa, vaani sanoin, että he ovat haavoittuneet ja että heidät on jo viety JSP:lle. Kerroin vielä, että kohta hänetkin tullaan hakemaan. Eniten verta näytti tulevan käsivarresta, joten ratkoin puukolla miehen puseron hihan halki ja sidoin haavakohdan. Pian olivat myös ensiapumiehet paikalla ja veivät haavoittuneen pois. Palasin konekiväärilleni, enkä tiedä, saatiinko kaatuneet vietyä pois.
Kuten alussa mainitsin, en tiedä olivatko kyseiset kaatuneet samat, joista Tarkki mainitsee, mutta jos pitää paikkansa, että vain kaksi kaatui mainitussa Pappilanniemeen kohdistuneessa tuli-iskussa, kyseessä täytyy olla samat miehet. En tuntenut heitä, mutta oletan, että he kuuluivat Pappilanniemessä olleeseen 14. komppaniaan” (Kirma 2004).[x]
Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Pappilanniemi, kuolinkunta Vii, hautauskunta Liperi (SArk).
LIIMATAINEN, TOIVO FREDRIK 11.7.1918 Keitele, sotamies III/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii Loikkasessa 21.6. hävisi taistelussa, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 30.7. Iis skp (s-henk 13.KEK 30.7.44 ja 13.KEK). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi 21.6. taistelussa (K-kortti). Katoamisaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Keitele (SArk).
LINDGREN, TOIVO VALTER 29.1.1925 Iitti, sotamies 12./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kuoli Vii 21.6.44, ei lisätietoja (s-henk 15.KEK 10.7.44, LKA 1 ). Kuolinilmoitus P-Kym skp 10.7.44. Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Iitti (SArk).
LINDROOS, VEIKKO KUSTAA ENSIO 8.6.1913 Längelmäki, sotamies 15./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja Pirkka-H skp. 31.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Pirkka-H skp 13.7.44. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi (Pl.M 2). Katoamisaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Längelmäki (SArk).
LINNONEN, ONNI ALFRED 8.2.1922 Lammi, sotamies 6./20.Pr.
Kuollut sotavankeudessa (SArk ja Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, nähty viimeksi kaupungista vetäydyttäessä (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Kanta-H skp (15.KEK 10.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi vangiksi 20.6.44 Vi (RNi). Sotavankileiri N:o 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue. Karjalainen Aarno: oli kuulusteluvankilassa ja Tšerepovetsin sairaalassa, jäi 25.3.45 Tšerepovetsin sairaalaan, vankeja palautettaessa jäi 25.3.45 sairaana Tšerepovetsin sairaalaan. (Nikkilä 2, Pl.M 2 ja 6). Kuollut Neuvostoliitossa (Pl.M 8).[xi] Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 24.3.45, kuolinpaikka Neuvostoliitto Tšerepovets, hautauskunta Lammi (SArk).
LOIVAMÄKI, TAUNO 31.1.1922 Perniö, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Loivamäki katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Vankileirit Volosovo, Borovitši, Tšerepovets.
LOPPERI, KAARLO JOHANNES 4.1.1915 Sysmä, ylikersantti 3./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk Tyk.K./20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi 20.6.44 taistelussa Vii (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 26.4.48 (K-kortti). Sotavankeudesta 28.3.45 palannut Vieno Rilasmaa: Lopperi kaatui 20.6.44 (Nikkilä 1). Ks. myös Rilasmaa Vieno. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sysmä (SArk).
LÄHDEKORPI, ESKO EERIK 27.10.1923 Kiikoinen, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk I/20.Pr. 4.7.44:15.KEK 12.7.44, LKA 1 ja LKA 2). Kuolinilmoitus E-Sat skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi haavoittuneena kentälle (Pl.M 7). Julistettu kuolleeksi 26.4.48. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kiikoinen (SArk).
LÄIKE, AULIS ARVID KALEVA 13.9.1919 Naantali, luutnantti 5./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk 13.KEK 31.8.44 ja V-Suo skp. 4.9.44). Katosi 22.6. ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 31.8. V-Suo skp (13.KEK). Lääkintämies, korpraali Kimmo Kivisuon mukaan Läike haavoittui vetäytymisvaiheessa vaikeasti, kantajien oli pakko jättää hänet, oli silloin jo täysin tajuton (s-henk 13.KEK 31.8.44 ja V-Suo skp. 4.9.44). Kaatuneena poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 27.6.44).[xii] Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Kuollut 20.6.44 (K-kortti). Jäi haavoittuneena vihollisen puolelle (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 26.4.48 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995).
