Puolustusvoimauudistus: Uudenmaan prikaatin siirtäminen
On valitettavaa, että politiikot tappelevat maanpuolustuskyvyn kannalta täysin toissijaisista asioista, kun todellisen fokuksen tulisi olla siinä, mitä annetuista budjettiraameista seuraa, siis miten puolustuskyvyn väistämätöntä laskua voidaan pienentää! Vai tulisiko korjata budjettia?
Ohessa on muutamia pohdintoja Uudenmaan prikaatin asemasta.
1. Voidaanko ruotsinkielinen joukko-osasto lakkauttaa?
- voimassa olevan lainsäädännön perusteella ei voida.
2. Voidaanko varuskunta lopettaa?
- voidaan.
3. Mitä varuskunnan lakkauttamisesta seuraa?
- sen koulutustuotanto siirretään muualle tai lopetetaan
- sen kasarmi-, huolto-, varasto- ja luolatilat sekä lähiharjoitusalueet myydään muuhun käyttöön.
4. Mitä ruotsinkielisen varuskunnan lakkauttamisesta seuraa em. lisäksi?
- ruotsinkielinen joukko-osasto joudutaan siirtämään muualle.
5. Mihin ruotsinkielinen joukko-osasto voidaan siirtää?
- johonkin muuhun merivoimien varuskuntaan, mikäli ei perusteta uutta merivoimien varuskuntaa jonnekin muualle
- maavoimien yhteyteen, mutta tällöin Dragsvikiin pitää perustaa suomenkielinen joukko-osasto (vast.) vastaamaan merivoimien rannikkojääkärijoukkojen tuottamisesta.
6. Mihin uusi merivoimien joukko-osasto voitaisiin perustaa?
- minne tahansa rannikkoseudulle, mikäli eduskunta myöntää perustamiseen riittävät resurssit ja pakko-ottovaltuudet.
7. Voidaanko Uudenmaan prikaati siirtää Upinniemeen?
- voidaan, jos nyt jo suomenkielisistä varusmiehistä Kotkasta, Helsingistä ja Turusta turvoksiin täytettevään varuskuntaan rakennetaan tarvittavat kasarmitilat, koulutushallit ja harjoitusalueet. Todellinen suunnitteluperuste on, että jossakin tulee kouluttaa saapumiserittäin lähes 2 000 miehen vahvuiset rannikkojääkäri- ja rannikkojoukot.
- voidaan, jos rakennetaan suojatilat noin jääkäriprikaatin
vahvuisen merivoimien jalkaväkiyhtymän kevyt- ja raskasasevarastoille,
taisteluajoneuvo, kuorma-auto ja muulle kalustolle.
tai
- suomenkielisen varusmiesjoukkotuotantoa pienennetään.
8. Mitä seuraa, jos suomenkielistä merivoimien joukkotuotantoa pienennetään?
- merivoimien suorituskyky laskee, mikäli ruotsinkielistä joukkotuotantoa ei samalla suurenneta.
9. Voidaanko Upinniemestä koulutuksesta vastaava Suomenlinnan rannikkorykmentti liittää Uudenmaan prikaatiin?
- voidaan.
10. Mitä järkeä tässä on?
- ei mitään!
LISÄTIETOJA:
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97522-puolustusvoimauudist...
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97045-merivoimien-koulutusj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-keskitt%C3%A4minen
*************
PS. Siitä vaan jatkamaa kysymys- ja vastauspatteristoa:)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Uudenmaan Prikaatin siirtämisellä Upinniemeen olisi hyvinkin paljon järkeä.
Jos tämä siirto oli kenraalien alkuperäissä suunitelmissa mukana, niin kaipa sitä on kenraaleihin luottaminen.
Suomenkielisten merivoimissa tapahtuvaa koulutusta vain pienettäisiin niin paljon, että Uudenmaan Prikaati mahtuisi Upinniemmeen. ruotsinkielisethän ovat enemmän niitä rannikkoihmisiä
OK Pertti, siis voidaan siirtää, jos suomenkielisten joukkotuotantoa vähennetään.
Selkeä esitys, mutta
samalla pienennetääm merivoimien sodan ajan joukkojen suorituskykyä, koska joukkotuotanto vähenee.
Tai sitten rakennetaan uutta; tosin niistä kasarmeista, luolista ja varikoista juuri halutaan päästä eroon.
Toiseksi, eiköhän tuolla ruotsinkielisten asevelvollisten määrässä mennä jo nytkin melko maximeissa. Esityksesi edellyttäisi enemmän ruotsinkielisiä kansalaisia. Ja heitä ei nyt tähän hätään saada, mikäli Ahvenamaalle ei säädetä pakollista yleistä asevelvollusuutta, kuten kanta-Suomessa on.
Eikä taitaisi se ahvenanmaalaisten asevelvollisuuskaan - jos sillä nyt teoretisoidaan - paljon auttaa.
Manner-Suomesta saadaan varusmiehiä vuosittain hieman alle 0,5 % koko väestömäärästä. Samaa suhdelukua käyttäen saataisiin oolantilaisia ruotuväkeen hieman yli 100 henkeä vuosittain.
Toinen teoretisoinnin paikka voisi olla kysymys siitä, paljonko joudumme vuosittain maksamaan siitä, että meidän on ylläpidettävä kykyä siirtyä Ahvenanmaalle tarvittaessa.
Kuinka paljon säästäisimme, jos Ahvenanmaan demilitarisoitu asema muutettaisiin ja puolustusvalmisteluja voitaisiin tehdä paikan päällä jo normaaliaikana?
Ei uuden rakentamista pidä automaattisesti sulkea pois, vaikka kyse on säästöistä. Näkisin, että 70-lukuiset ja sitä vanhemmat kasarmikokonaisuudet eivät ole enää tätä päivää. Joukkojen tuotannon olisi voinnut samalla modernisoida ja Upiniemi olisi ollut sille hyvä aloituspaikka. Joukko-osastoja yhteen ja nykyaikaiset olosuhteet rakennuksia myötä huomioiden tilanteet rauhasta sotaan.
Niinpä. Pohjois-Karjalassa on reilun Belgian kokoinen aukko. Ovatko juuri merivoimat Suomelle tärkeämmät kuin esimerkiksi maavoimat?
Jos Suomessa pitää olla lain mukaan ruotsinkielinen joukko-osasto, niin eikö ole tasa-arvoa, että se myös täytetään ruotsinkielisillä? Jos kaikkia ei voida kouluttaa, vapautetaan sitten niitä, joihin ei päde kyseiset lainsäädännön mukaiset velvoitteet. Esimerkiksi pohjoiskarjalaisia.
Toinen vaihtoehto olisi tehdä Uudenmaan Prikaatista todellinen valiojoukko. Sinne hyväksyttäisiin ainoastaan A1-luokan vaatimukset täyttävät ruotsinkieliset. Muut ruotsinkieliset vapautettaisiin palveluksesta. Määrä korvaisi näin laadun. Näin voitaisiin kokeilla todella valikoivaa asevelvollisuutta pienemmässä mittakaavassa.
Heli, kysemyksesi asettelu on vähän samaa kuin kumman kaa. Merivoimien tehtäviä ei voi verrata maavoimien mantereisiin tehtäviin.
"Jos Suomessa pitää olla lain mukaan ruotsinkielinen joukko-osasto, niin eikö ole tasa-arvoa, että se myös täytetään ruotsinkielisillä? Jos kaikkia ei voida kouluttaa, vapautetaan sitten niitä, joihin ei päde kyseiset lainsäädännön mukaiset velvoitteet. Esimerkiksi pohjoiskarjalaisia."
- anteeksi Heli, mutta edellistä en oikein ymmärtänyt.
Mitä saadaan kun upseeri evp siirtyy politiikkaan puolustamaan ja tukemaan kielipoliittisin perustein tehtyjä puolustusratkaisuja?
Vastaus: Uskottavuusvaje.
Valitettavaa. Todella.
Lauri: toivon, että perustelet hypoteesisi, nyt se on melko heikolla pohjalla. Uskon, että kykenet.
Mitä kielipolitiikkaan tulee, niin se on laissa säädetty. Ja sitä vastaan ei intti tietenkään pullikoi. Ei tietenkään.
Kielilain muuttaminen on eduskunnan asia. Piste.
Varuskunta kontra joukko-osasto?
Jarmo, henkilökohtainen mielipide sallittakoon?
Kenen leipää syöt sen laulua laulat.
Unohdetaan Dragsvik hetkeksi. Sen sijaan kerro suoraan hyväksytkö sinä ministeri Wallinin toiminnan? Asioiden vääristelyn ja jopa suoranaisen valehtelun eduskunnan puheenvuoroissa. Toisten kansanedustajien sättimisen ja väitetyn uhkailun?
Entä hyväksytkö pääministeri Kataisen toimet tämä puolustaessa Wallinin selityksiä ja vääristeltyjä puheenvuoroja?
Ensin väitetään ettei mukana ollut kielipolitiikkaa eikä poliittista ohjausta. Kaikki tehtiin muka puhtaasti PV esityksen mukaan. Hetken päästä joudutaan myöntämään että ähäkutti mutku olihan siinä kielipolitiikkaa mukana. Kaikki ei mennytkään kuten kiven kovaa ensin väitettiin.
Kun PV pyytää poliittista ohjausta tarkoittaa se käsittääkseni sitä että maanpuolustuksen näkökulmasta on olemassa tasaveroisia vaihtoehtoja. Maanpuolustuksen näkökulmasta Dragsvik olisi voitu sulkea. Joukkojen tuotanto olisi voitu hoitaa toisinkin. Ilman että kielilakia taikka perustuslakia olisi rikottu. Valinta piti tehdä muilla perustein.
Ja muilla perustein Wallin teki vaan ei sitä kuitenkaan myöntänyt. Sen sijaan yritti sysätä vastuun PV.
Eniten tässä korpeaa ettei kansalainen voi luottaa maamme korkeimpiin päättäjiin. Nämä pelaavat omaa peliänsä vaikka valheen voimalla ellei muu auta. Valehtelevat kansalaisille ja jopa kollegoilleen silmät suut täyteen kunnes jäävät kiinni. Ja sen jälkeen alkaa selittely.
Yhtä paljon korpeaa se että varuskuntia ylipäätään joudutaan lopettamaan rahan takia. Samaan aikaan säästetään tärkeistä miljoonia ja syydetään järjettömiin miljardeja. Säästetään valtion perustehtävissä. Ei järjen hiventä touhussa.
Wallin valehteli eduskunnassa ja joutui lopulta myöntämään tämän itsekin.
Että sallaisia ministereitä ja päättäjiä meillä.
Kiitos Lauri perusteluista.
Vastuaksena kysmykseesi totean että en hyväksy. Mutta katsotaan nyt loppuun tämä kuka on sanonut ja mitä on sanononut. Sitten kun nuo sanomiset ja kirjelmät laitetaan aikajanalle niin siinähän sitä puitavaa onkin.
Se mitä leivän syönnistä puhut, niin mikäs siinä. Siksipä minä hyväksyn ratkaisut, jotka perustuvat Suomen maanpuolustuksen parhaaksi. Toissijaisväta on kieli-, alue- ja työllisyyspolitiikka. Ne eivät ole intin tehtäviä. Mutta, jos intille annetaan tehtäväksi ruotsinkielisen joukko-osaston ylläpito, niin sitten se tehdään.
Minusta puolustusministeriön ja pääesikunnan lausunnot kertovat tasan tarkkaan, mistä on kyse. Kaikki muu on venkoilua.
Maanpuolustuksen parhaaksi?
Kaukana siitä mielestäni. Harvoin kuulee muiden kuin poliitikkojen kutsuvan maanpuolustuskykyä ja -tahtoa rapauttavaa toimintaa maanpuolustuksen parhaaksi.
Pelastetaan mitä pelastettavissa on kuulostaisi paljon rehellisemmältä.
Poliitikon tunnistaa usein siitä että kehutaan ja tuetaan tehtyjä huonoja päätöksiä.
Wallin valehtelee ja Katainen tukee. Näin se menee.
Varuskuntaa kuuluu infra ja palvelut, joukko-osasto vastaa operatiivisesta toiminnasta.
Dragsvikin varuskunnan suurin omaisuus on kasarmeissa, lähiharjoitusalueissa ja sodan ajan joukkojen materiaalivarastotiloissa. Lisäksi tulee tässä keskustelussa mieltää Syndalenin ampumakenttäalueen melkoinen merkitys merivoimien ja Etelä-Suomen joukko-osastojen sota- ja ampuharjoitustoiminnalle. Vastaavat alueet alkavat olla aika finaalissa.
"Lisäksi tulee tässä keskustelussa mieltää Syndalenin ampumakenttäalueen melkoinen merkitys merivoimien ja Etelä-Suomen joukko-osastojen sota- ja ampuharjoitustoiminnalle."
Eikös tämä Syndalenin ampuma-alue vain pelkkä lahden pohja rannikolla?
Ruotsin rannikkojääkärit pitävät ampumaharjoituksiaan oikeassa saaristossa, jossa on heidän suunnitellut taistelualueensakin sitten toden tullen ovat. Eli Dragsvikissä ei ole edes kunnon harjoitusalueita rannikkojääkäreille sen lisäksi, että siellä ei ole edes Uiskoille sopivaa syväsatamaa.
Rannikojääkärit ampuvat saaristossa ja laivasto merelle, mutta eritysiesti Kaartin jääkärykmentti, Merisotakoulu, Uudenmaan prikaati ja Suomenlinnan rannikkorykmentti sekä vielä Suomenlahden meripuolustusalue käyttävät Syndalenia tosi tiiviisti.
"Eikös tämä Syndalenin ampuma-alue vain pelkkä lahden pohja rannikolla?"
Ensimmäisen kahdenkuukauden aikana en ole saanut täydellistä kuvaa Syndalenin ampuma-alueesta, mutta joka tapauksessa se on aika paljon enemmän kuin lahden pohja rannikolla. Syndalenista löytyy muun muassa satama, ampumarata, ruokailutilat, fyysinen sotilaskoti, hyökkäys- ja puolustusampumisalueet ja aika paljon muutakin infrastruktuuria.
"Ruotsin rannikkojääkärit pitävät ampumaharjoituksiaan oikeassa saaristossa, jossa on heidän suunnitellut taistelualueensakin sitten toden tullen ovat. Eli Dragsvikissä ei ole edes kunnon harjoitusalueita rannikkojääkäreille sen lisäksi, että siellä ei ole edes Uiskoille sopivaa syväsatamaa."
Dragassa koulutetaan aika paljon muitakin joukkoja, kuin rannikkojääkäreitä. Esimerkiksi tavallisia jääkäreitä.
Pekka, sinänsä hyvä kysymys. Nimittäin kansanedustajilla, puhumattakaan toimittajista, tuntuu varuskunta vs. joukko-osasto olevan jo käsitteenäkin täysin hukassa. Sitten kun mennä sodan ajan joukkojen tuottamiseen ja materiaalivarastointiin, niin tilanne on jo out of space. Onneksi tässä foorumissa sentään monet mieltävät myös yhteyden joukko-osastosta sodan ajan tehtäviin. Ja siinä yhteydessä kysymys Ahvenanmaasta on aivan paikallaan.
Tuplan poisto.
Niin, miksi tuossa tosiaan ei olisi järkeä. Suomenkielistä varusmieskoulutusta voidaan käsittääkseni siirtää Upinniemeltä muualle ruotsinkielisten alta pois.
Aivan Jukka, siirretään suomenkielinen koulutus vaihtelun vuoksi Dragsvikiiin ja ruotsinkielinen Obbnäsiin. Mutta tänä tapahtuis vaihtelun vuoksi ja maksaisi maltaita. Taitaa olla niin, että eipä toimi. Mutta onhan sitä hullumpiakin hommia nähty vuosien saatossa.
Taisipa olla "ironiaa" vaihdetaan miehiä paikasta toiseen.
Onko nykyään niin, että jokaisen pitää olla aivan kotinsa vieressä armeijassa. Silloin kun minä olin intissä, niin monilla oli matkaa kotia 400-500km. Ei se haitannut, pari kuntoisuuslomaa sai 11kk aikana, ei yhtään viikonloppuvapaata, mitä niillä teki..
Onko nyt kaikki pullamössösukupolvea päättäjistä komentajiin, poliittiset meriitit ratkaisee.
Jos tänne joku hyökkää vakavissaan, se katkaisee virran Suomesta, silloin ei toimi mikään, tai heikosti.
Olipa tullut toiseltakin samoin ajattelevalta arvio, että hyökkäys olisi "gypersota", jossa tietokoneet lakkaisi toimimasta vesi menisi poikki ja sähkö, silloin ei pystyisi toimimaan kuin sissikoulutuksen käynyt armeija.
Jokaiselle sissi koulutus, se on niin "liikunnallista".
Taitaa myös pakkoruotsin ylläpitäminen maksaa "maltaita". Ruotsissa siihen ei kuulemma juuri tulleen tiedon mukaan ole varaa, meilläkö on?
Taitaa uusi presidenttikin olla toisella kannalla kuin entinen!
Jarmo, kuinka monta ruotsinkielistä varusmiestä astuu palvelukseen vuosittain?
Pekka, en ole ole täysin varma, mutta suuruusluokkana kolmannes merivoimien joukkotuotantotarpeesta on aika linjassa.
Eli tarvitaanko ruotsinkielisten varusmiesten kouluttamiseen kokonaista prikaatia. Eikö pataljoonatasoinen joukko-osasto riittäisi?
Sinulla on halpa esitys, muutetaan nimi vaikkapa Rannikkojääkärirykmentiksi, niin nimi on pienempi ja halpa. Mutta se ei pienennä joukon rauhan ajan, saatika sodan ajan tehtävää.
Tällä hetkellä keskustelu on julkisuudessa melko holtittomilla raiteilla, mitä joku on sanonut, miten sanoma tulkitaan ja mitä on jätetty sanomatta. Tulosta homma ei muuta mihinkään. Ruotisinkielisiö on koulutettava jatkossakin ja budjettisupistuksissa sen ei tulisi maksaa enemmän kuin nykyisin.
Lisäksi on toetenkin kaikkein tärkeintä että muutokset eivät saa heikentää jo entuudestaan heikennettyä Suomen rannikon puolustusta. Näen jopa mahdollisuuksia sen parantamiseen. Mutta-mutta, mistä rahat. Eli rannikkojääkäräreitä tarvitaan jatkossa enemmän kuin menneisyydessä, kun kiinteästä linnakeverkostosta on nyt melko totaalisesti luovuttu.
Tuossa ihan matemaattisesti laskien ikäluokan koon, ruotsinkielisyyden ja varusmiespalveluun yleisesti osallistuvien määrään suhteuttaen, astuu palvelukseen kaksi kertaa vuodessa noin 440 ruotsinkielistä varusmiestä. Tämä tietysti vain matemaattisesti laskien. Tarvitaanko siihen Prikaatia? Riitäisikö pataljoonatasoinen joukko-osasto?
Tuplan poisto
Uudenmaan Prikaati kouluttaa vuosittain hieman alle 1500 varusmiestä, mikä on noin 0,5 % ruotsinkielisen väestömme määrästä. Osuus on käytännössä sama kuin varusmiesten osuus koko väestöstä.
Toki ruotsinkielisiä koulutetaan myös suomenkielisissä joukoissa (ja suomen- ym. kielisiä Uudenmaan Prikaatissa), mutta suuruusluokka lienee vajaa 1500.
Lukkala
Ja moniko heistä mahtaa olla sellaisia, jotka eivät suomen kieltä osaa? Osaa Wallinkin ihan hyvin suomea puhua, ainakin sen mukaan mitä olen kuunnellut.
