Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Vaaliduunissa 12.10.2012

08-09
Ylä-Malmi 

Vein vaimon aamulla seitsemäksi töihin. Lähti myöhemmin duuniporukan risteilylle. Ikävä jäi. Hiljaista oli aamulla kahdeksan aikoihin torilla. Neuvoin kulkijoita löytämään hyviä perussuomalaisia. Ja löytyihän heitä. Perhoskortit tarttuivat taas maagisella tavalla pikkulasten äitien kännyihin. Oli mukava nähdä miten lapset hymyilivät kun saivat kortin käteensä.

12-14
Vuosaari

Päivällä Vuosaaren Mosaiikitorilla kohtasin uuden ilmiön. Lukuisat kokoomuksen kahvila-autolla kävijät suorastaan tivasivat vuosaarelaisia ehdokkaita. Tuntui melkein siltä, että olisin ollut väärällä maalla kuokkimassa. Mietin, että nyt taitaa olla himpun oudonlainen mielikuva kaupunginvaltuutetun työstä.

Puhuttiin kokoomuksen linjasta karenssipäivästä. On muuten varsinaista sekoilua. Vaihtoon koko puoluevaltuusto.

Columbuksesta tuli ulos rouva. Pyysin kahville. Hän oli valtavan onnellinen. Halailtiin. Onnea tunsin kohta minäkin. EU:lle oli myönnetty Nobelin rauhanpalkinto. Rouva oli asunut 20 vuotta Norjassa ja palannut takaisin Suomeen. Rouvan mielestä Suomi oli muuttunut eurooppavihamieliseksi maaksi.

Taas puhuttiin perussuomalaisista. Näytin monta hyvää. Hyppäisin yli pahimpien räyhääjien. Onneksi osa olikin jo tippunut muutoinkin veneestä.

Eräs tuli jo nyt kolmansissa vaaleissa kertomaan minulle pedon merkistä. Sellaiset kuulemma ympäröivät meitä koko ajan. Yritin rauhoitella. Ja hyvinhänä tässä ollaan jo vuosia pärjätty niidenkin merkkien keskellä, hänelle puhelin.

Lasse kävi hakemassa 500 flyeria lisää. Aurinko lämmitti ihanasti selkää.

14:30-15:30
Punavuori

Olipa mukava yllätys käydä Koffinpuistossa katsomassa miten hyvin oikeasti oli sovitut aidat rakennettu. Puistossa oli paljon lapsia vanhempineen. Tehtiin samalla lehtijuttua paikalliseen lehteen.

16:30
Kotona

Piti hakea lisää vaatteita. Tuli sittenkin vilu. Hesarin toimittaja teki puhelinhaastattelun huomista artikkeliaan varten Helsingin kesämajojen vuokrausperiaatteista. Ensi tiistaina käydään lautakunnassa perusteellinen esittely ja keskustelu asiasta.

17-18
Puotilan metroasema

Oli kylmää. Tuntui että lämmin käsi löytyi vain itseltä. Onneksi verenkierto on hyvässä kondiksessa. Ei varmaan olisi jos vielä röökaisin. Onneksi lopetin jo 10 vuotta sitten. Saattaisin olla jo letkuissa, jos samaa olisin jatkanut. Paljon kokoomuslaisia ehdokkaita: Risto, Bogo, Arja, Ossi, … Hetken ihmettelin kun tapasin kokoomuksen kokeneimman kehäketun kentällä.

Ehkä meitä oli liikaa. Oli vähän pakkomyynnin makua. Tuli mieleen gladiaattorit, jossa he kohtaavat vastavalossa luukuista ryntäävän tiikerilauman. Vetäydyn sivuun skeittikansalle jakamaan rintanappeja. Mukavia kundeja.

18:04

Pentti lähetti viestiä että Koffarista olivat esitteet loppuneet jo alkumetreillä.

19-20
Vuosaari

Lasse hälytti. Olivat jo jakaneet päivän esitteet. Vein 1 000 uutta ja Tuulalle Vuosaarentien eteläpuolelle 800. Hän oli saanut kovan flunssan. Mutta eipä ihme. Tuulakin oli ollut aamusta iltaan koko viikon jakamassa esitteitä ja sää oli ollut aika-ajoin kyllä surkea. On muuten todennäköisesti Stadin kovin esitteiden jakaja, demari. Hattua nostan.

21:08
kotona

Rankan vaalipäivän mukava päätös. Suhasin tänään koko päivän, 12 tuntia, turuilla ja toreille jakaen hymyjä, vaalikortteja ja keskustellen kymmenien kanssa. Nälkäkin jo tuli. Kotona odotti yllätys. Poikani Valttu oli tehnyt faijalleen aterian, kolme keitettyä perunaa, juustomakkarat ja kinkkumunakkaan. Valttu, olet upea jäbä. Kiitos, Iskä.

21-22
kotona

Nyt on pakko ottaa pikku nokoset.

22:15
kotona

Hihat ylös ja facebookia päivittämään ja vielä pitää kirjoittaa tsemppikirje tukitiimille. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Vai jäi vaimoa ikävä...

Viime aikoina on tullut televisiosta vanhoja kotimaisia sotilasfarsseja.

Yleensä perusjuoni on, että on umpityhmä monni, joka usein puhuu savon murretta.
Sitten saatanan kiukkuinen vääpeli.

ja perusherrrasmiehet, upseerit, jotka polttelevat tupakkaa kovasti, ja ottavat sivistyneesti konjakkia.

Umpityhmä monni saa aikaiseksi kaikenlaisia ongelmia, ja heilastelee everstin palvelijatytön kanssa kyökin puolella.

Saatanan kiukkuinen vääpeli meinaa saada hermoromahduksen umpityhmän monnin tekosten takia, ja yrittää saada hänet kuriin, ennenkuin herrasmiesupseerit pääsevät koiruuksista perille.

Saatanan kiukkuinen vääpeli puolestaan heilastelee, keittiön, hieman tukevahkon emännän kanssa, mutta monni häiritsee tuotakin suhdetta.

Taustalla nuorempi luutnantti taas heilastelee everstin tyttären kanssa.

Kaikki romanssit ovat enemmän tai vähemmän ongelmallisia.

Umpityhmän monnin vanhemmat tulevat tutustumaan poikansa asepalvelukseen, ja saavat lopulta koko varuskunnan asiat everstiä myöten täysin sekaisin.

Lopulta kaikki alkaa selviämään, kun eversti, ja monnin isä tuntevat toisensa, kun ovat olleet yhtä aikaa rintamalla, ja heistä tulee ylimmät ystävät.

Umpityhmän monnin tekemiset paljastuvat kaikki väärinkäsityksiksi ja
hän saa everstin palvelustytön omakseen.

Kiukkuinen vääpeli rauhoittuu lopulta, ja saa keittiön emännän omakseen.

Nuori luutnantti ja everstin tytär suutelevat everstin nähden ja eversti nyökyttelee hyväksyvästi.

Jarmo Nieminen, onko sinunkin suhteesi alkanut em. tavalla eli mahdollisimman monimutkaisesti.

Anteeksi, kun minulla ei ollut varsinaisesti asiaan mitään sanottavaa.

Minä tykkään sotilasfarsseista.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ei alkanut monimutkaisesti. Oli yksinkertainen kuvio. Alkoi Haminan Hotelli Seurahuoneen parketilta. Ei silti hyvin jaksoit purkaa järjen ylevyyttäsi.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kiitos kiitoksesta, vaikka huumorintaju unohtuikin..

Toimituksen poiminnat