Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Rukkasia paukutteleva armeija

Kansanedustaja Annika Lapintie kirjoittaa tänään julkaistussa blogissaan kenraali Puheloisen rummuttavan turhaan. Sen verran ontuvilta tuntuivat arvoisan kansanedustajan perustelut, joten pohdiskelen minäkin asiaa. Lapintie: “Hallitusneuvotteluissa kesällä 2011 sovittiin merkittävistä säästöistä puolustusmenoihin. Aseisiin satsaaminen ei ole syvän rauhan aikana perusteltua. Rahalle on parempaakin käyttöä.”

  • Näin varmaan on, aina löytyy rahalle parempaa käyttöä rauhan aikana. Tosin aseita on todellisuudessa hankittavissa kriisin aikana vain tuhottomaan korkeaan hintaan mustasta pörssistä tai valtaamalla viholliselta. Omaa asetuotantoa ei enää ole, eikä liiitolaisistakaan voi puhua. 
  • Samaa ovat pohtineet monet kansat läpi maailman historian soveltaen ikuista utopiaansa, niistä aika monet sangen huonolla menestyksellä.

 “Armeijan säästöt mahdollistavat osaltaan perusturvan parantamisen, vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun toteuttamisen. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta huolehtiminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa.”

  • Totta, mutta turvallisuuspoliittinen kannanotto jää köykäiseksi, mikäli kirjoittaja ei tarkoita kansan kurittamiseen valmistettuja sisäisen turvallisuuden joukkoja, johon puolustusvoimia ei ole ajateltu sitten muinaisten kommunistilevottomuuksien.

“Armeija ei saa olla muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke, vaan myös sen on osallistuttava yhteisiin talkoisiin, kun taloussuhdanteen vuoksi etsitään säästöjä.”

  • Totta tämäkin, intti on säästänyt itsensä kohta kuoliaaksi. Saa nähdä pystyvätkö muut hallinnonalat samaan.

“Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen rummuttaa nyt julkisuudessa, kuinka kovat ajat ovat edessä ilman lisärahaa. Aseet kallistuvat jatkuvasti, eikä uusimpiin vempaimiin ole kohta enää varaa.”

  • Kukas muu sen tekisi kuin puolustusvoimain komentaja, hänhän vastaa järjestelmästä, jos hän ei sitä tekisi, syytä olisi vaihtaa miestä. Upeaa, että hänellä on poweria tulla ulos asiassa. Hallituksen hymistely ei ole kenenkään etu. 
  • Arvostan komentajan puheenvuoroa suuresti. Tankkimies tietää, mitä tavoitteen takana odottaa ja tietää miten kauan kestää menetetyn puolustuskyvyn rakentaminen, puhumattakaan uskottavuuden menettämisestä kansan parissa ja ulkomailla; armeija jonka tulivoima on rukkasten paukuttelua, on juuri sitä. Ilmeisesti juuri tämä, suomalaisten maanpuolustustahdon murtaminen, onkin monen päiväunena.

“Puheloisen mukaan ilman lisärahaa ovat vuoden 2015 jälkeen uhattuna Suomen puolustuksen perusratkaisut, eli yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja koko maan puolustaminen.”

  • Kaikki on totta, mikäli rahoituskehys jatkaa menoaan kohti Lapintien kuvaamaa syvää rauhantilaa. Rahaa asevelvollisarmeijan ylläpitoon ei riitä. Sen seurauksena tilalle tulee minimaalinen ammattiarmeija, jonka käyttöön rahaa jää korkeiden palkkakustannusten lisäksi suhteellisesti todella vähän, jolloin sen kyky riittää ehkä auttavasti taistelun aloittamiseen maan ydinalueen puolustamiseksi ja toki huseeraamiseen kulloisenkin ulkoministerin taistelukentillä.

“Tämän kauas kuuluvan rummutuksen alle jää paljon tärkeää sanomatta:

Ensinnäkin Natoon liittyminen ei suinkaan toisi Suomelle säästöjä.”

  • Ei niin ja sitä Puheloinen ei myöskään esitä. Tosin maalaisjärki kertoo sen, että mikäli nykyisiäkin aukkoja haluttaisiin ilmapuolustuksessa, meripuolustuksessa ja maavoimien liikkuvuudessa ja tulivoimassa sekä armeijan johtamis- ja tiedustelujärjestelmissä edes minimaalisesti tukkia tarvitaan liittolaista joka idästä tai lännestä. Siitä vaan valitsemaan kumppania.

“Lisäksi koko maan puolustamisesta ei harvallakaan varuskuntaverkolla tarvitse tinkiä, sillä nykyaikana joukot liikkuvat nopeasti. Varuskunnat ovat rauhanajan koulutuskeskuksia eivätkä sodanajan tukikohtia.”

  • Eivät liiku, mikäli Suomen bussi- ja junaliikenne ei kohdisteta armeijan käyttöön. Liikkuvuuden päävolyymi saadaan aikaisiksi siviilistä pakko-otettavilla autoilla.
  • Laivasto- ja lentotukikohtavaruskunnat, Sodankylä ja Santahamina omaavat strategisen merkityksen Suomen puolustusjärjestelmässä.

“Kaikki asehankinnat eivät myöskään ole perusteltuja. Satoja miljoonia maksava ilmavoimien Hornet-hävittäjien uusiminen rynnäkköaseistuksineen olisi pitänyt miettiä uudelleen.”

  • Totta tuokin, Hornettien ohjusmäärä on mitättömän pieni, nappikauppaa tämäkin.

 “Sen sijaan mielestäni asevelvollisuutta voitaisiin hyvin keventää. Vuonna 2015 on aika todella miettiä siirtymistä Risto Siilasmaan vuonna 2010 esittämään neljän kuukauden asepalvelukseen.”

  • Ei pidä paikkansa. Raportissa ei esitetä neljän kuukauden varusmiespalvelukseen siirtymistä.

“Siinä mallissa noin puolet ikäluokasta koulutettaisiin alueellisiin valmiusjoukkoihin, joiden tehtävät eivät vaatisi pidempää koulutusta.”

  • Sotilaana tiedän, että nimenomaan kyseiset huonolla henkilökohtaisella varustuksella, vanhentuneilla aseilla, jalkamiehen liikuntakyvyllä ja ilman todellista tulivoimaa järjestetyt joukot ja vieläpä sangen vähäisillä johtamisvälineille varustettuna tarvitsevat kunnon koulutuksen.

“Säästöä neljän kuukauden mallista tulisi 57 miljoonaa euroa vuodessa. Kelpaisiko tämä raha Puheloiselle?”

  • Raha kelpaa varmasti, tosin 47 miljonaa on sekin nappikauppaa tässä yhtälössä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (74 kommenttia)

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Ihmettelin tuota tekstiä minäkin. Sisällöllisesti se oli sellainen, ettei tiedä mistä sen purkamisen olisi aloittanut. Everstiluutnantti Niemiseltä se on onnistunut, ja tähän on luettu kaikki kansanedustajan erheet aika lailla kohda kohdalta.

Voisi lisätä vielä sen, että asevelvollisuus ja kansalaisarmeija nimenomaan tarkoittavat sitä, että sotalaitos ei ole mikään Lapintien kuvittelema "yhteiskunnasta irrallinen saareke". Sen lisäksi tuo kommentti tukikohtien tarpeettomuudesta koska nykyajan joukot liikkuvat nopeasti toi mieleeni sen, että niinhän ne liikkuvat, nimittäin myös ne vihollisen joukot. Puhumattakaan nyt tosiaan tuosta, miten "valmiusjoukot" voitaisiin muka kouluttaa neljässä kuukaudessa.

