Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Tsaarin aarteet

  • Rannikkotykistökilta tervehtii 200-vuotiasta Suomen pääkaupunkia 12.4.2012 Kuivasaaren 305 mm kaksoistykin kunnilaukauksin. Jni
    Rannikkotykistökilta tervehtii 200-vuotiasta Suomen pääkaupunkia 12.4.2012 Kuivasaaren 305 mm kaksoistykin kunnilaukauksin. Jni
  • Juuri rengastetut Vallisaaren huuhkajapojat artikkelin kirjoittajan sylissä kesäkuussa 2012. Kuva Tapio Solonen
    Juuri rengastetut Vallisaaren huuhkajapojat artikkelin kirjoittajan sylissä kesäkuussa 2012. Kuva Tapio Solonen
  • Vallisaaressa elää rantakäärmeitä. Kuva Jarmo Nieminen
    Vallisaaressa elää rantakäärmeitä. Kuva Jarmo Nieminen
  • Vallisaaren eteläkärki. Kuva Jarmo Nieminen
    Vallisaaren eteläkärki. Kuva Jarmo Nieminen
  • Vanhoissa venäläisten luolien holvistoissa on jännittävä tunnelma. Kuva Jarmo Nieminen
    Vanhoissa venäläisten luolien holvistoissa on jännittävä tunnelma. Kuva Jarmo Nieminen
  • Saarien kallioperässä on kymmeniä miehistö- ja ammusluolia. Kuva Jarmo Nieminen
    Saarien kallioperässä on kymmeniä miehistö- ja ammusluolia. Kuva Jarmo Nieminen
  • Vallisaaresta aukeaa huimat näkymät yli Suomenlinnan. Kuva Jarmo Nieminen
    Vallisaaresta aukeaa huimat näkymät yli Suomenlinnan. Kuva Jarmo Nieminen
  • Aleksanterin patteriksi nimetty Vallisaaren keskuslinnoitus rakennettiin 1860-1870-luvuilla ja peruskorjattiin 1910-luvulla. Jni
    Aleksanterin patteriksi nimetty Vallisaaren keskuslinnoitus rakennettiin 1860-1870-luvuilla ja peruskorjattiin 1910-luvulla. Jni
  • Näkymä Vallisaaren itäjyrkänteeltä yli Kuninkaansaaren. Takana vasemmalla Santahamina. Kuva Jarmo Nieminen
    Näkymä Vallisaaren itäjyrkänteeltä yli Kuninkaansaaren. Takana vasemmalla Santahamina. Kuva Jarmo Nieminen

Mitä tehdä armeijalta vapautuville Helsingin edustan saarille.

 

Puolustusvoimat on ilmoittanut luopuvansa Santahaminan ja Suomenlinnan välissä  sijaitsevista Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta ja kauempana merellä olevasta Kuivasaaresta. Toistaiseksi saaren omistussuhteet ja tulevaisuus ovat avoimia. Esityksiä on tehty laajasta rakentamisesta ja avoimesta virkistyskäytöstä tiukkaan luonnonsuojeluun, jossa ihmisten liikkuminen olisi mahdollista vain tarkoin rajatuilla reiteillä.  Eri osapuolten olisikin huomioitava toisten tarpeet ja tingittävä hieman omista tavoitteistaan. Saarten uskomattoman hienot arvot tulisi saada luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittavalla tavalla kansalaisten käyttöön.

Saarien luontoarvot ovat ainutlaatuisia. Vallisaari kätkee sisälleen luonnonsuojelullisesti arvokkaan monimuotoisuuden. Kuninkaansaaren karuus ja jylhät kalliot tuovat mieleen ikiaikaiset kansallisromanttiset maisemat. Vallisaari on kasvilajistoltaan Helsingin ehdotonta kärkeä ja sillä on Helsingin merkittävimmät luonnonsuojeluarvot yhdessä Santahaminan kanssa. Vallisaaren jalopuulehtojen puusto on järeää ja yli 100-vuotiasta. Saarien eläinlajisto on monipuolista. Metsissä elävät kärpät, näädät ja metsäjänikset, rannoilla asustelevat saukot. Saaret ovat mäyrien ja huuhkajien valtakuntaa. Saarien merkitystä korostaa niiden sijainti,  vain runsaan kahden kilometrin etäisyys Suomen pääkaupungin keskustasta.

Saarien kymmenet linnoitukset ja luolat ovat muinaismuistoja ja Museoviraston suojeluksessa. Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat osa Unescon maailmanperintökohteena olevan Suomenlinnan suoja-aluetta. Kuivasaaressa on hyvin toimiva Rannikkotykistökillan ylläpitämä tykistömuseo ja maailman ainoat ampumakuntoiset 305 mm:n museotykit, joilla voidaan ampua vesitäytteisiä kunnialaukauksia.

Helsingin kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren virkistyskäyttöön. Saaret soveltuisivat hienolla tavalla tulevan Kruunuvuoren ja Kalasataman ja kaikkien helsinkiläisten merelliseksi lähivirkistysalueeksi. Saarten käyttöönotto voisi olla keino kustannustehokkaan vesiliikenneverkoston aikaansaamiseksi Kruunuvuorenselällä.

