Tsaarin aarteet
Mitä tehdä
armeijalta vapautuville Helsingin edustan saarille.
Puolustusvoimat on ilmoittanut
luopuvansa Santahaminan ja Suomenlinnan välissä
sijaitsevista Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta ja kauempana merellä
olevasta Kuivasaaresta. Toistaiseksi saaren omistussuhteet ja tulevaisuus ovat
avoimia. Esityksiä on tehty laajasta rakentamisesta ja avoimesta
virkistyskäytöstä tiukkaan luonnonsuojeluun, jossa ihmisten liikkuminen olisi
mahdollista vain tarkoin rajatuilla reiteillä. Eri osapuolten olisikin huomioitava toisten
tarpeet ja tingittävä hieman omista tavoitteistaan. Saarten uskomattoman hienot
arvot tulisi saada luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittavalla tavalla
kansalaisten käyttöön.
Saarien luontoarvot ovat
ainutlaatuisia. Vallisaari kätkee sisälleen luonnonsuojelullisesti arvokkaan
monimuotoisuuden. Kuninkaansaaren karuus ja jylhät kalliot tuovat mieleen
ikiaikaiset kansallisromanttiset maisemat. Vallisaari on kasvilajistoltaan
Helsingin ehdotonta kärkeä ja sillä on Helsingin merkittävimmät luonnonsuojeluarvot
yhdessä Santahaminan kanssa. Vallisaaren jalopuulehtojen puusto on järeää ja
yli 100-vuotiasta. Saarien eläinlajisto on monipuolista. Metsissä elävät
kärpät, näädät ja metsäjänikset, rannoilla asustelevat saukot. Saaret ovat
mäyrien ja huuhkajien valtakuntaa. Saarien merkitystä korostaa niiden sijainti, vain runsaan kahden kilometrin etäisyys
Suomen pääkaupungin keskustasta.
Saarien kymmenet linnoitukset ja
luolat ovat muinaismuistoja ja Museoviraston suojeluksessa. Vallisaari ja
Kuninkaansaari ovat osa Unescon maailmanperintökohteena olevan Suomenlinnan
suoja-aluetta. Kuivasaaressa on hyvin toimiva Rannikkotykistökillan ylläpitämä
tykistömuseo ja maailman ainoat ampumakuntoiset 305 mm:n museotykit, joilla voidaan
ampua vesitäytteisiä kunnialaukauksia.
Helsingin kaupunki on ilmaissut
kiinnostuksensa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren virkistyskäyttöön. Saaret
soveltuisivat hienolla tavalla tulevan Kruunuvuoren ja Kalasataman ja kaikkien
helsinkiläisten merelliseksi lähivirkistysalueeksi. Saarten käyttöönotto voisi
olla keino kustannustehokkaan vesiliikenneverkoston aikaansaamiseksi
Kruunuvuorenselällä.
Luonnonsuojelutahot ajavat
ykköstavoitteenaan saarten luonnon suojelua. Metsähallitus hallinnoi
Kuninkaansaaren ja Vallisaaren maa-alueita ja Senaatti-kiinteistöt Kuivasaarta,
jonka omistuksessa on kaikkien saarten kiinteistöt ja muut ihmisrakenteet. Eri
tahojen omistussuhteita ja intressejä yritetään ratkoa valtioneuvoston
asettamassa ja viranomaisista koostuvassa Saaret-työryhmässä.
Linnoitussaaret ovat osa monen
kansakunnan historiaa. Voitaisiinkin pohtia, että pitäisikö ruotsalaisen
Sveaborgin, venäläisen Viaporin ja suomalaisista ulkomeren linnoitussaarista
koostuvan merellisen alueen olla kokonaisuudessaan maailman suurperintökohdetta.
Eri kansojen säilyneet historialliset rakenteet muodostavat saumattoman
kokonaisuuden ja todellisen maailmanmatkailukohteen. Saksalaisetkin olivat
saarilla kahdessa maailmansodassa. Venäjän vallankumouksen lähtölaukaukset ja
lukuisat alueella käydyt taistelut tuovat oman lisänsä alueen perintöön.
Näissä saarissa helsinkiläisille
on avautumassa ainutlaatuisia eri kansojen historiallisia ja taide- sekä luontoarvoja.
