*

Jarmo Nieminen Helsingin kaupunginvaltuutettu - ei mikään tuuliviiri!

Puolustusvoimauudistus: muunneltua totuutta

Puolustusvoimissa korkeaan asemaan noussut henkilö kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 24.3.2012 näkemyksiään Uudenmaan prikaatista. On harmillista, että kyseisestä asiasta kirjoitetaan noin väärää tietoa, joku saattaisi todeta että potaskaa. Toki hyvää on, että henkilö vastaa nimellänsä sanomisistaan. Tosin kirjoitus nauttinee tekijän allekirjoitustittelin vuoksi suurta luottamusta kansalaisten keskuudessa. Siksi asia onkin astetta vakavampaa.

Koska nyt viikonlopun aikana niin monet ovat ottaneet minuun yhteyttä kyseisessä asiassa tai paremminkin sen asiattomuudessa, kerron vastaukseni näillä sivuilla.

 

1. "UUDPR kouluttaa pääasiassa maavoimiin kuuluvaa jalkaväkeä" .

  • Ei kouluta. Melko tarkallaan 95 % joukkotuotannosta menee merivoimille. UUDPR vastaa merivoimien sodan ajan yhtymien (kaksi meripuolustusaluetta + UUDPR oma) taistelujoukkojen tuottamisesta.

2. ”pääosa varusmiehistä on suomenkielisiä".

  • Ei nyt aivan. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 14 % varusmiesvahvuudesta.

3. ”rannikkojalkaväkeä tarvitaan niin vähän”.

  • Harmillinen kommentti korkea-arvoiselta sotilasstrategiaan perehtyneeltä upseerilta. Merivoimilla on kolme sodan ajan yhtymää. Se ei ole vähän. Siksi mm. nykyinen joukkotuotanto juuri ja juuri riittää tähän kyseiseen tarpeeseen.

4. ”tilaa (Upinniemessä) ei tarvita paljon”.

  • Uutta tilaa tarvitaan UUDPR:n tämänhetkisen 750 miehen saapumiserän, ensi kesänä lähemmäs tuhannen miehen saapumiserän ja muutaman vuoden kuluttua 650 miehen vahvuisen joukon taisteluharjoitus-, ampumakoulutus- ja majoitusalueiksi ja -tiloiksi. Mahdollinen tuleva ruotsinkielisten vahvuus on noin 840 miestä ((650 x 0,86) x 1,5)) kun otetaan huomioon, että vanhemmasta saapumiserästä noin puolet palvelee samaan aikaan nuorempien kanssa.
  • Sanoisin, että tilaa tarvitaan paljon, jos Suomen rannikkoalueiden ja ulkosaariston sodan ajan yhtymiä aiotaan kouluttaa. Se toki olisi suotavaa ja olisi tietenkin maanpuolustuksen etu.  Vaihtoehtona tilan tekemiseksi ei ole nykyisen suomenkielisen koulutuksen vähentäminen tai on, jos todetaan, että meripuolustusta voidaan entisestään heikentää.

5. ”Haminaan on kunnostettu varusmiestiloja”.

  • Niin on, se mitä siellä on enää jäljellä, ja niistä loputkin maavoimat täyttää uudella MAASK-RUK:lla. Itä-Suomeenhan siirretään sotakouluja nyt lännestä.
  • Kotkan rannikkopataljoonan miehet ovat koulutettu Kirkonmaan linnakesaarella tähänkin asti.
  • lisäksi täytyy todeta, ett KOTRANP ei ole ”joukko-osasto”, kuten mielipiteessä kirjoitetaan, vaan sitä pienempi hallinnollinen kokonaisuus, joukko-yksikkö.

Yhteenvetona kenraalin puheista voisi todeta, ett ne ovat 1990-luvun loppupuolelta, jolloin UUDPR vielä kuului maavoimiin. Toki luonnollista tuolloin oli maavoimien joukkotuotanto. Onneksi Merivoimiin liittymisen myötä alkoi liikkuvaan rannikkotaisteluun erikostuneiden taistelujoukkojen kouluttaminen uudelleen Dragsvikissä. Kyseinen koulutus oli ollut 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun melko vähäistä UUDPR:n ollessa osana maavoimia. Nyt meripuolustuksen rannikkojoukkojen tarve on aidosti hahmotettu ja varsinkin kun, kiinteästä linnakeverkostosta on luovuttu.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän reijotossavainen kuva
Reijo Tossavainen

Mainitsemasi "erään henkilön" lisäksi on toki muitakin korkeita, ns. asiantuntijatahoja, jotka näkevät, että Wallinin esittämä ja kovasti ajama vaihtoehto ei välttämättä ole paras.

Olen sitä mieltä, että koko paketti pitäisi avata ja lähteä puhtaalta pöydältä ilman kielipoliittisia painotuksia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kyseinen henkilö ei puhu Wallinista. Jos hän olisikin arvostellut Wallinia ja kielipolitiikkaa, niin ok, mutta hän puhui sotilaallisista taustatekijöistä.

Santeri Halmetoja

Mutta voihan maavoimistakin saada sodan ajan sijoituksen ilma- tai merivoimiin. Uudenmaan prikaati kouluttaa kraanatinheitinjoukkoja, pioneerejä, viestimiehiä, kuljettajia ja sotilaspoliiseja. Nämä kaikki voidaan kouluttaa myös missä tahansa maavoimien varuskunnassa.

Ainoastaan ATU-joukot ja rannikkojoukot ovat spesifejä, mutta Upinniemessäkin koulutetaan rannikkojalkaväkeä. Täten en oikein ymmärrä ensimmäistä kohtaasi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Santeri, totta. Jokainen kiväärimies, siis laivoillakin oleva, voidaan lukea jalkaväkimieheksi. Nykyinen UUDPR tuottaa merivoimien sodan ajan joukkoja, aiemman UUDPR:n tuotos meni erityisesti maavoimien käyttöön.

Nykyisin kyse on joukkojen tuottamisesta, ei pelkästään miesten kouluttamisesta reserviin, kuten asiat olivat aikoinaan.

Luettelemistasi henkilöstäryhmistä ainoastaan kuljettajia ei kouluteta saaristo-olosuhteisiin.

Myös Upinniemen joukkotuotanto tehdään merivoimien tarvetta varten.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että merivoimien jalkaväkijoukot tulee kouluttaa rannikolla ja saaristossa.

Erik Johansson

Antisotilaallisen antisotilaan ymmärryksen mukaan kysymys on siis jalkaväkijoukoista, jotka on vain kirjoituspöytä-organisatorisesti alistettu merivoimiin kuuluviksi.

Tulee vertailukohtana mieleen USA:n merijalkaväki, siis näin antisotilaalle.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Anti-sotilaallinen päätelysi on hyvä, vaikka Suomessa ei kyseisistä joukoista käytetä kyseistä nimitystä, siis merijalkaväkeä. Minä taisin aiemmin jossakin blogissani kertoa merijalkaväestä. Sain toki asianmukaista ohjausta oikealla ladulle.

Suomessa merellä taistelemaan tarkoitettua jalkaväkeä kutsutaan rannikojalkaväeksi ja nopeammilla aluksilla liikkuvaa joukkoa rannikkojääkäreiksi. Siis noin niin kuin suurinpiirten niin. Oleellista molemmissa on, että joukot ovat tarkoitettu saaristotaisteluihin ja pyritään myös kouluttamaan ao. olosuhteissa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

ATU-joukot (Amphibious Task Unit) ovat Uudenmaan prikaatin kouluttamia nopean toiminnan joukkoja.

Juhani Putkinen

Voi itku, vieläkö tämä kouhkaaminen jatkuu?

Meillä ei enää ole järin pitkä aika siihen kun rakas Suomemme täyttää 100 vuotta. Sinä aikana on tehty monenmoisia "puolustusvoimauudistuksia" - kun vielä ymmärtäisi että MIKSI.

Välillä ilmatorjunta on kuulunut maavoimiin, välillä ilmavoimiin. Välillä rantapyssy ja/tai rannikkopuolustus yleensäkin maavoimiin, välillä merivoimiin.

Jokaisen sukupolven pitää näköjään saada piirtää organisaatiokaaviot uusiksi.

-----

No, jos sallitaan henkilökohtaisen mielipiteen esittäminen, niin esimerkiksi ilmapuolustus on yksi kokonaisuus, jonka pitää kuulua yhtenäisen johdon alle - siis esimerkiksi hävittäjäkoneet ja ilmatorjunta. Samoin Meripuolustuksen pitää olla yksi kokonaisuus - laivasto laivoineen, rantapyssy ja vielä rannikkopuolustus rannikkojääkäreineen.

-----

Tässä Dragsvik-jupakassa takerrutaan valitettavasti ihan vääriin asioihin - niin se vaan on.

Pitää katsoa miten Suomen rannikkopuolustus on hoidettavissa mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla - ei ole mitään väliä sillä onko joku joukko-osasto ruotsinkielinen vaiko suomenkielinen.

Tarvitaan ehdottomasti kiinteät rannikkotykistön linnakkeet mm. erinomaisine 130 mm tornikanuunoineen. Niitä suojaamaan tarvitaan tehokas ilmatorjunta, hyvät valelaitteet, rannikkojoukot, jne. Tarvitaan myös ehdottomasti moottoroidut meritorjuntaohjuspatterit, jne. Sotalaivojakin tarvitaan mm. puolustamaan Ahvenanmaata ja merikuljetuksia.

-----

Välillä meinaa ottaa päähän ihan tosissaan kun osaa porukasta kiinnostaa kielipolitiikka enemmän kuin Suomen puolustuskyky ja puolustusvalmius.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jussi 10+, juuri kertomastasi on kyse.