Jukka, tämä mitä kirjoitat on kileipolitiikkaa parhaimmillaan. Homma on täysin selvä. jos sellaiseen tulokseen eduskunta tulee, siis päättää muuttaa lainsäädäntöä tältä osin. Se homma ei kuulu intille. Puolustusvoimat tekee mitä ylipäällikkö ja hallitus koskee.
Hoitakoon politiikot kieli-, työllisyys- ja aluepolitiikkansa ja antakoot riittävät resurssit sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Kyseisissä organisaatioissa ovat sitten ammattilaiset, jotka tietävät, miten hommat tehdään.
Jarmo, tietysti kannatan sitä, että jokainen saa asevelvollisuutensa suorittaa äidinkielellään, mutta tarvitaanko siihen koko varuskuntaa? Eikö pataljoonatasoinen joukko-osasto riittäisi?
Yllättävän moni. Moni Vaasastakin tuleva puhuu suomea selvästi vieraana kielenään. Toinen mielenkiintoinen seikka on pelkkää ruotsia puhuvien rantaruotsalaisten yllättävän korkea maanpuolustustahto. Eräs alokaskauden tupakaverini muunmuassa ihmettelei miksi lomahanskat tulevat ruotsista.
Närpiön miesten kanssa elettiin aika mielenkiintoisia hetkiä aikoinaan RUK:ssa.
ei taida osata, kun kerran tulkitaan valehtelemiseksi. :D
Aika moni, koska suuri osa tulee hyvin ruotsinkieliseltä rannikko- ja saaristoseuduilta.
Mikä merivoimien minimivahvuus tulisi olla ollakseen uskottava? Merisodankäynti oli viime sodissamme kuitenkin suht pienessä roolissa ja perustui paljolti Suomenlahden miinasulkuun ja sukellusverkkoon, mikäli olen ymmärtänyt asian oikein.
Eli eikö merivoimien vahvuutta ole varaa pienentää ja painottaa nykyistä enemmän rannikkojääkärikoulutukseen?
Homma olisikin helppoa, jos puhuttaisiin pelkästää laivastosta. Mutta merivoimat vastaavat myös Suomen rannikon, mukaan lukien Ahvenanmaa, puolustamisesta. Ja tässä tehtävässä merivoimat ovat toistaiseksi Suomen suurin operatiivinen sotilaslääni.
Eli Jukka, merivoimien varusmiesten koulutustuotos on varmaankin 95 prosenttisesti rannikkojoukko-, rannikkojalkaväki- ja rannikkojääkärikoulutusta.
Eikö sitten esim. Ahvenanmaata voisi puolustaa ohjuksin? Nykyajan vaihtuvassa tilanteessa rannikkojoukot ovat ohjuksien rinnalla auttamattoman hitaita.
Luulisin, että Ahvenaamaakin tultaneen tositilanteessa hiehittämään ilmakujetusten avulla. jolloin sinne voidaan samantien siirtää riittvästi meritorjuntaohjuksia.
Jalkaväkikoulutuksen saaneelle rivimiehelle nuo merivoimien asiat ovat merkityksensä osalta hieman hepreaa, mikä on tunnustettava. Onhan meillä myös rannikkotykistö yhä edelleen olemassa, kun ajatellaan rannikkojen puolustuskykyä?
Jukka, perinteisestä rannikon puolustuksesta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Linnakkeet ovat lakkautettu. Muutama on vielä jätetty ns. kylmäksi linnakkeeksi, siis harjoitusalueiksi ja 130 mm:n tornikanuinapatterien tukikohtasaariksi. Suomenlahden ja Saaristomeren saaristo on käytännössä riisuttu kiinteistä aseista.
Muutos on ollut todella mittava. Aivan jotain muuta kun mitä nyt pullistellaan maavoimien muutokseen nähden. Merivoimien johtama rannikkopuolustuksen muuttaminen kiinteästä tykistöstä liikuvaksi jalkaväeksi ja ohjusjoukoiksi on suuren luokan juttu.
Sattumalta kun olen asunut ja palvellut rannikolla yli 20 vuotta olen em. touhua päässyt seuraamaan hyvinkin läheltä.
Jarmo, tämä yllä oleva vastauksesi asettaa tapahtuma ja tosiasiat itselleni ainakin oikeaan mittasuhteeseen. Jonkun verran on tullut kierrettyä noita canet-asemia lähinnä itäisen Suomenlahden saaristossa ja niinä kertoina tullut miettineeksi, että paljon on maailma muuttunut noista ajoista!
Niinkuin Jarmo tuossa alussa selvitti, niin tulemme nyt näkemään täysin päättömän poliittisen farssin, jolla ei ole mitään tekoa varsinaisen maanpuolustuksen kanssa.
Wallinin päätä halutan nyt vadille, ja lakkautusuhan alaisia varuskuntia pois listalta maakuntapoliittisin perustein.
Omituista muuten tuo jatkuva jaarittelu ruotsinkielen asemasta. Se on toinen maamme virallisesta kielestä johtuen 600-vuotisesta yhteiselosta länsinaapurin kanssa. Kaksikielisyys on joillekkin kielitaidottomille fennomaaneille elämää suurempi asia.
On aivan sama mitä kieltä jouko-osastossa puhutaan, kunhan hoitavat hommansa, eli maamme puolustamisen. Tyhjänpäiväinen me he asettelu vain heikentää maanpuolustuksen perustoja.
Näin on Henry. Farssi mikä farssi. Toki jos se johtaa hallituksen kaatumiseen ja sellaisen hallituksen syntymiseen, joka nostaa puolustusbudjetin 1,4 (2012) prosenttyksikön bruttokansantuoteosuudesta natokelpoisuuden edellyttämään 2,0 prosenttiyksiköön, kuten Soini tänä aamuna Ykkösaamuna haikaili, niin mikä ettei. Toki toimenpiteellä olisi tällöin maanpuolustuskykyyn sangen tervehdyttävä vaikutus.
Nato ja puolustusbudjetin BKT-osuus
Lainaan tähän Suomen Atlantti-Seuran julkaisua
"Uusi Nato? - 20 kysymystä ja vastausta", jonka ovat kirjoittaneet Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela, 2011.
"Usein kuulee sanottavan, että Nato vaatisi jäsenmaidensa puolustusmenojen olevan vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Nato ei voi asettaa puolustusmenoja koskevia vaatimuksia tai ehtoja sen kummemmin nykyisille kuin tulevillekaan jäsenilleen. Puolustusmenojen tason määrittäminen on aina kansallinen päätös.
Kahden prosentin BKT-osuutta pidetään viitteellisenä tavoitetasona, johon Nato toivoisi jäsenmaidensa mahdollisuuksien mukaan pyrkivän. 2000-luvulla keskimäärin viidestä seitsemään Nato-maata ovat yltäneet puolustusmenoissaan kahden prosentin BKT-osuuteen. Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena lähes kaikki Nato-maat ovat joutuneet entisestään leikkaamaan puolustusmenojaan. Useille Nato-maille kahden prosentin BKT-osuuden tavoitteleminen olisi täysin epärealistista."
Lähde internetissä http://www.atlanttiseura.fi/tiedostot/uusi_nato_ka...
Joo tämän poliittisen farssin aloitti eräs ministeri S.W. Hänelle tässä kielipolitiikka on tärkeämpää kuin maanpuolsutus.
Totta aloittamisesta ja totta kielipolitiikasta. Mutta kumpi on tärkeämpää kenenkin korvien välissä, onkin vaikeammin arvioitavissa.
Kuten olet teksteistäni huomannut, Uudenmaan prikaatin tehtävissä on kyse aivan jostain muusta kuin kielipolitiikasta. On aivan sama millä kielellä siellä koulutetaan, kunhan merivoimat saavat tarvitsemansa sodan ajan rannikkojalkaväki- ja rannikkojääkärijoukkonsa.
Jos todellakin ministeri S.W. on muuttanut kenraalien ehdotusta lakkautettavista varuskunnista kielipoliittisin perustein, niin eiköhän tämä asia ole selvä?
Pertti ei se nyt ole enää mitenkään selvää. Tilanne oli toinen vielä vuosi sitten, puhumattakaan edellisten halitusten ajoilta, silloin kun oikeasti esitettiin Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista. Juna meni ohi kun merivoimat käynnisti puolustusvoimauudistuksen mukaiset toimenpiteet Turussa, Kotkassa ja Helsingissä. Nyt Upinniemeen on luotu ilmeisesti historiansa suurin koulutuskeskus. Tilaa ei ole, mikäli sitä ei tehdä.
Timo Soini sanoi lauantain "ykkösaamussa", että Suomen armeijan komentokieli on Suomi. Montako sanaa ummikkoruotsinkielisten on osattava tositilanteessa ymmärtää sotilaskomennoista?
Tämä on vain uteliaisuutta, kun kysyn.
Eikö olisi parempi antaa kaikille ruotsinkielisille kielikylpy ja sijoittaa heidät suomenkielisiin varuskuntiin, olisi helpompaa tositilanteessa?
Dragsvikin osalta kyse on siitä, että puolustusministeri on valehdellut eduskunnalle, medialle ja koko kansalle.
Muuten olen sitä mieltä, että maanpuolustukselle näin vihamielinen hallitus saa hajota omaan mahdottomuuteensa vaikka heti huomenna.
"maanpuolustukselle näin vihamielinen hallitus",Niinpä, Säätely alkaa olla yhtä rajua kuin Kekkosen ja Paasikiven aikoina.
"1. Voidaanko ruotsinkielinen joukko-osasto lakkauttaa?
•voimassa olevan lainsäädännön perusteella ei voida."
Hallitusohjelmassa todetaan, että turvataan ruotsinkielisille mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus omalla kielellään. Se ei sinänsä edellytä omaa joukko-osastoa.
Sillä, että laisssa nyt lukee jotakin, ei sinänsä ole merkitystä. Hallitusohjelmaa toteutetaan laatimalla uusia lakeja ja muuttamalla vanhoja. Siksi yritetään tehdä enemmistöhallituksia, että ne saisivat lait läpi eduskunnassa.
Dragsvikin asemaan suunniteltiin pääesikunnassa muutoksia. Kielipoliittisilla syillä suunnitelmia muutettiin. Eduskunnassa Wallin ja Katainen väittivät, että Dragsvikin asema suojattiin maanpuolustuksellisilla syillä eikä kielipolitiikan takia. Sittemmin paljastui, että molemmat puhuivat palturia eduskunnassa.
Yrität kääntää keskustelua siihen, miten varuskuntaverkostoa olisi pitänyt kehittää. Siihen useimmilla keskustelijoilla ei ole riittäviä taustatietoja. Sen sijaan tiedämme, että pääesikunnassa nähtiin tarpeelliseksi Dragsvikin aseman muuttaminen. Se siitä.
Suomalainen ministeriö on päällikkövirasto ja sen päällikkö on ministeri. Hänellä on oikeus käyttää saamaansa poliittista valtaa. Mutta jos hän jää kiinni valehtelusta eduskunnassa, se on vakavampia asia. Nyt siitä on tullut tämän asian pihvi, eikä Dragsvikin asemasta sinänsä.
Ei muuta kuin säätelemään lakeja.
Olli, pääesikunta esitti Uudenmaan prikaatin lakkauttamista jo 1990-luvulla. Nyt kun koko firma oli pakko panna remonttiin aiempien hallitusten päättämättömyyden takia, merivoimien oli toteutettava omat leikkauksensa.
Ensimmäinen nyt tähän keskusteleen liityvä konkreettinen muutos tehtiin jo aiemmin, kun Turun rannikkojoukkokoulutus siirrettiin Upinniemeen.
Viime vuonna päätettiin Suomenlinnan rannikkorykmentin siirtämisestä Helsingistä Upinniemeen. Rykmentti on muuten aloittanut toimintansa 1/2012 saapumiserästä alkaen uudella sijoituspaikkakunnallaan.
Tähän samaan merivoimien remonttiin kuului päätös Kotkan rannikkopataljoonan siirtämisestä myös Upinniemeen. Siirto on toteutettu 1/2013 saapumiserästä alkaen.
En yritä kääntää asiaa yhtään mihinkään, yritän kertoa miten asiat ovat.
Ehkäpä todellinen poliittinen ohjaus olisi ollut sitä, että hallitusohjelmaan kirjataan ruotsinkielisen koulutuksen lopettaminen. NImittäin eipä tuohon jäänyt pahemmin enää mitään ohjattavaa, kun ruotsinkielinen koulutus oli joka tapauksessa järjestettävä.
Jos Olli keksit miten asia olisi taloudellisesti ja merivoimien joukkotuotantotehtäviä enempää vaarantamatta toteutettu, niin kerro. Pohditaan sitten yhdessä.
Kuten totesin, tämän asian pihvi on nyt se, että ministeri on valehdellut eduskunnassa, ei Dragsvik sinänsä. Ensin pitää saada valehtelevat ministerit järjestykseen. Itse en ole niin perillä taustoista, että alkaisin varuskuntia pisteyttää. Luotan siis toistaiseksi pääesikunnan laskelmiin.
Wallinille tuo pelaaminen ja jopa valehtelukin saattaa lisätäkin suosiota omiensa keskuudessa. Mutta kokoomukselle Kataisen kriitikitön tuki asialle ei ehkä toimi samalla tavalla. Moni kokoomuksen äänestäjä voi ihmetellä tällaista pelaamista. Mikä on oma kantasi Wallinin valehteluun-aktiivisena kokoomuslaisena?
Olli Pusa kirjoittaa:
"Hallitusohjelmassa todetaan, että turvataan ruotsinkielisille mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus omalla kielellään. Se ei sinänsä edellytä omaa joukko-osastoa."
Sattuu edellyttämään, koska maininta joukko-osastosta lukee peräti kahdessa eri laissa.
Asevelvollisuuslaki, 55 §:
"Asevelvollisten opetuskieli on suomi tai ruotsi. Suomen- tai ruotsinkielisellä asevelvollisella on oikeus tulla määrätyksi _joukko-osastoon_, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä."
Kielilaki, 39 §:
"Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi _joukko-osasto_ on kuitenkin ruotsinkielinen. Muita ruotsinkielisiä joukko-osastoja sekä joukkoyksikköjä samoin kuin kaksikielisiä yksikköjä voidaan tarpeen vaatiessa perustaa siten kuin puolustusvoimista annetussa lainsäädännössä säädetään."
Kannattaisi lukea kommentti loppuun. Siis:
"Hallitusohjelmassa todetaan, että turvataan ruotsinkielisille mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus omalla kielellään. Se ei sinänsä edellytä omaa joukko-osastoa.
Sillä, että laisssa nyt lukee jotakin, ei sinänsä ole merkitystä. Hallitusohjelmaa toteutetaan laatimalla uusia lakeja ja muuttamalla vanhoja. Siksi yritetään tehdä enemmistöhallituksia, että ne saisivat lait läpi eduskunnassa."
Kumpikaan mainitsemistasi laeista ei ole perustuslaki, joten lakimuutokset eivät vaatisi edes perustuslain säätämisjärjestystä.
Miten vain. Kuten täällä on sanottu, niin sopii sitten toki kasata sitä lakialoitetta, jos siltä tuntuu.
Suosittelen kirjoittamaan kansanedustajalle, jos ruotsinkielinen joukko-osasto tosiaan närästää niinkin paljon.
Vielä kerran. Ministeri jäi kiinni valehtelusta. Sitten hän esittää oman tulkintansa hallitusohjelmasta, jota muut kumppanit eivät ole hyväksyneet. Hänen mukaansa hallitusohjelmassa sovittiin Dragsvikin säilyttämisestä, muiden mielestä siellä luvattiin vain säilyttää ruotsinkielinen sotilaskoulutus.
Sitten Wallin on perustellut väitettään juuri sillä, että ruotsinkielinen joukko-osasto on kirjoitettu nykyiseen lakiin. Siksi Dragsvik pitää hallitusohjelman mukaan säilyttää. Hallitusohjelma on kuitenkin pääasiassa kokoelma aiottuja lakeja ja lakimuutoksia. Sen tulkintariidat ovat oma ongelmansa.
Minulla ei ole omaa käsitystä Dragsvikin kohtalosta, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että osa varusmiehistä koulutetaan ruotsiksi. Olen ollut leirillä, jossa oli sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä osastoja. Kielisopasta ja suomen kielen taidon puutteesta jotkut kehittivät suorastaan hauskoja juttuja palveluksessa. Sotilaskodissa tuntuivat kyllä osaavan hyvin Suomea.
Et kuitenkaan ymmärtänyt asian pointtia. Ministeri valehteli eduskunnalle, piileskeli virkamiesten selän takana. Se on tässä vakavin asia.
Kuten täällä on jo mainittukin, tässä kyllä lähinnä paisutellaan yhtä pientä episodia ja kohkataan sikäli turhasta.
Valehtelemisesta tuntuu tällä hetkellä lähinnä olevan "näyttöä" median teksteistä, kun niitä sanojen kohdalla otetaan pilkuntarkasti totuutena. Jo yksittäisten sanojen vaihtamisella saadan täysin erilaiten kuvan. Median pilkuntarkasta siteeramisesta pitänee olla jo totuudenetsijäillä parempaa tietoa.
On siis vielä täysin auki kuka on mitäkin sanonut/ ei sanonut, ja onko joku/ tai kuka valhedellut tai ei, mistä on valehdeltu ja milloin.
Valehtelusta on myös kyse mikäli tietentahtoen esittää mahdolliset valhedelut varmaana todistettuna totuutena...muuten on kyse lähinnä lähdekritiikin ja harkintakyvyn puutteesta.
"On siis vielä täysin auki kuka on mitäkin sanonut/ ei sanonut, ja onko joku/ tai kuka valhedellut tai ei, mistä on valehdeltu ja milloin."
Voihan asian noinkin nähdä eli totuus on piilossa? Olen kuitenkin itsekin katsonut suorat puheenvuorot Wallinilta ja Kataiselta aikaisemmin (ehdoton totuus) ja myöhemmät kertomukset. Ne eivät täsmää, eli jossakin on valehdeltu vai pitäisikö käyttää uuskielen mukaista sanontaa: on puhuttu muunnetua totuutta.
Uudenmaan prikaatia ei tarvitse siirtää. Kontiolahtea ja muitakaan ei tarvitse lopettaa.
Venäjän politiikassa pieni shirinowskilainen muutos, ja kaipaamme Lappeenrannan rakuunoitakin.
Näinhän tuo Jarmo on. Mutta, päätös aiheuttaisi näillä rahoilla vielä suuremmaan loven maanpuolustukseen. Tässä kohtaa intti on pakkoraossa.
Toki olisi toisin, jos hallitus palauttaisi intin vuosikehykseen nyt leikatut ja myöntäisi aseistuksen uusimisen edellyttämät varat.
Siis todellinen manpuolustuskysymys ei ole mikä varuskunta lakkautettaan, vaan miten alhauisellae tasolle puolusutusvoimien rahoituskehys asetetaan.
Joku voisikin laskea, mitä merkitsisi puolustusbudjetin korottaminen 1,4 prosentiyksiköstä 2 prosenttiyksikön bruttokansantuoteosuuteen, johon aamulla puheenjohtaja Soini viittasi.
Suomessa on tapana, että Eduskunta säätää uusia lakeja ja muuttaa vanhoja lakeja.
Ei olisi ollenkaan hullumpi muutos, jos uusi laki pistäisi ruotsinkieliset suomalaiset muiden suomalaisten sekaan eri joukko-osastoihin ympäri Suomen aluetta.
Osa voisi palvella esimerkiksi Sodankylässä, osa Kajaanissa, jne.
Parasta olisi, ettei saisi perustaa edes pelkästään ruotsinkielistä tupaa johonkin joukko-osastoon - no, se ei taida sentään mennä läpi.
Minun mielestäni olisi myös ruotsinkielisten suomalaisten oma etu palvella suomenkielisten rinnalla ja seassa samassa joukko-osastossa - mieluiten syvällä umpisuomenkielisellä alueella.