Tosin pitää kyllä todeta, että monet Lapintien esittämistä ajatuksista ovat sellaisia, joita kuulee tätä nykyä myös Kokoomuksen kansanedustajilta. Kadettikunnan seminaarissa pitämässään puheenvuorossa neljän kuukauden asevelvollisuutta kannatti nimittäin Kimmo Sasi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Terve Jussi samaa pohdin minäkin "erillisestä saarekkeesta". Tuskinpa löytyy toista valtion viranomaista, jota valvottaiisiin demokraattisesti tehokkaammin kuin intti (7/24) yli kahdenkymmen tuhannen varusmiehen ja rserviläisten voimin joka hetki. On varsinainen kansan armeija.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tuo 4 kk on huuhaaa hommaa. Sellaista kybermiestä tai naista ei ole olemassakaan, joka siten kykenisi SA-kuvioihin. Toki sorsanpesujoukkoihin kylläkin. Mutta jos mukaan otetaan persukoiulutuksen lisäksi toinen mokoma kertausharjoituksia, kuten Sveitsissä, niin ehkä sitten johonkin.

Matias Härkönen

En nyt lukenut Lapintien tekstiä, mutta yleisesti ottaen sanoisin ainakin omalla kokemuksellani, että kyllä tuon armeija ajan voi lyhentää 4kk. Ainakin jos tarkoitus on opettaa ne asiat, mitä siellä oppi. En vieläkään ymmärrä kaikkia niitä marssiharjoituksia ja kuinkahan monta tuhatta kertaa vein aseen olalle?

Kannatan kyllä armeijaa enkä tue suuria leikkauksia, mutta järki sielläkin pitäisi ottaa käteen koulutuksessa. 4kk ja ulos on ihan riittävä tai sitten koulutetaan oikeita sotilaita eikä mitään "hattu päähän, hattu päästä" tyyppejä!

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Mielestäni neljän kuukauden koulutusjakso sopii hyvin alokaskauden pituudeksi. Ei koko varusmiespalveluksen kestoksi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Neljä kuukautta on oikeasti lyhyt aika muuhun kuin taistelijan perustautoijen oppimiseen: ampuminen omalla aseella, suojautuminen taistelukentällä, likkuminen ryhmön mukana. Sinö aikan ei kouluteta sotilasta toimintaan joukkueen, komppanian osana, eikä ehditä päästä vasta kin alkeisiin oman aselajin ja koulutushaaranasioihin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Sääli, kypärä on pudonnut päästä aivan liian monelta kokoomuslaiselta, ja vaihtunut sellaisiin vaatteisiin, joista ääniä satelee. Populismia parhaimmillaan, mutta ei vastuun kantoa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

MTV 3 11.9.2012 - klo 07.30

"Ari Puheloisen mukaan Suomen puolustuskyky on romahtamassa vuoden 2015 jälkeen. Puheloinen: 'Nato-kysymys harkintaan vuosikymmenen vaihteessa'."

http://www.katsomo.fi/?progId=140650.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

MTV 3 11.9.2012 - klo 07.40

"Puheloinen: Joukkojen materiaaliin ei jatkossa varaa. Ari Puheloisen mielestä puolustusbudjetin laskemisella on pitkällä aikavälillä synkkiä vaikutuksia."

http://www.katsomo.fi/?progId=140813.

Juhani Putkinen

Jo oli aikakin Puheloisen tuoda esiin aivan liian alhaisista puolustusmäärärahoista johtuvia seurauksia - vaan edelleenkin liian lievässä muodossa.

Jo pelkästään vuosiksi käytännössä lopetetut kertausharjoitukset tulevat aiheuttamaan meille ihan turhia tappioita merkittävässä määrin. Kertausharjoituksia pitäisi olla huomattavasti enemmän kuin 30 000 miehelle vuodessa ja hyvin tehokkaita, kunnollisine taisteluammuntoineen, väijytysten harjoittelemisineen, jne.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kertausharjoittamaton reservi menettää kykynsä tehtävään, johon se on tarkoitettu. On vaikea hyväksyä sitä, että niin tehdään, mutta tiedän, että aivan kaikesta puristeetaan senttejä tällä hetkellä intissä. Kuten olen aikemmin todennut intti on kova organisaatio, että se kykenee kuristamaan itsensä kuoliaaksi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Puolustusvoimista on tehty johtavien politikkojen hiekkalaatikko, jossa he pääsevät toteuttamaan itseään. Intti on suu supussa tässä leikissä. Se on kirjattu rikoslakiin ja siten sotilaat on vaiennettu politiikkojen puuhastelun arvostelkemisesta.

Juhani Putkinen

Jarmo: "Kertausharjoittamaton reservi menettää kykynsä tehtävään, johon se on tarkoitettu."

-----

Minun mielestäni varusmiespalveluksesta reserviin siirtyvällä joukolla ei edes vielä ole kunnollista kykyä sotia. Tarvitaan vähintään yhdet oikein hyvät kertausharjoitukset varusmiespalveluksen jälkeen ennen kuin joukko kykenee suuriin suorituksiin.

Olisi hyvä jos joukko voitaisiin kutsua ensimmäisiin kertausharjoituksiin noin vuoden kuluttua kotiuttamisesta ja toisiin pari vuotta ensimmäisistä kertausharjoituksista. Harjoitusten pitäisi olla päällystölle pari viikkoa pitkiä ja miehistölle vähintään viikon pituisia. Sitten meillä voitaisiin puhua "kyvystä".

Kaikkein parasta olisi tietysti jatkuva harjoittelu "Suojeluskunnissa".

Jo pelkästään taisteluammuntoihin kuluu aikaa harjoituksissa. Ensin joka ukko yksin useisiin nouseviin tauluihin paikaltaan, sitten liikkeestä. Sitten taistelijaparina, ja vielä koko ryhmä.

Tietenkin kaikki taistelulajit (puolustus, viivytys (perääntyminen), hyökkäys). Koko ajan kovilla (toki ensin voi harjoitella laserilla). Vasta kovilla nouseviin tauluihin se on kuitenkin lopullisen silauksen antava. Se nouseva taulu saa olla pystyssä vain noin 3 sekuntia. Miehen pitää itse nähdä montako osumaa hän todella sai niihin useaan tauluun.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Säännöllisten, riittävien suurten kertausharjoitusten pito on halvinta ja tehokkainta maanpuolustusta,rahasta se ei saa olla kiinni.

Juhani Putkinen

Kertausharjoituksista on monenlaista hyötyä - jota päättäjämme eivät näköjään ymmärrä:

1. Kertausharjoitettavan henkilön sotilaalliset taidot paranevat tai vähintään säilyvät;

2. Hän oppii myös täysin uusia asioita;

3. Kun nimenomaan joukkoa harjoitetaan se joukko hioutuu toimimaan paremmin yhdessä, jolloin joukon suorituskyky nousee oleellisesti;

4. Muodostuu yhä syvempiä ystävyyssuhteita joukon jäsenten välille - lopuksi henki kaveria ei jätetä - sekin nostaa joukon suorituskykyä ja kestävyyttä;

5. Asialliset, hyvin järjestetyt, harjoitukset nostavat maanpuolustushenkeä ja kasvattavat tahtoa puolustaa Isänmaata;

6. Yksilö saa vaihtelua ja hyvää sisältöä elämäänsä - joku syrjäytymässä oleva henkilö voi harjoituksen avulla "pelastua". Jne.