”Ratapenkereen kupeessa makasi 5.Komppanian II Joukkueen johtaja, luutnantti Aulis Läike vaikeasti haavoittuneena. Luoti oli mennyt polvesta läpi, ja kesäpuserokin oli veressä. Miehet yrittivät kantaa häntä jonkin matkaa, mutta sitten voimat loppuivat. Hänet oli jätettävä” (Lappalainen 1991, s. 192).
”Kaikki pakenivat ja yrittivät suojautua. Vihollinen toi konekiväärin hautausmaan kulmalle kiviaidan päälle. Sillä ammuttiin suunnattuja, lyhyitä sarjoja pakenevien perään. Luutnantti Läike oli haavoittunut vakavasti jo Ristimäessä. Häntä yritettiin kuljettaa vetämällä vyön olkaremmistä, mutta se katkesi. Tällöin Läike pyysi: ’vetäkää käsistä’. Hänet kuitenkin jätettiin siihen tajuttomana kuolemaan” (Tarkki 1996, s. 181). Läike jäi vaikeasti haavoittuneena ratapihalle (Tarkki 1996, s.167).
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Naantali (SArk).
MAHRBERG, EELI EDWARD26.4.1911 Perniö, ylikersantti 1./20.Pr.[xiii]
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan suorittaessa vastaiskun (LKA 1). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8. ja I/20.Pr. 2.9.44). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44 (SArk). Ei K-korttia. Hautauskunta Halikko (SArk).
MALINEN, AMOS BENJAM 27.12.1913 Käkisalmen mlk, kapteeni I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, johtaessaan pataljoonan vastaiskua astui panssarivaunuun, jonka jälkeen häntä ei nähty (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Käk skp (15.KEK 10.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Kadonneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Katosi johtaessaan pataljoonan vastaiskun (Pl.M 2). Kuollut 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 31.1.49 (K-kortti).
Tarkki 1996, s.167: kapteeni Malisen nähtiin putoavan, todennäköisesti kuolleena Ristimäen hautausmaan kiviaidalta; s. 182: Malinen oli jäänyt viimeiseksi Ristimäen hautausmaan kiviaidan tienoille.
Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Hämeenlinna (SArk).[xiv]
MANNILA, ALLAN KALERVO 4.3.1923 Lahti, sotamies I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kadonneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Katosi Vii 20.6.44 vastaiskussa (s-henk 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44 (15.KEK). Katosi Vii 20.6.44 (Hel skp. 19.7.44 ja K-kortti). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi pataljoonan vastaiskussa hoitaessaan taistelulähetin tehtäviä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 4.11.49 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lahti (SArk).
MATTILA, KAU
Ilmoita asiaton viesti
MATRIKKELIN VIITTEET
35. Viitteessä 33 mainittujen kuuden karkurin henkilötietoja ei ole kirjattu tähän matrikkeliin. Tiedot löytyvät mm. kenttäoikeuksien pöytäkirjoista ja lääkintäkeskusarkiston luetteloista.
36. 15.Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen laatima kaatuneiden kortiston kortti ”Antervo Kauko” (SArk. T. 25434/6). Korttiin kirjattiin vainajan tai kadonneen henkilötiedot, kuolin-/katoamistiedot (kaatui, kuoli, katosi, aika ja paikka), ruumiin saapumistiedot (milloin ja mistä), ruumiin hautaamistiedot (milloin ja mihin), ruumiin edelleenlähetys (milloin ja mihin), annetut ilmoitukset (koska tullut tietoon, koska lähetetty ennakkokuolinilmoitus ja kuolinilmoitus suojeluskuntapiirille), huomautukset ja vainajan jäämistön käsittelytiedot. ( Pl.M kaava Kirk 306).
37. 20.Pr.E:n kirjelmä N:o 2663/I/25/sal./5.8.44, 20.Pr:n kadonneet ja kaatuneet. SArk. T 10657/396 (20.Pr.E 5.8.44) ja IV/20.Pr. asiakirja N:o 1608/I/13/8.9.1944: IV/20.Pr:n 9.6.44 jälkeen kadonneet ja karanneet. SArk. T 10886, (IV/20.Pr. 8.9.44).
