Jarmo Nieminen Luonto – Isänmaa – Helsinki

Euroopan tulevaisuus on kaupunkien

  • Euroopan tulevaisuus on kaupunkien
  • Euroopan tulevaisuus on kaupunkien
  • Euroopan tulevaisuus on kaupunkien
  • Euroopan tulevaisuus on kaupunkien
  • Euroopan tulevaisuus on kaupunkien

"Euroopan tulevaisuus on kaupunkien, ei valtioiden. Siksi Helsingin tulee miettiä miten kaupunkien välisessä kilpailussa menestytään. Se tarkoittaa sitä, että Helsingin on turha lähteä kilpailuun isojen massojen suuruudesta. Valtavilla investoinneilla ei pärjätä ja kilpailussa urbaanisuudesta hävitään.

Helsingillä on kaupungin sisään tuleva Keskuspuisto, meri, puhdas luonto ja ihmisen kokoinen mittakaava. Millään muulla kaupungilla ei ole sellaista saaristoa kuin Helsingillä. Edellä olevat ovat Helsingin tulevaisuuden menestystekijöitä. Tulevaisuus on metsissä ja meressä."

Oheiset viisaudet lausui Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi 18.6.2012 haastattelussani. Se on julkaistu juuri ilmestyneessä kirjassa Santahamina - Sinivalkoinen saari (Maanpuolustuskorkeakoulu 2012).

Rajajärvi kertoi, että Helsinki ei voi olla berliinimpi kuin Berliini, enemmän Rääveliä kuin mitä muinainen kaupunki on, puhumattakaan Pietarista tai Kööpenhaminasta. Helsingin tulevaisuuden suuruus on ihmisen kokoisessa engeliläisessä kaupungissa, meressä ja metsissä. Voima löytyy luonnosta.

Helsingin sisällä olevat viheralueet kasvavat nyt korkoa. Kyse on investoinnista tulevaisuuteen. Tämän arvo voidaan myös nyt menettää, mukamas' asuntorakentamisen pakossa, kun muualle ei kyetä rakentamaan. Kantakaupungin ympärillä lähietäisyydellä olevien melko luonnotilaisten viheralueiden rakentamisella, kuten Kivinokalla, asiaa ei ratkaista.

Helsinkiläiset tarvitsevat lähivirkistysalueensa. Niiden korvaaminen moottoriteiden päissä olevilla kesämökeille on ekologisesti kestämättömämpi ratkaisu.

Oheiset kuvat on otettu 9.9.2012 Helsingin Kivinokalta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Helsinki on tosiaan edelleen varsin luonnonläheinen paikkakunta moniin sen kanssa kilpaileviin Euroopan kaupunkehin verrattuna. Kivinokan ja muiden vastaavien rakentaminen veisi Helsingiltä yhden kilpailuedun.

Helsinki kuitenkin haluaa 400 000 uutta asukasta. Väkisinkin tuo tarkoittaa useiden "kivinokkien" menettämistä. Ehkä Helsingin väljyyttä ja luotoarvoja voisi vähän säästää rakentamalla pilvenpiirtäjiä metroasemien päälle. Mutta todennäköisemmin tämä tarkoittaa, että muutamaa tunnetuinta kohdetta lukuunottamatta nyt vielä luonnollekin tilaa jättävät alueet otetaan tehokäyttöön. Vai onko kaupungilla jotain fiksumpaa suunnitteilla?

P.S. Kivinokkakuvatkin olivat hienoja totuttuun tapaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Näin se vaan on: on turha yrittää olla enemmän Berliini kuin Berliini. Helsingin suuri tulevaisuus on matkailussa. Yllättävää, että sitä ei tahdota tajuta.

Kalevi Kantele

Onnitelut eilisen Hesarin enemmän kuin suopeasta kirjasi esittelystä. Pitää tutustua kirjaan, vaikka olen ollut Santahaminassa tasan kaksi kertaa. Ensimmäinen oli vuonna 1968, kun olin EPO:n edustajana kadettikunnan vuosijuhlassa (oli muuten parahaimmin järjestetyt vuosijuhlat missä olen koskaan ollut. Toisen keraan olin mukana joskus 90-luvulla, kun silloinen matematiikan lehtori kutsui Survon käyttäjäyhdistyksen illaviettoon kadettikoululle.