Luonnonsuojelutahot ajavat ykköstavoitteenaan saarten luonnon suojelua. Metsähallitus hallinnoi Kuninkaansaaren ja Vallisaaren maa-alueita ja Senaatti-kiinteistöt Kuivasaarta, jonka omistuksessa on kaikkien saarten kiinteistöt ja muut ihmisrakenteet. Eri tahojen omistussuhteita ja intressejä yritetään ratkoa valtioneuvoston asettamassa ja viranomaisista koostuvassa Saaret-työryhmässä.

Linnoitussaaret ovat osa monen kansakunnan historiaa. Voitaisiinkin pohtia, että pitäisikö ruotsalaisen Sveaborgin, venäläisen Viaporin ja suomalaisista ulkomeren linnoitussaarista koostuvan merellisen alueen olla kokonaisuudessaan maailman suurperintökohdetta. Eri kansojen säilyneet historialliset rakenteet muodostavat saumattoman kokonaisuuden ja todellisen maailmanmatkailukohteen. Saksalaisetkin olivat saarilla kahdessa maailmansodassa. Venäjän vallankumouksen lähtölaukaukset ja lukuisat alueella käydyt taistelut tuovat oman lisänsä alueen perintöön.

Näissä saarissa helsinkiläisille on avautumassa ainutlaatuisia eri kansojen historiallisia ja taide- sekä luontoarvoja. Niiden kehittäminen tarjoaa kaupungin asukkaille todellisia elämyksiä. Aarresaarista tulisi meidän  oma ja aito vastine  ulkoa tuodulle Guggenheimille. Uskon, että hyvin hoidettuna tästä saadaan Helsingin omintakeisen matkailuvaltti. Tämä jos mikään olisi elävää Stadia.

Saarien tulevaisuuden ratkaisussa tarvitaan suurta viisautta ja harkintaa. Vuoden vaihteessa kuulemmekin Saaret-työryhmän esityksen tai idean Tsaarin aarteiden tulevasta käytöstä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Matti Jalagin

Kolme suurinta grynderiä, jotka siinä sivussa tulevat päättämään alueen kaavoituksesta eli sdp-kok-kesk (Helsingissä Vihr) ovat suunnitelmansa jo tehneet eli tärkeintä olisi saada ensin ne luonnostelmat kaivettua esiin, sillä niissä puhuu isäntä eli raha.

Tämä on valitettava lähtökohta nykyään kaikessa.

Minä liittäisin nuo suoraan Unescon kohteiksi Viaporin yhteyteen ja niin, että kaavoittajan ylöspäin käännetty kämmen jäisi tässä toiseksi.

Silloin ja vain silloin niistä voisi jäädä jotain iloa jäljelle koko historiaa kaipaavalle maailmalle ja Suomella olisi pieni mahdollisuus keikkua siellä Transparencyn listoilla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jos luonto halutaan säilyttää nykyisen kaltaisena, kai ratkaisu on max kävelypolut, joilta ei saa poistua, ja opastuskeskus. Jos halutaan vain virkistysaluetta, voidaan sallia vapaa liikkuminen ja julkiset palvelut kuten ravintolat, uimarannat, majatalot. Jos ei kaivata vihreyttäkään, vaan rahaa, niin sitten vain tontteja myyntiin eniten tarjoaville.

Kaupungin "vihreiden" toiveuni on varmaankin rakentaa Santahamina ja sen viereiset saaret lähiöiksi (silta Santahaminasta). :-)

Kuivasaarelle on vaikea keksiä muuta kuin puolustusvoimien historiaan tallentamiseen liittyvää käyttöä.

Tavoitellaankohan saarten luovuttamisella säästöjä puolustusvoimien säästökampanjan hengessä, vain onko puolustusvoimat vain aktiivinen ja rehellinen, ja luovuttaa puolustuksen kannalta tarpeettomiksi käyneet alueet mahdolliseen muuhun käyttöön?

Jos saisin päättää, ehkä alueet olisivat parhaiten turvassa ja parhaiten käytössä niin, että puolustusvoimat velvoitettaisiin ylläpitämään alueita historiallisina ja luontokohteina ja tarjoamaan myös yleisölle mahdollisuus nauttia noista kohteista kohteiden luonteeseen sopivalla tavalla.

Matti Jalagin

Kabineteissa käy suhina, kun tennistossuja kipittää liituraitojen kanssa samoihin huoneisiin ja konsensusta etsitään niin, että raha ja luonto löisivät kättä päälle ja sormet sormien lomaan.

Ollapa kärpäsenä siellä katossa, kun piiperöt opettelevat puhumaan toista ja toimimaan toisin oikein opastettuina.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Merivoimien saaria on jäämässä sotilaskäyttöön vain joitakin (5-10). Muista saarista ( yli 30) luovutaan. Puolustusvoimat pitää hallussaan vain lakisääteisenä tehtäviensä täyttämiseen tarvittavat saaret.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mielestäni noihin saareet voisi ihan hyvin kaavoittaa asuinalueiksi.
Helsingissähän on pulaa tonttimaasta.

Matti Jalagin

Epäilemättä.

Oletko katsonut ilmakuvaa Helsingin alueesta?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

En ole Helsingin ilmakuvaa katsellut. mutta paljon olen kuullut valittelua tonttipulasta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tontittaminen ei kannata noille kiville meren taakse. Luontoarvot ovat huimasti tuottavammat.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kanattavuus riippuu siitä, mitä noille kiville kaavoitetaan.

Toimituksen poiminnat