Kertausharjoituksista aiheutuvat kustannukset ovat erittäin pieniä - esimerkiksi kehitysavusta sellaisen summan leikkaaminen ei tunnu missään, mutta harjoituksista olisi oleellisesti enemmän hyötyä kuin siitä kehitysavusta. On tutkittu, että kehitysapu on jopa haitallista avun kohteiden kannalta - passivoi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hieman kummallinen on tämä kokoomuslaisen Jarmo Niemisen kirjoitus kommentteineen. Samaan aikaan kuin kokoomusvetoinen hallitus supistaa puolustusmäärärahoja tuhoisin seurauksin, esittelee kokoomuslainne Jorma Nieminen puolustusvoimien komentajan synkkiä tulevaisuuden skenaarioita. Tilanne on tragikoominen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kuule Pertti, minä ajattelen ihan itse. Niin olen aina tehnyt ja siten toimin jatkossakin. Maanpuolustus on minulle kutsumus ja sydämen asia näin reservissäkin edelleen. Ja olethan sinä lukenut minun blogeja aiemminkin; taisit olla mukana aselaki- ja jalkaväkimiinakeskusteluissakin:)

Mutta toki aina voi ihmetellä ja totta puhut aika tragikoomista porukka on. Olen keskustellut sen verran monen kansanedustajan kanssa, että voin todeta heidän olevan maanpuolustusasioissa ulkona kuin lumiukot, vai pitäisikö sanoa nätimmin, että pihalla. Kybersota on heidän taistelukenttänsä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tälle tragikoomisuudelle on ainoastaan yksi lääke, nimittäin Suomen liittyminen Naton täysjäseneksi, jolloin viholliskuva selkiytyisi, ja myöskin puolustusbudjettien minintasollekin saataisiin joku kohtuullinen raja.

Nykyinen puoluepoliittinen mielivalta takeettomine EU-turvatakeineen vain kiihdyttää Suomen puolustuskyvyn alasajoa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

On Natollakin sentään laatikriteerit. Suomen 1,3 BKT on Naton kriteereissä kehitysmaatasoa. Vaatimus jäsenille on 2,0 tai enemmän ja vastuu oman maansa puolustamisesta. Päästäänkin salaliittoteorioihin: Suomen puolustusbudjetti pidetään alhaisella tasolla, jotta Natokelpoisuutta ei saavutettaisi.

Juhani Putkinen

Pertti: "Tälle tragikoomisuudelle on ainoastaan yksi lääke, nimittäin Suomen liittyminen Naton täysjäseneksi, jolloin viholliskuva selkiytyisi, ja myöskin puolustusbudjettien minintasollekin saataisiin joku kohtuullinen raja."

Arvostan Sinua Pertti hyvin korkealle, mutta ylläolevassa lauseessa Sinä olet valitettavasti turhan naiivi.

NATOn jäsenmaiden joukossa on nytkin valitettavasti "vapaamatkustajia", joiden puolustusmäärärahojen taso on aivan ala-arvoinen (luokkaa 1% bruttokansantuotteesta), se on vielä heikompi kuin meidän nykyinen aivan ala-arvoinen taso. Viro on positiivinen poikkeus, sillä se on nostanut puolustusmäärärahansa tasolle 2% BKTstä, muilla suunta tahtoo olla kuin "lehmän häntä".

-----

Minun mielestäni Suomen täytyy ihan itse nostaa sekä puolustuskykyään, että puolustusvalmiuttaan - lisäksi toki kannattaa liittyä demokraattisten maiden puolustusjärjestö NATOn jäseneksi, se on meille oikea viiteryhmä ja ehkä siitä olisi jotakin apuakin sitten kun Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kyllähän nyt Natolla on sentään jotkut laatukriteerit jäsenilleen? Suomi tietenkin mallioppilaana tulee täyttämään ne. 2% BKT:stä. Se ei olisi olenkaan hassumppaa?

Juhani Putkinen

Valitettavasti NATOlla ei ole mitään sanktioita jäsenilleen puolustusmäärärahojen tason suhteen, siten useat maat luistavat 2% suosituksesta.

NATOn puolustuskyky on lähes kokonaan jenkken harteilla, eikä jenkit ole kovin halukkaita kantamaan sitä taakkaa kun eurooppalaiset jäsenmaat ovat melkoiselta osin lusmuilijoita.

Käyttäjän LauriLuttinen kuva
Lauri Luttinen

Tilanne ei ole tragikoominen, se on vaan traaginen. Suomen puolustuskyky on ollut koko ajan aivan veitsenterällä, onko sitä vai eikö ole. Tämän budjettisupistuksen jälkeen asiaa EI tarvitse enää miettiä. Sitä ei ole. Ja siihen tietyt piirit ovat koko ajan pyrkineet. Meillä sotilailla on paha tapa jättää epämiellyttävä totuus monesti huomioimatta ja kuvata asia "punaisella lipulla". Niin voidaan tehdä rauhanajan harjoituksissa ja joskus vieläpä "pelata" tulos mieleiseksi. Niin jotkut tekee nytkin, selittelee itselleenkin "uskottavasta, itsenäisestä puolustuksesta. Parempi olisi rehellisyys itseä ja kansaa kohtaan; nyt ovat puolustuksen vastustajat voittaneet ja me sen kannattajat ja tekijät hävinneet. Sääli Suomea!

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen
Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Lauri, traagisen kauniisti kerrottu. m.o.t.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

"Aseisiin satsaaminen ei ole syvän rauhan aikana perusteltua. Rahalle on parempaakin käyttöä.”

“Armeijan säästöt mahdollistavat osaltaan perusturvan parantamisen, vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun toteuttamisen. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta huolehtiminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa.”

Vain pari esimerkkiä siitä täydellisestä tietämättömyydestä, joita tietyillä poliitikoilla on armeijan roolista maassamme.

Meillä on viimevuosikymmenien aikana ollut puolustusvoimien johtajina todella huippuluokan ammattilaisia. Kun Puheloisen tapainen komentaja tuo mieipiteensä esiin julkisuudessa, olisi jokaisen päättäjän syytä ajatella, että kyseessä ei ole mikään turha avaus, vaan todellisen ammattilaisen huoli, siitä miten hänen johtamansa organisaatio voi toimia sille asetettujen tehtävien mukaisesti.

Maamme armeija on puolustuksellinen organisaatio sen varalta, että maahamme kohdistuisi ulkopuolinen uhka ja sillä ei tosiaankaan ole mitään tekemistä "syvän rauhan" kanssa. Toimiakseen se tarvitsee riittävän kaluston ja tekniikan ja niiden päivityksen aika-ajoin. Ei maamme mitään vakoilusateellitti teknologiaa kaipaa.

Armeijan rooli on aika selkeä. Sen tulevaisuuteen tähtäävät visiot perustuvat aina ja luonnostaan, täysin realistisille tavoitteille. Musta tuntuu (mutu) ajattelu on käsittääkseni aika vieras, verrattuna moniin muihin julkisiin juttuihin. Vaikkapa 1800:n miljoonan euron tietsikkaohjelma hankkeelle.

On aivan totta, että armeijan ylläpito rahoitetaan valtion budjetista. Puhutaan bruttomenoista. Näin ei armeijan kohdalla ole. Se luo määrärahojen avulla myös sellaisia työpaikkoja, jotka palautuvat valtion kassaan muina tuloina. Nettomenot ovat ne jotka ratkaisevat. Päinvastoin kuin moni muu julkinen instanssi, armeija ei ole pelkästään rahaa imevä automaatti.

Yhä teknistyvä aseistus, tutkajärjestelmät, viestintälaitteet ja mitä niitä onkaan. tarvitsevat yhä enemmän asiantuntijoita toimiakseen. Tässä suhteessa armeijan rooli työnantajana tulee kasvamaan. Armeija integroituu siviilipuolen kanssa takuuvarmasti tältä osin ja luo työpaikkoja. No se siitä. Asioita voi pohdiskella vaikka tappiin asti.
En tiedä Lapintien motiiveista. Täydellistä tietämättömyyttä tuo teksti kyllä osoittaa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

"Meillä on viimevuosikymmenien aikana ollut puolustusvoimien johtajina todella huippuluokan ammattilaisia. Kun Puheloisen tapainen komentaja tuo mieipiteensä esiin julkisuudessa, olisi jokaisen päättäjän syytä ajatella, että kyseessä ei ole mikään turha avaus, vaan todellisen ammattilaisen huoli, siitä miten hänen johtamansa organisaatio voi toimia sille asetettujen tehtävien mukaisesti."