Lisään. Tämän hetken kysymys ei ole varuskunnat/ruotsinkieli, vaan eduskunnan edessä valehteleva ministeri jota pääministeri tukee.
Pääminiseri tukee, koska itsekin väitti julkisesti, että Dragsvikin asia ratkaistiin maanpuolustuksellisilla eikä kielipoliittisilla syillä. Nyt hän on alkanut selitellä, että hallituksen käsittelyssä ei kielipolitiikka ollut esillä vaan hallitus toimi puolustusvoimien ehdotusten mukaisesti. Eli kielipolitiikka onkin ollut jossakin muualla.
Ei pidä liian kevyillä perusteluilla vihjailla, että pääministerikin on asiassa valehdellut. Voihan olla niinkin, että hän on vain hieman hölmö, eikä tiedä mitä hänen hallituksessaan puuhaillaan. Pitäisi ensin selvittää asia kunnolla.
Eipä sitä Kataista tainnut kiinnostaa koko jutussa kuin Karjalan lennoston kohtalo. Eihän tämä meidän Jyrki nyt sentään valehtele.
Näinhän tämä on, älytöntä touhua. Nyt ei oikeasti puhuta siitä, mikä olisi puolustusvoimien tai maanpuolustuksen parhaaksi. Kyse on aivan jostain muusta.
Taisipa taas kilahtaa Usarin seuratuimmaksi:)
Ei ihme että kilahti, koska teksti on ajankohtainen ja erinomainen keskustelunavaus tunteita nostattavasta aiheesta. Kirjoituksesta on tehty myös uutinen Usariin:
Joukko-osasto voi olla pataljoonatasoinen jonkun suuremman, esimerkiksi prikaatin sisällä jossain varuskunnassa, joka ei ole Dragsvikissä!
Niin voi olla, tosin ei lain mukaan. Mutta sehän voidaan muuttaa, kuten Olli tuolla ja aikaisemmin toteaa.
Mihin sijoittaisit ruotsinkielisen pataljoonan?
Se voisi olla vaikka Upinniemessä, tietysti edellyttäen että Kotkan rannikkopataljoonaa ei sinne siirretä!
Tuplan poisto
Suurin piirtein toimisi, tosin edellyttäisi lisärakentamista, koska Kotkan pataljoona on kooltaan 1/3 osa Uudenmaan prikaatin vahvuudesta. Lisäksi ehtona tulisi olla, että Raaseporin Syndalenin ampumakenttäalue pysyisi puolustusvoimilla. On nimittäin täysin selvää mikä huuto alkaisi, jos joukko-osasto rahoineen lähtisi, mutta melut jäisivät. Syndalenin merkitys puolustusvoimille on Dragsvikia suurempi.
Laskujeni, siis matemaattisesti ruotsinkielisen saapumiserän koko on 440 varusmiestä, eli ei sinne koko prikaatia tarvitsisi siirtää! Prikaatin voisi lopettaa!
Olin uutisoinnista ymmärtäväni, että pääesikunta Puheloisen mukaan oli esittämässä Dragsvikin uudelleensijoittamista.
Ilmeisesti heillä on huonompi sotilaallinen näkemys kuin Wallinilla ja Niemisellä yhdessä tahi erikseen.
Eihän muuten harjoitusalueiden tarvi mennä varuskunnan mukana - Tammisaari Upinniemi ovat kovin lähekkäin jo nytkin.
Minä sijoittaisin ruotsinkielisen pataljoonan sinne minne itse sen haluavat. Näin saisi maa heistä parhaan hyödyn ja panoksen. (Heh, tupsahtipa asiaan sopivasti lystikäs sana, panos).
Seuraavassa PV:n uudistuksessa olisi kaikkein järkevintä keskittää kaikkien alueellisten jalkaväkijoukkojen koulutus yhteen noin 6000-7000 miehen suurprikaatiin - "Jääkäriprikaatiin". Kokoonpano: KarJp, LapJp, UudJP, RanJp (ruots). Näin suurtuotannon ja keskittämisen taloudelliset hyödyt ja alueellisten jääkärijoukkojen koulutuksen valtakunnalliset tarpeet saadaan tehokkaasti yhdistettyä. Myös lakiperusteinen ruotsinkielinen koulutus turvattaisiin.
Tuotanto toimisi tilaajaperiaatteella. Esim. merivoimat tilaa peruskoulutetun pataljoonan rannikkojääkäreitä, jotka se sitten erikoiskouluttaa joukkokoulutuksella rannikko-olosuhteisiin. Peruskoulutettu pataljoona siirtyisi prikaatista alueelleen koulutukseen leirioloihin. Tutantomääriä voitaisiin vuosittain aina joustavasti kohdentaa kulloinkin helposti ja järkevästi tilaajien vaatimalla tavalla (ilman yt-neuvotteluja).
Tuo joukko-osasto tulisi sijaita paikassa, jossa jalkaväkikoulutuksen tuotannontekijät olisivat parhaat mahdolliset Suomessa. Eli alueella tulisi olla selkeät vuodenajat, laajat vesialueet, laajat harjoitusmaastot ympärillä, asutuskeskus lähellä, lentokenttä lähellä, rautatie ja vankkumaton väestön tuki maanpuolustukselle. Lähellä tulisi sijaita myös Rajavartiolaitoksen yksikkö ja se harjoitusalueet (ellei tuo prikaati peruskouluttaisi sitten myös rajavartiolaitoksen tilaamat rajajääkärijoukotkin).
Eli keskitetty jääkärikoulutus toimisi siten, että miehistön peruskoulutus 4 kk tapahtuisi tuossa prikaatissa ja joukkokohtainen erikoiskoulutus 2 kk kunkin joukon omalla toimialueella, leirimuotoisena, siinä vaiheessa esim. rannikkojääkäreiden osalta merivoimiin kuuluvana joukkona.
Mielestäni paras paikka jalkaväkijoukkojen tuotanto-olosuhteiden osalta tässä maassa on Kontiorannassa. Nyt kun PKarPr lakkaa olemasta reilun vuoden päästä, tulee valtion rakennemuutostuki Kontiolahdelle ohjata uusien kasarmien rakentamiseen uusien pataljoonien sijoittamiseksi alueelle. Lisäksi metsähallitukselta pitää vuokrata lisää maata harjoituskäyttöä varten. Vuonna 2020 alueella olisi sitten uudet ja vireät joukot koko Suomen maasta harjoittelemassa alueellisten jääkärijoukkojen sotataitoja.
Erinomainen esitys, jotakin muuta kuin itku lakkautuksista. Oma esitykseni ei ollut aivan noin radikaali viime elokuussa, kun tässä blogissa esitin säilytettäväksi kolme valmiusyhtymää, arktisen prikaatin ja pääkaupunkiseudun prikaatin, merivoimille yhtä koultuskeskusta ja ilmavoimille yhtä päätukikohtaa.
Ongelma suurprikaatissa on, että jos esimerkiksi 10 000 miestä jaetaan 30 miehen joukkueisiin, tarvitaan reippaat 300 joukkueen tukikohtaa peruskoulutuksen harjoitteita varten ja kouluampumaratoja kilometreittäin. Lisäksi kyseessä olisi talvisodan jälkeisen ajan suurin rakentamishanke puolustusvoimissa. Ja tämä pelkästään peruskoulutuksen osalta. Lisäksi tarvittaisiin paikalliset koulutuskeskukset erikoiskoulutuskautta varten.
Keskittämällä tuotantoa saadaan aikaan myös tehokkuutta. Esityksessäni on visio siitä miten koulutus voitaisiin järjestää - tuotteistaa ja tuottaa perusjääkäri.
Ajatuksessani Pohjois-Karjala toimisi tilojen ja alueellisen laajuutensa suhteen mainiosti. Väestölläkään ei ole ollut tapana narista oman armeijan harjoittelumelun yms. suhteen. Lääniä rivakoiden harjoitusten järjestämiseen olisi.
Miksei tulevaisuuteen kannattaisi näinkin investoida?
Paikallisia koulutuskeskuksia hallinnoisivat tilaajat esim. merivoimat. Vaikkapa kuten näitä nykyisiä "Kylmiä" rannikkolinnakkeita. Ne voisivat joukkokoulutuskausien ulkopuolella toimia myös kertausharjoituskeskuksina.
JP, kuten totean, sinulla on oikeasti innovatiivinen esitys asiaan. Käytännössä se tarkoittaisi alokas-peruskoulutuksen keskittämistä ja muutoin hajautettua koulutusjärjestelmää. Tuo 6 kk alkaa vaan olla turkasen lyhyt aika yhtään mihinkään. Käytännössä tietynlainen erikoiskoulutus aloitetaan jo hyvin varhain.
Siksipä ajattelen sijaintipaikan olosuhteiden monipuolisuutta mm. vesistöjä, siviilimaailman hylkäämiä tuotantolaitoksia yms. Taistelutekniikkaa voi harjoitella ja valmistautua niitä hyödyntämällä jo ennen oman alueen / tai puolustushaaran joukkokoulutusvaihetta.
Tämä malli toimii nykyään esim. pelastusalalla. Kaupungit eivät enää kouluta omia palomiehiään. Kuopion Pelastusopistosta valmistuvat kaikki, myös ruotsinkieliset (tälläkin hetkellä mm. I-Uudeltamaalta). Ja työharjoittelujaksot tapahtuvat hajautetusti ympäri valtakunnan. Pelastusopiston harjoitusalueille on simuloitu erilaisia ympäristöjä ja tapahtumamalleja jne. Järjestelmä toiminee ilmeisesti varsin hyvin.
Kysyn tarvitseeko esim. Helsinkisimulaattorin välttämättä sijaita Santahaminan saarella.
Tuolla aikaisemmin totesit Jarmo, että:
"Nyt ei oikeasti puhuta siitä, mikä olisi puolustusvoimien tai maanpuolustuksen parhaaksi. Kyse on aivan jostain muusta."
Olen samaa mieltä. Mutta silti tämä keskustelu ei silti ole turhaa, se on demokratian toiminnan kannalta tärkeää. Suomalaisen hallinnon keskeinen vaatimus on avoimuus. Mitä enemmän valtaa on, sitä tarkempi valotus pitää olla. Ministerit ovat erityisesti tarkkailtavia suuren vallan takia.
Jos Wallin olisi avoimesti sanonut, että hänen puolustusministerikautenaan ei Dragsvikin asemaan kajota, ei siihen olisi ollut muilla nokan koputtamista. Meteliä olisi silloinkin ollut, politiikka on sellaista. Wallin olisi kuitenkin saanut puhtaat paperit. Ministerillä kun on valtaa ja hän on vain käyttänyt sitä.
Sen sijaan hän valehteli eduskunnalle, piileskeli Puheloisen ja kumppanien selän takana ja väitti omaa poliittista agendaansa näiden ehdotukseksi. Ja jäi sitten kiinni, kun oikeuskansleri selvitti asiaa. Se tässä on olennaista.
Anneli Jäättenmäki lensi pääministerin paikalta, kun häntä syytettiin eduskunnalle valehtelemisesta. Ilkka Kanerva ei (ainakaan virallisesti) joutunut pois ulkoministerin paikalta (johon häntä moni piti hyvin pätevänä) tekstiviestien takia vaan siksi, että hän valehteli asiasta. Aikaisemmin ministerin pätevyysvaatimuksenakin oli "rehellinen ja taitava".
Tästä asiasta on nyt kyse, ei Dragsvikista. Ja kun pääministeri Katainen on kävellyt samaan miinaan, sillä alkaa olla laajempaakin vaikutusta hallituksen uskottavuuteen. Vastikään Heidi Hautala heitti pääosan Finnairin hallituksesta pihalle, koska se salasi asioita. Sovelletaanko samaa tasavallan hallitukseenkin?
Lisään edelliseen. Karjalan prikaati antaa turvallisuuden tunteen ja puolustusmotivaation Itä-Suomessa, pohjoisessa pohjoisen prikaatit. Tosipaikan tullen kaikki ovat siirrettävissä sinne missä tarvitaan.
Lähes niin, kuten Jarmo toteat, mutta mekanisoitujen yhtymien osalta. Jos nyt jotain tolkkua siirtelyssä pidetään niin rannikkojoukot tulee koulutta ja perehdyttää rannikon olosuhteisiin, samoin Helsinki-komppaniat Helsinkiin.
Olen samaa mieltä myös puolustusmotivaation ja turvallisuuden tunteen osalta; jos maakunnassa ei näy sotaväkeä, niin tulee tunne, että sitä ei ole.
7. Saapumiserittäin lähes 2000 miehen joukot ??
1 850 miestä. Upinniemen vahvuus menee ensi vuonna yli tuhannen ja Dragsvikin jonkin verran sen alle.
MIKSI?
Merivoimat vastaa laivastoyksiköiden lisäksi rannikko- ja saaristotaisteluihin tarkoitettujen sodan ajan joukkojen tuottamisesta. Kyseisiä joukkoja ovat
- rannikkojalkaväkijoukot
- rannikkojääkärijoukot
- rannikkotiedustelujoukot
- merivalvonta- ja tulenjohtoyksiköt
- rannikko (meri) sotilaspoliisijoukot ja yksiköt
- meritorjunta- ja väylätorjuntaohjusyksiköt
- laivastotukikohtien edellyttämät huolto-, tuki- ja suojausyksiöt
- rannikon joukkojen aselajijoukot
- lisäksi reservissä ylläpidetään (kertausharjoitutetaan) 130-tornikanuunapatterien henkilöstö
- ...
Oliko pakko siirtää Kotkan rannikkopataljoona Upinniemeen?
Ei sitä vielä ole siirretty mihinkään. Siellä ne Haminassa ja Kirkonmaalla möllöttävät.
Ymmärrän kysymyksesi taustan; perumalla Kotkan pataljoonan siirto saataisiin tilaa Uudenmaan prikaatille. Mutta se ei nyt vaan riittäisi. UUDPR on huomattavasti KOTRP:tä suurempi. Jos tila haluttaisiin tehdä, tulisi SLRR siirtää takaisin Santahaminaan ja Isosaareen. No, vaihtoehto sekin. Inttihän menee sinne minne käsketään.
Tuplan poisto
Minäkin kritisoisin blogistia sikäli, että jos politiikkaan lähdetään, pitäisi unohtaa kantahenkilökunnan puheet siitä, että tehdään, mitä valtiovalta päättää. Kyllä politiikkaan lähtenyt kapiainen on yhtä lailla vastuupaikalla, ja hänellä tulee olla perusteltuja mielipiteitä eikä vain ikuisen käskyläisen asenne.
Kokoomus on kuitenkin valitettavan sopiva puolue niille, jotka haluavat välttää omilla aivoillaan ajattelemisen vastuuta ja vaivaa.
Itse asiasta: ruotsin kielestä pitää tehdä tavanomainen vähemmistökieli. Jatkossakin voidaan keskittää ruotsinkielisiä ihan mukavuussyistä samoihin joukko-osastoihin, vaikka Dragsvik lopetettaisiinkin, ja samaa voitaisiin toki tehdä myös venäjän-, viron- ja esim. somalinkielisille suomalaisille. Mutta kuten jo komentokielikin on, myös koulutuskielen tulee olla suomi.
Richard, kiitos kritikistäsi, mutta perustele etteikö minulla olisi perustellut mielipiteet.
Huomaan, että arvon Richard Järnefelt ei ole perehtynyt sanomaani. Totean kuten kaikessa aiemmnkin: puolustusvoimat ei voi olla poikkiteloin eduskunnan kanssa. Sotaväki tekee mitä sille käsketään. Jos olet erimieltä, kerro se.
Toivon sinulta nyt hieman vaivanäköä vastaukseesi.
Kiitos, Jarmo, asioita kiihkottomasti valottavasta blogista!
Wallinin luimistelua niin, että Katainenkin meni mukana, en hyväksy. Johdonmukaisuuden vuoksi puolustusministeri olisi vaihdettava.
Dragsvikia vastaan minulla ei sinänsä ole mitään.
Kuka tietää, mikä oli pääesikunnan esitys Dragsvikin "muutokseksi"?
Kiitos kiitoksista ja
näköjään tästä on saatu helppo poliittisen valtaistelun ja nokittelun aihe. Kohta jo sekoilua.
Muistutan kuitenkin jo avaukseni ensimmäisestä kappaleesta:
"On valitettavaa, että politiikot tappelevat maanpuolustuskyvyn kannalta täysin toissijaisista asioista, kun todellisen fokuksen tulisi olla siinä, mitä annetuista budjettiraameista seuraa, siis miten puolustuskyvyn väistämätöntä laskua voidaan pienentää! Vai tulisiko korjata budjettia?"
Tästä on kielikysymyksestä ja siitä, mitä kukakin on sanonut, on helppo nokitella, kun todellinen ongelma on aivan jollakin muulla tasolla.
Jos Kotkan Rannikkopataljoona siirretään nyt Upinniemeen, estää se osaltaan UudPr:n kehittämisen jatkossa seuraavalla hallituskaudella! Wallinin mukaanhan näissä uudistuksissa pyritään pysyvään ratkaisuun 2020-luvulle saakka. UudPr:n kehittäminen on kuitenkin vain tämän hallituskauden asia! Ristiriitaista. Onko kaikki vain kielipolitiikkaa?
Osin ristiriitaista. Ja toki on niin, että puolustuavoimien maali tässä asissa on aivan muualla kuin nykyisessä halltuskaudess. Pääesikunta suunnittelee asioita tietenkin kymmenien vuosien horisontissa.
Mitä UUDPR:n kehittämiseen tulee, niin kyse on merivoimien tulevaisuudesta. Nythän supostukset ovat jo valtaisat. Kahdesta meripuolutusalueesta palataan 30-luvun rannikkolaivaston aikaan. Lisäksi käyttöön jää(toistaiseksi?) kaksi koulutuskeskusta ja muutama, kymmenkunta, kylmää saaritukikohtaa.
Mitä Puheloinen ja Rannikko vastasivat oikeuskanslerille:
"Puolustusvoimien selvitys Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen ja Pääesikunnan päällikkö Juha Rannikko antoivat 28.2.2012 päivätyn selvityksensä.
Selvityksen mukaan puolustusministeri on toiminut puolustusvoimauudistuksen esittelijänä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puolustusvoimauudistusta käsittelevissä seminaareissa 16.12.2011 ja 13.1.2012 sekä istunnossa 8.2.2012. Viimeksi mainitussa ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi puolustusministerin esityksestä ponnen, jonka perusteella puolustushallinto voi edetä puolustusvoimauudistuksen toteuttamisessa kokouksessa esitetyssä muistiossa esitetyllä tavalla.
Puolustusministeriön osuus puolustusvoimauudistuksessa on ollut poliittisen ohjauksen hankkiminen, välittäminen ja antaminen puolustusvoimille sekä lakivalmistelu uudistuksen valmistelua varten. Tähän liittyen se on antanut valmisteluvaiheessa kaksi ohjauskirjettä. Lisäksi ohjausta puolustusvoimille on annettu puolustusvoimauudistusta käsittelevissä seminaareissa 26.10.2011, 29.11.2011 ja 31.1.2012, joissa paikalla on ollut puolustusvoimien ja puolustusministeriön edustajien lisäksi puolustusministeri Wallin.
Puolustusvoimauudistuksen valmistelu puolustusvoimissa perustuu puolustusministeriön ohjauskirjeeseen 1.7.2011, jossa ohjataan puolustusvoimauudistuksen suunnittelua ja toteutusta. Uudistuksen puolustusvoimissa tapahtuvaa valmistelua varten on perustettu Pääesikunnan käskyllä 1.10.2010 puolustusvoimauudistusta suunnitteleva työryhmä (Työryhmä 15). Työryhmä on toiminut hallinnollisesti osana Pääesikunnan kansliaa. Työryhmä on vastannut puolustusvoimien ratkaisumallin valmistelusta saaden ohjauksensa puolustusvoimien ylimmältä johdolta, viime kädessä puolustusvoimain komentajalta. Puolustusvoimien rooli puolustusvoimauudistuksen valmistelussa on ollut virkamiesvalmistelu.