Pekka Lampelto

Oletko miettinyt Putkinen sitä, että kielipolitiikka voi vaikuttaa maanpuolustustahtoon?

Jos lähtee leviämään sellainen ajatus laajalle, että Suomi ei olekaan suomalaisten, vaan lopulta pinnan alla Ruotsin vasallivaltio, voi sillä olla moraalia laskeva vaikutus.

Minä ainakin olen alkanut enenevissä määrissä kokemaan loukkauksenomaisena, että suomen kielen asema ei ole Ruotsissa lähellekään yhtä hyvä kuin ruotsin kielen asema on Suomessa. Ja, että vieläpä maamme eliitti ei ota kuuleviin korviinsa puheita epätasa-arvoisuudesta, vaan heittävät lisää bensaa liekkeihin puhumalla suomenruotsalaisten rotusorrosta.

Omalle maanpuolustustahdolleni olisi positiivista, jos näkisin tasa-arvon näiden kieliryhmien ja kansojen välillä toteutuvan nykyistä paremmin Pohjoismaissa mm. siten, että suomen kielestä tulisi virallinen Ruotsissa. Tai sitten, että ruotsin kielen asema tuotaisiin samalle tasolle suomen kielen kanssa Ruotsissa. Molemmat lämmittäisivät oikeustajua syvästi ja se korreloi maanpuolustustahdon kanssa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pekan murheet ovat samat, kuin venäläinen maanomistus Suomessa versus suomalainen Venäjällä.

Nou hätä "pinnan alla Ruotsin vasallivaltio". Eiköhän pidetä huolta siitä, että tuo vasallisuhde kääntyy toisin päin:)

Minulle ruotsinkielisyys ei ole minkäänlainen ongelma, paitsi että osaan kieltä aivan liian huonosti. Minulle maanpuolustustahtoa on vahvistanut tietämys siitä, että Uudenmaan prikaati hoitaa hommansa ja yleensä ottaen hyvin. Tällä kielisyydellä ei ole minun maanpuolustustahdon muodostamisessa minkäänlaista sijaa. Ehkä se johtuu siitä, että en voi ymmärtää koko asian korreloitumista.

Pentti Järvi

Itsekin emigranttina (ja sittemmin paluumuuttajana) olen sitä mieltä, että Ruotsiin muuttaneiden on syytä kunnioittaa uuden isäntämaan lakeja ja tapoja eikä esittää vaatimuksia. Suomen kieli säilyy sielläkin mikäli se halutaan säilyttää, ei siihen valtion apua tarvita.

Pekka Lampelto

Itsekin emigranttina (ja sittemmin paluumuuttajana) olen sitä mieltä, että Ruotsiin muuttaneiden on syytä kunnioittaa uuden isäntämaan lakeja ja tapoja eikä esittää vaatimuksia. Suomen kieli säilyy sielläkin mikäli se halutaan säilyttää, ei siihen valtion apua tarvita.

Ainakin ruotsalaiset poliitikot näkyvät olevan vaatimassa ruotsin kielen aseman vaalimista Suomessa:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ca...

Minä näen tämän asian kyllä koko Pohjoismaita koskevaksi. Jos Ruotsia todella kiinnostaa ruotsin kielen asema Suomessa, niin kyllä senkin on nöyrryttävä parantamaan suomen kielen asemaa Ruotsissa suomenkielisen vähemmistön hyväksi. Tämä, jos mikä osoittaisi aitoa nöyryyttä ja tasa-arvoon pyrkimistä.

Minusta linjaus, että kielipolitiikkaa tulisi pohtia koko Pohjoismaiden tasolla tai ainakin Ruotsin ja Suomen, on varsin oikeutettu. Molemmissa maissa on merkittävä toisen maan pääkielen vähemmistö. Niin reilu linjaus, että lähtisin tarjoamaan perinteisille suurpuolueille ja jos ei niille kelpaa, niin sitten persuille.

Martin Glantz

Pekka Lampelto lienee sekoittanut keskenään kahden eri valtion asiat ja pari muutakin juttua kuten yksityisen ja yleisen. En aio edes alkaa selittää lakien merkitystä yhteiskunnan vähemmistöjen yhdenvertaisuuden turvaamisessa, mutta puretaanpa Lampelton näkemykset kunnolla:

1) Vasallivatio, Pohjoismainen tasa-arvo sekä yksityinen ja yleinen

On ikävää, että Lampelto mieltää Suomen Ruotsin vasallivaltioksi. Suomi on ollut itsenäinen lähes sata vuotta, meillä on oma perustuslaillinen tasavaltainen demokratia, oma hallinto, omat lait, oma pörssi, eri raha kuin Ruotsissa ja omat rajat ja puolustusvoimat.

On myös ikävää, että Lampelto ei ole havahtunut suomen, pohjoismaisen vähemmistökielen, vahvaan ja tunnustettuun asemaan Pohjoismaissa, vaan uskoo, että kyseessä on epätasa-arvo. Skandinavian germaanisen kieliperheen kieliä ja murteita puhuvia ihmisiä on Grönlannissa, Islannissa, Färsaarilla, Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa yhteensä noin neljä kertaa enemmän kuin suomenkielisiä. Näiden kaikkien maiden ja alueiden lähes kaikkien ihmisten on mahdollista kommunikoida keskenään, joka Ruotsin suurvaltahistorian ja Tanskan tuhatvuotisen kuningaskunnan ohella on ollut pohjoismaista yhteisymmärrystä edistävä kielitekijä. Osalla suomalaisistakin on kohta vuosituhannen ollut äidinkielenään ruotsi, joka osaltaan helpottaa Suomen olemista ja toimimista Pohjoismaiden yhteisössä.

Niitä Pohjoismaita, joihin Suomi kuuluu, kutsutaan kuitenkin maantieteellisesti Fenno-Skandinaviaksi - myös Suomen pääkielen vuoksi. Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomella, suomalaisilla ja suomenkielellä on kuitenkin oma, tasa-arvoinen asemansa, sillä Suomi, suomalaiset tai suomenkieli eivät ole koskaan olleet ongelma ruotsia tai muita pohjoismaisia kieliä puhuville.

Suomen kielen asemasta esimerkiksi Ruotsin opetusjärjestelmässä ja pohjoismaisessa yhteistyössä löytyy muun muassa netistä runsaasti linkkejä niille, joita asia todella kiinnostaa. Jos suomenkielen asema jonkun mielestä on Pohjoismaissa heikko, keskustelun jatkoksi toivoisin faktalähteitä, tosiasioita ja taustoja eikä pelkkää vaillinaiseen tietoon, omaan pahaan mieleen, hetken tunnekuohuun tai ennakkoluuloihin perustuvaa kielteisyyttä.

Lampelto kokee jonkun epämääräisen "eliitin" puhuvan suomenruotsalaisten rotusorrosta. Tällaisia yksilöimättömiä ja toteennäyttämättömiä väitteitä voi kutsua kansankiihotukseksi, kun niitä esitetään julkisella foorumilla. Saman nimikkeen alla kulkevat johdattelevat kysymykset, joiden vastaus aina on haluttu: kyllä, kielipolitiikka voi vaikuttaa maanpuolustustahtoon. Mutta kuinka paljon ja millä lailla?

Lampelton vastaus omaan kysymykseensä on tietysti pelkkää arvailua ja spekulaatiota, koska tarkoitus onkin vain herättää epäilyksiä ja lietsoa ennakkoluuloja, kohteena Suomessa puhuttava ruotsinkieli.

Ennakkoluulojen lietsomisen tekniikoilla voi sujuvasti sotkea oman yksityisen ja kapea-alaisen kielikielteisyytensä yleisiin ja kielikysymyksestä täysin erillisiin asioihin: laskevaan moraaliin ja maanpuolustustahtoon. Molemmat vetoavat äkkiä tunteisiin ja niiden heikkeneminen herättää heti huolta. Tämän huolen varjolla on helppo ilman faktaperusteiden häivääkään levittää taas hiukan lisää vähemmistövastaisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkki yhden vastauksen kysymyksestä: Onko oikeasti niin, että jos pieni vähemmistö suomalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, maata ei enää kannata puolustaa?

2) Ruotsi, suomalaiset maahanmuuttajat, suomenkieli Ruotsissa ja hieman vertailevaa historiaa

Ruotsissa on runsaasti toisen ja useammankin polven maahanmuuttajien jälkeläisiä, joilla on suomalaiset sukujuuret, mutta jotka kokevat itsensä ruotsalaisiksi. Suomenkieli ei kuitenkaan ole koskaan ollut Ruotsin virallinen kieli, mutta koska vähemmistö on pitkään ollut merkittävä, suomen (samoin kuin kasvavan maahanmuuton myötä muiden vähemmistökielten) opetusta kouluissa on vuosien mittaan lisätty. Suomenkielellä on kuitenkin erityisasema ja sekä virallinen Ruotsi että monissa eri yhteyksissä monien vuosien mittaan tapaamani Ruotsin kansalaiset arvostavat Suomea ja suomalaisia ja maamme pääkieltä suuresti.

Ruotsinkielen asema Suomessa ja suomenkielen asema Ruotsissa ovat kuitenkin historiallisista syistä erilaiset. Suomessa on ollut runsaasti ruotsinkielistä väestöä suurilla alueilla yhteiskunnan eri tasoilla lähes tuhat vuotta ennen kuin maahanmuutto Suomesta Ruotsiin sai merkittävät mittasuhteet. Voimakkaan muuttoliikkeen jälkeenkään suomenkielisellä väestöllä Ruotsissa - pohjoisen Finnskogarna-metsiä ja meänsuomalaisia lukuunottamatta - ei ole samanlaisia perinteitä tai historiaa tai merkitystä eli asemaa ruotsalaisessa yhteiskunnassa kuin pidemmän historian kautta ruotsinkielisillä Suomessa.

