Tsaarin aarteet

Mitä tehdä
armeijalta vapautuville Helsingin edustan saarille.

 

Puolustusvoimat on ilmoittanut
luopuvansa Santahaminan ja Suomenlinnan välissä 
sijaitsevista Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta ja kauempana merellä
olevasta Kuivasaaresta. Toistaiseksi saaren omistussuhteet ja tulevaisuus ovat
avoimia. Esityksiä on tehty laajasta rakentamisesta ja avoimesta
virkistyskäytöstä tiukkaan luonnonsuojeluun, jossa ihmisten liikkuminen olisi
mahdollista vain tarkoin rajatuilla reiteillä.  Eri osapuolten olisikin huomioitava toisten
tarpeet ja tingittävä hieman omista tavoitteistaan. Saarten uskomattoman hienot
arvot tulisi saada luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittavalla tavalla
kansalaisten käyttöön.

Saarien luontoarvot ovat
ainutlaatuisia. Vallisaari kätkee sisälleen luonnonsuojelullisesti arvokkaan
monimuotoisuuden. Kuninkaansaaren karuus ja jylhät kalliot tuovat mieleen
ikiaikaiset kansallisromanttiset maisemat. Vallisaari on kasvilajistoltaan
Helsingin ehdotonta kärkeä ja sillä on Helsingin merkittävimmät luonnonsuojeluarvot
yhdessä Santahaminan kanssa. Vallisaaren jalopuulehtojen puusto on järeää ja
yli 100-vuotiasta. Saarien eläinlajisto on monipuolista. Metsissä elävät
kärpät, näädät ja metsäjänikset, rannoilla asustelevat saukot. Saaret ovat
mäyrien ja huuhkajien valtakuntaa. Saarien merkitystä korostaa niiden sijainti,  vain runsaan kahden kilometrin etäisyys
Suomen pääkaupungin keskustasta.

Saarien kymmenet linnoitukset ja
luolat ovat muinaismuistoja ja Museoviraston suojeluksessa. Vallisaari ja
Kuninkaansaari ovat osa Unescon maailmanperintökohteena olevan Suomenlinnan
suoja-aluetta. Kuivasaaressa on hyvin toimiva Rannikkotykistökillan ylläpitämä
tykistömuseo ja maailman ainoat ampumakuntoiset 305 mm:n museotykit, joilla voidaan
ampua vesitäytteisiä kunnialaukauksia.

Helsingin kaupunki on ilmaissut
kiinnostuksensa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren virkistyskäyttöön. Saaret
soveltuisivat hienolla tavalla tulevan Kruunuvuoren ja Kalasataman ja kaikkien
helsinkiläisten merelliseksi lähivirkistysalueeksi. Saarten käyttöönotto voisi
olla keino kustannustehokkaan vesiliikenneverkoston aikaansaamiseksi
Kruunuvuorenselällä.

Luonnonsuojelutahot ajavat
ykköstavoitteenaan saarten luonnon suojelua. Metsähallitus hallinnoi
Kuninkaansaaren ja Vallisaaren maa-alueita ja Senaatti-kiinteistöt Kuivasaarta,
jonka omistuksessa on kaikkien saarten kiinteistöt ja muut ihmisrakenteet. Eri
tahojen omistussuhteita ja intressejä yritetään ratkoa valtioneuvoston
asettamassa ja viranomaisista koostuvassa Saaret-työryhmässä.

Linnoitussaaret ovat osa monen
kansakunnan historiaa. Voitaisiinkin pohtia, että pitäisikö ruotsalaisen
Sveaborgin, venäläisen Viaporin ja suomalaisista ulkomeren linnoitussaarista
koostuvan merellisen alueen olla kokonaisuudessaan maailman suurperintökohdetta.
Eri kansojen säilyneet historialliset rakenteet muodostavat saumattoman
kokonaisuuden ja todellisen maailmanmatkailukohteen. Saksalaisetkin olivat
saarilla kahdessa maailmansodassa. Venäjän vallankumouksen lähtölaukaukset ja
lukuisat alueella käydyt taistelut tuovat oman lisänsä alueen perintöön.

Näissä saarissa helsinkiläisille
on avautumassa ainutlaatuisia eri kansojen historiallisia ja taide- sekä luontoarvoja.
Niiden kehittäminen tarjoaa kaupungin asukkaille todellisia elämyksiä. Aarresaarista tulisi meidän  oma ja aito vastine  ulkoa tuodulle Guggenheimille. Uskon, että
hyvin hoidettuna tästä saadaan Helsingin omintakeisen matkailuvaltti. Tämä jos
mikään olisi elävää Stadia.

Saarien tulevaisuuden
ratkaisussa tarvitaan suurta viisautta ja harkintaa. Vuoden vaihteessa
kuulemmekin Saaret-työryhmän
esityksen tai idean Tsaarin aarteiden tulevasta käytöstä.

jarmonieminen
Vihreät Helsinki

Matkailuyrittäjä (Aarresaaret), everstiluutnantti evp, tietokirjailija, varavaltuutettu, Kaartin Jääkärirykmentin Killan pj.
---------------------------------------------------
Jarmo Nieminen
Everstiluutnantti evp.
S. 14.10.1959
Helsinki
Jarmo on paneutunut Helsingin ympäristö- ja energiakysymyksiin sekä kaupungin kaavoittamiseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Hänet tunnetaan myös Malmin lentokentän ja Santahaminan puolustajana.
Jarmo on osannut yhdistää kaupunkiasuminen, luonnon, yrittämisen ja maanpuolustuksen. Vuoden 2014 luontokirjaksi valittiin Jarmon kirjoittama ja kuvaama Aarresaaret.
Jarmo haluaa edistää yrittäjien ja maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä sekä torjua eriarvoistumista ja syrjäytymistä maassamme. Kunnallispolitiikassa hän on osoittautunut toimeenpanijaksi ja yhteistyön rakentajaksi yli puoluerajojen. Hän ajaa hallintoon selkeitä johtamisprosesseja ilman lehmänkauppoja. Hänet tunnetaan selkokielisyydestään ja päätöksentekokyvystään.
Jarmolla on pitkältä palvelus- ja työuraltaan hankittua elämänkokemus duunarista upseeriksi, yrittäjäksi ja kunnalisvaikuttajaksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu