Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Tiukka tuki Helsingin talvikunnossapidon parantamiseksi

Helsingin kaupunginhallitus päätti 11.3.2013 kokouksessaan lähteä parantamaan talvikunnossapitoa. Asia saattaa tuntua jo neljän lumitalven kourissa sinnitelleen Helsingin osalta jälkijättöiseltä, mutta hyvä näin. Päätöksen yksimielisyys lisää laaditun vastaesityksen merkittävyyttä.

"Kaupunginhallitus merkitsee selostuksen talvikunnossapidon kehittämisestä tiedoksi ja päättää seuraavista jatkotoimista.

- Kaupunginhallitus edellyttää että kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto laativat uudistetun talvikunnossapidon valmiussuunnitelman. Työn tavoitteena on ensilumien lumitöiden nopeuttaminen. Työssä tulee myös selvittää, miten urakoitsijoiden varautumissopimusjärjestelmää parannetaan.

- Toiseksi kaupunginhallitus edellyttää rakennusvirastoa ja Staraa laatimaan suunnitelman siitä, miten talvikunnnossapidon kustannuksia hallitaan ja menot kohdennetaan paremmin. Erityinen huomio tulee kiinnittää kustannustehokkaisiin lumentiivistyksen ja -kuljetuksen lisälaitteisiin ja urakkasopimusten ohjaamiseen.

- Kolmanneksi pyydetään kaupunkisuunnitteluvirastoa ja rakennusvirastoa laatimaan esitys, miten yleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa sekä maankäyttöön liittyvissä investointihankkeissa valmistaudutaan talvikunnossapitoon.

Ensimmäinen ja toinen kohta esitellään kaupunginhallitukselle syyskauden aluksi ja kolmas kohta vuoden loppuun mennessä."

http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kh-tiedote/index.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Esityksen taustana oli 9.3.2013 laatimani perustelumuistio Helsingin talvikunnossapidon kehitämisestä.

TALVIKUNNNOSSAPIDON KEHITTÄMINEN

Edellisen neljän talven aikana on kulunut keskimäärin 4–6 viikkoa aikaa ennen kuin lumenpoistotoimenpiteet ovat olleet tehokkaasti käytössä kaupungin alueella. Tämä on seurausta siitä että kaupungin omien resursseja ja alueurakoitsijoiden resursseja ei ole mitoitettu voimakkaisiin lumisateisiin vaan tasaisiin pikkulumiin läpi talven.

Resurssien alimoituksesta kertoo tehdyt sopimukset Staran, RTA:n ja YIT:n kanssa. Niihin sisältyy 40 000 kuorman vuotuinen lumenajon kun pienimmillään edellisinä talvina ajetun lumen määrä on ollut 165 000 kuormaa ja suurimmillaan 330 000 kuormaa talvessa.

Edellä kuvattu erotus on korvattu lisä- ja muutostöinä. Tällöin markkinoiden kuumeneminen on johtanut Staran vuosittain toistuvaan rajuun ylityökertymään, urakkahintojen merkittävään nousuun ja lumenkorjauksen kustannustehottomuuteen käytettäessä lumenkorjaukseen pikaisesti hankittua ja huonosti soveltuvaa kalustoa, joilla joudutaan työskentelemään vilkkaaseen kaupunkiympärististöön huonosti soveltuvin tekniikoin.

Kolmen edellisen ja nyt kuluvan talven lumen lisäajoon on käytetty noin 40 miljoonaa euroa vuotuisten perusbudjettien (5 me liukkauden torjunta, 5 me auraus, 5 me lumenajo ja 5 me soran poisto) päälle. Näistä kustannuksista voidaan osoittaa hukatun useita miljoonia, hurjimmissa laskelmissa jopa kymmeniä miljoonia euroja tarpeettomaan lumen ajoon tai lumen ajoon, jossa pienille lavoille on kuormattu pakkaamatonta lunta. Näin ei esimerkiksi toimita Kuopiossa. Helsingin osalta todellista selvitystä lumenajon kustannushävikeistä ei ole tehty. Mitä useampia vuosia asian tila jatkuu, sen oudompaan valoon Helsingin lumenajo tulee joutumaan.

MITEN TOIMINNAN ALOITTAMISTA VOIDAAN NOPEUTTAA

Talvikunnosapidon valmiussunnitelmaa on uudistettava. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota etukäteen suunniteltuihin ja etukäteen asukkaille tiedotettuihin pysäköinnin paikallisiin ja hetkellisiin erityisjärjestelyihin.

Toiseksi Staran omaa perustyökoneiden lisälaitehankintoja tulee suunnata myös ottaen huomioon talvikunnossapidon tarpeet. Investoinneilla ei tässä yhteydessä tarkoita pyöräkuormaajien ja kuorma-autojen hankkimista vaan niihin lumenpakkauslaitteiden ja lumilavojen hankintaa.

Kolmanneksi pienurakoitsijoiden varautumissopimusjärjestelmää on uudistettava. Kaupungilla tulee olla kykyä solmia tietylle määrällä, tietynlaisella kalustolla varustetuille urakoitsijoille sopimuksia, joissa he sitoutuvat tulemaan korvausta vastaan lumitöihin nopeasti. Heitä käytettäköön mahdollisina vähäsataisempina talvina muuhun lumenajoon ja kenties muuhun maanrakennustoimintaan. Näin toimittiin vielä 1970-luvulla.