Pelkästään suomenkielen kielioppia, sen karjalaista perinnettä ja virallista asemaa sekä Ruotsin että Venäjän vallan aikoina ovat olleet suuresti edistämässä ja kokoamassa myös monet ruotsin- tai kaksikielisiksi määritellyt henkilöt Mikael Agricolasta ja Elias Lönnrotista Robert Cajanukseen ja vaikkapa Aleksis Stenvalliin (Kivi) ja CGE Mannerheimiin.

Suomen kieli ei ole ongelma ruotsinkielisille. Mielensäpahoittaja Lampeltolle hänen maanmiestensä puhumasta ruotsinkielestä tulee tasa-arvo-ongelma ja vasalliuden ilmentymä mahdollisesti siksi, että yhteiskunnan oikeat ongelmat kuten tuloerojen kasvu, julkisten palveluiden alasajo ja yksityistäminen tai maamme velkaantuminen ovat liian hankalia käsitellä eivätkä mahdollista yhtä helppoa "ulkoisen" viholliskuvan luomista kuin se, että suomalaisten maanpuolustustahto muka romahtaa ja yleinen moraali rappeutuu, koska suomi ei ole Ruotsissa virallinen kieli. Uskooko joku tähän ajatusrakennelmaan? Oikeasti?

1) Äidinkieli, suomalaisuus ja maanpuolustustahto

Suomalaiset, äidinkielenään ruotsia puhuvat henkilöt ovat hyvin kelvanneet koko Suomen itsenäisyyden ajan kouluttautumaan maanpuolustustehtäviin ja asettamaan itsensä alttiiksi samoille riskeille ja hengenmenolle taistelussa kuin suomea äidinkielenään puhuvat suomalaiset. Ennen vuosia 1939 - 1945 rakennettujen ruotsinkielisten koulujen ja korkeakoulujen sekä ruotsinkielisten kuntien hallintorakennusten ja eri ruotsinkielisten laitosten – jopa Säätytalon – auloissa ja portaikoissa on samanlaisia lehtikultaisin kirjaimin sommiteltuja Pro Patria -tauluja kuin maamme kaikissa muissakin julkisissa rakennuksissa. Terveytensä tai henkensä ovat Pekka Lampeltonkin nykyisen sananvapauden puolesta antaneet lukuisat ruotsia äidinkielenään puhuneet suomalaiset naiset ja miehet, ulkosaariston kalastajista ja kaupunkien tehdastyöläisistä eteläisen rannikkomme kartanoiden aatelisiin.

Yleinen asevelvollisuus on ollut ja on kansanarmeijamme perusta. Nykyisin sen suorittavat myös äidinkielenään somalia, venäjää, vietnamia ja lukuisia muita kieliä puhuvat suomalaiset. Somaliassa, Venäjällä tai Vietnamissakaan suomenkielen asema ei ole kovin kummoinen, mutta en ymmärrä, kuinka se millään lailla liittyy kenenkään maanpuolustustahtoon. Kysymys on ainakin minulle siitä, mikä maa koetaan omaksi ja arvokkaaksi ja missä tunnetaan juurien olevan. Samat ajatukset ovat perustana muidenkin sellaisten maanpuolustustahdolle, joiden äidinkieli jostakin syystä sattuu olemaan joku muu kuin suomi, sikäli kuin mitään voi päätellä kohtaamieni erikielisten taistelijoiden motivaatiosta Suomen Puolustusvoimien varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksissa.

Jos Lampeltoa ei kiinnosta puolustaa Suomea siksi, että Ruotsissa on joku asia hänen mielestään huonosti, voin vain ihmetellä logiikkaa. Omaan ja tuntemieni ruotsin- ja muunkinkielisten maanmiesteni maanpuolustustahtoon ei vaikuta se, että Lampelto joko harkitsemattomuuttaan tai tarkoituksella sotkee toisiinsa liittymättömät asiat purkaakseen omaa pahaa oloaan. Meidät on koulutettu - ja toivottavasti myös varustetaan - puolustamaan myös Pekka Lampelton kotiliettä. Niin olemme valalla vannoneet ja sen valan pidämme.

Pysymällä visusti pois jaloistamme Lampelto ei joudu kuuntelemaan, jos vahingossa teemme sen väärillä kielillä.

Martin Glantz, reservin yliluutnantti, suomalainen ruotsinkielinen upseeri kolmannessa polvessa.

Pekka Lampelto

Kiitos Martin Glantzille oikeinkin seikkaperäisestä ja ajatuksia herättävästä vastineesta. Siinä oli ainesta joidenkin omien mielipiteitteni päivittämiseksi, mutta asiat toki vaativat pohdintaa. Tarkoituksenani on parin päivän sisällä vastata yksityiskohtaisemmin tähän pitkään viestiin, mutta tulevan tentin takia aion ottaa ainoastaan pari asiaa käsittelyyn tässä vaiheessa.

Ensiksi totean Martinille, että oma isoäitini oli ruotsalainen, joka muutti sodan jälkeen Suomeen. Äitini perhe oli siis kaksikielinen ja hänen ystävistään moni oli ruotsin kieltä puhuva. Pidän ruotsin kielen puhumisesta, jutustelen mm. tätini kanssa ruotsiksi kartuttaakseni taitojani ja viestittelen silloin tällöin entisille työkavereille Ruotsiin kuulumisia ruotsiksi. Ruotsin kieli ei ole minulle ongelma, vaan omalta osaltani rikkaus, vaikka sitä vain tyydyttävästi osaankin. RUKissa oli oikeinkin hauska tupakaverin kanssa vääntää ruotsia. Lukiossa sain vieläpä erityismaininnan lukion päättäjäisissä aktiivisuudesta ruotsin tunneilla, vaikka arvosanat ei nyt kasia parempia yleensä olleen. Olettaisin näiden seikkojen poistavan luulot sinulta, että itse ruotsin kieli olisi minulle ongelma. Se ei ole sitä lainkaan.

Pekka Lampelto lienee sekoittanut keskenään kahden eri valtion asiat ja pari muutakin juttua kuten yksityisen ja yleisen. En aio edes alkaa selittää lakien merkitystä yhteiskunnan vähemmistöjen yhdenvertaisuuden turvaamisessa, mutta puretaanpa Lampelton näkemykset kunnolla:

1) Vasallivatio, Pohjoismainen tasa-arvo sekä yksityinen ja yleinen

On ikävää, että Lampelto mieltää Suomen Ruotsin vasallivaltioksi. Suomi on ollut itsenäinen lähes sata vuotta, meillä on oma perustuslaillinen tasavaltainen demokratia, oma hallinto, omat lait, oma pörssi, eri raha kuin Ruotsissa ja omat rajat ja puolustusvoimat.

Paperilla näin, mutta minkä verran RKP on yhteyksissä Ruotsin poliittisiin puolueisiin ja valtiojohtoon? Entä muut suuret puolueemme? Miksi Carl Bildt ilmaisi taannoin huolensa ruotsin kielen asemaan Suomessa eli hän puuttui vieraan vallan poliitikkona toisen maan asioihin? Miksi suomalaiset kolmen suurpuolueen johtopoliitikot eivät vastaavalla tavalla kysele suomen kielen aseman perään Ruotsissa? Ja minkä verran perinteiset suurpuolueet ovat kuuliaisia RKP:lle, kun kokoomuslainen Sasikin kävi pyytelemässä erikseen anteeksi RKP:ssä kokoomuksen puolueäänestyksen kielteistä kantaa pakkoruotsiin? Miksi RKP on vuodesta toiseen hallituksessa, ikään kuin se ei voisi koskaan olla oppositiossa? Minkä verran suomenruotsalaisilla säätiöillä on vaikutusvaltaa suomalaisiin päättäjiin? Myönnän, ettei minulla ole todisteita minkään suhteen, mutta onko se nyt todella niin epätervettä, että tällaiset seikat herättävät kysymyksiä?

On myös ikävää, että Lampelto ei ole havahtunut suomen, pohjoismaisen vähemmistökielen, vahvaan ja tunnustettuun asemaan Pohjoismaissa, vaan uskoo, että kyseessä on epätasa-arvo. Skandinavian germaanisen kieliperheen kieliä ja murteita puhuvia ihmisiä on Grönlannissa, Islannissa, Färsaarilla, Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa yhteensä noin neljä kertaa enemmän kuin suomenkielisiä.

Jos käytät määrää argumenttina, niin sittenhän sinun on tunnustettava, että suomen kieltä puhuvien osuus mainitsemistasi maiden/maakuntien väestöstä on suurempi kuin ruotsia puhuvien osuus Suomen väestöstä. Eli Suomella tulisi olla Pohjoismaissa vankempi asema virallisena kielenä, koska suomenkieltä puhuvia on yli n. 20% Pohjoismaiden kokonaisväestöstä, kun ruotsin kieltä puhuvia on vain 5% Suomen väestöstä. En myöskään kykene ymmärtämään, kuinka voit olla kannattamatta saamen kielen virallista ja yhtä vankkaa asemaa Suomessa (ja Ruotsissa sekä Norjassa), vaikka sitä on täällä puhuttu kenties pisimpään kaikista kielistä.

Näiden kaikkien maiden ja alueiden lähes kaikkien ihmisten on mahdollista kommunikoida keskenään, joka Ruotsin suurvaltahistorian ja Tanskan tuhatvuotisen kuningaskunnan ohella on ollut pohjoismaista yhteisymmärrystä edistävä kielitekijä. Osalla suomalaisistakin on kohta vuosituhannen ollut äidinkielenään ruotsi, joka osaltaan helpottaa Suomen olemista ja toimimista Pohjoismaiden yhteisössä.