Hienosti sanottu ja toki muutoinkin oivaa pohdintaa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kiitti vaan. Sen verran vielä varusmiespalvelun pituudesta. Luultavasti järkevin tapa olisi määritellä pituus sen mukaan, minkälaiseen koulutukseen alokas ajan jälkeen kommenetaan. 7,8,10,12 kuukautta?

Kävin itse laivaston -76-77 tai jotain. Kuulokokeiden mukaan oli etukäteen selvää, että radiosähköttäjän koulutukseen tie vie. Siihen aikaan morsetuksella oli suuri merkitys ja koulutus alkoi jo alokasaikana ja jatkui aliupseerikurssinkin jälkeen vielä kuukauden. Näin siis jo ennenvanhaan.

Jokainen tehtävä on tietysti tärkeä. Aivan kuin siviilissäkin. Peruskoulutuksen yksi tärkeimmistä elementeistä lienee motivoida jatkamaan, erikoistumaan sellaiset yksilöt, joilla on jo hankittuja taitoja. Tietty tekninen pätevyys, hyvä fysiikkä jne. Sanotaan vielä näin, että paras motivaatio on tietysti sellaisella alokkaalla, joka on jo kouluaikana päättänyt luoda uran armeijassa. Aivan lähipiiristäni löytyy useita.

En noista maavoimien jutuista paljoa tiedä. Luulisin kuitenkin, että peruspalvelun pituuden määrää meillä osittain luonnonolosuhteet. Lienee turha kouluttaa kesä- tai talvisotilaita erikseen.

Reservin harjoitusten tarpeellisuudesta olen aika hyvä esimerkki. Työni siviilissä oli sen luontoinen, että oli täysin mahdotonta osallistua kertausharjoituksiin. Taisi olla 1986 kun sinne sitten ehdin. Olin pihalla kuin lumiukko. Viestintäjärjestelmät olivat muuttuneet totaalisesti. Eli kertausharjoituksilla on tarkoituksensa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tulevan 250 000 miehen armeijan suorituskyvyn olennainen tekijä on varusmiueskoulutuksen jälkeinen kertausharjoituskoulutus.

Käyttäjän LisseTarnanen kuva
Lisse Tarnanen

Jokaisessa maassa on armeija. On parempi, että se on omamme. Säästöjä kannattaisi hakea sieltä, missä iso raha valuu ohi yhteisen kassan. Hyviä kohteita rahan hankintaan: Harmaan talouden tehokas torjunta, yhteiskunnan rahoilla osin tai kokonaan toimivien yritysten ja hallinnonalojen kohtuuttomien ja aiheettomien bonusten poistaminen, konsernien verotuskikkailun lopettaminen, kunnallisten ja valtiollisten tietokonejärjestelmien loputon ja sekava uudistaminen, vaikkapa näin alkuun. Kaikki tämän tietävät, mutta kumma kyllä, mitään merkittävää ei tällä saralla saada aikaan. Miksikähän?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Katos Lisseä, sieltähän ärähti. Totta puhut. Kyse on valtaa pitävien hemmojen arvostuksen kohteiden prioriteeteistä. Intti on nillä listoilla rankattu aika alas.

Petri Haapa

"Jokaisessa maassa on armeija. "

No ei ole.

Petri Haapa

Väitätkö nyt, että rauhanturvaajat ovat yhtä kuin armeija?

Petri Haapa

"Väitätkö nyt, että puolustusvoimat on yhtä kuin armeija?"

Vastasin vain väitteeseen, jossa todettiin, että jokaisessa maassa on armeija.

Pentti Järvi

Haapa se nyt väittelee mistä aiheesta tahansa, kunhan vain saa väitellä. Tuon Costa Rica-vastauksen olen kuullut sinulta ennenkin.

Petri Haapa

"Tuon Costa Rica-vastauksen olen kuullut sinulta ennenkin."

Sinulla on tarkka kuulo. Kuuletko myös olemattomia?

Juha Kuittinen

Maamiinapäätös oli mielestäni väärä ja puolustuskykyä rapauttava.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Niin oli, mutta kiilloitti Suomen ulkopolittisen johdon kilpeä ja säilytti heille teoreettiset mahdollisuudet päästä YK:n turvallisuusneuvostoon. Että sellaista peliä.

Käyttäjän LauriLuttinen kuva
Lauri Luttinen

Sanopa muuta Lisse; miksi kukaan ei tee noille asioille mitään. Erityisesti minua sapettaa julkisten palveluiden ulkoistaminen voittoa tekeville yrityksille. Minulla ei siis ole mitään yritystoimintaa vastaan, esim. siitä vaan lääkäriasema pystyyn ja voittoa tahkoamaan! Mutta EI VERONMAKSAJAN rahoilla, jos jollain on liikaa rahaa syytäköön sen vaan ihan vapaasti voitoiksi joillekin yksilöille varoparatiiseihin piilotettavaksi, mutta ei ainuttakaan senttiä veronmaksajan rahaa. Sillä veronmaksajan rahalla kuuluu ylläpitää voittoa tuottamattomat julkiset palvelut, joissa virkamiehet virkavastuulla hoitavat kansalaisten asioita (esimerkissäni terveyttä). Vieläpä paremmin kuin voitonkiilto silmissä riehuvat businessmiehet... Terveydennhuolto, liikenneinfra, koulutus tietylle tasolle saakka ja turvallisuus, niin sisäinen kuin ulkoinen kuuluu hoitaa kustannustehokkaasti julkisena palveluna, jossa ei ole sijaa voitonteolle. Miksi luulette, ettei Suomessa enää rahat riitä mihinkään? Ei se huoltosuhteesta johdu, vaan käsistä riistäytyneestä uusliberalismista, jossa kaikki pitää yksityistää ja tahkoata satoaja miljoonia ulkomaille voittoina (vrt. mm katsastusjärjestelmä!). Aate kuin aate liian valloilleen päässeenä, niin kommunismi kuin em uusliberalismi, vie kansakunnan tuhoon.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Etsin seuraavaa kenraaliluutnantti Mika Peltosen artikkelia ja löysin sen (H.S. 8.8.2012):

"VIERASKYNÄ

Sotien muutos vaatii hyvää puolustuskykyä

Vieraskynä: Puolustusvoimauudistuksen tavoitteena on luoda Suomelle joukot, jotka pystyvät toimimaan aiempaa joustavammin, keskitetymmin ja nopeammin.

MIKA PELTONEN Tallenna Tallennettu Poista Leikekirja on täynnä Jaa artikkeli

So­dat ei­vät ole edel­leen­kään lop­pu­neet maail­mas­ta, mut­ta nii­den luon­ne on muut­tu­nut. Sik­si myös Suo­men puo­lus­tus­voi­mia on uu­dis­tet­ta­va, sil­lä so­tien en­nal­ta­eh­käi­sy on Suo­men puo­lus­tus­ky­vyn tär­kein pää­mää­rä.
So­dan ku­va hei­jas­te­lee ai­na yh­teis­kun­nan yleis­tä ke­hi­tys­tä. Esi­mer­kik­si tie­to­ver­kot ovat ny­kyään so­ta­näyt­tä­möi­tä sii­nä mis­sä po­te­rot ja ko­men­to­kes­kuk­set­kin.

Ny­kyi­set so­ta­voi­mat ovat kie­tou­tu­neet si­vii­li­yh­teis­kun­nan vi­ra­no­mais­ten, yri­tys­ten ja mui­den toi­mi­joi­den kans­sa aiem­paa mo­ni­mut­kai­sem­mik­si ver­kos­toik­si se­kä kan­sal­li­ses­ti et­tä kan­sain­vä­li­ses­ti. So­dan­käyn­ti ei ole pel­käs­tään so­ta­voi­mien vaan aiem­paa­kin enem­män ko­ko yh­teis­kun­nan asia.