Niiden kehittäminen tarjoaa kaupungin asukkaille todellisia elämyksiä. Aarresaarista tulisi meidän oma ja aito vastine ulkoa tuodulle Guggenheimille. Uskon, että
hyvin hoidettuna tästä saadaan Helsingin omintakeisen matkailuvaltti. Tämä jos
mikään olisi elävää Stadia.
Saarien tulevaisuuden
ratkaisussa tarvitaan suurta viisautta ja harkintaa. Vuoden vaihteessa
kuulemmekin Saaret-työryhmän
esityksen tai idean Tsaarin aarteiden tulevasta käytöstä.
Kolme suurinta grynderiä, jotka siinä sivussa tulevat päättämään alueen kaavoituksesta eli sdp-kok-kesk (Helsingissä Vihr) ovat suunnitelmansa jo tehneet eli tärkeintä olisi saada ensin ne luonnostelmat kaivettua esiin, sillä niissä puhuu isäntä eli raha.
Tämä on valitettava lähtökohta nykyään kaikessa.
Minä liittäisin nuo suoraan Unescon kohteiksi Viaporin yhteyteen ja niin, että kaavoittajan ylöspäin käännetty kämmen jäisi tässä toiseksi.
Silloin ja vain silloin niistä voisi jäädä jotain iloa jäljelle koko historiaa kaipaavalle maailmalle ja Suomella olisi pieni mahdollisuus keikkua siellä Transparencyn listoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos luonto halutaan säilyttää nykyisen kaltaisena, kai ratkaisu on max kävelypolut, joilta ei saa poistua, ja opastuskeskus. Jos halutaan vain virkistysaluetta, voidaan sallia vapaa liikkuminen ja julkiset palvelut kuten ravintolat, uimarannat, majatalot. Jos ei kaivata vihreyttäkään, vaan rahaa, niin sitten vain tontteja myyntiin eniten tarjoaville.
Kaupungin ”vihreiden” toiveuni on varmaankin rakentaa Santahamina ja sen viereiset saaret lähiöiksi (silta Santahaminasta). 🙂
Kuivasaarelle on vaikea keksiä muuta kuin puolustusvoimien historiaan tallentamiseen liittyvää käyttöä.
Tavoitellaankohan saarten luovuttamisella säästöjä puolustusvoimien säästökampanjan hengessä, vain onko puolustusvoimat vain aktiivinen ja rehellinen, ja luovuttaa puolustuksen kannalta tarpeettomiksi käyneet alueet mahdolliseen muuhun käyttöön?
Jos saisin päättää, ehkä alueet olisivat parhaiten turvassa ja parhaiten käytössä niin, että puolustusvoimat velvoitettaisiin ylläpitämään alueita historiallisina ja luontokohteina ja tarjoamaan myös yleisölle mahdollisuus nauttia noista kohteista kohteiden luonteeseen sopivalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kabineteissa käy suhina, kun tennistossuja kipittää liituraitojen kanssa samoihin huoneisiin ja konsensusta etsitään niin, että raha ja luonto löisivät kättä päälle ja sormet sormien lomaan.
Ollapa kärpäsenä siellä katossa, kun piiperöt opettelevat puhumaan toista ja toimimaan toisin oikein opastettuina.
Ilmoita asiaton viesti
On rehellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Merivoimien saaria on jäämässä sotilaskäyttöön vain joitakin (5-10). Muista saarista ( yli 30) luovutaan. Puolustusvoimat pitää hallussaan vain lakisääteisenä tehtäviensä täyttämiseen tarvittavat saaret.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni noihin saareet voisi ihan hyvin kaavoittaa asuinalueiksi.
Helsingissähän on pulaa tonttimaasta.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilemättä.
Oletko katsonut ilmakuvaa Helsingin alueesta?
Ilmoita asiaton viesti
En ole Helsingin ilmakuvaa katsellut. mutta paljon olen kuullut valittelua tonttipulasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tontittaminen ei kannata noille kiville meren taakse. Luontoarvot ovat huimasti tuottavammat.
Ilmoita asiaton viesti
Kanattavuus riippuu siitä, mitä noille kiville kaavoitetaan.
Ilmoita asiaton viesti