38. (LKA 1) ja Puolustusvoimain pääesikunnan Valvontatoimiston sekä Päämajan Valvontaosaston asiakirjat: luettelo sodassa 1941–1944 vihollisen puolelle joutuneista, SArk. T 19472/1; Luettelot palautetuista sotavangeista palautuserittäin 1944–1945, SArk. T 19472/6-8 ja Luettelo sotavankeudessa kuolleista tai Neuvostoliittoon jääneistä sotavangeista 1945, SArk. T 19472/9.
Päämajan Valvontaosaston asiakirjat: Neuvostoliittoon vangiksi vv. 1941–44 joutuneiden, sieltä palautettujen suomalaisten sotavankien henkilötietokaavakkeita ja kuulustelupöytäkirjoja, SArk. T 26073/ 2-21; Luetteloita palautetuista suomalaisista sotavangeista, SArk. T 26073/23; Ilmoituksia kadonneista, tiedusteluja, kuulustelupöytäkirjoja, Neuvostoliittoon jääneistä, sotavankeudessa kuolleista, SArk. T 26073/24-47; Luetteloita sodan 1941–44 aikana vihollisen puolelle joutuneista, SArk. T 26073/48; Luetteloita Neuvostoliittoon jääneistä sotavangeista, SArk. T 26073/49 ja Sotilaspiirien ilmoituksia vv. 1941–1944 sodan sotilaskarkureista ja metsäkaartilaisista, SArk. T 26073/50-52. (Pm).
39. Tšerepovets toimi suomalaisten päävankileirinä Neuvostoliitossa jatkosodan aikana. Leiri sijaitsi noin 500 kilometriä Pietarista itään. Melkein poikkeuksetta kaikki elossa säilyneet suomalaiset sotavangit lähtivät kotimatkalle Tšerepovetsista. (Rukiver s. 15).
40. Puolustusministeriön Kuolleeksijulistamistoimiston luettelo sodan 1941–1944 aikana kadonneista, joiden voidaan epäillä joutuneet sotavangeiksi Neuvostoliitoon, Bc 1/3. Laadittu 1955. (Pl.M 3).
Yhdistelmä Lääkintäkeskusarkistoon 13.7.–31.7.1944 välisenä aikana saapuneista katoamisilmoituksista asiakirja N:o 785/215 sal/10.10.1944. SArk. LKA Fa 34, (LKA 2).
42. Luettelo 13.3.1940 jälkeen puolustusvoimain palveluksessa kadonneesta henkilöstöstä, Bc 1/2. (Pl.M 2).
43. Luettelo kadonneista, joiden viimeisten (1955) tietojen mukaan pitäisi olla sotavankeina Neuvostoliitossa. Laadittu 1955, Bc 1/8. (Pl.M 9).
44. Sota-arkiston Sankarivainajat-tietokanta, http://www.mil.fi/perustietoa/sankarivainajat/ . 1.6.2007. (SArk).
45. (I/20.Pr. 2.9.44).
46. Kaatuneiden evakuoimiskeskus antoi ennakkoilmoituksen sotilaan kuolemasta suojeluskuntapiirille.
47. 13.Komppanian kaikki henkilöstöpaperit kuten kantakortit ja tuntolevykortisto tuhoutuivat Viipurissa taistelussa tulipalossa 20.6.1944. ”Komppanian kaikki henkilöstöpaperit tuhoutuivat Viipurissa, joten ei voida lähettää kadonneiden henkilökohtaisia sotilaspapereita. Komppanian päällikkö, luutnantti P Virtanen”, kirje N:o 454/44/11.19.1944 Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirille (Laineen s-henk). 13./20.Pr. kadonneiden luettelo, luovutettu Sota-arkistoon 2007. Luettelon on tuonut Viipurista mukaan komppanian kirjuri Aaro Helenius. (13.K:n kadonneiden vihko).
48. I/20.Pr.E ak N:o 1286/3 sal./22.7.1944: Pataljoonan päiväkäsky N:o 9. SArk. päiväkäskykokoelma (I/20.Pr.E 22.7.44).
49. Puolustusministeriön Keskusosaston Kuolleeksijulistamistoimiston mukaan vuonna 1955 Suomen puolustusvoimista sodan aikana kadonneista piti silloisten tietojen mukaan olla sotavankeina Neuvostoliitossa 20. Prikaatista Harjula, Linnonen, Pasuri, Reiman ja Seppänen (Pl.M 6).