MITEN KUSTANNUKSIA VOIDAAN PIENENTÄÄ VÄLITTÖMÄSTI

1. Otetaan käyttöön talven niin edellyttäessä selkeästi tiukempi pysäköintipolitiikka katujen varsilla. Tällöin kadun varret saadaan siivottua oleellisesti halvemmalla ja paremmin. Näin tehdään muualla kuten Kuopiossa, Oulussa, Kouvolassa, Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa, Torontossa, Montrealissa, Pietarissa.

2. Vaaditaan urakoitsijoilta lumilavoja ja lumentiivistyskalustoa. Tämä koskee myös Staraa. Mm. Kuopiossa edelle oleva on edellytys pääsyyn kaupungin urakoille.

3. Järjestetään lumen lähivarastointipaikat kaupunginosittain, paikoin jopa kortteleittain, ympäri Helsinkiä. Nyt keskimääräinen kuljetusetäisyys on noin 7 km.

4. Lopetetaan tienvarsi- ja puistikkolumien ajo siellä missä luonto hoitaa muutenkin lumen sulatuksen.

5. Parannetaan valvontaa tuntuvasti. Tämä koskee erityisesti Staran toimintaa.

6. Sakotetaan julkisen katutilan luvattomasta käytöstä lumen varastoinnissa. (Malli on käytössä mm. Oulussa). Valvonnan osalta erityinen paino on jalankulun ja kevyen liikenteen väylissä. Nyt esteettömyys on Helsingissä vain lumettoman ajan käsite.

7. Muutetaan kaupungin lumenlaskutusperusteet suosimaan urakoissa poiskuljetun lumen määrä. Nyt maksutus perustuu puominousuihin. Eli tehdään suuremmista ja tiiviimmistä lumikuormista urakoitsijoille houkuttelevia.

MITEN KUSTANNUKSIA VOIDAAN PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ PIENENTÄÄ

1. Yleiskaavan tekemisen yhteydessä tehdään kaupunkisuunnittelussa kestävän lumenvastaanoton tarkastelu seuraavien 30 vuoden päähän, niin että ekologisuus ja taloudellisuus ovat optimoituja.

2. Otetaan talvikunnossapito osaksi Helsingin kaavoituspolitiikkaa. Nyt ei niin ole. Viime valtuustokaudella hyväksytyissä kaavoissa ei yhdessäkään ole otettu huomioon talvikunnossapidon asettamia vaatimuksia. Räikein esimerkki on Kruunuvuori.

Asiaa voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa määrittämällä aluerakentamisen alueilla lumitase ja koko kaupungin lumitaselaskelma. Laskelmien perusteella kaavoituksessa turvataan, että myös aluerakentamisalueiden poiskuljetettaville lumille on kestävä vastaanottopaikka ja lähilumille varastointipaikat. Kaavoitusmalli on käytössä mm. Oulussa ja Kuopiossa.

3. Vaaditaan investointihankkeissa talvikunnossapidon ylläpitosuunnitelma kustannuksineen.

4. Pysäköintipolitiikassa ja -käytännössä huomioidaan kunnossapitotarpeet; mm. asukaspysäköintitunnuksen sopimusehdoissa ja kantakaupungin pysäköintikieltomenettelyn suhteen. Yhteistyötä RAKV:n ja KSV:n kanssa on entisestään syvennettävä. Tosin yritys on jo nyt aika hyvä.

5. Asetetaan kaupunkiin siisteystavoite, jota lähdetään seuraamaan. Tämän valtuustokauden aikana.

6. Valmistaudutaan ottamaan käyttöön uusia tekniikoita lumen hävittämisessä ja hyödyntämisessä. Tässä yhteistyö HKR:n, HSY:n ja Helenin kanssa saattaa olla keskeistä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> ...Kaupunginahllitus edellyttää ...

ooooooooo

Ensi hätään ei paljoa hallituksia tarvittaisi. Lunta kuljetetaan talvessa luokkaa 50 000 kuormaa. Jos
lavojen laitoja korotettaisiin metrillä säästyisi n. puolet
kuormista ja rahoista.
Vaan eivät ole toistuvat ehdotukset kelvanneet edes Pekka Saurille. Tämänpäiväisen Hesarin mielipideosastolla puhutaan samasta asiasta. Kannattaa katsella niitä autoja.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Totta puhut Jorma. Tosin nykykulejtusmäärät ovat 165 000 - 330 000 kuormaa talvessa. Eli korotetuilla lavoilla päästään noin kolmannests pienempiin määriin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Hyvä, tuo 50 000 kuormaa on lehtitieto noin viiden vuoden takaa.
Yritän koota erillisen blogikirjoituksen asiasta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"huomio tulee kiinnittää kustannustehokkaisiin lumentiivistyksen ja -kuljetuksen lisälaitteisiin"

Bingo! Lumentiivistys. Miksei tuota ole tuotu julki jo paljon aikaisemmin? Lopettakaa auraaminen, linkoaminen, harjaaminen, kasaaminen ja kuormaaminen. Hankkikaa kaupunkialueelle parisataa leveätelaista rinnekonetta, ja tampatkaa lumi tasaiseksi polanteeksi. Se on luja pohja sekä ajoneuvoliikenteelle että jalankululle.

Älkää kuitenkaan kevätauringon paistaessa kysykö ainakaan minulta, kuinka selvitään puolimetrisestä sohjokerroksesta ja tukkeutuvista katukaivoista. Siihen en nimittäin aio sanoa mitään.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tuomo on se keksitty jo aikaisemmin. Sitä kutsutaan lumilingoksi.

Toimituksen poiminnat