SO­DAN ak­tii­vi­sen vai­heen ar­vioi­daan ny­kyään kes­tä­vän en­nem­min­kin viik­ko­ja tai muu­ta­mia kuu­kau­sia kuin vuo­sia – to­ki toi­sen­lai­sia­kin esi­merk­ke­jä on yhä ole­mas­sa. Mas­sii­vi­sia suur­tais­te­lui­ta ei pi­de­tä enää ko­vin to­den­nä­köi­si­nä, osin sik­si, et­tä asei­den kan­to­mat­ka on kas­va­nut jo­pa tu­han­siin ki­lo­met­rei­hin.

Yh­te­näis­ten rin­ta­ma­lin­jo­jen si­jaan jou­kot ja­kau­tu­vat ny­kyi­sin pie­niin osiin, jot­ka ky­ke­ne­vät vies­ti­mään ja liik­ku­maan se­kä yl­lä­pi­tä­mään toi­min­ta­ky­kyään suu­ria jouk­ko­ja pa­rem­min. Näin kus­sa­kin ti­lan­tees­sa jo­kin osa jou­kois­ta nä­kee, mi­tä on ta­pah­tu­mas­sa, ja vas­ta­toi­met voi­vat al­kaa he­ti. Re­surs­se­ja kas­va­te­taan jous­ta­vas­ti si­tä mu­kaa kuin ta­pah­tu­mien uh­kaa­vuus kas­vaa – voi­maa on siis tar­vit­taes­sa kyet­tä­vä myös kes­kit­tä­mään.

Kes­ki­tet­ty joh­ta­mi­nen on tul­lut aiem­paa tär­keäm­mäk­si osak­si so­dan­käyn­tiä sik­si, et­tä tais­te­lu­alue on pirs­tou­tu­nut ja laa­jen­tu­nut, jou­kot ovat vä­hen­ty­neet ja suh­teel­lis­ten pien­ten­kin ta­pah­tu­mien mer­ki­tys on kas­va­nut. Uut­ta on myös se, et­tä ke­hit­ty­nei­den joh­ta­mis­jär­jes­tel­mien ja asei­den pit­kän kan­to­mat­kan vuok­si tais­te­lu­ja voi­daan joh­taa kau­kaa ja kes­ki­te­tys­ti.

Val­von­ta- ja tie­dus­te­lu­me­ne­tel­mien ke­hit­ty­mi­nen on ai­heut­ta­nut sen, et­tä stra­te­gi­sia yl­lä­tyk­siä on en­tis­tä vai­keam­pi teh­dä. Sil­ti pien­ten yk­si­köi­den jous­ta­vuus ja uu­det so­dan­käyn­ti­ta­vat voi­vat edel­leen ai­heut­taa iso­ja­kin yl­lä­tyk­siä. Tek­nii­kan ke­hit­ty­mi­sen seu­rauk­se­na sään ja pi­meän hy­väk­si­käyt­tö ei tuo enää yli­voi­mais­ta etua ke­nel­le­kään.

SO­DAN KU­VAN muu­tos vaa­tii puo­lus­tus­ky­vyl­tä usei­ta asioi­ta. En­sin­nä­kin kai­kil­la jou­koil­la pi­tää ol­la ai­na­kin pe­ri­aat­tees­sa mah­dol­li­suus pääs­tä kä­sik­si mi­hin ta­han­sa ti­lan­ne­tie­toon. Jouk­ko­jen on kyet­tä­vä toi­mi­maan se­kä ha­jau­te­tus­ti et­tä kes­ki­te­tys­ti ja te­ke­mään pää­tök­siä kai­kil­la ta­soil­la. Nii­tä on myös pys­tyt­tä­vä siir­tä­mään no­peas­ti sin­ne, min­ne tais­te­lui­den pai­no­pis­te siir­tyy. Li­säk­si tais­te­lu­aluei­den ul­ko­puo­lel­ta on kyet­tä­vä saa­maan tu­li­tu­kea.
MIL­LAI­SET puo­lus­tus­voi­mat Suo­mi sit­ten vast­edes tar­vit­see?
En­sin­nä­kin nii­den on ol­ta­va ny­kyis­tä pie­nem­mät mut­ta pa­rem­min va­rus­tel­lut. Täs­tä huo­li­mat­ta Eu­roo­pan mit­ta­kaa­vas­sa suu­ren alueem­me puo­lus­ta­mi­seen tar­vi­taan edel­leen­kin pal­jon jouk­ko­ja, joi­den yl­lä­pi­to ei tu­le­vai­suu­des­sa­kaan on­nis­tu il­man yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta.

So­ti­laal­lis­ta pai­no­pis­tet­tä on kyet­tä­vä muut­ta­maan no­peas­ti ja jous­ta­vas­ti, sil­lä tais­te­lui­ta voi puh­je­ta mis­sä vain. Tä­män vuok­si osan jou­kois­ta on ol­ta­va lii­kun­ta­ky­kyi­siä ja asei­ta on voi­ta­va käyt­tää kau­kaa ja kauas. Jous­ta­vuus tar­koit­taa myös si­tä, et­tä jouk­ko­jen tu­lee kye­tä toi­mi­maan mo­nen­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa ja toi­min­nan luon­net­ta on pys­tyt­tä­vä muut­ta­maan no­peas­ti­kin.
Ta­voit­tee­na on aiem­paa kes­ki­te­tym­min joh­det­tu puo­lus­tus­jär­jes­tel­mä, jo­ka toi­mii mah­dol­li­sim­man te­hok­kaas­ti. Tä­mä vaa­tii, et­tä ti­lan­tees­ta kye­tään tuot­ta­maan ja ja­ka­maan tie­toa se­kä vä­lit­tä­mään käs­ky­jä ko­ko ko­men­to­ket­jun lä­pi ja tar­vit­taes­sa ohi­kin.

Ky­ky toi­mia yh­des­sä on kai­kil­le jou­koil­le tär­keää. Kai­ken on pal­vel­ta­va ko­ko­nai­suut­ta, ja sik­si puo­lus­tus­jär­jes­tel­mäs­sä ei saa ol­la kei­no­te­koi­sia ra­ja-ai­to­ja. Yh­teis­työn on pe­lat­ta­va kaik­kien yh­teis­kun­nan eri toi­mi­joi­den vä­lil­lä. Tä­mä vaa­ti­mus pä­tee myös kan­sain­vä­li­ses­ti.

PUO­LUS­TUS­VOI­MA­UU­DIS­TUK­SEN ja Puo­lus­tus­voi­mien ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mien läh­tö­koh­ta on, et­tä so­tia on kyet­tä­vä tu­le­vai­suu­des­sa­kin eh­käi­se­mään en­nal­ta.

Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta Puo­lus­tus­voi­mis­sa on kui­ten­kin syy­tä säi­lyt­tää riit­tä­väs­ti kan­sal­lis­ta oma­lei­mai­suut­ta. Ra­haa ei pi­dä haas­ka­ta sel­lai­seen, mi­tä tu­le­vai­suu­den tais­te­lu­ken­täl­lä ei tar­vi­ta.

Sen si­jaan eräis­sä asiois­sa, eri­tyi­ses­ti ti­lan­ne­ku­van luo­mi­ses­sa ja joh­ta­mi­ses­sa, on syy­tä ol­la ke­hi­tyk­sen kär­jes­sä. Jou­kot ja ase­jär­jes­tel­mät, joil­la puo­lus­tuk­sen pai­no­pis­tet­tä voi­daan muut­taa, mak­sa­vat pal­jon. Sil­ti pää­osa jou­kois­ta, esi­mer­kik­si uu­det alueel­li­set jou­kot, voi­daan tu­le­vai­suu­des­sa­kin va­rus­taa edul­li­ses­ti. Tek­no­ar­mei­jaa em­me pys­ty va­rus­ta­maan, em­me­kä sel­lais­ta ha­vit­te­le.