50. 20.Pr.E ak N:o 2427/I/1/sal./5.7.1944: Esikuntakäsky N:o 13. SArk. päiväkäskykokoelma, (20.Pr.E 5.7.44).
51. Puolustusministeriön Keskusosaston Kuolleeksijulistamistoimiston luettelossa kadonneista, jotka todennäköisesti jäivät haavoittuneena vihollisen käsiin ja joiden kohtalo on tuntematon on mainittu 20. Prikaatista Hautamäki, Hehko, Kleemola, Lähdekorpi ja Läike (Pl.M 7).
52. I/20.Pr.E ak N:o 1106/3 sal./28.6.1944: Pataljoonan päiväkäsky N:o 8. SArk. päiväkäskykokoelma (20.Pr.E 28.6.44).
53. IV/20.Pr:n kirje N:o 1637/I/13/12.9.44: Sotamies Huhtasalon katoaminen. (SArk. T. 10886).
54. 43. Sotasairaala sijaitsi Rauhassa.
55. Tarkin kirjasta (1996) ei selviä, mihin tieto Moskovan Tildun kuulutuksesta, että ”majuri Kirma on tehty vaarattomaksi” perustuu. Toimittaja Hari Pietarinen kertoo artikkelissaan Viipurin sankarimajurin kohtalo jää epäselväksi asian kertoneen eräs sotaveteraani. http://www.mil.fi/ruotuvaki/kirma/taruna2.html. 1.1.2007. Nyt käytössä olleista arkistotiedoista ei kuulutusta ilmene.
56. 14./20.Pr:n Viipurin henkilötappiot. SArk. T 10882, (14.K:n kadonneiden vihko).
57. Sama. Viipurin Pappilanniemessä kaatuivat 20.6.1944 V. Koponen, Lihavainen ja Tikkanen. Vihkossa kerrotaan myös muista kaatumisista ja haavoittumisista mutta ei enempää Pappilanniemestä.
58. Po. 20.6.1944.
59. Po. 20.6.1944.
60. Myös nimellä Kotalahti Veikko.
61. Ks. Viljo Koponen, Onni Lihavainen, Unto Tikkanen sekä viite 57.
62. 4441 oli Iisalmessa sijainneen 21. Sotasairaalan peiteluku.
63. Pyörösuon kaupungin osa. ”Rosuvoi, laitakaupunkialue Viipurin eteläpuolella” (Pieni Tietosanakirja, Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsingissä 1925-1928).
64. II/20.Pr:n päiväkäskyn kaatuneiden lista on otsikoitu ”Riveistä on isänmaalle ja kansamme valoisammalle tulevaisuudelle henkensä antaneina poistuneet.”
65. Ks. Arvo Kurimo, Viljo Koponen ja Unto Tikkanen sekä viite 57.
66. Puolustusministeriön Kuolleeksijulistamistoimiston asiakirjat: Luettelo Suomen kansalaisista, jotka asianomaisten neuvostoviranomaisten ilmoituksen 19.4.1956 mukaan kuolivat Neuvostoliitossa, Bc 1/8. (Pl.M 8); Luettelo kadonneista, jotka todennäköisesti jäivät haavoittuneena vihollisen käsiin ja joiden kohtalo on tuntematon. Laadittu 1955, Bc 1/7. (Pl.M 7); Neuvostoliiton 19.4.1956 antaman ilmoituksen mukaan sotavankeudessa Neuvostoliitossa oli kuollut 108 suomalaista (Pl.M 8). Em. Neuvostoliiton antaman ilmoituksen mukaan Linnonen oli ainut 20. Prikaatin kuuluneista miehistä.
67. 20.Pr.E ak N:o 2357/I/1/sal./27.6.1944: Prikaatin päiväkäsky N:o 12. SArk. päiväkäskykokoelma (20.Pr.E 27.6.44).
68. 20. Prikaatin asiakirjoissa nimellä Malmberg Elis.
69. Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitos sai toimeksiannon selvittää syksyllä 2006 Malisen kuolleeksijulistamista. Poliisilaitos käynnisti selvityksen, jonka loppuraportissa todettiin, että ”esitutkintaa ei asiassa toimiteta, asiassa ei ole syytä epäillä tehdyn rikosta, esitutkintalain 2 §”. (Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitos 6410/S/30606/07). Tuolloin oli Lappeenrannassa huhuiltu, että Malinen olisi teloitettu ja haudattu Viipurin menetyksen jälkeisinä päivinä Lappeenrannan Huhtiniemen edustalla olevassa Nuottasaaressa.