Veikko Vitikainen

Siloin kun urbanisoitunut yhteiskunta ottaa vallan kaikessa. Niin nuo hölmöt eivät koskaan ole tulleet ajatelleeksi, että he elävät pelkästään maaseudulla tuotetun ruuan ansiosta. Kaupunkikeskeinen kulttuuri tuottaa yhteiskuntaan vain negatiivisia ilmiöitä. Suurin osa urbaanisessa yhteiskunnassa elävistä ei ymmärrä ihmisen olemassa olon perusteita. Maanviljelijää vihataan ja kadehditaan kun heillä on niin suuret tragtorit ja jopa vanha auto, kaikki ostettu velaksi, koska heiltä on viety kohtuullinen elintaso 1.5 Euron tuntipalkan takia. No, eihän nuo kaupunkilaishölmöt ymmärrä tätä asiaa ennen kuin se on myöhäistä. Nämä aikaisemmat kommentit perustuvat ns. tyhmyyteen, jolla ylistetään tuota vahingollista urbanisointikulttuuria. Silkkaa sontaa sanoisin.
No, tämän bloginhan on kirjoittanut Kokoomuslainen joka ei oikeasta elämästä ymmärrä höykkäsen pölähtämää, siitä huolimatta että hän on on muka evrstiluuntnantti.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos Veikko mielipiteestäsi. Varmaan kykenet tarkentamaan mikä minun kirjoittamassani on silkkaa sontaa. Jos et siihen kykeni, niin suosittelen sinulle kirjaani Santahamina - Sotilassaaren luontoaarteet. Odotellaan vastaustasi.

Veikko Vitikainen

Sontaa siinä on se, että ihannoit pelkästään tuota kaupunkikeskeistä urbaanista elämänmuotoa. No, mitenkä sitten suu pannaan jos teiltä kaupunkilaisilta estetään turhanpäiväinen raivokas siirtyminen Helsingin luxusasunnosta sinne luxsuskesämökille. Jos ette saa mistään ruokaa niin mitä sitten. Se ruoka tuotetaan valmiina teidän eteenne liki orjatyövoimalla. Ilmeisesti hra Nieminen ei ole koskaan asunut maatilalla, eikä ilmeisesti lähelläkää noita tiloja. Nykyisin olen erittäin katkera siitä, että pelkästään Helsinkiläisten raivohullujen kesämökeille siirtymisen helpottamiseksi rakennetaan valtavan kalliita moottoriteitä veronmaksajien kustannuksilla. Koska nuo raivohullut eivät osaa käyttäytyä liikenteessä, niin nyt heille rakennetaan veronmaksajien rahoilla kiitoratoja joilla nuo raivohullut pääsevät toteuttamaan murhanhimoaan.
Sotakirjallisuutta en koskaan lue, koka senlaatuinen sivistys on pelkästään negatiivita. Toki minulla sen verran on ymmärrytä että isäukkovainaan etulinjakokemukset sodassa osaan laittaa arvojärjestykseen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Siis Veikko, kuka ihannoi? En ainakaan minä. Kerroin mitä kaupunkisauunnitteluviraston päällikkö asiasta kertoi. Mitä sinun Kesämökki-Suomeen tulee, niin olen asiasta samaa mieltä. Nimittäin kohta tarvitaan jo toinen ydinvoimala mökkisuomeilun energian turvaamiseen. Nyt vielä pärjätään yhdellä ydinvoimallisella.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Voi-voi Veikko, on harmillista, että elämäsi on noin katkeraa että luontokirjankin koet sotakirjallisuutena. Ja odotan edelleen että mikä minun kirjoittamassani on sontaa?

Jaakko Anttila

Euroopan tulevaisuus on vahvojen alueiden ja maaseudun kehittämisen tulevaisuus.

SDP ja Sekoomus ovat vuodesta 1995 lähtien kilvan väärentäneet EU:n aluepolitiikkaa Suomessa. SDP valtasi sisäministeriön aluekehitysosaston keväällä 1995 ja palkkasi sinne 25 vastavalmistunutta änkyrädemaria, jotka alkoivat toteuttaa "OECD:n aluepolitiikkaa": kaupunkien yksipuolista kehittämistä.