SO­DAN ajan jouk­ko­jen va­rus­ta­mi­nen on uu­dis­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta hui­kea haas­te. Kat­seet koh­dis­tu­vat­kin nyt val­mis­teil­la ole­vaan ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­seen se­lon­te­koon, jon­ka kes­kei­sin ky­sy­mys on Puo­lus­tus­voi­mien ra­hoi­tuk­sen ta­son mää­rit­tä­mi­nen vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lin jäl­keen.
Tu­le­van ra­hoi­tuk­sen on mah­dol­lis­tet­ta­va puo­lus­tuk­sen pe­rus­tei­den, ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den, alueel­li­sen puo­lus­tuk­sen ja ny­kyi­sen kal­tais­ten teh­tä­vien täyt­tä­mi­nen myös seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä.

Puo­lus­tus­ky­kym­me mi­toi­tus­ta oh­jaa en­si­si­jai­ses­ti en­nal­ta­eh­käi­syn vaa­ti­mus. Sen ta­kee­na tu­lee ol­la ai­to ky­ky käy­dä puo­lus­tus­so­taa. El­lei näin ole, pa­nos­tuk­ses­sa on bluf­fin ma­ku.

Em­me saa ajau­tua ti­lan­tee­seen, jos­sa puo­lus­tus­voi­miem­me ka­pa­si­teet­ti van­he­nee ei­kä uut­ta kye­tä enää ke­hit­tä­mään. Sel­lai­sen tien pääs­sä on vain huo­no­ja vaih­toeh­to­ja.

Ny­kyi­set so­ta­voi­mat ovat kie­tou­tu­neet si­vii­li­yh­teis­kun­nan vi­ra­no­mais­ten, yri­tys­ten ja mui­den toi­mi­joi­den kans­sa aiem­paa mo­ni­mut­kai­sem­mik­si ver­kos­toik­si se­kä kan­sal­li­ses­ti et­tä kan­sain­vä­li­ses­ti. So­dan­käyn­ti ei ole pel­käs­tään so­ta­voi­mien vaan aiem­paa­kin enem­män ko­ko yh­teis­kun­nan asia.

SO­DAN ak­tii­vi­sen vai­heen ar­vioi­daan ny­kyään kes­tä­vän en­nem­min­kin viik­ko­ja tai muu­ta­mia kuu­kau­sia kuin vuo­sia – to­ki toi­sen­lai­sia­kin esi­merk­ke­jä on yhä ole­mas­sa. Mas­sii­vi­sia suur­tais­te­lui­ta ei pi­de­tä enää ko­vin to­den­nä­köi­si­nä, osin sik­si, et­tä asei­den kan­to­mat­ka on kas­va­nut jo­pa tu­han­siin ki­lo­met­rei­hin.

Yh­te­näis­ten rin­ta­ma­lin­jo­jen si­jaan jou­kot ja­kau­tu­vat ny­kyi­sin pie­niin osiin, jot­ka ky­ke­ne­vät vies­ti­mään ja liik­ku­maan se­kä yl­lä­pi­tä­mään toi­min­ta­ky­kyään suu­ria jouk­ko­ja pa­rem­min. Näin kus­sa­kin ti­lan­tees­sa jo­kin osa jou­kois­ta nä­kee, mi­tä on ta­pah­tu­mas­sa, ja vas­ta­toi­met voi­vat al­kaa he­ti. Re­surs­se­ja kas­va­te­taan jous­ta­vas­ti si­tä mu­kaa kuin ta­pah­tu­mien uh­kaa­vuus kas­vaa – voi­maa on siis tar­vit­taes­sa kyet­tä­vä myös kes­kit­tä­mään.

Kes­ki­tet­ty joh­ta­mi­nen on tul­lut aiem­paa tär­keäm­mäk­si osak­si so­dan­käyn­tiä sik­si, et­tä tais­te­lu­alue on pirs­tou­tu­nut ja laa­jen­tu­nut, jou­kot ovat vä­hen­ty­neet ja suh­teel­lis­ten pien­ten­kin ta­pah­tu­mien mer­ki­tys on kas­va­nut. Uut­ta on myös se, et­tä ke­hit­ty­nei­den joh­ta­mis­jär­jes­tel­mien ja asei­den pit­kän kan­to­mat­kan vuok­si tais­te­lu­ja voi­daan joh­taa kau­kaa ja kes­ki­te­tys­ti.

Val­von­ta- ja tie­dus­te­lu­me­ne­tel­mien ke­hit­ty­mi­nen on ai­heut­ta­nut sen, et­tä stra­te­gi­sia yl­lä­tyk­siä on en­tis­tä vai­keam­pi teh­dä. Sil­ti pien­ten yk­si­köi­den jous­ta­vuus ja uu­det so­dan­käyn­ti­ta­vat voi­vat edel­leen ai­heut­taa iso­ja­kin yl­lä­tyk­siä. Tek­nii­kan ke­hit­ty­mi­sen seu­rauk­se­na sään ja pi­meän hy­väk­si­käyt­tö ei tuo enää yli­voi­mais­ta etua ke­nel­le­kään.
SO­DAN KU­VAN muu­tos vaa­tii puo­lus­tus­ky­vyl­tä usei­ta asioi­ta. En­sin­nä­kin kai­kil­la jou­koil­la pi­tää ol­la ai­na­kin pe­ri­aat­tees­sa mah­dol­li­suus pääs­tä kä­sik­si mi­hin ta­han­sa ti­lan­ne­tie­toon. Jouk­ko­jen on kyet­tä­vä toi­mi­maan se­kä ha­jau­te­tus­ti et­tä kes­ki­te­tys­ti ja te­ke­mään pää­tök­siä kai­kil­la ta­soil­la. Nii­tä on myös pys­tyt­tä­vä siir­tä­mään no­peas­ti sin­ne, min­ne tais­te­lui­den pai­no­pis­te siir­tyy. Li­säk­si tais­te­lu­aluei­den ul­ko­puo­lel­ta on kyet­tä­vä saa­maan tu­li­tu­kea.

Ko­ko maan puo­lus­ta­mi­nen vaa­tii, et­tä so­taa kye­tään tar­vit­taes­sa käy­mään mis­sä ta­han­sa osas­sa maa­ta.

MIL­LAI­SET puo­lus­tus­voi­mat Suo­mi sit­ten vast­edes tar­vit­see?

En­sin­nä­kin nii­den on ol­ta­va ny­kyis­tä pie­nem­mät mut­ta pa­rem­min va­rus­tel­lut. Täs­tä huo­li­mat­ta Eu­roo­pan mit­ta­kaa­vas­sa suu­ren alueem­me puo­lus­ta­mi­seen tar­vi­taan edel­leen­kin pal­jon jouk­ko­ja, joi­den yl­lä­pi­to ei tu­le­vai­suu­des­sa­kaan on­nis­tu il­man yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta.

So­ti­laal­lis­ta pai­no­pis­tet­tä on kyet­tä­vä muut­ta­maan no­peas­ti ja jous­ta­vas­ti, sil­lä tais­te­lui­ta voi puh­je­ta mis­sä vain. Tä­män vuok­si osan jou­kois­ta on ol­ta­va lii­kun­ta­ky­kyi­siä ja asei­ta on voi­ta­va käyt­tää kau­kaa ja kauas. Jous­ta­vuus tar­koit­taa myös si­tä, et­tä jouk­ko­jen tu­lee kye­tä toi­mi­maan mo­nen­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa ja toi­min­nan luon­net­ta on pys­tyt­tä­vä muut­ta­maan no­peas­ti­kin.

Ta­voit­tee­na on aiem­paa kes­ki­te­tym­min joh­det­tu puo­lus­tus­jär­jes­tel­mä, jo­ka toi­mii mah­dol­li­sim­man te­hok­kaas­ti. Tä­mä vaa­tii, et­tä ti­lan­tees­ta kye­tään tuot­ta­maan ja ja­ka­maan tie­toa se­kä vä­lit­tä­mään käs­ky­jä ko­ko ko­men­to­ket­jun lä­pi ja tar­vit­taes­sa ohi­kin.

Ky­ky toi­mia yh­des­sä on kai­kil­le jou­koil­le tär­keää. Kai­ken on pal­vel­ta­va ko­ko­nai­suut­ta, ja sik­si puo­lus­tus­jär­jes­tel­mäs­sä ei saa ol­la kei­no­te­koi­sia ra­ja-ai­to­ja. Yh­teis­työn on pe­lat­ta­va kaik­kien yh­teis­kun­nan eri toi­mi­joi­den vä­lil­lä. Tä­mä vaa­ti­mus pä­tee myös kan­sain­vä­li­ses­ti.

PUO­LUS­TUS­VOI­MA­UU­DIS­TUK­SEN ja Puo­lus­tus­voi­mien ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mien läh­tö­koh­ta on, et­tä so­tia on kyet­tä­vä tu­le­vai­suu­des­sa­kin eh­käi­se­mään en­nal­ta.

Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta Puo­lus­tus­voi­mis­sa on kui­ten­kin syy­tä säi­lyt­tää riit­tä­väs­ti kan­sal­lis­ta oma­lei­mai­suut­ta. Ra­haa ei pi­dä haas­ka­ta sel­lai­seen, mi­tä tu­le­vai­suu­den tais­te­lu­ken­täl­lä ei tar­vi­ta.

Sen si­jaan eräis­sä asiois­sa, eri­tyi­ses­ti ti­lan­ne­ku­van luo­mi­ses­sa ja joh­ta­mi­ses­sa, on syy­tä ol­la ke­hi­tyk­sen kär­jes­sä. Jou­kot ja ase­jär­jes­tel­mät, joil­la puo­lus­tuk­sen pai­no­pis­tet­tä voi­daan muut­taa, mak­sa­vat pal­jon. Sil­ti pää­osa jou­kois­ta, esi­mer­kik­si uu­det alueel­li­set jou­kot, voi­daan tu­le­vai­suu­des­sa­kin va­rus­taa edul­li­ses­ti. Tek­no­ar­mei­jaa em­me pys­ty va­rus­ta­maan, em­me­kä sel­lais­ta ha­vit­te­le.

SO­DAN ajan jouk­ko­jen va­rus­ta­mi­nen on uu­dis­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta hui­kea haas­te. Kat­seet koh­dis­tu­vat­kin nyt val­mis­teil­la ole­vaan ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­seen se­lon­te­koon, jon­ka kes­kei­sin ky­sy­mys on Puo­lus­tus­voi­mien ra­hoi­tuk­sen ta­son mää­rit­tä­mi­nen vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lin jäl­keen.

Tu­le­van ra­hoi­tuk­sen on mah­dol­lis­tet­ta­va puo­lus­tuk­sen pe­rus­tei­den, ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den, alueel­li­sen puo­lus­tuk­sen ja ny­kyi­sen kal­tais­ten teh­tä­vien täyt­tä­mi­nen myös seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä.

Puo­lus­tus­ky­kym­me mi­toi­tus­ta oh­jaa en­si­si­jai­ses­ti en­nal­ta­eh­käi­syn vaa­ti­mus. Sen ta­kee­na tu­lee ol­la ai­to ky­ky käy­dä puo­lus­tus­so­taa. El­lei näin ole, pa­nos­tuk­ses­sa on bluf­fin ma­ku.

Em­me saa ajau­tua ti­lan­tee­seen, jos­sa puo­lus­tus­voi­miem­me ka­pa­si­teet­ti van­he­nee ei­kä uut­ta kye­tä enää ke­hit­tä­mään. Sel­lai­sen tien pääs­sä on vain huo­no­ja vaih­toeh­to­ja.

Kir­joit­ta­ja on Puo­lus­tus­voi­mien ope­raa­tio­pääl­lik­kö ja ken­raa­li­luut­nant­ti."

LÄHDE: http://www.hs.fi/digilehti/08082012/paakirjoitukset/Sotien+muutos+vaatii+hyvää+puolustuskykyä/a1344312953588

Lauri Korhonen

Ei aikaakaan kun varuskuntien lakkauttamiset nähtiin ihan ok juttuna. No big deal. Olkoonkin että kyse oli siitä kuinka vähät varat käytetään mutta silti.

Ihan kiva että käytitte arvovaltaanne perustelmaan säästöjen hyötynäkökohtia mutta Kokoomuksen miehet käsi sydämelle - olisiko sittenkin pitänyt laittaa poliittinen päätöksenteko koville? Pääministeripuolue ja kaikkea.

Nyt sitten itketään kun tahto rapautuu ja kyky heikkenee. Voi elämän kevät ja litran mitat.

Say no more.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Parhaani Lauri olen yrittänyt, pidemmälle se ei ole vielä kantanut. Lukemattomia keskusteluja olen käynyt päättäjien kanssa. Kaikki on kaupan, myös maanpuolustus. Mutta-mutta periksi ei anneta, yrittää pitää, jos kutsumustaan tunnustaa.

Lauri Korhonen

En epäile. Vaan joskus jos puhe ei tehoa pitää miettiä ottaako muut keinot käyttöön.

Esimerkiksi voisi miettiä kannattaako olla mukana porukassa joka ei ymmärrä järkipuhetta. Tukemassa linjaa joka ei miellytä. Porukassa joka käy kauppaa maanpuolustuksella. Perusarvoilla.

Aina voi tuoda asioita julkisuuteen. Tai toimia sisäpiirissä jos se on tehokkaampi tapa. Mutta nyt vaikuttaa ettei sisäpiiristä ole muuta hyötyä kuin lämpimät puheet niin mitkä ovat vaihtoehdot? Voi tyytyä tilanteeseen tai vaihtaa taktiikkaa. Tehdä jotakin muuta.

Aina kun siltoja lähtee polttamaan menettää jotain. Keskusteluyhteyden ainakin. Mutta siinä tapauksessa voi miettiä onko keskusteluyhteydestä tullut itseisarvo vai onko se rikkinäinen työkalu. Asia joka ei toimi. Jos se on pelkkä rikkinäinen työkalu josta haluaa pitää kiinni - sitten on. Siinä tapauksessa on turha tuhlata aikaa kirjoittaen ja pohtien kuinka pahoillaan on tilanteesta. Olisiko sittenkin fiksumpaa tyytyä nauttimaan hyvistä keskusteluista päätäjien kanssa. Jättää turhat pohdiskelut sikseen ja nauttia vaan. Sen sijaan että ottaisi riskiä ja lähtisi yrittämään muuttaa laivan suuntaa liian radikaaleilla päätöksillä. Päätöksillä jotka eivät välttämättä johda mihinkään. Toisaalta saattaa avata yhteyksiä toiseen suuntaan.

Kannattaa ehkä muitaa että lumivyörytkin lähtevät liikkeelle pienestä ja mahtavin jokikin muodostuu pienistä puroista.

Kysy itseltäsi haluatko olla puro vai seisova vesi.

Ystävällisesti hän.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Lauri, minä uin myötävirrassa, siten olen tähänkin asti saavuttanut haluamani:)

Lauri Korhonen

Henkilökohtainen valinta tuokin. Näin äkkiseltään kommentista voisi päätellä että valittu suunta on ellei haluttu niin ainakin ok. Uskottava maanpuolustus vain yksi arvo muitten joukossa. Mikäs siinä. Saahan sitä lämpimikseen kirjoitella ja kertoa mitä itse on asioista mieltä ja miten asioiden tulisi olla. Kuten kerroit menestystä strategia ei ole tuottanut. Harmi sinänsä.

Uimisessa taas on se paha puoli että voimat saattaa ehtyä ennen kuin vastaranta on savutettu. Kun puolimatka on ylitetty ei ole kuin yksi suunta jatkaa. Siitäkin huolimatta lopulta voi käydä niin että uimisestasi hyötyy vain kalat.

Suomalainen ammattisotilas on rehellinen ja uskollinen. Syy miksi sotilaan ei kannattaisi alkaa politiikkaan - raakaan peliin jossa säännöt on eri. Kannaltasi huonoa että poliittinen järjestelmämme suosii enemmän niitä joiden kanssa olet selvästikin eri mieltä asioista ja arvoista mutta joiden joukoissa kaikesta huolimatta seisot.

Henkilökohtainen mielipide tämä. Pyydän anteeksi mahdollista aiheuttamaani mielipahaa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Lauri en kirjoittele lämpimikseni, lue: Santahamina - sotilassaaren luontoaarteet (MPKK 2009), lue Sinivalkoinen saari (MPKK 2012). PS. Aika usien saan monet melkoisen lämpimiksi.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Hyvä kirjoitus, mutta lähtökohta on väärä: lähteä analysoimaan Vasemmistoliiton poliitikon lausahduksia puolustuspolitiikasta. Annika Lapintiekin kuuluu siihen kaartiin, joka ei panisi yhtään pahakseen proletariaatin vallankumousta ja pääkaupungin siirtoa Moskovaan. Vasemmistoliitolle armeijan heikentäminen on ideologinen päämäärä. Niinpä kaikki keskustelu ja analyysi faktoista on täysin hyödytöntä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Niinpä, ja niine ideoine ollaan hallituksessa ja joku saattaisi sanoa, että aika hyvin tuloksin.

Petri Haapa

Suomen armeija ei ole enää heikko, vaan se on pelkästään vitsi

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En tiedä, osasiko Lapintie analysoida oikein Puheloisen realismia, joka mielestäni sisältyi, parhaaseen 1970-luvun semioottiseen tyyliin tuohon:

“Puheloisen mukaan ilman lisärahaa ovat vuoden 2015 jälkeen uhattuna Suomen puolustuksen perusratkaisut, eli yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja koko maan puolustaminen.”

Kun rahaa ei tule, pitäisi siis melko pian julkistaa uusi perusratkaisu. Kahdesta ensimmäisestä osasta on jo rohkaistuttu sentään keskustelemaan. Saattaa olla, että ei ole eikä ihan pian tule käytännöllistä tapaa kertoa sitä tosiasiaa, että Pohjois-Suomea ei ole varaa ajatellakaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pohjois-Kalotin sotilaspoliittinen merkitys on kasvamassa. Ilmankos naapurit satsaavat uusia resursseja myös sinne.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Venäjällä ja Norjalla on molemmilla omat öljy- ja kaasukenttänsä ja Jäämeren satamansa. Näistä ja näiden rajoista ilmenee tietysti huolta, mutta aika vähän sillä on Suomen kanssa tekemistä.

Petri Haapa

"Näin varmaan on, aina löytyy rahalle parempaa käyttöä rauhan aikana. "

Nythän on ollut Suomessa aika rauhallista jo lähemmäs 70 vuotta

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

On ollut aiemminkin samanlaisia rauhan vuosikymmeniä 1808-1917 pl. Oolannin sodan poksuttelut 1855.

Petri Haapa

Niin se Krimin sota ja muut sodat suurvallan osana kun oltiin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

1939 oltiin vaihteeksi yksin.

Petri Haapa

Joo, ja tultiin samaan johtopäätökseen kuin Ruotsi 1800-luvun alussa, että sotimalla pieni maa ei pärjää.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ei tultu siihen johtopäätökseen. Välitön johtopäätös oli, että pieni ei pärjää yksin.

Petri Haapa

No sitten Ruotsissa on oltu viisaampia

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Ruotsi ajoi armeijansa yksipuolisella aseriisunnalla 1920-luvulla niin heikoksi, että maa oli lähes puolustuskyvytön 1939.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Onneksi Ruotsilla oli silloinkin Suomi puolustamassa Pohjolan kunniaa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Onneksi Ruotsilla oli silloinkin Suomi puolustamassa Pohjolan kunniaa.

Petri Haapa

Kunniastako sinä taisteltiinkin? Tämä on järkyttää varmaan monia sotaveteraaneja, jotka luulivat puolustaneensa Suomea.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

"Tässä kaatui Magnus Dyrssen 1.3.1940 Pohjolan vapauden ja Ruotsin kunnian puolesta."

LÄHDE: http://www.tammenlehva.fi.test.mediatraffic.fi/siv...

Petri Haapa

"105 kunnian päivää pitää ilmeisesti vaihtaa 105. Suomen päiväksi?"

Miksi, kun ei "105 kunnian päivää" mikään virallinen nimi ole. Kukin voi kutsua sotaa millä nimellä hyvänsä? Minä kutsun sitä talvisodaksi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ensimmäisen maailman sodan jälkeen oli maailmalla valtaisa rauhanliike, kuten muuten oli ennen maailmansotaakin. Jotkut elelivät utopiansa hengessä, toiset eivät.

Olli Pusa

Ja jotkut militaristiset diktatuurit suorastaan edistivät sitä saadakseen sotilaallisen voimatasapainon itselleen edullisemmaksi. Sellaista harrastivat esim. natsit Englannissa ennen toista maailmansotaa. Ja samaa harrasti mm. Neuvostoliitto kýlmän sodan aikana, jolloin lännen ohjukset ja panssarit olivat sotaisia ja hävitettäviä ja Neuvostoliiton ohjukset ja panssarit rauhan tae.

Käyttäjän SamuliTuomasAssinen kuva
Samuli Assinen

Si vis pacem, para bellum. Tätä totuutta nyky-hallitus ei tunnu ymmärtävän.

Suomen koko puolustus käytännössä katsoen perustuu Puolustusvoimien kykyyn aiheuttaa tarpeeksi suuria tappioita mahdolliselle tunkeutujalle, jotta Suomen valtaamisesta koituisi liian suuret kustannukset suhteessa saatuun hyötyyn.

Jos itänaapurin kanssa ruvetaan sotimaan, on lopputulos jo lähtökohtaisesti selvä. Meidät jyrätään, ainoat asiat mihin voimme vaikuttaa ovat, kuinka kauan siihen menee aikaa, kuinka monta ihmistä tapetaan ja miten paljon materiaalia operaatioon palaa? Tämä siis siinä tapauksessa että ulkopuolista apua ei tule.

Ainoa ratkaisu siis on olla sotimatta. Pääsääntöisesti tämä saavutetaan olemalla kavereita itänaapurin kanssa, mutta kaiken varalta olisi hyvä jos sotilastoimien toteuttamisesta Suomen maaperällä tehtäisiin mahdollisimman tuskallista itänaapurille.

Kuten Teddy Roosevelt totesi, "Speak softly, but carry a big stick".

Nykyisillä määrärahan alennuksilla tuota keppiä on pienennetty tuntuvasti ja väkivaltaisesta maahantunkeutumisesta tehdään tuskattomampaa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Hieno kirjoitus Samuli, sopisi pohjapaperiksi tulevaan puolustuspoliittiseen selontekoon.

Käyttäjän SamuliTuomasAssinen kuva
Samuli Assinen

Kiitos. Asepalveluksen alussa oli puolustuspolitiikkaa käsittelevä luento josta nuo pääpiirteet jäi mieleen. Suomessa armeijaan ei mennä sotimaan, vaan estämään sotia, näin eräs kouluttaja asian ilmaisi.

Toimituksen poiminnat