Ruotsissakin asunee pohjoisosissa ihmisiä, joidenka äidinkieli on ollut kenties tuhatta vuotta pitempään suomen kieli tai joku sen murre.

Niitä Pohjoismaita, joihin Suomi kuuluu, kutsutaan kuitenkin maantieteellisesti Fenno-Skandinaviaksi - myös Suomen pääkielen vuoksi. Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomella, suomalaisilla ja suomenkielellä on kuitenkin oma, tasa-arvoinen asemansa, sillä Suomi, suomalaiset tai suomenkieli eivät ole koskaan olleet ongelma ruotsia tai muita pohjoismaisia kieliä puhuville.

Ei voida puhua tasa-arvoisesta asemasta, jos suomen kielellä ei ole Pohjoismaissa virallisen kielen asemaa edes Ruotsissa, mutta vahvasti suomenkielisessä Suomessa ruotsin kielellä kuitenkin on. Lisäksi svekomaaneille ja Freudenthalille suomenkieliset ja suomalaisugrilaiset olivat ongelma. Mannerheimiakin pitivät kuulemani mukaan svekomaanit suoranaisena takinkääntäjänä, kun ei kielteisemmin suhtautunut suomen kieleen. Voisitko avata ajatuksiasi Freudenthalista, sillä hänen kunniakseen myönnettävät mitalit ovat ikävä piikki suomenkielisten lihassa?

Suomen kielen asemasta esimerkiksi Ruotsin opetusjärjestelmässä ja pohjoismaisessa yhteistyössä löytyy muun muassa netistä runsaasti linkkejä niille, joita asia todella kiinnostaa. Jos suomenkielen asema jonkun mielestä on Pohjoismaissa heikko, keskustelun jatkoksi toivoisin faktalähteitä, tosiasioita ja taustoja eikä pelkkää vaillinaiseen tietoon, omaan pahaan mieleen, hetken tunnekuohuun tai ennakkoluuloihin perustuvaa kielteisyyttä.

Kun kyse on kielten tasa-arvosta, niin argumentiksi riittää se, että suomen kielellä ei ole virallista asemaa Ruotsissa, mutta ruotsin kielellä on Suomessa ja toiseksi, Suomessa on pakollista opiskella ruotsin kieltä, mutta Ruotsissa ei ole suomen kieltä. Tämä ei kuullosta pohjoismaiselta tasa-arvolta kielipoliittisesta perspektiivistä.

Lisäksi Ahvenanmaan suomen kieltä sorsivat säännöt eivät puhu pohjoismaisen kielipoliittisen tasa-arvon puolesta. Kuinka puolustaisit Ahvenanmaan tilannetta?

Lampelton vastaus omaan kysymykseensä on tietysti pelkkää arvailua ja spekulaatiota, koska tarkoitus onkin vain herättää epäilyksiä ja lietsoa ennakkoluuloja, kohteena Suomessa puhuttava ruotsinkieli.

Eipäs ole.

Esimerkki yhden vastauksen kysymyksestä: Onko oikeasti niin, että jos pieni vähemmistö suomalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, maata ei enää kannata puolustaa?

Kysymys ei ole todellakaan siitä, että on vähemmistökieliä. Kysymys on siitä, että jollakin vähemmistökielellä on virallisen kielen asema, joka vaatii enemmistöltä uhrauksia sen saattamiseksi tasa-arvoiseen asemaan. No kysynpä sinulta näin: Jos tulevaisuudessa kävisi niin, että Suomi ottaisi vastaan valtavasti venäläisiä maahanmuuttajia ja lopulta Suomi ottaisi venäjän kielen käyttöön virallisena kielenä ja täällä asuisi vaikkapa 15% venäläinen vähemmistö, jolla olisi oma puolue ja paljon vaikutusvaltaa niin taloudessa kuin politiikassa, voisiko se vaikuttaa SINUN maanpuolustustahtoosi? Ja etenkin kun ottaisi huomioon, että suomenkielisten tai suomen sukuisia kieliä puhuvien kansojen asema Venäjällä olisi edelleen kielipoliittisesti heikompi kuin venäjän kielellä Suomessa.

Lopuksi kysyn näin: Jos Pohjoismaiden yhteistyö kehittyisi sellaiseksi, että meillä olisi kielipolitiikan osalta koko Pohjoismaat kattavia kansanäänestyksiä, äänestäisitkö sinä suomen kieltä yhdeksi viralliseksi pohjoismaiseksi kieleksi, jolla olisi kaikilta osin yhtä hyvä asema Pohjoismaissa tai ainakin Ruotsissa kuin ruotsin kielellä on Suomessa?

Martin Glantz, reservin yliluutnantti, suomalainen ruotsinkielinen upseeri kolmannessa polvessa.

Olenpa minäkin reservin vänrikki sentään ja on sukua kaatunut sodassa Neuvostoliittoa vastaan ja suvun omaisuutta jäänyt rajan taakse Laatokan äärelle.

P.S. pyrin käsittelemään viestisi jälkimmäistä osaa toivon mukaan tiistaina tai keskiviikkona.

Pentti Juhani Järvinen

Suomen ns. "kielipolitiikka" vaikuttaa kyllä myös kansalaisten kykyyn palvella Suomen tasavaltaa. Suomi on ainoita maita maailmassa, mm. ainoa Pohjoismaa, jossa 95 prosentin kielienemmistöltä vaaditaan todistus 5 prosentin vähemmistön kielestä, jos he haluavat palvella omaa maataan. Mielisairastahan se on! Ei sellaiseen täysjärkinen suostu!

Käytännössä se tarkoittaa myös, että maa on täynnä "toimia," joissa niiden tekijän ainoa taito ja todistus on ruotsin kielestä. Mielisairastahan sekin on! Jos näiden perverssiyksien seurauksia on jossakin hallinnossa ihmetellyt, nähnyt ja todistanut, on täysin turha tulla esittämään sellaisia kieli- ja käsitesokeita mieliä, että "pakkoruotsin" vastustus on osoitus ennakkoluuloista, jne. yms.

Ja esimerkiksi evp. pm. Pavelovitsi Lipponen korkeasti sivistyneine puolisoineen on juuri tällaista esittänyt. Vai eikö? Ja eikö tämä ole mielisairautta? Korruptiota myös! Vai mitä muuta se muka on? Ja mitä olisi "pöö" ruotsiksi? Tanskaksi se olisi "bøø."

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Pekka, Pentti ja Jarmo kirjoittavat asiaa, hieman eri näkökohdista vain.

Pääasiahan tässä on se, että puolustusvoimat saa käyttöönsä ne arsenaalit ja mahdollisuudet, joilla uskottava maanpuolustuksemme hoidetaan ja ylläpidetään ilman iänikuisia , milloin mistäkin lähteestä pulppuavia kieliriitoja. - Ilman yhtenäisyyttä olemme pian huutolaissakkia.

Kiitos Jarmo, että oikaiset tarkoitushakuisia ao. mietteitä - toivottavasti lähetät myös vastineen H.S.: lle!

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Huomenta Ilkka, en usko tarkoitushakuisuuteen,tietämättömyyteen ennemminkin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jarmo,

kuinka kenraali, vaikkakin evp., olisi tietämätön SA Intin, Dragsvikinkään asioista? - ellei sitten suorastaan valehtele...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Morjens.
Hyvä, että olet mukana ja "Pitää katsoa miten Suomen rannikkopuolustus on hoidettavissa mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla - ei ole mitään väliä sillä onko joku joukko-osasto ruotsinkielinen vaiko suomenkielinen."
Eihän siihen voi muuta kommentoida.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

"Puolustusvoimien muutoksissa on silmiinpistävää viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ollut pyrkimys lakkauttaa varsukuntia ja joukko-osastoja juuri Itä-Suomesta. Alueellisen puolustuksen tarpeet ovat päinvastaiset. Tätä ei tarvitse kansalle perustella."

- no joo, eikähön noita lakkautuksia ole revitty vähän joka puolelta. Ja todellinen lakkautussuma on kohdannut etelä- ja länsirannikkoa. Kaikki on niin suhteellista. Kaikki.

Mitä tuohon kansalle perustelemiseen tulee, niin se nyt taitaa pitää paikkansa, jos idän vastapäätä on länsi.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Jarmo, tekstissä luki vielä hetki sitten näin: "On harmillista, että kyseisestä asiasta kirjoitetaan noin väärää tietoa, joku saattaisi todeta että potaskaa." Pilkun jälkeinen osa on nyt näköjään pudonnut pois.

Uutisessamme se kuitenkin on alkuperäisessä muodossaan, mitä joku on vähän ihmetellyt.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121202-tyly-tyrmay...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Sorry, katosi pilkkupäivityksessä, nyt on kohdallaan.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Pääesikunnan mukaan Uudenmaan Prikaati mahtuisi Upinniemeen. Se kyllä tarkoittaa suomeksi sitä, että Dragsvik on turha varuskunta. Ruotsinkielellä det kan vara på ett annat sätt.

Dragsvikin tarve ja merivoimien joukkojen mitoitus tulee Wallinin töppäyksen vuoksi olemaan suurennuslasin alla tulevina vuosina. Täällä on mielenkiintoinen kirjoitus asiasta: http://patriootti.blogspot.com/2012/03/mitka-perus...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pekka mahtuuhan sen vaikka Santahaminaan, jos Kaartin jääkärirykmentti siirrettäisiin pois ja sama koskee Upinniemen koulutuskeskusta. Se on täynnä. Kerro pääesikunnan lähteesi tarkemmin. En ole sellaisesta kuullut. Minusta tuntuu, että nyt olet ymmärtänyt asian hieman oudosti.