SDP:n apurina on siitä lähtien häärinyt muuttoliikkeestä väitellyt Timo Aro, joka anakronistisesti käytti väitöskirjassaan "kasvukeskus"-nimeä esiteollisen ajan kaupungeista, jotka olivat täysin riippuvaisia ympäröivästä maaseudusta, joka vastasi kirkonkylän kaltaisten puutalokaupunkien elintarviketurvasta ja elätti kaupunkien kauppiaat aikana, jolloin merkantilistinen talousjärjestelmä kielsi kauppojen perustamisen maaseudulle. Timo Aron apureina ovat häärineet vuosien ajan HS:n toimittaja Timo Siukonen sekä Suomen Kuvalehden demaritoimittajat ja YLEn demaritoimittajat.

Aluepolitiikka siirtyi EU:n toimivaltaan 1.1.1995. Alueiden kehittäminen ja maaseudun kehittäminen perustuvat EU:n asetuksiin, jotka ovat voimassa jokaisessa jäsenvaltiossa niiden antamispäivämäärästä lähtien.

EU:n aluekehitysrahastoa koskeva asetus: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?...

EU:n maaseudun kehittämispolitiikka 2007-2013: http://ec.europa.eu/agriculture/rurdev/index_fi.htm

EU:n maaseudun kehittämisasetus: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?...

Euroopan komissio: "EU:n aluepolitiikka on investointipolitiikkaa. Sen avulla tuetaan työpaikkojen syntymistä, kilpailukykyä, talouskasvua, elämänlaadun parantamista ja kestävää kehitystä. Investoinnit tukevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista."

"Aluepolitiikka ilmentää EU:n solidaarisuutta vähemmän kehittyneitä maita ja alueita kohtaan, ja määrärahoja kohdennetaan alueille ja aloille, joilla niistä on eniten hyötyä."

"Aluepolitiikan tavoitteena on vähentää merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita edelleen esiintyy Euroopan eri alueiden välillä."

Alueellinen koheesio: "Vuodesta 1986 koheesiopolitiikan tavoitteena on ollut vahvistaa taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Lissabonin sopimuksessa ja EU:n uudessa korkean tason strategiassa (Eurooppa 2020 -strategia) esitetään kolmas tavoite: alueellinen koheesio eli yhteenkuuluvuus."

Keskeiset haasteet:

"Kuinka voidaan, niin, että alueet osaltaan vaikuttavat koko EU:n kestävään ja tasapainoiseen kehittymiseen
1) Hillitä väestön keskittymistä. Kaupungistumisella on sekä myönteisiä vaikutuksia, kuten innovoinnin ja tuottavuuden lisääntyminen, että kielteisiä vaikutuksia, kuten saastuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen.
2) Parantaa alueiden yhteyksiä ja palveluja. Ihmisten on voitava asua valitsemallaan alueella, ja heidän käytettävissään on oltava julkiset palvelut, toimivat liikennepalvelut, luotettavat energiaverkot ja laajakaistainen internetyhteys."

Vain 6,1 % EU:n aluepolitiikan rahoituksesta käytetään kaupunkien kestävän kehityksen tukemiseen sekä taantuneiden kaupunkialueiden ja taantuneiden teollisuusalueiden kehittämiseen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Terve Jaakko, kuten aiemmin kerroin, esitin Helsingin kapunkisuunnitteluviraston päällikön lausunnon asiasta. Ja toki ikäväähän tässä on sinulle todeta, että niin monet haluavat asua nimenomaan kaupungeissa ja ovat niin halunneet tuhansia vuosia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ja kiitos tuosta haaste-/ongelmalistasta. Olen samaa mieltä ongelmien luonteesta paitsi kohdasta 2. Jos ihminen haluaa asua vaikka kuussa, niin maksakoon sen itse.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> monet haluavat asua nimenomaan kaupungeissa

Sellainen välihuomio vain, että aika moni kaupunkiin muuttaneista on muuttanut sinne siksi, että ei ole saanut kotiseudultaan työtä, tai siksi että kaupungissa on rahakkaampia töitä tai paremmat urakehitysmahdollisuudet. Pääsääntö on, että valta ja raha keskittyy kaupunkeihin, ja ihmiset myös, mutta "haluamista" on monenlaista. Kaikille itse kaupunkiympäristö ei ole haoukutteleva. Toisen polven kaupunkilaiset ovat tietenkin usein "patrioottisia" oman ympäristönsä kasvatteja siinä kuin maalaisetkin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ei ole varmaankan kaikille houkutteleva elinympäristö, mutta erittäin monelle se on sitä.

Toimituksen poiminnat