Uudenmaan Prikaatin asema on ollut esillä jo ennen puolustusvoimauudistuksen suunnittelua merivoimien sisäisessä uudistussuunnittelussa. Puolustusvoimauudistuksen suunnitteluvaiheessa Uudenmaan Prikaatin asemaa on tarkasteltu kuten kaikkia muitakin puolustusvoimien hallintoyksiköitä. Oman erityispiirteensä asiaan on tuonut hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi Pääesikunnassa on todettu asian olevan poliittinen kysymys ja uudistuksen jatkovalmistelua varten tulkinta tuli saada puolustusministeriltä tai hänen valtuuttamaltaan taholta. Lisäksi asiassa on perehdytty erityisesti lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin (kielilaki ja hallintolaki).
Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen uudistamista käsiteltiin puolustusvoimain komentajan ja puolustusministerin välisessä seminaarissa 26.10.2011. Tilaisuuden ennakkomateriaalina toimitettiin puolustusministeriölle puolustushaarojen rauhan ajan joukko-osastorakennetta käsittelevä muistio 20.10.2011. Mainitussa muistiossa sekä seminaarissa pidetyssä puolustusvoimien esittelyssä Uudenmaan Prikaati oli mukana niiden hallintoyksiköiden joukossa, joiden asemaan oli tarkoitus tehdä muutoksia. Seminaarin yhteydessä puolustusministeri Wallin kuitenkin ohjasi puolustusvoimia niin, että Uudenmaan Prikaati jätettiin pois lopullisesta puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallista. Lisäksi puolustusministeriön virkamiesjohto on valmistelun aikana antanut puolustusvoimien ja Pääesikunnan johdolle tietoa, joka on tulkittu ohjaukseksi ja jossa on annettu ymmärtää puolustusministerin tahtovan, että Uudenmaan Prikaatin asemaan ja sijoituspaikkaan ei tule tehdä muutoksia nykytilanteeseen nähden. Puolustusministeri ei ole ottanut kantaa Uudenmaan Prikaatin asemaan valmistelua aloitettaessa.”
LÄHDE: Valtineuvoston oikeuskanslerin päätös 15.3.2012 kansanedustaja Pentti Oinosen kanteluun.
Mitä Räty vastasi oikeuskanslerille:
"Puolustusministeriön selvitys
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty antoi 29.2.2012 päivätyn selvityksensä.
Selvityksen mukaan ratkaisumallin perustana ovat pitkän aikavälin tarpeet rakennemuutoksesta, hallitusohjelman linjaukset sekä puolustusministeriön ohjaus uudistuksen tavoitteista ja reunaehdoista. Puolustusministeriö antoi uudistuksen valmistelusta ohjauskirjeen puolustusvoimille 1.7.2011. Poliittinen prosessi linjattiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 7.10.2011.
Valmistelutyötä on tehty puolustushallinnon sisäisenä virkamiestyönä puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien näkökulmasta. Pääesikunta käytti suunnittelussa erillistä työryhmää (Työryhmä 15), jolla oli ratkaisumallin laadinnassa keskeinen merkitys. Puolustusministeriöllä ei työryhmässä ollut edustusta. Työryhmä valmisteli ratkaisumallin suoraan puolustusvoimien johdon ohjauksessa.
Suunnittelutyön keskeisiä sisältöjä esiteltiin puolustusministeriön ja Pääesikunnan yhteisissä seminaareissa. Näitä ensisijaisesti puolustusministerille tarkoitettuja väliesittelyjä toteutettiin elo-marraskuussa 2011 yhteensä kolme. Puolustusvoimat toimitti materiaalin puolustusministeriöön ennalta ja ministerille järjestettiin perehdyttämistilaisuudet ennen seminaareja. Lisäksi asiaa käsiteltiin sekä puolustusministerin johtoryhmän kokouksissa että kansliapäällikön johtoryhmän kokouksissa. Ohjausta annettiin kahden ohjauskirjeen muodossa. Valmistelutyötä tehtiin pääsääntöisesti viikoittain kokoontuneessa työryhmässä (Keskiviikkoryhmä), johon kuului puolustusministeriön ja Pääesikunnan virkamiesjohtoa ja asiantuntijoita. Työryhmän puheenjohtajana toimi puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö. Työryhmä ei käsitellyt uudistuksen yksityiskohtia, kuten joukko-osastorakenne, vaan ne kuuluivat puolustusvoimien sisäiseen valmisteluun.
Yksityiskohtaisemmin ratkaisumallia ja sen perusteita on esitelty tasavallan presidentille, hallitukselle ja parlamentaariselle kontaktiryhmälle joulu-tammikuussa. Yksityiskohtien käsittely 4/8 julkisuudessa ennen kokonaissuunnitelman valmistumista tammikuussa 2012 ei käytännössä ollut tarkoituksenmukaista.
Valmisteluprosessista todetaan muun muassa, että ratkaisumallin sisältö valmisteltiin sotilaallisista lähtökohdista ja puolustusvoimien tarpeista lähtien, ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset ja annettu ohjaus, ja että esittelyt etenivät vaiheittain suurista kokonaisuuksista yksityiskohtiin suunnittelutyön edetessä.
Joukko-osastoja käsiteltiin ensimmäisen kerran nimillä ja paikkakunnittain seminaarissa 26.10.2011. Puolustusvoimien esityksessä esitettiin viiden joukko-osaston (Lentosotakoulu, Pohjois-Karjalan Prikaati, Keski-Suomen Rykmentti, Ilmavoimien Teknillinen Koulu ja Hämeen Rykmentti) ja yhden joukkoyksikön (Kotkan Rannikkopataljoona) lakkauttamista sekä kahdeksan joukko-osaston yhdistämistä neljäksi toiminnallisesti tehokkaammaksi kokonaisuudeksi.
Esittelykuvissa oli Uudenmaan Prikaatin osalta merkintä sen siirtämisestä Upinniemeen vuoden 2017 loppuun mennessä. Pääesikunnalle oli jo aiemmin välitetty puolustusministeriön kansliapäällikön ja virkamiesjohdon kautta puolustusministerin tahtotilan mukainen ohjaus, jonka mukaan puolustusvoimauudistuksen tarkastelu tuli rajata vain tämän hallituskauden alaisiin ratkaisuihin. Tämän linjauksen taustalla oli hallitusohjelmassa oleva vain vuoteen 2015 ulottuva ohjaus. Ilman suunnittelukehyksiä ja tulevan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksia ei haluttu lähteä arvioimaan muutostarpeita hallituskauden jälkeisenä aikana. Samalla ministeriössä haluttiin varmistua siitä, että puolustusvoimat varmasti hoitaa nyt sovitun kustannustason laskun hallituskauden aikana eikä siirrä tarvittavia leikkauksia hallituskauden jälkeiseen aikaan. Seminaarin aikana puolustusvoimain komentaja totesikin edellä mainittuun liittyen, että Uudenmaan Prikaatin siirtämiseen liittyvä merkintä tulee poistaa hänen aiemmin antamansa ohjauksen mukaisesti.
Lakkautettavien ja hallinnollisesti yhdistettävien joukko-osastojen listaan ei seminaarissa otettu kantaa, koska puolustusvoimien sisäinen valmistelu oli kesken. Seminaarin perusteella annetussa ohjauskirjeessä joukko-osastoja ei käsitelty.
Puolustusvoimien varsinainen esitys uudistuksen toimeenpanosta valmistui ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan seminaariin 16.12.2011. Tilaisuudessa puolustusvoimain komentaja esitteli ratkaisumallin (mukaan lukien listaus lakkautettavista joukko-osastoista), josta keskusteltiin tammikuussa järjestetyssä toisessa seminaarissa ja joka hyväksyttiin sellaisenaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa 8.2.2012. Uudenmaan Prikaatia ei missään vaiheessa esitetty lakkautettavaksi eikä prikaatiin liittyen tehty minkäänlaista päätöstä.
Selvityksen mukaan joukko-osastorakenteeseen liittyviä linjauksia tai rajoituksia ei esitetty esittelyjen yhteydessä tai niiden jälkeen annetuissa puolustusministeriön ohjausasiakirjoissa. Keskusteluissa joukko-osastot esiintyivät tasaveroisina, eikä niille asetettu erillisiä painotuksia. Joukko-osastoilla tai muilla laitoksilla ei missään vaiheessa käyty ”vaihtokauppaa”. Toisin sanoen Uudenmaan Prikaatia ei säilytetty jonkun toisen joukko-osaston kustannuksella. Joukot arvioitiin yhteisillä kriteereillä, niistä keskusteltiin kokonaisuutena ja käytännössä puolustusvoimien esittämä malli vietiin sellaisenaan hallituksen linjattavaksi. Puolustusvoimien kannalta ratkaisevin kriteeri liittyi sodan ajan joukkojen kouluttamisen tarpeisiin ja operatiivisiin perusteisiin."
LÄHDE: Valtineuvoston oikeuskanslerin päätös 15.3.2012 kansanedustaja Pentti Oinosen kanteluun.
Tässähän nuo ratkaisut jo ovat, vaikuttaa hyvinkin loogiselta:
"Esittelykuvissa oli Uudenmaan Prikaatin osalta merkintä sen siirtämisestä Upinniemeen vuoden 2017 loppuun mennessä."
"Pääesikunnalle oli jo aiemmin välitetty puolustusministeriön kansliapäällikön ja virkamiesjohdon kautta puolustusministerin tahtotilan mukainen ohjaus, jonka mukaan puolustusvoimauudistuksen tarkastelu tuli rajata vain tämän hallituskauden alaisiin ratkaisuihin. Tämän linjauksen taustalla oli hallitusohjelmassa oleva vain vuoteen 2015 ulottuva ohjaus."
Nuo merkinnät ovat olleet käytöss jo parisenkymmentä vuotta. Nyt vaa on tilanne se, että Upinniemi on turvotettu, toisin kuin aikaisempien merkintöjen vuosina.
Juuri näin asian olen käsittänytkin. Nykyiset leikkaukset, joita Wallin ohjasti, ulottuvat vain tämän hallituskauden ajalle.Olisin itse säästänyt Pohjois Karjalan Prikaatin Uudenmaan Prikaatin sijasta.
Tulevissa leikkauksissa tulee Uudenmaan Prikaatinkin asema Dragsvikissa tarkastelun kohteeksi uudestaan. Puolustusvoimien johto tietenkin haluaisi tyytyä nyt päätettyihin leikkauksiin, mútta poliittinen johtomme haluaa tietenkin jatkaa niitä. Tällöin voidaan esim. palata merivoimien sodanajan vahvuuksiin uudelleen.
Minulle henkilökohtaisesti sopii ihan hyvin, että Dragsvik suljetaan ja säästyneillä rahoilla ostetaan vaikka uusia ohjuksia USA:sta taikka uusia Heckler&Koch-rynkkyjä Saksasta.
Niinpä,
tämä on siis välivaihe, eikä siis NIIN tärkeäkään.
Nämä päätökset on tehty. Seuraava hallitus päättää jatkosta.
Jos silloin varaa on, katsotaan, mitä hyvää puolustusvoimat saavat - ottaen huomioon alan/maailman kaiken kehityksen 4-5 vuoden aikana.
Jos ei ole varaa, Dragsvikin koulutus siirretään ja koulutusmääriä vähennetään.
Ken elää, se näkee.
Pertti ihan hyvä, kunhan ostoksia valmistaudutaan käyttämään myös saaristossa ja kivensä tuntevien joukoin.
Ajattelinkin, että uudet Obnäsin rannikkojääkärit tulevat tarvitsemaan nykyistä parempaa kalustoa.
Hienoa Nieminen! Kirjoitus ja sitä seuranneet kommentit ovat kuin ovatkin selventäneet asiaa. Siis:
Olin jo ehtinyt ihmetellä, onko joukko-osasto yhtä kuin varuskunta. Ei. Varuskunta lienee suunnilleen sama asia kuin sotilaskäytössä oleva kasarmialue; siis tietty kiinteistö, jolla on tietty pysyvä sijainti. Vai? Jos kasarmialueen käyttö sotilastarkoituksiin päättyy, se tietysti lakkaa olemasta varuskunta.
Joukko-osasto... määrätyn suuruinen sotilasyhteisö, jota koulutuksellisista ja toiminnallisista syistä on tarpeen käsitellä kokonaisuutena. Vai? Esimerkiksi käsite "ruotsinkielinen joukko-osasto" tuntuisi tältä pohjalta järkeenkäyvältä.
Ymmärtääkseni tämänhetkinen lainsäädäntö ei estäisi Dragsvikin varuskunnan lopettamista, koska siellä annettava sotilaskoulutus olisi joukko-osastona siirrettävissä mihin tahansa Hangon ja Pets... hups - Utsjoen välille kaikkine ruotsinkielisine termeineen. Siis teoriassa.
Sitten poliittiseen puoleen. Helena Erosen (perussuomalaisten nykyinen pääideologi) kolumnin yhteydessä esitin kysymyksen, jonka nyt toistan: Jos hallitus olisi armeija-paketin yhteydessä päättänyt lakkauttaa Dragsvikin, olisiko Perussuomalainen puolue tyytyväisyydestä hyristen sopeutunut muidenkin lakkautusesitysten toteuttamiseen? Nythän syntyi onneton asetelma, jossa rantaruotsalaiset näyttävät saavan luontevasti pitää perinteikkäät palveluspaikkansa, kun taas pohjoiskarjalaisilta viedään kiväärit käsistä ja Kontiorannan kasarmit alta.
PS. Olen itäsuomalainen, aikoinani Kouvolassa palvellut reservin kersantti, mutta äidinkieleltään ruotsalainen kummipoikani suoritti äskettäin varusmiespalveluksensa Drgsvikissa. En siis ole änkyröimässä sen enempää Wallinin kuin oppositionkaan leirissä. Isänmaa tarvitsee puolustajansa!
Varuskunta on usein huomattavasti laajempikin kuin yksi kasarmialue ja saattaa käsittää usean kunnan alueen ja niiden sotilaalliset yksiköt (vast).
Alla Yleisen palvelusohjesäännön määritelmä (s. 60):
"Puolustusvoimain komentaja määrää varuskunnan muodostamisesta. Varuskunta muodostetaan yhdestä tai useammasta samalla alueella sijaitsevasta puolustusvoimien hallintoyksiköstä tai niiden osista puolustusvoimien normaaliolojen toiminnan
tarkoituksenmukaista hoitamista varten. Puolustusvoimain komentaja käskee varuskunnan kokoonpanosta ja tehtävistä ja määrää varuskunnan päällikön.
Varuskunnan alue määritetään ensisijaisesti käsittämään kunta tai useita kuntia.
Varuskuntaan kuuluvat varuskunnan alueella sijaitsevat puolustusvoimien käytössä
olevat alueet, puolustusvoimien hallintoyksiköt tai niiden osat ja lisäksi niihin kuulumattomat puolustusvoimien viran- tai toimenhaltijat, joiden virkapaikka on varuskunnan alueella."
Varuskuntaan voi siis kuulua useita joukko-osastoja.
YlPalvO löytyy netistä Googlella.
Tuomo, tiivistelmäsi varuskunnan ja joukko-osaston välisistä suhteista on hyvä. Siis ruotsinkielinen joukko-osasto voi olla lainsäädännön näkäkulmasta vaikka Utsjoella.
Poliittinen näkökulmiasi on myös asian ytimessä. Tosin perussuomalainen malli olisi edellyttänyt lisää rahaa pöytään, jota nytkin tarvittaisiin.
Puheenjohtaja Soini haikaili tänään Aamuteeveessä Viron kahden prosentin puolustusbudjetin osuutta bruttokansantuotteesta. Nythän Suomessa pyöritään 1,4:n huitteissa. Jos päädyttäisiin kahteen, se tietäisi Suomessa 1,7 mrd:n lisäystä vuodessa verrattuna vuoden 2012 budjettiin. SE on muuten taso, jota NATO edellyttä jäseniltään.
Eli, tuskinpa Soinillakaan olisi kyseisistä summista kyse. Mutta olihan se heitto siinä missä muutkin.
Tässä nykyisessä sekoilussa on tyystin myös unohdettu se, että puolustusvoimien rationlaisointitoimenpiteiden valmistelu aloitettiin jo vuonna 2010. Silloin jo uusi komentaja osoitti, että seinä on tulossa eteen, jossei jotain keksitä, koska rahaa ei ole tulossa lisää, jolla ongelmat voitaisiin poistaa.
Nykyinen hallitus vain kiihdytti ahdingon syvyyttä määrämällä puolustusvoimille huimat leikkaukset. Toki asia tulee ymmerrettäväksi, kun tarkastelee hallituksen kokooonpanoa. Puolustusbudjetista tuli sangen tuomiojalaisen oloinen.
"Helena Erosen (perussuomalaisten nykyinen pääideologi)"
No nyt kyllä taisi vähän mennä jo huumorin puolelle? :D
"kolumnin yhteydessä esitin kysymyksen, jonka nyt toistan: Jos hallitus olisi armeija-paketin yhteydessä päättänyt lakkauttaa Dragsvikin, olisiko Perussuomalainen puolue tyytyväisyydestä hyristen sopeutunut muidenkin lakkautusesitysten toteuttamiseen?"
Eihän mistään tuollaisesta ole kyse. Minun mielestäni - ja tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, koska en edusta kenenkään muun mielipidettä - Dragsvikin kohdalla mättää se, että se oli jo ihan alkujaankin eri viivalla toisten varuskuntien kanssa. Dragsvik ei ole ollenkaan ainoa typeryys tässä kokonaisuudessa, mutta se nyt vaan on todella räikeä esimerkki siitä, kuinka epäreilusti tätä peliä pelataan.
Tähän puheenvuoroon ei ole osallistunut yhtään naista, enkä minäkään osaa sanoa kuin, Suuret Kiitokset näistä kommenteista. Monta asiaa selvisi.
Hyvä, että pidät nimimerkkiäni neutrina.
Sirpa, kiitos ja hyvä että kommentoit, tosin onhan tällä Pohjan Akka.
Hyvä SA-S
Punapääthän eivät pääse taivaaseen, kuten tiedätte.
Ei pääse myöskään Katainen, annettuaan tukensa eduskuntamme edessä minun edustajalleni valehdelleelle Wallinille.
Eivätkö ruotsinkielisten varusmiesten koulutettavat ikäluokat pienene?
Pienenevät siinä missä koulujen lopettamiset aiheuttaneet suomenkielistenkin ikäluokat.
Muunkielisten ikäluokat kasvavat.
Lisäntyvä valtion velka tekee selvän myös puolustusvoimista, mikäli ulkoa ei tule avitusta toisenlaiseen kehitykseen.
Nieminen: "On valitettavaa, että politiikot tappelevat maanpuolustuskyvyn kannalta täysin toissijaisista asioista,..."
Ministerin valehtelu ei ole kuitenkaan vähäpätöinen asia. Että Wallin on tuonut tähän keskusteluun nyt sellaisenkin aspektin ja se pitää "tapella" loppuun asti.
Siitä vaan vaihtoon jos niin on.
Mutta puolustusvoimien asettaminen sijaiskärsijäksi on todella tuomittavaa ja kun rahaa ei tule pöytään lisää, niin lakkautukset jatkuvat, sillä intin pitää selviytyä tämänkin hallituksen kurituksesta. Toki voi olla niin, että uusi hallitus voi kaiken muuttaa ja tuoda pöytään erään puheenjohtajan kuvaaman maagisen 2 % osuuden bruttokansantuotteesta.