Nyky-Upinniemessä ei ole tilaa 850 ruotsinkielisen miehen ja naisen varuskunnaksi poistamatta siellä olevaa 1 500 varusmiestä. Näin se vaan on. Mutta jos niin päätetään, siis vähennetään koulutettavien määrään niin minkäs teet.

Minun kirjoitteluni perustuu ainoastaan ja vain rannikkoalueiden puolustuksenjärjestelyihin ja toki myös siihen, että suomenkielisen joukon edustajana olin eräänkin kerran Uudenmaan prikaatin miesten esimiehenä leireillä ja harjoituksissa ja näin miten hyvin, siis hyvin, he hommansa hoitivat.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Oleellinen juttu on se, että merivoimat ylikouluttavat rajusti väkeä, kuten ovat tehneet jo kauan. Luepa se Mäkisen linkki, niin ymmärrät. Ratkaisu on nimenomaan sopeuttaa merivoimat joukkotuotannon tarpeisiin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Olen tuohon Mäkisen sinänsä seikkaperäiseen kirjoitukseen vastannut jo aikaisemmin. Tarkastelu on hypoteettinen, toki sitä on koko tämä touhu muutenkin.

Merivoimien koulutuskeskukset ovat tuottaneet ne joukot, mitkä on käsketty. Rannnikojoukkojen osalta on sanomattakin selvää, että kiinteästä linnakejärjestelmästä luopuminen ja siirtyminen liikuvaan tulenkäyttöön ja rannikkojälkaväkeen, johtaa merivoimien sodan ajan joukkojen kokonaan uudellen arviointiin. Se mitä on tehty aikoinaan, menettää tässä tarkastelussa merkityksensä ja niin pitää ollakkin. Mäkisen päättely toimisi, jos hommat pidettäisiin tulevaisuudessakin 1990-luvun kuoseissa. Mutta niin ei tehdä. Tykit on pantu pataan ja vanhoilla linnakkeilla näkyy lähinnä bongareita, toisilla perhostenkerääjiä.

Kuten moneen kertaan on pääesikunta oikeasti ilmoittanut, merivoimien sodan ajan joukkojen tuottaminen arvioidaan uudelleen vuoden 2017 lopulla, kun merivoimien uudet sodan ajan tehtävät ja joukot on määritetty.

Samalla pääesikunta on ilmoittanut, että nykyinen Upinniemi on täynnä, UUDPR:n siirtäminen ei ole mahdollista lähivuosina. Lausunnot ovat antaneet julkisuuteen viime viikolla sekä puolustusvoimien kehittämistyöryhmän pj. kenraalimajuri Seppo Toivonen että puolustusministeriön kanslipäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty. Molempien herrojen lausunnot ovat toki aivan toiselta planeetalta kun tämän blogin avauskirjoituksen tapauksessa. Siis puolustusvoimat aikovat palata tähän kysymykseen vuonna 2017.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että pääesikunnan esitykseen on parasta tyytyä. Kellää muulla ei ole tähän todellista kompetenssia puuttua. Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien on nyt saatava työrauha tulevien vaikeudenkin asioiden ratkaisemiseksi.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Jos merivoimien sodan ajan vahvuus on viime vuosikymmenellä ollut 35000 sotilasta, ja se on kouluttanut noin 3500 sotilasta, montako vuotta kestää joukkojen kouluttaminen. Maavoimien laskentavan mukaan siihen menee noin 12-13 vuotta varalisineen. Maavoimajoukkojen kouluttamiseen tarvitaan lähes 20 vuotta. Merivoimien ylikoulutus on hyvin kaikkien tiedossa. Jokainen sijoitusreserviä selannut tietää asiasta. Upinniemessä siis on varsin mainiosti tilaa, kun tuotantotehtävät mitoitetaan oikein. Näin muuten oli jo 1990-luvun lopulla.

En ole vaatimassa muuta kuin sitä, että merivoimien kouluttavien varuskuntien tarve ratkaistaan samoin perustein kuin maavoimissakin. Siis samat säännöt Raaseporiin, Keuruulle ja Pohjois-Karjalaan. Onko se epäreilua?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pekalle totean, että matematiikka ei pelaa noin suoraa. Vedä väliin varalisä + 20 %.

Ei ole epäreilua. Mutta joukot ovat erilaisia tehtävänsä mukaan ja se heijastuu myös sijoitusvaatimuksiin, mm. ikään. jossakin pärjätään vanhemmalle reservillä, jossakin sen on oikeasti oltava nuorta.

Lisäksi kuten jo aikaisemmin kirjoitin merivoimien uudet tehtävät ja joukot ratkaisevat koulutusjärjestelmän, siis ei se mitä Keuruulla, Santahaminassa, Utissa, Vekaralla, yms. tehdään.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

No entisellä matematiikalla 35000*1,2/3500=12. Siis 12 vuotta. Ehkä joukko-opit ovat tuoneet laskentatapoihin muutoksia?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tässä on myös oleellista se, miä päesikunnasta on lausuttu.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

No sieltä lausuttiin, että UudPr mahtuu Upinniemeen: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194729413052/arti.... Olisi se kai ilman poliittista ohjausta ollut mahdollista jo monta vuotta sitten.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

No niin mitäs tässä keuhkoilemaan, palataan asiaan vuonna 2017. Ja varsinkin, kun nyt tehty puolustusvoimauudistus käsittää vuodet 2012-2015.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Kukas tässä keuhkoilee? Enemmän tässä on kyse pitkään jatkuneesta poliittisesta ohjailusta, joka koskee niin Dragsvikia, jalkaväkimiinoja kuin puolustusmäärärahoja yleensäkin.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pekka, samaa mieltä tässä ollaan kaikesta kolmesta asiasta, mitä esität. Irvokasta, ja toisaalta todella hyvä asia on nyt havaita, että puolustusvoimat ovat aidosti poliittiisessa ohjauksessa. Taisi homma alkaa jo Paasikiven aikana.

Keuhkoilulla tarkoitan Wallinin ympärille kierrettyä hirttosilmukkaa. Se on keuhkoilua. Ja sillä ei ole mitään tekemistä merivoimien suorituskyvyn kanssa. Kyse on puhtaasti RKP:tä vastaan kohdistetusta operaatiosta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

PS. Pekka. Maakuntien ministerit ovat vuosikymmenet vetäneet kotiin nin paljon kun pystyvät, kaikenlaisissa puolustusvoimauudistuksissa. Viimeisen 30 vuoden aikana ei varmuudella löydy Suomesta yhtään keskisuurta organisaatiota, jota olisi muutetettu niin moneen kertaan. Itse en pysy luvussa edes mukana. On ollut operatiivisia sotilasläänejä ja niiden määriä on sorvattu milloin mitenkin. On luotu operatiivisia maanpuolustusalueita ja luovuttu niistä. On tehty tukisotilasläänien ja operatiivisten läänien verkostoa. On lakkauteltu läänejä ja perusteltu aluetoimistoja. Ja nyt pannaan pakettiin koko höskä. Kaikki edelläoleva siirretään jäljelle jäävien joukko-osastojen tehtäviksi. Ja edellinen on siis kuvaus maavoimien johtamisjärjestelmän uudistuksista, joihin siis aina on liittynyt poliittinen ohjaus.

Voidaankin perustellusti kysyä, mikä on demarikauden käden jälki puolustusvoimiin, entä keskustakauden?

Hoh-hoijaa.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Minun mielestäni tässä on enemmänkin kyse RKP:n maanpuolustusta vastaan kohdistamasta operaatiosta. Poliittinen ohjaus, jonka mukaan ruotsinkieliseen varuskuntaan ei saa kajota (laskelmista huolimatta), viittaa sellaiseen.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Odotellaan nyt niitä laskelmia, muu on vain mielipiteilyä.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Odotellaan vaan. Mutta kokoomuslaisen pääministerin hallitus tekee itsenäisyyden ajan suurimmat leikkaukset maanpuolustukseen: http://patriootti.blogspot.com/2012/02/malli-katai.... Edellisessä hallituksessa kokoomuslainen puolustusministeri oli leikkausten sijasta vaatimassa korotuksia puolustusbudjettiin. Miten selität ristiriidan?

Suosittelisin kyllä myös keskittymistä oleellisiin asioihin maanpuolustusasioissa. Se vain on vaikeaa, kun hallituksessa istuva pikkupuolue nostaa yhden varuskunnan kaiken keskiöön kielipolitiikkansa johdosta. Vai syytätkö perussuomalaisia Wallinin Dragsvikia koskevasta ohjauksesta?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Olen kirjoittanut panssarivaunuista, rynnäkkökivääreistä, rannikkotykistöstä ja Ottawasta, en palaa niihin. Nyt ollaan asian ytimessä, joihin toki edellä lueteltujen hävittäminen liittyy.

Siis miten selitän? Tuo on taivahan selvää, kun kyseessä on noin vasemmistolaiskokoonpanoinen hallitus. Siitä vaan kaivelemaan hallitusneuvottelujen kirjaamattomia keskusteluja ja sopimuksia.

Keskiöön asian nostattivat kyllä muut kuin RKP. Minulle oli esimerkiksi täysin selvää, että UUDPR jatkaa ruotsinkielisenä joukko-osastona. Syyt löytyvät laeista, aikatauluista, merivoimien sodan ajan tehtävistä ja merivoimien rajusta saneerausohjelmasta mikä on jo käynnissä, siis jo loppusuoralla.

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Ei kai kenellekään ole epäselvää, että UudPr jatkaa ruotsinkielisenä joukko-osastona. Kyllä ruotsinkieliset suomalaiset yhden joukko-osaston ansaitsevat jo osuutensa perusteella. Persukansanedustaja Oinonenkin taisi tunnustaa asian A-talkissa.

Mutta Kokoomuksen ajama maanpuolustuksen alasajo on ainakin minulle sietämätöntä. Ja sen tekosyyksi ei kelpaa vasemmistohallitus, jota kuitenkin Katainen johtaa. Katainen on ajamassa maanpuolustusta nurkkaan. Katainen ja Kokoomus ovat vastuussa asiasta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pekka, tässäkin olen kanssasi samaa mieltä.

JP Turunen

Ajan saatossa Kansalliseen Kokoomukseen on kohdistettu agressiivista poliittista ohjausta, siksi ko. puolue on muuttunut salonkikelposeksi, mutta samalla hampaattomaksi omien kansallisten etujemme puolustamisessa. Armeijan tempoilevat "uudistukset" ja aseistariisunta on osa tätä samaa vasemmistolaista pitkänlinjan myyräntyötä. Päämääränä on tehdä puolustuslaitoksesta vain symbolinen valtiollinen instituutio, kunniakomppania.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tunnistan jotakin samaa ajatuksistasi.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Olen itsekin, kokoomuksen jäsenkirja taskussani, havainnut, että Kokoomuksesta puuttuu terävyyttä maanpuolustusasioiden keskustelussa ja käsittelyssä. Vanhemman kaartin kokoomukselaisista kansanedustajista, varsinkaan puolueen johdosta, ei tahdo löytyä aitoa kiinnostusta maanpuolustuksen asioihin. Toki poikkeuksiakin on. Olin eduskunnan jalkaväkimiinakeskustelua seuratessani huomaavinani, että muutamat ensimmäisen kauden nuoret kokoomukselaiset kansanedustajat, ml. naisia, olivat paneutuneet asiaan ja esittivät perusteltua ja rakentavaa kritiikkiä miinakieltoa kohtaan. Ei tule myöskään unohtaa toista kauttaan eduskunnassa istuvan ja hieman iäkkäämmän Eero Lehden ( kok ) ansiokasta ja perusteellista argumentointia miina-asiassa. Lehden esittämille näkökulmille ei löytynyt eduskunnasta yli puoluerajojen kunnollista vastinetta.

On tietenkin ymmärrettävää, että puolustuspolitiika on hieman hankala aihe käsisteltäväkisi. Siinä kun joudutaan ottamaan kantaa mm. uhkakuviin, puolustusbudjettiin, materiaalikysymyksiin, Nato -asiaan, jne. Puolustuspolitiikka on herkkä alue ja koska tällä hetkellä meillä ei ole mitään akuuttia sotilaallista uhkaa, on helppo jättää aihe hieman taka-alalle. Toinen piirre puolustuspoliittisessa keskustelussa on sen kääntäminen helposti alue- , oppositio- ja kuten nyt myös kielipoliittiseksi keskusteluksi. Toki nämäkin kuuluvat demokraattisen maan poliittiseen prosessiin, mutta niin kuuluu myös aito puolustupoliittinen keskustelu ilman sordiinoja.

Mielenkiintoista oli toisaalta lukea Kokoomusnuorten julkaisemaa "Kokoomusnuorten Tulevaisuusohjelma 2011 - 2015". Teesivihkosen on Kokoomuksen nuorten liitto julkaissut syksyllä 2010. Wille Rydman toimi tällöin liiton puheenjohtajana. Luvussa 9. Turvallisuuspolitiikka ( s. 31 ) Kokoomuksen nuorten liitto arvioi ja linjaa omasta mielestäni melko realistisesti ja kiertelemättä maanpuolustuksemme tulevaisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. ks. linkki: http://www.kokoomusnuoret.fi/wp-content/uploads/Ko...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

En päässyt kirjautumaan Usarin etusivulle, joten vastaan tässä

Pari bagatellikysymystä tähän juttuun
22:24 Fasse

...

2. Niemiselle
Koska joukko-osastojen lyhenteet on aloitettu kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Ennen oli UudPr ja KotRtPsto?

Näin oli Fasse. Nyt en muista vuotta, mutta muutaman vuoden ajan joukko-osastolyhenteet on kirjoitettu kaikki isoilla kirjaimilla.

Lauri Korhonen

Laitetaanko pystyyn kilpailu räikeimmästä esimerkistä muunnellusta totuudesta ja potaskasta?

- "Koko Suomea puolustetaan."
- "Absoluuttinen fakta."

Pistäkää paremmaksi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Lauri voi jatkaa sillä, että mitä tarkoitetaan koko Suomen puolustamisella. Kadettina 1980 viivytettiin Petsamon suunnasta tullutta vihollista jokunen sata kilometriä ennen kuin homma pysähtyi Rovaniemen porteille. Luutnanttina sama polvelta Vartiuksen tien suunnassa homman pysähtyessä Kajaanin etumaastoon. Sama taisi olla Sotakorkeakoulun aikoihin Höytiäisen länsipuolella.

RUK aikoihin tilanne päättyi Haminan huitteille ja Taistelukoulussa 1980-luvun loppupuolella Kymijoen ympärille.

Ja välissä Vaasasta maihinnoussut porukka pysähtyi Salon Perähuhdassa.

Jäykin torjunta suoraan valtakunnan rajan tuntumassa oli 1990-luvun Helsingin harjoituksissa. Toki Helsingistä valtakunnan rajalle onkin matkaa alle 30.

Koko maan puolustuksessa olemme puhtaasti teoreettisen tarkastelun sisällä, siis mitä sillä tarkoitetaan.

Mitä absoluuttiseen faktaan tulle, niin tuskinpa sillä on mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa. Pelkkää tarinaa.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

"Tulevasta
22:55 Vieras mies

Kiianlinna on toiminut Itäisen Maanpuolustusalueen esikuntapäällikkönä. Kai hänella on oikeus omaan puolueelliseen mielipiteeseensä siinä kuin kaikilla muillakin. Itse luotan kuitenkin enemmän kansliapäällikkö kenraali Rädyn käsitykseen hänen todetessaan, että toki Uudenmaan Prikaati voidaan siirtää Upinniemeen, mutta se edellyttäisi Merivoimien toimintojen perusteellista uudelleenorganisointia. Uskon myös tämän olevan edessä, muttei vielä muutamaan vuoteen, eikä ainakaan tämän hallituksen aikana."

- Vastaan tässä, kun en pääse Usarin etusivun keskusteluun sisälle: Toki kenraalila on oikeus kertoa mitä vaan ja toki on oikeus myös oikoa virheet. Miksi kirjoitin asiasta? Siksi, että kyseisen kenraalin vääriä tietoja käytettiin kuin oikeita tietoja perusteltaessa sitä, miksi Uudenmaan prikaati pitää lakkauttaa.

Pekka Manner

Ja nytkö se sitten alkoi, RKP:n mielistelijöiden esiin marssi, ei yllätä yhtään että alkaa kokoomuksen mieheltä, Kokoomushan on RKP:n apupuolue.

Tuleeko Freudenthal-mitali?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos vaan Pekka Manner palautteestasi. Jos olet perehtynyt kirjoituksiini, niin ymmärrät kyllä, että minä puhun ainoastaan ja vain merivoimien sodan ajan joukkojen suorituskyvystä. Toki osoitat kirjoituksellasi, että Sinun tarkoitusperät ovat umpipoliittisia.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Jatkan vielä arvoisalle asiantuntijalle Pekka Mannerille; maanpuolustustus on niin arvokas asia, että sitä ei tule saattaa politiikkojen ja populistien tuhottaksi, ei yhdenkään puolueen. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on ollut kertoa, miten asiat oikeasti ovat, eli ei siten kuten avauksen kirvoittanut kirjoitus ne esitti. Toki ikäväähän se on, jos totuus kirvelee, vai miten on Pekka Manner.

Erik Johansson

Vihtori Kosola & Co: Eivät kysy tämän maan pellot mitä kieltä niiden kyntäjä puhuu.

Jarmo Nieminen & Co: Eivät kysy tämän maan pyssyt mitä kieltä niiden liipasimen painaja puhuu.

Kaikki tätä blogia lukeneet toki tietävät kuka on Jarmo Nieminen. Mutta aivan kaikki eivät tietäne kuka oli Vihtori Kosola, joten mainittakoon että hän oli sopivana kansanomaisena keulakuvana käytetty hyväuskoinen mies, joka edustamansa liikkeen ruotsinkielisiä taustarahoittajia ja tosiasiallisia johtajia palvellakseen lausui nuo sanat.

Kaiken väärinkäsityksen välttämiseksi todettakoon että Vihtori Kosolalla ja Jarmo Niemisellä ei ole mitään - ainakaan yleisesti tunnettua - yhteyttä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mutta tietääkä joku, kuka on Risto Reipas?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Ketä tämä touhu kiinnostaa? Ohessa tämän päivän kiinnostuneet kello 00:00 - 11:30, käyntiä sivulla:

1 Helsinki 249
2 Tampere 29
3 Turku 17
4 Oulu 15
5 Espoo 14
6 Vantaa 11
7 Kuopio 11
8 Hameenlinna 8
9 Jyvaskyla 8
10 Lappeenranta 7
11 Porvoo 6
12 Pori 6
13 (not set) 5
14 Kirkkonummi 4
15 Nurmijarvi 4
16 Rovaniemi 4
17 Jakobstad 4
18 Raseborg 4
19 Hamina 3
20 Jarvenpaa 3
21 Kerava 3
22 Kotka 3
23 Lahti 3
24 Lohja 3
25 Joensuu 3
26 Vaasa 3
27 Kouvola 3
28 Lansi-Turunmaa 3
29 Tuusula 3
30 Kamloops 2
31 Tallinn 2
32 Hyvinkaa 2
33 Parkano 2
34 Seinajoki 2
35 Sodertalje 2
36 Stockholm 2
37 Brisbane 1
38 Etterbeek 1
39 Berlin 1
40 Frankfurt am Main 1
41 Hamburg 1
42 Dusseldorf 1
43 Malaga 1
44 Kuressaare 1
45 Imatra 1
46 Kauniainen 1
47 Riihimaki 1
48 Iisalmi 1
49 Varkaus 1
50 Kemi 1

Hätäinen voisi vedellä monenlaisia johtopäätöksi koko maan puolustumisesta:)

Pekka Lampelto

Mistä veditkään nuo luvut?

Seppo Rinne

Kiitos Jarmo, että selitit näille änkyröille asian oikean laidan. Monenlaista "asiantuntijaa" on näilläkin sivuilla esiintynyt, mutta tieto on ollut hukassa.

Elias Määttänen

Tämä menee pikkusen sivu aiheesta, mutta sinä asiantuntijana voit varmaan neuvoa meitä muita, että tarkoitaako

Kielilaki 9 luku 39 pykälä Puolustusvoimien joukko-osastoista ja komentokielestä: “Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen– –Puolustusvoimien komentokieli on suomi.”

sitä, että Puolustusvoimien komentokieli on suomi sekä rauhan aikana että sota aikana kaikissa joikko-osastoissa? Eli myös tämän hetkisen ruotsinkielisen joukko-osaston Uudenmaan Prikaatin komentokieli on suomi sekä rauhan aikana että sota aikana, vaikka siellä voikin suorittaa varusmiespalveluksen ruotsiksi? Eli että myös Dragsvikin varuskunnassa toimivassa Nylands Prikadissa koulutuksen saaneita joukkoja (kansallisia) komennetaan kuitenkin sodan aikana taistelutilanteessa suomenkielellä ja heidän on ymmärrettävä taistelutilanteessa suomea ja pärjättävä taistelutilanteessa suomenkielellä?

Käyttäjän veikkoluomi kuva
Veikko Luomi

Komentoja ovat lyhyet, määrämuotoiset, esimiehen suulliset tahdonilmaukset, joista esimerkkejä:

ASENTO!
KÄÄNNÖS OIKEAAN - PÄIN!
JUOKSUUN - MARS!
HUOMIO - TULTA!
PISTIN - KIINNITÄ!

jne.

Nämä (ja vastaavat) ovat siis puolustusvoimissamme suomenkielisiä riippumatta joukko-osaston koulutuskielestä.

Muu, kuten käskyt (vapaamuotoinen sanallinen tahdonilmaus), ohjeet, ilmoitukset jne. annetaan sitten asianomaisen joukko-osaston kielellä suomeksi tai ruotsiksi.

Varusmiespalvelus ruotsinkielisessä joukko-osastossa ei siis edellytä kovin laajaa suomen kielen osaamista tai opettelua.

Santeri Halmetoja

No käytännössähän UUDPR kouluttaa joukkoja, joista osa ei varmastikaan osaisi sota-aikana toimia suomeksi (jotkut osaavat suomea omasta takaa niin heikosti.) Kyllähän he osaavat ulkoa opetellut käskyt kuten "olalle vie!", mutta taitaa taistelukäskyt voivat olla vähän eri sarjaa ja entäpä jos he joutuvat toimimaan suomenkielisten kanssa?

Talvisodassa Kannaksella ruotsinkielinen pataljoona oli 23. joulukuuta töpännyt niin, että se oli poikennut annetusta suunnasta ja joutunut taisteluun omien kanssa.

Mutta RKP ei kannata kaksikielisyyttä, sillä se "heikentäisi ruotsin kielen asemaa". Eli kaksikielistä varuskuntaa ei sen mukaan pidä olla, kuten ei kaksikielisiä koulujakaan.

"Viheltää!" Hur? Vad betyder det?

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Noita omien kanssa taisteluun tapahtumia kävi myös suomenkielisten kesken puhumattakaan neuvostoliittolaisten vastavista ongelmista.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen
Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Terve Elias

Tuo on hyvä kysymys. Komennot annetaan suomen kielellä, jotta kaikissa tilanteissa, missä ruotsinkielinen ja suomenkielinen joukko toimivat yhdessä, kumpikin ymmärtää toisiaan. Esimerkiksi ruotsinkielisen tulenjohtajan on kyettävä antamaan tulikomentoja suomenkieliselle kenttätykistön patteristolle. Muuten ruotsinkielisessä joukko-osastossa käytettän ruotsia. Esimerkiksi suoritusta edeltävät valmistavat käskyt annetaan ruotsiksi. Oma isäni palveli jatkosodassa kaksikielisessä joukossa, eikä siinä kuulemma suurempia vaikeuksia muussakaan kanssakäymisessä ollut. Komennot annettiin silloinkin suomeksi.

Itse suomenkielisenä olen kokenut eri puolilla maata kiertäneenän enemmän väärinkäsityksiä johtuen erilaisista murteista, kuin ruotsin kielestä johtuen. No länsirannikon ruotsi on kyllä melko haastavaa, mutta he osaavat kyllä puhua tavallistakin ruotsia. Melko hyvin olen kouluruotsilla pärjännyt ruotsinkielisten kanssa, kiitos kuuluu 1960/70 -luvun tinkimättömille Tapiolan Yhteiskoulun ruotsinkielen opettajille. Toki olen, aina kun on ollut mahdollista, pyrkinyt harjaannuttamaan niin ruotsin kuin englannin ja jopa vähäistä saksan kieltänikin. Yhteiskoulussa pitkän matikan ja fysiikan lukijana en koskaan kokenut ruotsinkielen haittaavan muuta opiskeluani, vaikka opiskelu muista syistä joskus takkusikin. Kerran jouduin ruotsin kieltä kesän kertaamaankin - ja ihan kohtuullinen taito siitä tuli.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos Jarmolle blogista ja erityisesti kommentoinnista. Enpä muista näin asiallista prosessia käydyn tällä US palstalla. Terveisin entisen Korian pataljoonan pioneeriupseerilta (res) Kontiolahdelta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitos palautteestasi,asia on minulle tärkeä. Olen huolissani myös Suomen rannikonpuolustuksen tulevaisuudesta, kun katselen viranomaisista tyhjentynyttä saaristoa Helsngin edustalla harvasen päivä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Tervehdys vaan TSV, taas vastaan tässä, kun en pääse Usarin etusivulle vastaamaan

Minä en saanut kummaltakaan lähteitä?
17:28 TSV
Joten en tiedä kumpi on sitten oikeassa?

1. Pitääkö meidän luottaa korkeampaan arvonimeen? Nieminenhän tosin kirjoittaa hyvin ja lyttää jopa strategian opit ja on jostain syystä rakastunut rannikkojääkäreihin?

- se on jokaisen oma asia

- kirjoitan meripuolustuksesta ja koska kiinteästä rannikonpuolustuksesta ollaa luopumassa, sen tilalle tarvitaan liikkuvaa tulivoimaa ja liikkuvia joukkoja, kuten rannikkojalkaväkeä ja -jääkäreitä

2. "Onneksi Merivoimiin liittymisen myötä alkoi liikkuvaan rannikkotaisteluun erikostuneiden taistelujoukkojen kouluttaminen uudelleen Dragsvikissä. Kyseinen koulutus oli ollut 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun melko vähäistä UUDPR:n ollessa osana maavoimia. Nyt meripuolustuksen rannikkojoukkojen tarve on aidosti hahmotettu ja varsinkin kun, kiinteästä linnakeverkostosta on luovuttu."

Voisiko joku selvittää muutaman "sotasalaisuuden" eli mikä on näiden ukkojen sodanajan OIKEA paikka ja tehtävä?
Harmi että entinen ammattisotilas ihmettelee kiinteiden linnakeverkostojen luopumista? Eikös rannikkopuolustamista voida tehdä paremmin kuin leikkikoulutella jotain erikoisjoukkoja?

- tässä yhteydessä en nyt pysty sanomaan, ketä ukkoja tarkoitat, mutta jos tarkoitat merivoimien rannikkojoukkoja, niin niiden toiminta alueet jakaantuvat Suomenlahdelle, Saaristomerelle ja Perämerelle.

- mitä noihin leikkikoulutettuihin tulee, niin ne ratkaistaan vuoden 2017 sodan ajan joukkojen vahvuuksien tarkastelun yhteydessä.

3. Oikeasti. Mikä on Suomen suurin uhka? Meidän rannikot vai se älytön maa raja suurvaltion kanssa? Näitä Rannikkojääkäreitäkö tuhlataan muutaman pikkusaaren valtaamisessa?

- raja se on merelläkin sen päällä ja alla sekä lisäksi sangen kansainvälinen

4. Siis oikeasti rannikkojääkäritkö ne on tämän koko keskustelun keskellä? Se on se juttu miksei ruotsinkielellä voi kouluttaa vaikka hevoshoitajia ties missä jäljellä olevassa kasarmissa?

- tämän keskustelun keskiössä on merivoimien sodan ajan joukkojen suorituskyky. Siinä toki rannikkojääkäreillä on roolinsa. Pääosa joukoista on kuitennkin rannikkojalkaväkeä.

- puolustusvoimilla ei ole enään hevosia

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eversti Nieminen:

"puolustusvoimilla ei ole enään hevosia"

Yllä oleva on tämän keskusteluketjun yksi parhaista kommentteista.
Lopetetaan tämä jauhaminen ja odotetaan seuraavia vaaleja, uutta hallitusta ja uutta Puolustusvoimien ostoslistaa. Oletettavasti merivoimien sodan aikainen vahvuus tullee pienenemään kalustopulan tähden.

Hannu Mononen

Merivoimien sodan ajan joukkojen suorituskyky on siis keskustelumme aihe.

Kiinnostaisi saada lisävalaistusta siihen, miksi Merivoimat takavuosina kehitti aselavetiksi teknologisesti erittäin edistyneen ilmatyynyaluksen, muistaakseni yhteistyössä amerikkalaisten alan teknologiajohtajien kanssa. Sen monista eduista tavanomaisiin pinta-aluksiin verrattuna maallikonkin on helppo vakuuttua -- ja sitten Merivoimat yhtäkkiä hyllytti koko miljoonien eurojen innovaatioprojektin, eikä ole saanut toimivaa prototyyppiään edes kaupaksi kenellekään.

Mistä oikein oli lopulta kyse tässä innovatiivisuuden harharetkessä? Miksi lopputulos ei ollutkaan sitä mitä haettiin?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Siihen taisi vaikuttaa Balttian maiden nopea Nato-jäsenyyteen liittyminen. Rannikon puolustamisesta siirryttiin kauppyhteyksien puolustamiseen. Kysyä sopii jäikö tällöin rannikkojalkaväen supistaminen tekemättä kielipoliittisista syistä? Näin näyttäisi käyneen ainakin Mikko Mäkisen mukaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Pertti, olen kommentoinut aiemmin sinänsä ansiokasta Mikko Mäkisen pohdintaa. Kuitenkin vertaaminen menneisiin vahvuuksiin ei nyt vaan onnistu. Merivoimien sodan ajan kokoonpanoa rakennetaan perustein, jotka tulevat uhka-analyysin kautta. Kun kiinteästä rannikonpuolustuksessa ollaan luopumassa, niin sen tilalle kehitetään muuta. Rannikkojalkaväen kokoonpano muuttuu varmasti. Se missä laivasto seilaa on sitten toinen juttu. Mutta sama orgaani vastaa molemmista. Perustelusi kyllä ontuu. Nykyisten rannikkojääkäripataljoonien luominen ja käyttö perustuvat merivoimien pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Tunnen sattumalta kyseisiä upseereita useita, yleensä entisestä rannikkotykistöstä. Minä luotan heidän työnsä tuloksiin. En ns. kielipoliittiseen spekulointiin. Ja toki voin sinulle Pertti lohdutukseksi todeta, että kyseiset upseerit ovat äidinkieleltään suomenkielisiä, tosin puhuvat sujuvasti monella muullakin kielellä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Erilaisia uhkakuviahan me voimme rakentaa, mutta oliko sitten laivaston strategian muutos väärä, jos rannikkojälkaväen määrä on pysynyt ennallaan samaan aikaan, kun laivasto on suuntautunut enemmän merireittien suojeluun rannikon saujelun sijasta? Vai onko kyse varastrategiasta, joka sopii hyvin myös kielipoliittiseen tilanteeseen? Näin voisi olettaa tapahtuneen ainakin Eversti Erkki Nordbergin mukaan. Hänhän suhtautuu jotenkin skeptisesti Suomen nykyiseen meristarategiaan.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

En tunne kunniottamani esimiehen, eversti Erkki Nordbergin ajatuksia laivastopolitiikan suhteesta ruotsinkieleen, mutta sen tiedän, että Erkillä on skeptioita moneen muuhunkin asiaan ja aiheesta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Taisi olla liian kallis hanke.

Z Man

Sen verran olen kuullut tapaus Tuulesta, että se ei oikein sittenkään soveltunut lavetiksi kunnon aseistukselle. Lisäksi se oli melko kallis käyttää. Muuten ihan mainio alus - nopea jne. Olen myös kuullut, että se meni lopussa hieman rikki. Olivat kuulemma kokeilleet Tuulen nopeutta ilman rajoittimia ja osuneet isoon aaltoon, jolloin toinen työntöpotkuri oli ottanut itseensä. Tiedä häntä. Joka tapauksessa olemassa on muita hyviä alustyyppejä Suomen olosuhteisiin - ja tällä en tarkoita orjaaiva Pohjanmaata.

Viimeksi kun Tuulen näin se oli Upinniemen sotasatamassa kuivilla odottamassa jotakin. Ostajaa sille tuskin kuitenkaan koskaan löytyy. Ostajalla nimittäin tulisi olla ikioma öljynjalostamo.

Markku Talikka

Ehkäpä asiaa UUDPR:n kannalta avittaisi jos Rkp masinoisi paikalle jonkinsorttisen jälkijättöisen Ruotsin kuningashuoneen jäsenen pikavisiitin, että mummot lapsosten kera pääsisivät ruotsinvärisiä paperilippuja heiluttelemaan.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Jarmo Nieminen:

"ATU-joukot (Amphibious Task Unit) ovat Uudenmaan prikaatin kouluttamia nopean toiminnan joukkoja"

Tämä merkitsee, että Suomessa näihin ATU-joukkoihin koulutetaan pääosin ruotsinkielisiä. Joukkoihin pyrkivien suomenkielisten on alistuttava ruotsinkieliseen koulutukseen, vastoin perustuslakia.
Mieleeni jäi pari vuotta sitten ruotsalaisen everstin lausunto, jossa hän piti Dragsvikissa koulutettuja suomalaisia (ruotsinkielisiä) parhaina Afganistaniin. Suomenkieliset ovat ruotsalaiselle "sotilaseliitille" siis yhä vain Sven Duffia!
Ruotsalaiset sotkeutuvat näin ollen jo Suomen pulustusvoimien toimintaan. Ilmiselvää on, että Suomen kansalliset sotilassalaisuudet vuotavat Ruotsiin kuin seula.

Jos ja kun tärkeä puolustusvoimiemme aselaji, merivoimat jalkaväkiyksikköineen, muodostuu lähes yksinomaan vähemmistökielisestä aineksesta,ollaan varsin erikoisessa tilanteessa.
Tuntemieni esiupseeritasoisten merisotilaitten kertoman mukaan esimerkiksi Ruotsin kanssa suoritettavissa yhteisissä laivastoharjoituksissa komentokielenä pitäisi olla englanti, mutta käytännössä se on ruotsi.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Harmillista Antero, että sinulla on noin negatiivinen suhtautuminen naapurivaltioon, kenen kanssa Suomella on sentään yhteinen meritilannekuva ja paljon muutakin yhteistä, kuten ruotsalaisten upseerien opiskelu suomalaisilla yleisesikuntaupseerikursseilla. Kelpo miehiä, hekin.

Totean myäskin, että merivoimien joukkotuotannosta pääosa on suomenkielistä, Siis Kirkonmaan ja Upinniemen varuskunnissa annettua koulutusta. Hehän, kuten tiedät, tuottavat mmm. rannikkojalkaväkeä. Ymmärrän kyllä, että voit olla väärässä, tuntuvat sitä olevan evp-kenraalitkin tai heistä ainakin yksi.

Pentti Järvi

Lukaisinpa Sampo Terhon kirjoituksen Ruotsin maanpuolustuksen alasajosta (6 vuodessa). Huh, karseata luettavaa!

(Kylkirauta 1/2012)

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Jarmo

Puolustusyhteistyö ruotsalaisten kanssa on tarpeetonta, koska historia on osoittanut, ettei ruotsalaisiin voi tosi tilanteen tullen luottaa.
Tämänhetkinen yhteistyökin on raakaa kielipolitiikkaa, jonka tarkoituksena on pönkittää ruotsinkielen asemaa Suomessa.

Yhteistyö NATO:n kanssa on ainoa järkevä ratkaisu.

Hyvää kevättä!

Käyttäjän juhojuho kuva
jukka juhola

Kysyn lyhyesti: miten suhtaudut Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen? Ei kai näitten suunniteltujen leikkausten ja alasajojen jälkeen voida enää puhua ns, uskottavasta puolustuksesta.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kysyt minulta, vastaan. Mikään esitetyistä säästöistä ei kohdistu Nato-jäsenyyteen sitä mahdollisesti edistävällä tai sitä heikentävällä tavalla.

Voisi sarkastisesti todeta, että tuskinpa Naton piirissä on suurta intoa ottaa jösenekseen valtiota, jonka armeija olisi valmiiksi kuralla. Mutta niinhän ei Suomen tapauksessa ole.

Lisäksi Suomella on samat aukot ilmapuolustuksessa, kuin oli ennen supistamispäätöksiäkin, samaa koskee merivoimien kyvykkyyttää kauppamerenkulun suojaamisessa. Suomella ei myöskään ole edelleenkään satelliitteihin perustuvaa tiedustelujärjestelmää, puhumattakaan niihin tukeutuvaa tulenjohto- ja johtamisjärjestelmästä. Oman maansa puolustamisesta maavoimilla vastaa kukin valtio ihan itse.

En näe muutosta tilanteeseen jäsenyyden kannalta katsottuna.

Pentti Järvi

En edes usko, että Natossa ollaan innokkaita ottamaan mukaan velkaista maata, jolla on Venäjän kanssa yhteistä rajaa 1000 kilometriä.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen
Käyttäjän juhojuho kuva
jukka juhola

Olen saanut tietää että näissä puolustusasioissa ja varsinkin kun puhutaan Natosta on edell, presidentti ollut se kanto kaskessa johon se on torpannut. Nato-jäsenyyttähän puolustetaan ja vastustetaan täsmälleen samalla syyllä. Syy on Venäjän pelko. Syy on aiheellinen koska heikoimmillaankin se on vahva. Niin vahva että jos tapahtuu jotain sanotaanko odottamatonta ja vaarallista niin emmehän me yksin pärjää. Miksi muuten esim, etelänaapuri hakeutui Naton jäseneksi heti kun siihen oli mahdollisuus?! Mikä on se syy miksi Nato-jäsenyydestä puhuminen on lähes tabu täälä armaassa Suomenmaassa?!