70. Po. 20.6.1944.
71. Prikaatin asiakirjoissa myös nimellä Mietonen Reino.
72. Myös nimellä Mäkinen Urho Tuomas.
73. Komppanianpäällikkö Oksala kaatui 22.6. mukana olleiden aseveljien kertomuksen mukaan aamulla klo 7 Papulanlahden pohjukassa, siis Viipurin kaupungin alueella.
74. Luettelo kadonneista, joiden viimeisten tietojen (1955) mukaan pitäisi olla Neuvostoliitossa sotavankina. Laadittu 1955, Bc 1/6. (Pl.M 6).
75. Luettelo vihollisen puolelle joutuneista, Lääkintäkeskusarkiston kdnro 643/211 b/17.7.1944
76. Myös nimellä Peltonen Kasperi.
77. Yhdistelmä Lääkintäkeskusarkistoon 1.8.–15.8.1944 välisenä aikana saapuneista katoamisilmoituksista, asiakirja N:o 844/215 sal/30.10.1944. SArk. LKA Fa 34, (LKA 3).
78. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Paavo Kasurisen teoksessa Kotikontujen tienoita tervehtien. Siilinjärvi 1990.
79. Myös nimellä Rentola Vilho Elias.
80. Malmin lisenssiaattityön liitteenä olevaan luetteloon on kirjattu Salosen jääneen vangiksi (Malmi 1995). Nikkilän tutkimuksissa ei vastaava tietoa ole.
81. Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut.
82. Seppäsen katoamisajankohdassa on ristiriitaisuuksia asiakirjojen välillä: joko 20.6. tai 21.6.1994.
83. (LKA 3).
84. Siitosen katoaminen tapahtui 21.6.1944. Ilmeisesti 20.Pr.E:n 5.8.1944 laadittuun kirjelmään (20.Pr.E kirj. N:o 2663/I/25 sal./5.8.1944) liitettiin mukaan ajankohdaltaan epäselviä katoamistapauksia (ehkä 21.päivä). Kaikissa tapauksissa listalla kuitenkin olivat 20. Prikaatin sotilaat, jotka olivat kadonneet Viipurin taisteluissa 20. tai 21.päivä ja heidän oletettiin jääneen sotavangeiksi. Ks. viite 26.
85. Ks. Viljo Koponen, Arvo Kurimo ja Onni Lihavainen sekä viite 56.
86. IV/20.Pr. asiakirjoissa nimellä Siikonen Vihtori.
87. Varjola jäi vangiksi (Malmi 1995). Nikkilän tutkimuksissa ei vastaava tietoa ole.
88. Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut. Viitala jäi vangiksi (Malmi 1995) kuten myös Nikkilän matrikkelissa (Nikkilä 2). Vangiksijoutumistietojen osalta on molemmissa tutkimuksissa lähde sama (SArk. T 19472/3), joka perustuu 14./20.Pr:n päällikön lausunnossaan (21.7.1944) antamaan arvioon tapahtumien kulusta. Malmilla ja Nikkilällä ei kummallakaan ole tutkimuksissaan tietoa, että Viitala olisi ollut Neuvostoliiton vankileireillä.
89. Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut.
90. Ämyrillä tarkoitetaan neuvostoliittolaisten tekemiä kenttäkuulutuksia kuulutuslaitteilla eli ämyreillä. Kuulutukset oli suunnattu suomalaisille rintamajoukoille.
91. Yksiköiden nimet ovat eri asiakirjoissa ja korteissa ilmaistu peitelukuina. Niiden tulkitsemiseen on käytetty I/20.Pr. asiakirjaa N:o 22/VI/110 sal./6.1.1944: Huoltokäskyn N:o 1. LIITE: 20. Prikaatin peiteluvut. (SArk. T 10673/614) sekä Kopsa Pentti 2002: Puolustusvoimain joukot 1941–1945 peitelukuina. http://www.sota-arkisto.fi/inet/hakemistotjatietok…. 1.6.2007.
92. Suojeluskuntapiirien lyhenteinä on käytetty katoamisilmoituksissa ja –korteissa olleita lyhenteitä muiden lyhenteiden osalta on noudatettu Sota-arkiston lyhennetietokannassa olevia erityisesti organisaatioita koskevia lyhenteitä. Sota-arkisto 2002.
Ilmoita asiaton viesti