Jarmo: "Toki voi olla niin, että uusi hallitus voi kaiken muuttaa ja tuoda pöytään erään puheenjohtajan kuvaaman maagisen 2 % osuuden bruttokansantuotteesta."
Minusta se 2% bruttokansantuotteesta puolustusmäärärahoiksi olisi ihan hyvä miltä hallituspohjalta hyvänsä - vaikka nykyiseltäkin.
Esimerkiksi meitä oleellisesti köyhempi Viro (kun Venäjä miehitti ja ryösti Viroa puoli vuosisataa ennen neukkulan romahdusta) investoi 2% BKTstä maanpuolustukseen. Siellä otetaan nykyään ihan tosissaan myös "kokonaismaanpuolustus" (viroksi totaalkaitse), josta taidetaan Suomessa ikävä kyllä vähitellen lipsua.
Suomessa on perinteisesti Jatkosodan jälkeen pyritty varmuusvarastoimaan kaikenlaista hyödyllistä ja muutenkin huolehtimaan huoltovarmuudesta - vaan siitäkin taidetaan nyt lipsua?
Jussi, oikeassa olet. Kaikesta lipsutaan.
Muuten; Kanerva sai lähteä, kun puhui muunneltua totuutta.
Mahtaako Katainen asua jonkun ruotsalaisen säätiön asunnossa, kun puolustusministeri saa pääministerin tuen vaikka valehteli minulle eduskunnan edessä?
Kanerva oli helpompi case ollessaan samasta puolueesta. Suosittelen lukemaan nuo lausnnot jotka oikeuskanslerille on annettu.
Kielipolitiikka on toissijainen asia tässä, puolustusvoimien säästöt ja sen ohella varuskuntien lakkautukset Itä- ja Pohjois-Suomesta sekä kansalaisten luottamus siihen, että koko Suomea pystytään jatkossa puolustamaan tasavertaisesti, on se suurempi ongelma.
Puolustuskyvyn tahallinen heikentäminen on signaali ei vain omalle kansalle, vaan mikä pahinta, myös naapurimaille.
Siksi poliitikkojen päätös, kuinka paljon budjetista myönnetään maanpuolustukseen, on puhtaasti poliittinen päätös. Nykyinen 1.4 % on riittämätön Suomelle, jonka puolustuskyky perustuu täysin yleiseen asevelvollisuuteen ilman liittoutumisia muiden sotilasliittojen kanssa.
Ei pitäisi olla vaikea saada poliitikkojen yhteisymmärrys eduskunnassa siitä, että annetaan puolustusvoimillle vaikkapa 2 % budjetista oman puolustuskyvyn ylläpitoon. Jäisihän budjetista vielä 98 % muihin menoihin, joita itsenäinen valtio tarvitsee toimiakseen.
Ei yksityistaloudetkaan oman taloutensa heiketessä ensimmäiseksi kotivakuutustaan irtisano.
Seppo, olet ensimmäinen joka kommentoi asian todellisista vaikutuksista. Kiitos.
Vaan kun joka kulman takaa tulee Nato-peikko.
Kansa on kuullut, että Nato-puolustus maksaa 2 miljardia. Siis 2 miljardin myöntäminen tarkoittaa sitä, että tie tasoittuisi Natoon...
Mieluummin säästetään. Nyt. Viiden vuoden päästä voi olla toisin.
Näin siis tulkitsen kansan ajatuksia.
Näinhän tuo on. Lisäksi totean, että puheet ovat samanalaiset myös Putinilla.
Wallinin lausunto:
"Puolustusministeri Stefan Wallin antoi 5.3.2012 päivätyn selvityksensä.
Selvityksen mukaan puolustusvoimauudistus perustuu kahteen perusasiakirjaan: pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan asiassa 7.10.2011 antamaan toimeksiantoon. Koska hanke on laaja ja perustuu kokonaisvaltaisiin poliittisiin arviointeihin ja päätöksiin, on ollut luonnollista, että Pentti Oinonen 00102 EDUSKUNTA 2/8 hankkeen eteenpäinviemiseen on liittynyt myös poliittista ohjausta. Hallitusohjelman mukaisia seikkoja, jotka edellyttivät poliittista ohjausta, olivat säästötavoitteiden käytännön toteuttamistavat, hallitusohjelman edellyttämän parlamentaarisen seurannan järjestäminen, puolustusvoimauudistuksen rakennemuutoksen suhde laadittavaan puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon sekä ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen lainmukainen järjestäminen. Puolustusministeriö on yhdessä puolustusvoimien kanssa analysoinut hallitusohjelmaa pyrkimyksenä kehittää puolustusvoimauudistusta siihen suuntaan, että se mahdollisimman hyvin vastaisi hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita. Keskeisin kysymys valmistelutyön aikana oli sen selvittäminen, millä tavoin hallitusohjelman tarkoittamat säästöt voidaan saavuttaa hallituskauden loppuun mennessä vaarantamatta puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Näin ollen puolustusvoimauudistuksen tarkastelu rajattiin vain tämän hallituskauden aikaisiin ratkaisuihin. Valmistelutyössä otettiin myös huomioon hallitusohjelmassa oleva määräys ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen turvaamisesta. Hallitusohjelmassa todetaan, että ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kielilain 39 §:ssä todetaan muun muassa, että vähintään yksi joukko-osasto on ruotsinkielinen. Lainvalmistelutöiden mukaan joukko-osastoilla tarkoitetaan nykyisin lähinnä prikaatintasoista organisaatiota. Uudenmaan Prikaati oli suunnittelutyön alkaessa ainut ruotsinkielinen joukko-osasto. Vaikka Uudenmaan Prikaatia ei nimenomaisesti mainita hallitusohjelmassa nimellä, on Wallinille hallitusohjelman neuvotteluihin osallistuneena ollut täysin selvää, että hallitusohjelma tältä osin tarkoittaa juuri Uudenmaan Prikaatin säilyttämistä. Myös käydessään läpi hallitusohjelmaa puolustusvoimien johdon kanssa hän on ilmoittanut nykytilanteen tältä osin olevan hallitusohjelman lähtökohta. Hallitusohjelmasta ja sen tarkoittamasta kielilain määräyksestä johtuen Uudenmaan Prikaatin lakkauttaminen ei siis ollut vaihtoehto puolustusvoimauudistuksen valmistelun yhteydessä, eikä sitä ole siitä syystä koskaan harkittukaan. Mitään vastakkainasettelua jonkun muun joukko-osaston lakkauttamisen kanssa ei ollut. Valmistelutyö sisälsi useita kokouksia puolustusvoimien ja puolustusministeriön välillä ja puolustusvoimauudistusta on käsitelty poliittisissa elimissä useamman kerran (ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa 7.10.2011, 16.12.2001, 13.1.2012 ja 8.2.2012). Valmistelutyön tuloksena puolustusministeriö laati 3.2.2012 päivätyn puolustusvoimauudistusta koskevan muistion, joka esitettiin 8.12.2012 ja hyväksyttiin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ulko- ja turvallispoliittinen ministerivaliokunta ei perusteellisen käsittelynsä jälkeen tehnyt lakkautettaviksi ehdotettujen joukko-osastojen osalta muutoksia muistiossa esitettyyn ja ensimmäisen kerran jo 16.12.2011 käsiteltyyn ratkaisumalliin. Wallin ei puolustusministerinä ole tehnyt 8.2.2012 päätöstä asiassa, vaan nimenomaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa on puolustushallinnon esityksestä yksimielisesti hyväksynyt edellä mainitun muistion.
Uudenmaan Prikaatin killalla on sekä yleisiä puolustustahtoon ja –perinteisiin liittyviä että nimenomaan Uudenmaan Prikaatin toiminnan tukemiseen liittyviä tehtäviä. Kilta ei käytä päätäntävaltaa Uudenmaan Prikaatin toiminnassa eikä vaikuta sen toimintaan. Huomionarvoista on, että killan toiminta ei ole maantieteellisesti rajoitettu. Killan toiminta kattaa koko maan ja sillä oli merkittäviä alaosastoja Raaseporin lisäksi muun muassa Pohjanmaalla, Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla. Killan toiminta ei ole myöskään riippuvainen siitä, missä Uudenmaan Prikaati sijaitsee. Toisin sanoen, mikäli Uudenmaan Prikaatin toiminta siirrettäisiin Raaseporista muualle, kilta voisi jatkaa toimintaansa sääntöjään muuttamatta muun muassa tukemalla maamme ainoata ruotsinkielistä joukko-osastoa toisella paikkakunnalla.
Killalla on varsinaisen kokouksen ja hallituksen lisäksi valtuuskunta, jolla on toimintaa tukeva ja neuvoa-antava tehtävä. Valtuuskunnalla ei ole operatiivisia tehtäviä, eikä sillä ole päätäntävaltaa killan asioissa. Valtuuskunta ei esimerkiksi nimitä killan hallitusta tai muita johtohenkilöitä, eikä myöskään vahvista killan tilinpäätöstä tai toimita siitä lausuntoa. Valtuuskunnalla tai 3/8 sen jäsenillä ei ole valtaa päättää killan talousasioista. Wallin on ollut killan jäsenenä vuodesta 1987 ja killan valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 2007 lähtien. Wallin on osallistunut yhteen killan valtuuskunnan kokoukseen 18.4.2007.
Wallin on käynyt 9.2.2012 eduskunnassa keskustelua kantelijan sekä kansanedustajien Jussi Niinistön ja Ismo Soukolan kanssa. Kantelijan väite siitä, että Wallin olisi tässä yhteydessä loukannut kansanedustajien koskemattomuutta uhkailemalla kyseisiä kansanedustajakollegoita, on perätön ja virheellinen. Wallin on mennyt päättyneen kyselytunnin jälkeen ulos istuntosalista keskustelemaan Niinistön kanssa. Niinistö oli aikaisemmin päivällä antanut Yleisradiolle lausunnon, jonka mukaan olisi olemassa ”epävarma, vahvistamaton tieto” siitä, että Wallin olisi saanut valita Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Uudenmaan Prikaatin lakkauttamisen välillä. Kantelija väitti samaa omassa puheenvuorossaan ja Wallin torjui silloin väitteen omassa vastauksessaan. Istuntosalin ulkopuolella Wallin näytti Niinistölle tulostamansa kopion Niinistön haastattelusta, viittasi Niinistön lausunnossa oleviin yllämainittuihin lukuisiin epävarmuustekijöihin ja kehotti Niinistöä lopettamaan virheellisten tietojen levittämisen. Wallin jatkoi: ”Muuten minunkin pitää ruveta puhumaan suoraan”. Sillä Wallin tarkoitti, että olisi pakotettu ryhtymään kärjekkääseen väittelyyn perussuomalaisten kanssa, mikä ei ollut hänen tavoitteensa. Jossain vaiheessa kyselytunnin jälkeiseen keskusteluun liittyivät kantelija ja Soukola. Wallin kertoi heillekin, ettei kahden mainitun joukko-osaston välillä koskaan tehty valintaa eli tilanne oli päinvastainen kuin mitä Niinistö väitti."
LÄHDE: Valtineuvoston oikeuskanslerin päätös 15.3.2012 kansanedustaja Pentti Oinosen kanteluun.
Wallin sekoittaa tyylilleen ominaisesti joukko-osaston, varuskunnan ja ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen keskenään. Nehän eivät ole synonyymejä keskenään.
Mitä näihin kiltoihin tulee, niin eiköhän niillä taida olla sellainen kiltin kummisedän rooli nimikko joukko-osastoaan kohtaan.
Näin on kaikki sekaisin ja sulassa sovussa keskenää:)
Kilta ei ole kummisetä, vaan nöyrä palvelija, joka yrittää ylläpitää perinteitä. Osa killoista kykenee jatkamaan toimintaa joukko-osastonsa lakkauttamisenkin jälkeen. Kilta on kyseiseen joukko-osastoon kiintyneiden ihmisten yhteisö. Toki mukaan saattaa eksyä myös erilaisia cv-miehiä ja -naisia. Killassa puuhastelee ihan tavalliset ihmiset.
Suurin hyötyjä killasta on joukko-osasto, joka kiltatyön kautta saa vapaaehtoistyöntekijöitä.
Kielilaissa sanotaan vain että on oltava vähintään yksi ruotsinkielinen joukko-osasto, ei missä puolustushaarassa, aselajissa, sotilasläänissä, varuskunnassa se on, eikä onko sen nimi prikaati, rykmenti, lennosto tai meripuolustusalue eikä myöskään mitä joukko-yksiköitä - patljoona, rykmentti, patteristo tai laivue - tähän joukko-osastoon kuuluu.
Kielilaista ei siis löydy perusteita sille, että Uudenmaan Prikaatin asema ja sijaintipaikka pitäisi säilyttää nykyisellään puolustusvoimauudistuksessa. Lakia ei rikottaisi vaikka Uudenmaan Prikaati siirrettäisiin johonkin toiseen varuskuntaan tai periaatteessa lakia ei rikottaisi edes se vaikka lopetettaisiin kokonaan ja joku muu olemassa oleva joukko-osasto (ehkä jopa joukkoyksikkö) muutettaisiin ruotsikieliseksi.
Mutta olennaista tässä on se että Wallin valehteli Kataisen säestämänä alkaen valtioneuvoston tiedotustilaisuudesta, jatkuen välikysymyskeskusteluun ja kyselytunteihin. Suomen kansalaisia, Eduskuntaa, mediaa, mahdollisesti utvaa on harhautettu antamalla kuva, että esitetyssä varuskuntien lakkauttamisessa on kyse puhtaasti puolustusvoimien ratkaisusta vailla kielipoliittisia painotuksia.
Elias, siis mihin olet siirtämässä. Se on puolustuksen kannalta oleellista.
Vaikea on kyllä uskoa, etteikö normi-ihminen ymmärtäisi, että tietenkin tässä on kielipolitiikka mukana. Senhän käskee jo lakikin.
"Olen itäsuomalainen, aikoinani Kouvolassa palvellut reservin kersantti, mutta äidinkieleltään ruotsalainen"
Miten voi olla äidinkieleltään ruotsalainen? Onko omaksuttu kieli synonyymi kansallisuudelle?
"Miten voi olla äidinkieleltään ruotsalainen?" Siten, että ruotsi on kieli, jonka kummipoikani äiti oli omaksunut lapsuudessa kotonaan, ja joka perityi kotikielenä myös seuraavalle sukupolvelle, tässä tapauksessa eräälle tietylle Dragsvikin jääkärille.
Sitaattirajauksesi kävisi oppitunniksi Raamattua lukevalle pirulle, jota sentään on kautta aikojen pidetty parhaana esimerkkinä tahallisesta väärinymmärtämisestä!
Näistä säästöistä:
Poliisit viety syrjäseuduilta kaupunkeihin.
Olen hankkinut pesäpallomailan turvaksi tuvan nurkkaan.
Varuskuntia lopetetaan ja armeijaa alas ajetaan.
Siirtykäämme sveitsiläiseen malliin; jokaiselle omat aseet pirttinsä turvaksi.
Niihin nurkkiin varataan monissa paikoin jo muutakin.
Sveitsistä olisi paljon muutakin hyvää opittavaa, kuten suora demokratia ja sotaväen puolelta miliisijärjestelmä.
Dragsvikin säilyttämisessä on kyse freudenthalilaisten pienen isänmaan politiikasta.
Siihen kuuluu segregointi.
Sama segregointi on tarhoissa, peruskouluissa jne.
Nieminen selittää, ettei Upinniemeen mahdu. Sinne mahtuisi, ellei Wallin täyttäisi sitä Kotkasta ja Helsingistä.
Tältä osin on turha rypistellä.
Kannatat segregointia.
Se on hyvä ilmaista kuten teitkin.
Minä en kannata segregointia.
Kannatan sitä, että suomenruotsalaiset varusmiehet käyvät inttinsä samassa varuskunnassa suomalaisten ja mamujen kanssa. Emme segregoi mamuja. Emme saa segregoida suomenruotsalaisiakaan. Vaikka he itse sitä haluaisivat.
Samaa mieltä olen tarhoista, peruskoulusta, lukioista jne. Kaikki samoihin tarhoihin ja kouluihin.
Ei saa olla niin, että suomenruotsalaisilla on segregoidut koulut. Se antaa lapsille kuvan, että ei meidän pidä leikkiä noiden toisten kanssa, jotka ovat tuolla toisella hiekkalaatikolla. Segregointi tukee rasismia.
Emme me segregoi muitakaan.
On selvää, että nykyistä parempi Suomi on sellainen, jossa ei segregoida yhtään ryhmää.
Meidän on vain luovuttava 1800-luvulla Axel Freudenthalin kehittämistä ideologisista opeista.
Nyt on Pekalla suht ahdasmielinen tulkinta, mitä minä kannatan ja mitä en. En kertonut edellä kannattavani tai olevani kannattamatta mitään mitä esitit. Sanoin, että turha enää rypistellä,kun homma on jo päätetty.
Jarmolle että sinun kirjoituksesi puolustelevat segregaatiota.
Tämä blogi, eräs aikaisempi blogisi ja vastauksesi muiden kommentteihin puolustelevat Dragsvikia.
Dragsvik on segregaatiota ja puolustaessasi Dragsvikia puolustat segregaatiota.
Kirjoitustesi perusteella sinulle ei sovi, että suomenruotsalaiset käyvät inttinsä samassa varuskunnassa kuin suomalaiset ja maahanmuuttajat.
Rkp:n freudenthalilaisilla on sama ideologia.
Et edes kiellä segregaatio kannatustasi.
Hyvin on mahdollista, ettet tietoisesti ole freudenthalilainen segreaatioheppu. Olet vain jotenkin ajautunut sellaiseksi sen tarkemmin miettimättä mistä pohjimmiltaan on kysymys.
Koska vastustan freudenthalilaista segregaatiota, en Jarmo tule äänestämään sinua.
Pekka minulle sopii se, mitä laissa määrätään.
Minä olen myös Espanjan kansalainen, mutta ylpeä suomalainen sissi. Olen ollut kerran Dragsvikissä kertaamassa, kun ei puolustustahto varmaankaan mennyt heti perille Utissa ryynätessä.
Minulle on aivan sama käsketään tai käsken suomeksi eller ruotsiksi rivissä, jos vielä minua tarvitaan. (ei taatusti tarvita)
Elokuvan, Tuntematon Sotilas, sitä kapiaista näytteli Tauno Palo. En ole se Lammio. En myöskään haluaisi ketään karjalaista pienviljelijää asettelemaan kiviä poluilleni, jossa steppailisin. Olisin Petri, se perkeleen kova puolustaja. Ei minkäänlaista epäilystäkään.
Puhekieli voisi olla vaikea, mutta tarkoitus sama ja kirjoituksessa virheitä, mutta täälläkin Siniristi nousee salkoon aina, kun meillä on juhla Suomessa. Sikäli on helppoa ainakin kerran vuodessa, että Espanjan itsenäisyyden symboli, Perustuslain päivä, Día de la Constitución on sama kuin meillä Itsenäisyyspäivä.
Hankittiin kaksi lipputankoa.
Miksi kieliriidat, miksi syytökset? Kyse on tärkeästä, maamme puolustamisesta. Isäni tuli haavoituneena kotiin käytyään kaksi sotaa läpi. Viimeisen keskustelun kävimme 2 päivää ennen hänen kuolemaansa sankarihaudoilla jossa lepäsi useita hänen aseveljiään. Ehkä hän aavisti jotakin. En tiedä.
Olen todella ylpeä isästäni. Olen todella ylpeä siitäkin, että me puhuimme haudoilla isäni kaatunista aseveljistä. Isäni kertoi heistä monenlaisia ja ihmisläheisiä elämäkertoja. Vietimme tuntikausia penkeillä istuen. Joka sekin oli aivan liian vähän.
Ainoa asia ruotsinkielisen isäni muistelmissa oli se, että miksi emme aikaisemmin ja usemmin käyneet läpi niitä asioita. Mitään muuta en kadu. Hän on minun idolini. Mies joka lähti noin 10 vuotiaana savotalle lämmittämään tupaa ja apumieheksi. Isoäidillä ei ollut antaa kuin leipä ja läskiä evääksi.
Tässä sitä kirjoitellaan, koska hän teki sen mitä piti.
Kiitos Petri kirjoituksestasi, maanpuolustukselle on todella vaarallista kieliriitakeskustelu. Se ei ole kenekään etu, paitsi populistille, joka siten hakuaa päästä julkisuuteen.
Toivottavasti suomalaiset olisivat en verran sivistyneitä ettei jouduttaisi samaan kuin vuonna 1921, jolloin suomenkieliset upseerit kieltäytyivät kouluttamasta ruotsinkielisiä asevelvollisia. Suomenkieliset, siis mieliset, kansoittivat Santahaminan ja ruotsinkieliset siirrettiin Suomenlinnaan. Hetkellinen säälittävä vaihe Suomen historiassa. Onneksi kieliriita saatiin rauhoitettua nopeasti. Santahamina-Sandhamnin varuskunnasta lähti talvisotaan kaksi ruotsinkielistä pataljoonaa Nylands Regementestä. Uljaasti taistelivat.
"Suomenkieliset, siis mieliset, kansoittivat Santahaminan ja ruotsinkieliset siirrettiin Suomenlinnaan. Hetkellinen säälittävä vaihe Suomen historiassa."
Säälittävä vaihe jatkuu. Ei se ole kiinni Suomenlinnasta ja Santahaminasta.
Se säälittävyys on kiinni segregaatiosta.
Nykypäivän Suomenlinnasi on Drasgvik.
Ja sinä kannatat säälittävää.
Säälittävää oli kyseinen kieliriita.
Pekka, minä olen kannattanut merivoimien sodan ajan rannikkopuolustusjoukkojen tuottamista ja joukkojen osaamisen synnyttämistä. Olen jo aiemmin sanonut, että on aivan sama millä kielellä koulutus annetaan. Mutta ei minulla ole mitään ruotsinkielisiä veljiäni vastaan. Hyvä miehiä. Kokemukseni perustu kymmenien vuosien mittaiseen yhteistyöhön sotaharjoituksista ja ampumaleireiltä.
Minulla tämä kielipoliittinen keuhkoilu ja kaikenmaailman segregaatiot on outo tapa lähestyä sitä, mikä tässä on asian ytimessä, eli Suomen puolustuskyky ja sen kehitys.
Sinä Jarmo tunnut antautuvan.
Antaudut rkp:n kielipolitiikalle. Wallin on sanonut puolustavansa Dragsvikia kielipoliittisista syistä. Sinä kirjoitat, että hän tekee samaa mitä hänen rkp:läiset edeltäjänsä ovat tehneet.
Sinä puolustat rkp:n kielipolitiikkaa.
Antaudut sille politiikalle, koska tunnut pelkäävät kieliriitaa.
Miten voi puolustaa Suomea, jos antautuu pienelle sisäiselle kuppikunnalle kielipoliittisista syistä. Pelkää.
MInusta Suomen puolustaminen tarvitsee rohkeita ihmisiä. Ei pelkureita, jotka antautuvat.
Uskon että on rohkeita suomalaisia. Sellaisiakin joiden mielestä suomenruotsalainen poika, voi ihan hyvin käydä inttinsä yhdessä suomalaispoikien ja maahanmuutajapoikien kanssa samassa varuskunnassa.
Molempia tavataan Dragsvikissä: "suomalaispoikien ja maahanmuutajapoikien kanssa".
Tunnen monta kiihkeää ruotsinkielen puolestapuhujaa ja heissä on joitakin, siis vain joitakin sellaisia, jotka menevät kiihkossaan yli normaalin ymmärryksen. Olen joskus lapsena ja nuorena kuulut kommentteja, joissa minua on kehotettu puhumaan ruotsia, kun kerran osaan. Ompa suvussa yksi, joka nuorempana ei suostunut kiusallakaan puhumaan suomea, vaikka tiesin hänen sitä osaavan. Hän tosiaan halveksi suomenkielisiä, jotka eivät osanneet ruotsia. Oltuani kesätöissä muutaman kerran kouluaikana Ruotsissa, ymmärsin sen mitä eroa on Suomen ruotsinkielellä ja oikein puhutulla ruotsilla.
Tämä sukumme kiihkoilija on jo rauhoittunut ja käyttäytyy kuin ihmiset, vaikka hänelle puhuukin suomea. Se oli sitä nuoruuden ehdottomuutta, jolla hänkin luuli pelastavan jotakin oleellista ja tärkeää.
Monelle kaksikielisyys on tärkeää ja sitä pitää kunnioittaa, mutta odotan heiltä sitä samaa kunnioitusta suomenkielisiä kohtaan. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, mutta ruotsi on vähemmistökieli.
Kun Dragsvikissä kertausharjoituksissa puhuttiin muiden kutsuttujen kanssa eivät kaikki osannet lainkaan ruotsia. Ei se mitään haitannut, sillä yhtään kantahenkilökuntaan kuuluvaa, varusmiestä tai reserviläistä en tavannut, joka ei olisi osannut ja ymmärtänyt lainkaan suomea. Jo täskin syystä nostettu kieliriita on saanut kohtuuttomat mittasuhteet. Jos nyt kutsuttaisiin kertaamaan nuorempaa ikäluokaa, niin siellähän voisi olla äidinkielenään aivan muita kieliä puhuvia enemmän, kuin ruotsinkielisiä.
Ainakin mitä kuulin ystävältäni, jonka poika suoritti varusmiespalveluksensa muutama vuosi sitten viestijoukoissa ja sai heti kutsun kertaamaan. Hän on suomenkielinen, mutta tämän keskustelun luettuaan kertoi aivan toisenlaisista reserviläiskavereistaan. Hekin ovat Suomen kansalaisia ja siten varusmiespalvelus on heille yhtä pakollinen kuin meille muillekin on ollut ja on. Kukaan heistä ei ollut millään tavoin vastahakoinen asepalveluksen suhteen. Eikä kieliasiakaan ollut koskaan puheena.
Olisikohan aika jo ymmärtää, että olemme osa Eurooppaa ja meilläkin puhutaan monia kieliä vapaan liikkuvuuden vuoksi. Ruotsi ei ole enää vähemmistökielenä se yleisin. Mutta, ei tästäkään tarvitse tehdä minkäänlaista ongelmaa, eikä siitä pidä yrittää hankkia poliittisia pisteitä miltään suunnalta.
Mistään kieliriidan pelosta ei ole kyse. Miksi pitäisi riidellä, kun siihen ei ole mitään aihetta. Populistin tarkoitushakuiset irtopisteet jää tässäkin asiassa hyvin vähäisiksi, vaikka ne nyt näyttää olevan merkittäviä. Kyse ei ole kielestä, vaan poliittisesta pelistä, joilla yritetään varmistaa näkyvyys mediassa ja näin valmistaudutaan jo seuraaviin vaaleihin.
Pääosin hyvä blogi ja hyviä kommentteja.
Kun vihdoinkin ainakin osa alkaa tajuta Suomen puolustamisen ja kielipolitiikan olevan kaksi eri asiaa, niin varmaankin tälle kielipolitiikalle tulee perustaa erillinen oma pohdiskelu ja valmisteluryhmänsä. Paikka voisi sijaita eduskunnassa tai jossakin sen valiokunnista.
Sodan tilanteessa ei ole väliä millä kielellä ampuu ja kiroilee, kunhan ampumasuunta on sama.
Kiitos Tapio, maanpuolustus on niin arvokas asia, että siitä tulee kirjoittaa. Eikä kyseessää saa olla politiikkojen valtapolitiikan tanner, kuten valitettavasti nyt on käymässä.
Jos kerran maanpuolustus on niin arvokas asia pitäisi myös säästöjen mielekkyys pystyä kyseenalaistamaan. Se on poliitikkojen tehtävä.
Olet Jarmo valintasi tehnyt ja ryhtynyt väriä tunnustavaksi poliitikoksi. Keneltä otat käskysi nyt? Mikä sinua estää nostamasta kissaa pöydälle?
Et ole enää ammattisotilas palveluksessa. Sinun ei tarvitse tyytyä toteuttamaan tehtyjä päätöksiä toteamalla lakoonisesti "päätökset on tehty pulinat pois".
Joskun mietin oletko siirtynyt politiikkaan vain vastustaaksesi Perussuomalaisia ja puolustaaksesi hallituksen politiikkaa. Aina silloin kun äänessä on asiantuntemus tätä ei välttämättä huomaa. Poliitikon puhevuoroissa useinkin. Oletko huomannut itse?
On hyvä, että asiaa käsitellään paremmin ja jopa asiallisestikkin. sentään jonkin verran.Vaikka toki joukosta löytyy paljon asiattomuutta, mikä on tyypillistä blogikeskustelussa. Kiitos kuuluu Jarmo Niemiselle joka blogin kirjoittajana pystyi varsin hyvin perustelemaan kantaansa. Lisäksi pysyen asialinjalla kertoen asian taustoista varsin kiihkottomasti. sortumatta pois asiasta . Muualla sentään osittain näkyi näkyi viha Wallinia kohtaan eikä syihin kiinnitetty ollenkaa huomiota. Nyt ymmärrän päätöksen paljon paremmin. Ja myös sen, että suomessa on ryhmä joka keinolla millä hyvin yrittää kaataa hallituksen. Vielä päätöksissä jotka on tehty oikein, Se tehdään hyökkäämällä henkilöä vastaan. joka ei missääntapauksessa ei yksin ole tästä vastuussa. Tosin Wallinin olisi pitänyt vääntää rautalangasta malli miksi tähän on tultu johon oli myös voinut piirtää sen mutkan, että oli selvittänyt päätökseen liittyvät lakiasiat PV:lle ja oli tehnyt selväksi myös hänen kannatavan Dragsvikin säilyttämistä. Se pitääkö se erikseen mainita, etttä selvittää pykälät ja oman kantansa ilmaisee asiaan jonka varmasti jokainen tietää. Ja katsooko hän sen olevan puuttumista asiaan. Sitä voi jokainen ihan itse miettiä. Minun mielestäni ei ole. Ja varmasti myös jokainen minut tunteva tietää puoluekantani olevan kaukana sekä kokoomuksesta että RKPaatgteesta. Tämä siksi ettei tämä ole puolustuspuhe heille. Vaan sille ettei henkilökohtaisuuksiin tarvi mennä hallituksen vihassa vaan. että asioista voisi järkevästikin jutella.
Näin on Sepetius, samasta juttelin äsken Helsingin maakuntakomppaninan reserviläisten kanssa. Yksi mies ihmetteli, että voiko joku kansandustaja olla niin tyhmä, ettei ymmärrä, että Wallin puolustaa ruotsinkielistä varuskuntaa siten, kuten kaikki hänen edeltäjäkollegansa ovat tehneet.
"Wallinin lausunto:
"Puolustusministeri Stefan Wallin antoi 5.3.2012 päivätyn selvityksensä.
Selvityksen mukaan puolustusvoimauudistus perustuu kahteen perusasiakirjaan: pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan asiassa 7.10.2011 antamaan toimeksiantoon."
Pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut, että varuskuntien lakkauttamispäätökset, eli mitkä varuskunnat lakkautetaan, niitä ei ole käsitelty Utvassa eikä hallituksen ministerien kokouksissa. Päätökset lakkautettavista varuskunnista on Wallinin päätöksiin ja ohjauksiin pohjautuen tehty siis ministeri Wallinin käskystä.
Olin äsken neljä tuntia tekemässä omaa maanpuolustustyötäni tämän blogin ohella. Olin valokuvaamassa Helsingin maakuntakomppanian taisteluammuntaa Santahaminan taisteluampumaradalla tulevaa kirjaani, Sinivalkoinen saaari varten. Oma varustukseni oli sirpaleliivit, kevlar-kypärä, suojalasit ja aktiivikuulosuojaimet, samat kuin sotajoukollakin. Rättipoikki ryynäämisestä. Mutta maakuntakomppanian miehet olivat hyvällä ilmeellä ja asenteella liikkeellä. Heillä on homma hallussa. Aseenkäyttö oli hallussa, kuin myös tunkeutuminen rakennukseen ja tulitoiminta.
Keskusteltiin tauolla nykymenosta. Reserviläisinä olivat ymmällään politiikkojen toiminnasta. Kysytttin, että eikä maanpuolustuksella ole mitään väliä. Naapurin varustautuminen huolestutti, kuin myös harjoitusvuorokaudet ja ampumaratojen hävittäminen pääkaupunkiseudulta. Onneksi on Santahamina, eräs tuumasi.
Eräs palaute:
Tack för ... Jarmo Nieminens blogg, en man med fötterna stadigt på den finska graniten och hjärnan klar.
Olemme kaikki samaa kansaa.
Voi uskotella, että olemme samaa kansaa.
Yksi osa, ei taida olla samaa mieltä
He eivät halua olla yhtä kansaa samassa varuskunnassa, eikä samassa tarhassa, eikä peruskoulussa, eikä lukiossa...
He haluavat segregaation.
Meidän kulmilla puhutaan ruotsia, englantia ja meikäläisen savo-karjalaa. Hyvin pärjätään. Oikein hyvin. Itse harmittelen, etten mennyt aikoinaan Dragsvikin oppimaan kieltä.
Mikä ylläpitää segregaation -parhaiten muiden uhkaava vihamielisyys assimilaatiovaatimuykseineen. Vapaaehtoinen assimilaatio on luonnollinen tapahtuma ja vähentää segregaation tarve, pakkotoiminta ei.
Suomalaisetkin tavoittelivat segregaatiota (onneksi) silloin kuin valtiovalta harjoitti venäläistämistä Suomalaiset haluavat peräti vielä segregaatiota -muukalaiset pysykööt kaukana, vaikka maailma on globaalisoitumassa.
Voisiko Ros-Britt Kangas tehdä tästä segregaatiosta oman aloituksen, keskustellaan se asia halki omassa kokonaisuudessaan.
Itse en nyt ehdi, kun pitää mennä iltavuoroon, mutta teema todella kiinnostaa. Joten, voitteko tehdä keskustelunaloitteen siitä, eristäytyvätkö ruotsinkieliset assimililaation pelossa ?(Vai olisiko taustalla jokin muu syy, kuten ylimielisyys valtaväestöä kohtaan ja oman kulttuurin ylivertaisuuden korostaminen). Olemme taatusti eri mieltä asiasta, mutta juuri siksi se keskustelu tulisi käydä. Kiitos.
Minulla on tärkeämpiä teemoja omalla agendalla, mutta toki voin keskustella asiasta sitten kuin aika on, joten voit aloitta keskustelun sitten kun sinulla siihen on aika, niin käydään sitä sitten. Ei sillä kiirettä ole.
Siltikin sanon nyt tässä että monessa "segregaato" tapauksessa on silti kyse käytännöllisyydestä ja mitkä ratkaisut parhaiten toimivat, ei niinkään tarpeista erottautua. Fennomaniataipuvaiset sitä vastoin korostavat näitä eroja ja näin ollen myös segregaation aste valitettavasti voimistuu.
Epäilemättä pärjätään kulmilla.
Kun kyse on varuskunnasta, tilanne on sinustakin toinen. Ei pärjätäkään.
Kerro minkä vuoksi et halua suomenruotsalaisia samaan varuskuntaan suomalaisten kanssa?
Mikä on se perimmäinen syy?
Minä toivottaisin heidät tervetulleiksi. Siitäkin syystä, etten kannata segregaatiota. Yhteinen varusmiesaika yhdistäisi kansaa. Erottelu hajottaa. Uskon että erottelu vaikuttaa kielteisesti maanpuolustushenkeen.
Ei minulla ole mitään monikielisyyttä vastaan. Mutta asiasta ei päätä puolustusvoimat, vaan eduskunta. Kielteisesti vaikuttaa keskustelu kielteisyydestä. Vuodesta 1989 nykypäivään asti yhteistyössä Uudenmaan prikaatin miesten kanssa olleena totean, että maanpuolustustahdon kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Enkä ole missään sanonut, ettenkö haluasi suomenruotsalaisia samaaan varuskuntaan suomalaisten kanssa.
Minä olen huolissani Suomen maanpuolustuksen tuleviauudesta, siinä keskustelu kieliasioista vie asian aivan väärille laduille. Siitä tämänkin blogin keskustelu on selkeä osoitus. Avaukseni johtokappaleeseen on vain aniharva kiinnittänyt huomion:
"On valitettavaa, että politiikot tappelevat maanpuolustuskyvyn kannalta täysin toissijaisista asioista, kun todellisen fokuksen tulisi olla siinä, mitä annetuista budjettiraameista seuraa, siis miten puolustuskyvyn väistämätöntä laskua voidaan pienentää! Vai tulisiko korjata budjettia?"
Ilmeisesti asia on liian monimutkainen meidän tavallisten kuolevaisten mietittäviksi. Siispä puhutaan siitä, mihin ymmärrys ulottuu, jolloin jotkut saavat viedä todelliset päätökset läpi rauhassa.
Olet itse kokoomuslainen poliitikko.
Rehti suomalainen sotilas puolustaisi Suomea. Ei kielipoliitikkoa ja kielipolitiikkaa.
Erillisen suomenruotsalaisen varuskunnan lopettaminen ja suomenruotsalaisten siirto suomalaiseen varuskuntaan on askel kielipolitiikan lopettamiselle.
Dragsvikin jatkaminen kielipoliittisista syistä on kielipolitiikkaa. Sen lopettaminen lopettaa kielipolitiikan.
Olet ehkä ehdolla kunnallisvaaleissa Helsingissä. Olen itse Helsingissä ja olen kokoomuksen jäsen kuten sinäkin.
Ilmaistuasi ajatuksiasi olen varma, etten äänestä sinua. Sinulta puuttuu rohkeutta toimia niin kuin on oikein. Antaudut kielipoliitikolle.
Minusta ongelma nykyään on se että tehokkuutta haetaan vain supistamalla ja samalla tyydytään vain jatkamaan toimintaa jäljellejäävissä rapistuvissa koulutuspaikoissa. Tuolla polulla lopulta karhu tulee meitä vastaan. Pitäisi nähdä tätä hetkeä kauemmaksi ja rohkeasti ajatella asiat uudella tavalla sekä lopulta tehdä investointeja, jotka takaavat jatkuvutta sekä tehokkuutta ja mahdollistavat puolustuksen pitkäjänteisen kehittämisen.
Mielestäni kyse on ennenkaikkea koulutuspaikoista ja joukkojen tuotannosta. Esitin aiemmin mallin miten sen voisi järjestää jopa niin että kielipolitiikkaakin kunnioitettaisiin. Ja jopa niin että aluepolitiikkakin kulkisi sotilaallisen tehokkuuden ja armeijan sodanajansuunnitelmien kanssa yhtäjalkaa.
Onko Pekka Roivaisella esitystä, mihin ruotsinkielinen joukko-osasto siirrettäisiin. Kysyin sitä jo blogissa aikaisemmin. Toistaiseksi vastaukset ovat olleet aika vähäisiä. Odotan vastausta. Vastauksessa pyydän myös huomioimaan, että esitys ei saisi heikentää merivoimien sodan ajan rannikkojoukkojen tuottamista. Vielä jatkan, että jos esitys on Uudenmaan prikaatin siirtämisestä maavoimiin, niin samalla tulisi kertoa mitä merivoimiin tuodaan tilalle. Tässä yhteydessä Urheilukoulu ei käy vastaukseksi.
Siirretään Dragsvik Upinniemeen.
Tiedän.
Sinä sanot ettei sinne mahdu. Kirjoiti nimittäin niin aikaisemmassa blogissasi.
Mutta et kerro sitä, että sinne mahtuu, ellei Wallin täyttäisi Upinniemeä Helsingistä ja Kotkasta. Ihmettelen mikset tajua tuota.
Täydellisessä paketissa on tietysti huomioitava nuo siirrettäviksi suunnitellut yksiköt. Ja uskon sotilaiden osanneen sen puolen.
Wallinin kielipolitiikka vain sotki järjestelyjä.
Olen edelleen JP Turusen ideoiden takana. Sotilallisen maapuolustuksen koulutusjärjestelmä kulkee itse tiensä päähän asteettaisten supistusten menetelmällä. Järjestelmä vaatisi todellisen muutoksen. Nytkään sitä ei tehty; kunhan höylätään särmistä. Turusen ideat ovat innovatiivisia.
Mitä koulutustuloksiin tulee, niin olen aina ollut pienten koulutuskokoonpanojen kannalla. Mutta minulle on osoitettu, että se maksaa liikaa. Ja niin se varmaankin on.
Olen edelleen JP Turusen ideoiden takana. Sotilallisen maapuolustuksen koulutusjärjestelmä kulkee itse tiensä päähän asteettaisten supistusten menetelmällä. Järjestelmä vaatisi todellisen muutoksen. Nytkään sitä ei tehty; kunhan höylätään särmistä. Turusen ideat ovat innovatiivisia.
Mitä koulutustuloksiin tulee, niin olen aina ollut pienten koulutuskokoonpanojen kannalla. Mutta minulle on osoitettu, että se maksaa liikaa. Ja niin se varmaankin on.
Eipä nyt kannata lähteä aliarvioimaan tämän blogin kirjoittajaa tässä asiassa enempää. Esittämstästäsi näkökulmasta olen jo kirjoittanut lukemattomia kertoja, jos hieman paremmin perehtyisit sanomaani.
Kirjoitin aikaisemmin, että turha rypistellä, kun ...
Merivoimat on päätöksensä tehnyt; Suomenlinnan rannikkorykmentti on aloittanut toimintansa uudella sijoituspaikallaan Upinniemessä. Kotkan rannikkopataljoonasta on vasta tehty esitys. Päätöstä asiasta en ole nähnyt.
Olen toki selvittänyt tilannetta; mahtuuko Upinniemeen? Vastaus on ollut, että mahtuu, kun rakennetaan tarvittavat kasarmitilat pataljoonalle, rakennettaan sodan ajan jääkäriprikaatin kalustolle tarvittavat varastotilat ja laajennetaan ampumaratoja. Lähiharjoitusalueiden riittävyyden suhteen joudutaan tilannetta tarkastelemaan uudelleen. Mutta onhan Porkkalan niemelle tilaa, tosin jo valmiiksi luonnonsuojelualueen luonteisia. Siirron yhtenä edellytyksenä on, että Syndalen säilyy ampuma-alueena.
Seuraavaksi sitten käydään keskustelu, että liitetäänkö ruotsinkieliseen prikaatiin suomenkielinen pataljoona (Porkkalan pataljoona) ja rykmentti (Suomenlinnan rannikkorykmentti), vai muodstetaanko suomenkielinen prikaati, jossa on ruotsinkielinen pataljoona, suomenkielinen pataljoona ja suoomenkielinen rykmentti. Ja kun tässä päästään näin pitkälle, joudutaankin miettimään, perustetaanko Upinniemeen takaisin, nyt lakkautettvaksi suunniteltu, meripuolustusalueen esikunta, koska laivastoasema sijaitseen samalla kinkeripiirillä.
Kaiken edellä olevan syynä vain on, että ruotsinkieliselle Uudenmaan prikaatille on nyt vaan tehtävä jotain.
Ja edellä kuvatulla tulee saavuttaa merivoimille asetetut säästötavoitteet. Siis syy, mistä kaikki tämä soppa alunperin juontaa.
Jarmo Nieminen on astunut yksinkertaiseen miinaan.
Wallin täyttää Upinniemen muualta tuotavilla joukoilla.
Sitten voi sanoa, ettei Dragsvikin porukka mahdu sinne.
Et Jarmo joko huomaa sitä. Tai huomaat, mutta et kerro.
Jarmolla ei liene luottamusta edes sotilaisiin. On selvinnyt, että Dragsvik on ollut heidän listallaan.
Et hyväksy sotilaiden suunnitelmaa, vaan kannatat poliittista päätöstä, mutta toisella suupielellä esiinnyt ikään kuin vastustaisit poliittista päätöstä.
Et anna rehellisen sotilaan vaikutusta.
Pekka, olen jo kirjoittanut tämän ketjun melko alkupuolella, että asiat selviävät kun ne pannaan aikajanalle. Ja niinhän on käynyt.
Johtopäätöksesi myös sen suhteen, ettenkö luottaisi sotilaisiin on melkoisen väärä. Luotan täysin pääesikunnan suunnitteluun ja ylimpään johtoon. Sen sijaan hallitukset ovat olleet tuuliviirejä mp-asioissa. Nykyinen hallitus teki täydellisen kurssin muutoksen ja irtisanoutui aiemmasta kumminkin melko suoraviivaisesta kehityksestä. Seuraava hallitus voi lisätä vuotuista puolustusbudjettia huimasti, mikäli toiveiden tynnyrien puheisiin on uskomista. Mannpuolustusasiat, kuten poliisiasiat, on alistettu poliittisten manööverien kohteeksi. Tulos on nyt nähtävissä.
Ideassani jääkäreiden suurtuotantoa tehtäisiin yhdessä paikassa siihen asti kun taistelijoista saadaan koulutettua mihin tahansa joukkokokoonpanoon sopivia palikoita (Lego). Tuotantopaikasta nämä osat (rakennussarjat) lähetetään kokoonpantavaksi esim. rannikkojalkaväkijoukoksi, oletetulle sodanajan toiminta-alueelle tilaajan (esim. merivoimat) käyttöön /"kasattavaksi". Tässä koulutuksen viimeisessä vaiheessa toiminta olisi pienimuotoisempaa ja silloin pienemmmässä mittakaavassa toteutetun koulutuksen tehot saataisiin myös hyödynnettyä.
Taistelutekninen valmistava koulutus (esim. vesistö- ja asutuskeskustoiminnan perusteet) voidaan myös toteuttaa suuressa yksikössä, kunhan koulutuspaikan alue olisi olosuhteiltaan monipuolinen sekä joukkojen suunniteltujen käyttöalueiden olosuhteiden simulointiin kiinnitettäisiin eritystä huomiota ja luovuutta.
Tässä pohdittavaa
http://www.mtv3.fi/uutiset/kolumni.shtml/1514005/w...
tuplan poisto
Hyvä kolumni. Asiasta hieman viereen, mutta minulle tulee Wallinista mieleen Pastori Silli, joka myös lipoi jatkuvasti huuliaan. Erkki Saarelan sketsihahmo 1980-luvun puolivälistä.
Tässä lisää pohdittavaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/wallin-herattaa-...
Onko jo pientä natinaa hallituksenkin sisällä?
Näyttäisi olevan. Ja hauskaa on että kansanedustajat ihmettelevät etteikö heidän ratkaisuihinsa liittyisi poliittista keskustelua:
"Backmanin mukaan Wallinin menettely herättää nyt hämmennystä SDP:ssä, jossa on luotettu siihen, että varuskuntaratkaisuun ei liity mitään poliittista keskustelua."
Sanoisin, että aika hämmentävää ja toisaalta masentavaa, puoluekannasta riippumatta. Vai onko olemassa ministeriötä, jonka hallinnonalaan ei liityisi poliittista keskustelua, puhumattakaan ohjauksesta.
No sehän tässä onkin hullua, että uudistusta on mainostettu ikään kuin "politiikkavapaana" projektina.
http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98460...
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ehkä voisi sanoa, että suuren luokan k.s.tusta. Näillä puheilla on hallituksen, ja nyt jo opposition, piirissä siirretty kansalaisten mielenkiinto pois megalomaanisista leikkauksista ja Ottawan sopimuksen sekoiluista turvallisemmille vesille. Tärkeämmäksi onkin noussut politiikojen uhittelu keskenään ja sillähän päästään parrasvaloihin. Todellinne kärsijä tässä kaikessa on Suomen maanpuolustus.
Luin esittämäsi linkin uudelleen. Jotenkin luotan Päivi Räsäseen. Hänelle on varmaan siten vakuuteltu, kuten hän kirjoittaa.
Räsäsen luulisi tietävän asioiden oikean tolan.
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/ministerivalioku...
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ministerien nuhteettomuusvaatimuksesta ja rehellisyydestä olen yhtä mieltä.
Sen sijaan minulle on jäänyt epäselväksi ns. niputtamismentaliteetti. Joku kansanedustaja (Saarakkala) esitti blogissaan, että Uuudenmaan prikaatin säilyttäminen sinetöi Kauhavan lentosotakoulun siirron.
Onko tämä politikointia, vai liittyykö tähän toellisuudessa puolustusvoimien itsensä tekemä kytky: "Kauhava jatkaa, jos UP lopetetaan." (Ja päinvastoin) --- Onko Jarmo NIemisellä tästä ns. sisäpiiritietoa?
Ei minulla Seppo sisäpiirin tietoa tietenkään ole. Tiedän miten erinomainen pääesikunnan suunnittelujärjestelmä on myös lojaliteeti ja tietoturva-asioissa, ja niin pitää ollakin.
Mitä niputtamiseen tulee, niin pidän asiaa samanlaisena vetona kun popularisoitu keskustelu UUDPR vs. PKARPR.
Suomessa on kolme puolustushaara. Niille kullekin on käsketty pääesikunnan määrittämät säästövelvoitteet.
Sanoisin, että merivoimien leikkaustavoitteiden saavuttamisketju on selkeä, se selviää mm. edellä esitetyistä lausunnoista oikeuskanslerille.
Sama koskee maavoimia. KARPR on ollut listalla aiemminkin. Ihmetyttäkiin, että mm. HÄMR:n lakkauttamisesta puhutaan julkisuudessa niin vähän. Tosin sekin on ollut lakkautusesityksissa aiemmin. Lisäksi liiemmin kukaan ei ole puhunut kaikkien sotilasläänien ja useiden aluetoimistojen lakkauttamisesta.
Ilmavoimien osalta kyse on myös annettujen leikkaustavoitteiden täyttämisestä. Julkisuudessa keskusteltiin tosin paljon radikaalisimmistakin ratkaisuista, kuten yhteen päätukikohtaa siirtymisestä. Toki tätä keskustelua kävivät maavoimaupseeri.
En usko niputtamiseen. Mutta, onhan tässä nähty jo muitakin päättömyyksiä.
Vielä jatkan, että pääesikunnassa on ollut syksystä 2010 alkaen oma suunnitteluelin, johon on koottu kaikkien puolustushaarojen terävin suunnittelijaedustajisto. Lukuisia erilaisia skenaariomalleja on punnittu ja niitä varten on tehty erilaisia vaihtoehtoja. Työ on tehty siis työryhmässä. Varmaankin kaikenlaisia vaihtoehtoja on ollut jopa vastakkain. Jos näin ei olisi, niin päeäsikunnan suunnittelujärjestelmä ei olisi maineensa arvoinen. Saarakkalan veto on aika yksiniittinen.
Kiitos oivasta selityksestä.
Entisen Savon Prikaatin käyneenä havaitsin, että prikaati lakkautettiin aika hissukseen v. 2007? Hauskaa oli se, että sen sotilassoittokunta kokee kohtalonsa paljon myöhemmin, joten ilmeisesti sitä käytettiin maavoimien esikunnan(?) tilaisuuksissa vielä noiden sotilaspoikien poistuttua...
Koska olen lähellä kulttuurialaa, monet tuttavat (sotilassoittajat tässä tapauksessa) ovat olleet äimän käkenä, kun ovat huomaamassa, että työ (mm. Pohjan SSk) katoaa. Suuria PR-resursseja, joita ei aina ole huomioitu, katoaa siis myös näissä myllerryksissä, vaikka Laivaston soittokuntaan Turkuun tuleekin huhun mukaan 12 uutta vakanssia.
Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen - myös sotilasmusiikkiin. Se on se "perhosefekti"... Saas nähdä, miten kuuluisat TATTOO-, ym. tapahtumat näistä kärvistelevät.
Savon Prikaatin lakkauttaminen tuli itsellekkin aika längistä, mutta siihen varmaan vaikutti uusi tehtäväni Maanapuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksella. Siellä keskityttiin täysillä upseerien sotataidon historian opetukseen. Aiemmin olin hermolla työskennellessäni pääesikunnassa ja sitä ennen Kymen sotilasläänin esikunnassa.
Soittokuntien vähentäminen on monipiippuinen juttu. Mutta jostakin ne säästöt on revittävä, soittajistakin. Tuskinpa puolustusvoimissa on jäänyt kovinkaan montaa kiveä kääntämättä.
Vaasassa ihmeteltiin kun kasarmirakennuksia remontoitiin useilla kymmenillä miljoonilla markoilla eikä mennyt aikaakaan kun koko varuskunta lakkautettiin.
Niinpä: joukko-osasto on lakkautuskelpoinen kun sen kasarmit on peruskorjattu ja edeltävän valtion jättämät pilaantuneet maamassat sekä mereen upotetut ampumatarvikkeet on raivattu intin rahoin.
Politiikkahan tässä ehkä haisee Syndalenin harjmaaston osalta. Jos Dragsvik lakkautetaan,niin luonnonkaunis merenranta-alue (mm) on varmaan jo ennenkin herättänyt sivilimailmassa suuria intohimoja (vrt Santahamina).
Mutta kun Dragsvik säilyy niin samaten säilyy Myös Syndalen jota muutkin uudenmaan joukot käyttävät. Toiseksi on huomioitava että Helsinkiä lähellä säännöt ampuma- ym harjoitusten häiritsemiseksi tiukentuvat edelleen.
10+
Syndalen säilyy ampumaratana riippumatta miten Dragsvikin käy.
Sinne mennään Helsingin Santahaminasta asti.
Vähän enemmän älyn käyttöä hei.
Evl. Jarmo Nieminen on aivan aiheellisesti huolestunut Suomen puolustuskyvystä ja sen kehityksestä.
Siihen huoleen verrattuna Dragsvikin varuskunnan kohtalo ei ole erityisen merkittävä.
Suomi on sen verran pieni maa (väestöllisesti), ettei meillä ole varaa sisäisiin riitoihin. Meidän - niin ruotsinkielisten suomalaisten kuin myös muiden suomalaisten täytyy yhdessä, hyvässä sovussa, puolustaa tätä yhteistä vallan erinomaista isänmaatamme.
Jo Marski kirjoitti aikoinaan muistelmissaan aivan aiheellisesti "testamenttinaan": "eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle."
Minulla ei ole ollut, eikä ole, mitään ruotsinkielisiä suomalaisia vastaan. He ovat vähintään yhtä hyviä suomalaisia kuin me suomenkielisetkin.
Kun kuitenkin tämä yksi ruotsinkielinen joukko-osasto aiheuttaa vuodesta toiseen melkoisia intohimoja - jotka ovat vaarallisia Suomen itsenäisyyden kannalta - niin pitäisi harkita lain muutoksia siten, että luovutaan ruotsinkielisistä joukko-osastoista Suomessa. Mitä todellista haittaa siitä olisi, että ruotsinkieliset suomalaiset palvelisivat suomenkielisten kanssa samoissa joukko-osastoissa "Hangosta Petsamoon"? Ei suomenkielisissä ihmisissä ole tietääkseni kuppaa kummempia tartuntatauteja.
Rannikkojoukkoja pitää edelleen kouluttaa Suomeen, mutta pitääkö Uudenmaan prikaatin olla ruotsinkielinen? Toki nykyisen lain mukaan pitää olla ruotsinkielinen joukko-osasto - mutta onko se laki Suomen edun mukainen?
Esimerkiksi virolaisten, latvialaisten, liettualaisten, georgialaisten ja tshetsheenien oli pakko palvella imperialistisen roistovaltion Venäjän - heidän isänmaidensa miehittäjän - rikollisessa armeijassa. Siellä heidän oli pakko puhua venäjää, oman äidinkielen puhuminen oli rangaistavaa.
Mutta Suomi ei tietääkseni miehitä ruotsinkielisiä alueita, vaan me kaikki olemme vapaaehtoisesti Suomen kansalaisia.
Miksi ruotsinkieliset suomalaiset eivät voisi palvella Suomen puolustusvoimien joukko-osastoissa suomenkielisten rinnalla?
Minä toivon, että nykytilanne nähtäisiin mahdollisuutena uudistumiseen. Jopa niin, että lopulta Itä-Suomalainen maanpuolustushenki ja suomenruotsalaisuus löisivät veljellisesti kättä yhteisessä nykyaikaisessa sotajoukkojen koulutuspaikassa. Parasta maanpuolustushenkeä syntyy, kun täällä kaikki kokisivat olevansa samassa veneessä.
Helppo on sotilaana yhtyä Jussin ajatuksiin ja jatkaa: Suomi on hieno maa, Suomi on puolustamisen arvoinen maa. Ja sen puolustajan kyvyn määrittää rauhaa rakastavan kansansa eduskunta.
Mitä Hangosta-Petsamoon-periaatteeseen tulee, niin siitä päättäminen kuuluu myös eduskunnalle, ei puolustusvoimille.
Kovin tuntuu kiinnostavan ja rönsyilevän.
Puuttumatta sen enmpää kieli- tai poliittiseen kysymykseen.
Rannikkojääkärien koulutus on järjestettävä rannikolla :).
Turku toimii vain merivoimien tukikohtana ja ainoastaan merivoimien erikoisalojen koulutuspaikkana. Maa-ala kun on rajallinen. En tiedä Upinniemen tilannetta. Jotenkin paikkana se on luonnollinen. Satama, strategisesti tärkeä puolustusalue Hangon ja Helsingin välissä. Joten siis Upinniemi näin mututuntumalta.
Dragsfjärd voidaan hyvin lopettaa ja myydä siviilikäyttöön. Upinniemeen uudet tilat rannikkojääkärikoulutukselle. Synergiaa merivoimien kanssa on sen verran esim. kuljetus, huolto, yhteistoiminta kriisitilanteessa jne. Kyseessä ei ole päällekkäinen toiminta vaan toisiaan tukevat joukot. Tätä voitaisiin hyödyntää kun uusia toimintamalleja koulutuksessa kehitetään.
Kirjoitin aiemmin:
"mahtuuko Upinniemeen?
Vastaus on ollut, että mahtuu, kun rakennetaan tarvittavat kasarmitilat pataljoonalle, rakennettaan sodan ajan jääkäriprikaatin kalustolle tarvittavat varastotilat ja laajennetaan ampumaratoja. Lähiharjoitusalueiden riittävyyden suhteen joudutaan tilannetta tarkastelemaan uudelleen. Mutta onhan Porkkalan niemellä tilaa, tosin jo valmiiksi luonnonsuojelualueen luonteisia. Siirron yhtenä edellytyksenä on, että Syndalen säilyy ampuma-alueena."
Itse aikanaan olin varusmiespalveluksessa Upinniemessä ja silloin jo homma vaikutti siltä että varuskunta-alue ei ollut ihan silloiselle väkimäärällekään ihan toimiva. Sittemmin tehtiin vielä yhdistymiset rannikkotykistön ja merivoimien kesken. Eikä siinä Kirkkonummen ympäristöstä varmastikaan saada irroitettua yhtään enempää lääniä puolustusvoimien harjoitusalueeksi. Meidän saapumiserä kävi Kiikalassa asti harjoittelemassa poteroiden kaivuuta.
Olen kyllä blogistin kanssa ihan samaa mieltä, että turha tästä on tehdä kielipoliittista riitaa, kun kuitenkin kyse on nyt paljon suuremmista asioista. Ei varusmiesten koulutuspaikoilla ratkaista sitä miten tätä maata puolustetaan.
p.s. Miten "Helsingin sotasurma"-projekti on edennyt?
Kiitos Wiljami kommentistasi. Upinniemessä todennäköisimmin homma mkaenisi kiville juuri harjoitusalueiden suhteen. Siitä nyt nimittäin nyt huudetuilla järjestelyillä tulisi yksi Suomen suurimmista varuskunnista. Saapumiserän vahvuus nousisi vajaaseen 2 000:een (1850). Ja se nyt on selvää, että Suomenlinnan rannikkorykmenttiä ei enää hillota takaisin Helsingin Isosaareen ja Santahaminaan. Kotkan rannikkopataljoonaan siirto on suunniteltu 1/2013 Upinniemeen.
Nahkapäätös tästä kaikesta sekoilusta olisi, että merivoimien joukkotuotantoa pienennetään. Miten se tehtäisiin? Kouluttamalla rannikkojoukkoja vähemmän.
Tapahtuisi se mistä ja miksi olen kirjoittanut: politiikot heikentäisivät Suomen rannikon ja saariston puolustustuskykyä omista itsellisistä ja valtapoliittisista syistä johtuen.
Hoh-hoijaa tätä päätöntä menoa. Onneksi Suomenlahden vastarannalla sentään toimitaan toisin.
Mitä Helsingin sotasurmiin tulee, niin hanke etenee aikamoisessa myötäisessä. Loppuraportti julkaistaan näillä näkymin vuoden 2013 Helsingin kirjamessuilla.
"Olen kyllä blogistin kanssa ihan samaa mieltä, että turha tästä on tehdä kielipoliittista riitaa, kun kuitenkin kyse on nyt paljon suuremmista asioista. Ei varusmiesten koulutuspaikoilla ratkaista sitä miten tätä maata puolustetaan."
Tuossa on kaksi yleisesti käytettyä, mutta väärää perustelua puolustusvoima-ratkaisuihin.
Päätös on Dragsvikin osalta on kielipoliittinen. Sen joutui Stefan Wallin (pakon edessä) tunnustamaan.
Ei olisi ikipäivänä tunnustanut valehteluaan, ellei se kenraali Puheloisen kautta olisi paljastunut.
Tässä pitää muistaa, että Puheloinen ei ns. kannellut, eli rollinut asiaa, vaan vastasi oikeuskanslerin kysymykseen, jonka päätös muuten Wallinin esteellisyydestä oli järjenvastainen, mutta se on toinen asia.
Koulutuspaikat ovat olennaisen tärkeitä maan puolustamisen kannalta.
Samalla logiikalla voidaan sanoa, ettei taloja suunnitella arkkitehti-opiskelupaikoilla, eikä potilaita leikata lääketieteellisissä oppilaitoksissa.
"Suomea ei puolusteta varuskunnista" on typerä argumentti.
Jossain taidot on opittava.
Minä katson Wallinin paljastamaa kielipoliittista asiaa sitä kannalta, että suomenkielisiä varuskuntia lopetettiin kielipoliittista syistä.
En niinkään siltä kannalta, että Dragsvik säilytettiin kielipoliittisesti.
Päätös ei voi olla lainmukainen, koska se ei ole päivänvaloa kestävä.
...Uusjakoon....Uusjakoon...
...Kyllä jämpti on niin...
Merivoimille tämä asia ei ole kielipolitiikkaa, vaan Suomen sodan ajan rannikkopuolustusjoukkojen tuottamista. Miten Markku aiot uusjaon suorittaa?
Kuten olen aiemmin sanonut, että yksityiskohtaisia asioita en tiedä,- ja keskustelen julkisuudesta saatujen tietojen perusteella, yleisellä tasolla.
Tuohon Jarmon kysymykseen vastaisin: Kun on paljastunut, että sotilaat ovat jo aikoja sitten listaneet Dragsvikin lakkautettavaksi, niin joku järkihän niillä siinä on.
Nimenomaan sotilaspoliittinen järki. En usko, että sotilaat ovat asiaa kovinkaan paljoa pohtineet kielipoliittisista vaikuttimista. Ovat ehkä todenneet, että älämölöhän siitä syntyy, kun Drgsvikiin kajotaan.
ja, joku ehkä lisännyt, että rkp ärähtää varmasti.
Näinhän siinä kävi. Rkp ei pelkästään ärähtänyt, vaan torppasi asiantuntijoiden, eli sotilaiden ehdotukset,- ja teki oman valtapoliittisen ratkaisunsa.
Se olemme me suomenkieliset, jotka tässäm nyt yritämme ärähdellä.
Oikeassa olet, UUDPR:ää on esitetty jo 1990-luvun lopulla. Nyt vaan ongelmaksi on muodostunut, että paikat on loppu. Oppnäs on täynnä.
Upinniemeen siirretiin aiemmin merivoimien jalkaväkikoulutus Turusta, tämän vuoden alusta Helsingistä ja ensi vuoden alusta Kotkasta. Tähän ollaan tultu. Tämän sopan purkaminen on miltei mahdotonta, paitsi pienentämällä merivoimien sodan ajan rannikkojalkaväkijoukkojen tuottamista. Ja se nyt on täysin älytön juttu ja vain kielipoliittisin syistä. Jos tälle tielle mennään, maanpuolustukselle tehdään taas uusi karhunpalvelus. Intistä on nyt tehty populistipolitiikkojen hiekkalaatikko ja puuhamaa.
Jotkut kuvittelevan sen olevan kielipoliittinen, koska itse ajaavat kielipoliittisia tavoitteita.
Näin on, Dragsvikin lakkauttajat käyvät todellista kielipoliittista peliä.
"Koulutuspaikat ovat olennaisen tärkeitä maan puolustamisen kannalta."
Itse paikkaa tärkeämpää on kyllä se MITÄ siellä koulutetaan, mutta kyllähän sijainti merkitsee, etenkin kun tässä on kyseessä MERIvoimat. Merivoimat tarvitsevat toimiakseen rannikkojoukkonsa, joten niiden koulutuksesta ei voida luopua. Upinniemi on täynnä, joten miksi lopettaa Dragsvik? Voidaanhan tietenkin rannikkojääkärien koulutus siirtää vaikka Säkylään, mutta mitä säästöä sillä saadaan aikaiseksi, kun harjoituksia varten joukot pitää joka kerta kuljettaa kilometrien päähän merelle? Vai siirretäänkö Uiskot Säkylän Pyhäjärvelle "valmiusasemiin"? Sielläkö niiden paikka on? Maavoimia voidaan kouluttaa ihan missä tahansa, joten siltä kannalta koulutuspaikalla ei ole väliä.
Tuossa jo tulikin julki, että nyt jo merivoimat on siirtänyt jalkaväkikoulutustaan Turusta Upinniemeen. Turussa koulutettiin aiemmin mm. meripioneereja, joita käytetään sijaissatamien (tukeutuminen) toiminnassa ja niiden valmistelussa. Turussa Pansion sotasataman aluetta ei varmastikaan ole mahdollista enää laajentaa eikä siten saada tiloja rannikkojääkäreiden koulutukseen.
Minä katson asiaa siltä kantilta, että varuskuntia lopetataan siksi että talous on ahtaalla ja rahat on loppu.
Enpä ole aikaisemmin huomannut, mutta tutun oloista tekstiä on amiraali lausunut:
"Merivoimat: Dragsvikin säilyttämisellä turvataan riittävä varusmieskoulutus
KOTIMAA | Turun Sanomat 16.3.2012 18:31
Merivoimat halusi säilyttää Dragsvikin varuskunnan turvatakseen riittävän varusmieskoulutuksen. Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala kertoo, että merivoimien näkemyksen mukaan varusmieskoulutuksen siirtäminen Dragsvikistä Upinniemeen ei olisi ollut käytännössä mahdollista. Puolustusvoimissa on väläytelty aiemmin, että Dragsvikin Uudenmaan prikaati siirrettäisiin Porkkalan Upinniemeen vuoden 2017 loppuun mennessä.
– Kun kävimme läpi eri vaihtoehtoja, huomasimme nopeasti, että nykyisin koulutettavat varusmiesmäärät eivät yksinkertaisesti mahtuisi Upinniemeen, Pennala selvittää.
Upinniemessä koulutetaan vuosittain noin 1 800 varusmiestä, kun taas Uudenmaan prikaati kouluttaa vuosittain lähes 1 500 varusmiestä.
Pennalan mukaan Dragsvikin säilyttämishalukkuudessa ei ollut merivoimien puolelta muita motiiveita.
– Joskus syyt voivat olla näin yksinkertaisia, Pennala hymähtää.
TS"
LÄHDE: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/323500/Merivoimat...
Kiitos Jarmo Niemiselle selkeästä ja havainnollistavasta puheenvuorosta,
jonka olen jo jakanut moneen kertaan. Aiempi vastaava kirjoitus auttoi jo ymmärtämään miksi Dragsvikin toiminnan siirto Upinniemeen ei enää ollut vaihtoehto.
Perusasia sekä amiraali Veli-Jukka Pennalan että Jarmo Niemisen esittämissä tiedoissa on se, että kun rannikkojoukot ja laivastojoukkojen peruskoulutus on muuten keskitetty Upinniemeen, Dragsvik tarvitaan rannikkojääkäreiden koulutukseen. Pansio ei ole vaihtoehto, koska se soveltuu vain laivastotukikohdaksi; siellä ei ole harjoitusalueita muuhun koulutukseen. Rannikkolinnakkeet eivät myöskään kovin hyvin sovellu rannikkojääkäreiden pääkoulutuspaikaksi.
Rannikkojääkärit tarvitaan liikkuviksi joukoiksi, joilla puolustetaan kriisin tai sodan tullen rannikkoaluetta Ahvenanmaalla, Turunmaan saaristossa, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueella. Rannikkoalue on Kymenlaaksoa lukuunottamatta pääosin ruotsinkielinen.
Itse merivoimien reservin luutnanttina en ymmärrä, miten nämä tehtävät hoidettaisiin ilman meren rannikolla koulutettuja rannikkojoukkoja. Se, että kyseiset joukot koostuvat ruotsinkielisistä reserviläisistä, helpottaa tehtävän suorittamista.
Muiden tehtyjen ratkaisujen seurauksena vaihtoehtona sijoituspaikaksi oli jäljellä vain Dragsvik.
Muista jo siteeratuista lähteistä ilmenee, että Arto Rädyn mukaan Dragsvikin säilyttämisen vaihtoehtona ei milloinkaan ollut esimerkiksi toiminnan jatkaminen Kontiolahdella tai Kauhavalla.
Sinä kykenet Mikko ymmärtämään, olethan merivoimien reservin luutnantti. Ruotisinkielinen saaristo on ruotsinkielistä, niin se vain on. Olen samaa mieltä tehtävän helpottumisesta ja varsinkin Märketin suunnan mahdollisissa taisteluissa ja erityisesti valmiuden kohottamiseen liittyen. Voin sinulle todeta, että en minäkään ymmärtänyt, ennen kuin rantauduin Haminaan ja sieltä Santahaminaan ja jouduttuani konkreettisesti tekemisiin rannikkopuolustukseen osallistuvien joukkojen kanssa, erityisesti Uudenmaan prikaatin miesten kanssa.
Saaristo taistelumaastona on täysin omalaatuinen ympäristö. Talvisodan karujen kokemusten perusteella käynnistettiin merivoimissa välirauhan aikana, korostan m e r i v o i m i s s a, iskukomppanioiden, iskuosastotaktiikan ja -taistelutekniikan kehittäminen.
Erityisesti korostettiin ryhmän, puoliryhmän ja taistelija aseenkäsittelytaitoa, taistelua kylmin asein, merimarsseja, saariston tuntemusta ja kykyä häikäilemättömän rajuun hyökkäykseen.
Ryhmän, joukkuen ja komppanian harjoitukset tuli pitää toiminta-alueella, sen ominaispiirteiden oppimiseksi. Ensimmäiset rannikkojoukot luotiin rannikkotykistön miehistä,siis r a n n i k k o t y k i s t ö n miehistä.
Molemmissa korostuksissani on sisällä ao. joukkojen koko sielu: meri ja rannikko.
On typerää lähteä viemään samaan koriin maavoimien jalkaväkikoulutus ja merivoimien rannikkojoukkokoulutus, puhumattakaan ilmavoimien lentokoulutuksesta.
Tuo on muuten ihan totta, sillä esimerkikisi Hangon alueella tapahtuneet väkivaltaiset tiedustelu ja saaristotaistelut olivat aivan oma erityinen osaamisen alue, johon päästin jyvälle vasta aivan vähän ennen kuin Venäläiset poistuivat alueelta.
Sitä ennen aikaansaatiin turhia miestappioita vääränlaisten taktiikoiden johdosta.
Noh, oli miten oli niin kyllä tästä kunnon soppa syntyi, niinkuin tuossa keskustelun alussa arvioitiin.
Muuten tässä on ollut ihan mielenkiintoisia kannanottoja aiheeseen. Jarmolta hyvä avaus.
Tuli tuossa muuten viime reissulla hankittua kaksikin Hankoa käsittelevää opusta, "Hanko toisesa maailmansodassa" ja Tomy Karlssonin "Krigszon Hagöudd 1939-1945" joista kyllä saa hyvän käsityksen alueen taisteluista. Erinomaisia kirjoja kummatkin.
Nimenomaan. Suurimpia hyötyjä omasta varusmiesajasta oli se, että sai, tietysti silloisen tilanteen mukaisen, kokonaiskuvan meripuolustuksesta. Kaikkia palikoita tarvitaan.
Yksi, mitä tämänhetkisessä keskustelussa ei aina havaita, on se, että Suomen ulkomaanyhteydet meritse pystytään turvaamaan niin kauan kuin saaristo pystytään pitämään omassa hallussa. Puolustuksen kokonaiskestävyyden kannalta ratkaiseva muuttuja on se, kuinka monta laivaa saadaan Suomen satamiin ja takaisin hakemaan uusia lasteja. Mahdollinen ystävällismielisten maiden apu kulkee myös pitkälti meritse.
Kun olen itse harrastanut aktiivisesti purjehdusta pitkään, ymmärrän hyvin, että ruotsinkielisessä saaristossa on hyvä pystyä toimimaan ruotsiksi. Ahvenanmaalla se on vielä tärkeämpää. Varsinkin sellaisessa tilanteessa, jossa kriisin aikana joudutaan nostamaan valmiutta ilman että avoin sota on käynnissä, hyvät suhteet paikallisväestöön ovat aivan avainasemassa. Tällä hetkellä on lisäksi paljon todennäköisempää, että joudutaan kriisiaikana valmiuden korotukseen kuin avoimeen sotaan, jossa Suomi olisi osapuolena.
Rannikkojoukkoja ei pystytä korvaamaan muilla; tietysti niiden taistelutapa ja tehtävät muuttuvat. Kiinteän rannikkotykistön aika on pitkälti ohi, kun nykyisen satelliittinavigoinnin ja satelliittikuvauksen aikana tykkien paikat tiedetään. Se korostaa liikkuvien joukkojen tarvetta.
Yksi oman varusmiesaikani tärkeimpiä oivalluksia oli myös se, että kaikkia aselajeja tarvitaan. Maa- meri- ja ilmavoimat tarvitsevat toisiaan; toistensa erityisosaamista sekä toistensa ymmärtämistä. Omana palvelusaikanani sekä reservissä yhteistyö on sujunut aina hyvin. Harmillista tässä jupakassa on se, että joutuu korostamaan merivoimien merkitystä.
Niin siinä kävi Henry, Osasto Tulikoura (Rannikkopataljoona 1) ehti olla parisen viikkoa heinäkuun alussa vuonna 1941 Sandiksessa koulutuksessa ja sitten tuli lähtö Hangon Rintamalle. Koulutusaiheet olivat hyviä iskukomppanioiden harjoitteita, mutta eipä sitä siinä ajassa ihmeitä tehty.
Pataljoona Tulikoura, aluksi Pataljoona Liusvaara koottiin linnakkeiden miehistä, kuten Talvisodan Kiveliönkin pataljoona. Se antaa viitteitä siitä, että iskukomppania-ideologia oli vasta syntymässä, varusmiesyksiköitä ei vielä silloin ollut taistelutekniikkaan ja -taktiikkaan koulutettu.
Talvisodassa Pataljoona Kiveliö heitettiin Viiputinlahdelle ilman mitään koulutusta. Jatkosodassa edes johonkin ehdittiin. Tuo Kiveliön pataljoona on muuten yksi talvisodan unohdetuista pataljoonista. Siksi päätin kirjoitta siitä enemmänkin tulevassa kirjassani, kuten Sandiksessa perustetusta ruotsinkielisestä täydennyspataljoonastakin, jonka kohtalo oli yhtä tyly kuin Kiveliön pataljoonallakin oli.
Niin mikä se iskukomppania on?
- nykyisin niitä kutsutaan rannikkojääkärikomppanioiksi!
Kiitos Mikolle myös ajatuksistasi. Asiahan on juuri niin, kuten kirjoitatte. Ikävää tässä onkin, että aikamoiset noviisit vievät tätä keskustelua julkisuudessa mennen tullen. Ei siinä asiantuntijuutta ole nimeksikään. Pelkkää äänten kalastelua ja siihen liityviä uhittelua ja voimaantumista.
"Erityisesti korostettiin ryhmän, puoliryhmän ja taistelija aseenkäsittelytaitoa, taistelua kylmin asein, merimarsseja, saariston tuntemusta ja kykyä häikäilemättömän rajuun hyökkäykseen."
Samat periatteet löytyy Yrjö Keinosen kirjasta Kärkijoukkona Syvärille kevytosasto Pinnan toiminnasta ja sen ennen sotaa tapahtuneesta koulutuksesta, pl. merimarssit ja saariston sijasta korostettiin maaston hyväksikäytön tuntemista ja hallinta. Ja siinähän kuvattiin JR9:n (PKarPr:n edeltäjän) ns. korpisotaa.
Jalkaväkimäinen iskuosastotoiminta oli ja on epätyypillistä, kun sitä tykistön yhteydessä alettiin harjoitella.
Miten on niitten Uisko-veneiden kanssa? Pääseekö ne laituriin vai eikö ne pääse laituriin Dragsvikissä?
Vai eikö sillä ole väliäkään?
Nimim. Utelias
Jurmojen laiturit ovat Syndalenin rannassa.
En ole tuosta aivan varma. Ilmeisesti kuitenkin on tietynlaisena vesistökoulutustukikohtana.
Osa sotataidollisista periaatteista ovat ajattomia. Kyseisistä periaatteeista moni on löydettävissä maavoimien alueellisten joukkojen uudistettavasta taistelutavasta. Hyvä niin.
Siksi näiden periaatteiden opetus olisi järkevää toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttaa yhdessä ja olosuhteiltaan järkevässä koulutuspaikassa, eikä eripuolilla maata keksiä samaa pyörää aina uudelleen.
Ikuisten periaatteiden jalostaminen eteenpäin toimisi myös, kun eri olosuhteiden osaajat koottaisiin näkemyksineen samaan paikkaan osaan koulutusajasta.
Tiedotteet
20.03.2012 15:46
Kutsu mediatapaamiseen
Puolustusministeri Stefan Wallin pitää tiedotustilaisuuden puolustusvoimauudistuksesta 21.3.2012 kello 14.30 puolustusministeriössä (Neuvotteluhuone Kaarti, Eteläinen Makasiinikatu 8, Helsinki).
Osanottajia pyydetään ilmoittautumaan sähköpostitse 21.3.2012 kello 12 mennessä osoitteeseen tiedotus@defmin.fi.
Lisätiedot: viestintäjohtaja Jyrki Iivonen p. 09-160 88200 ja 050 568 0553.
Tuo sillä varauksella, että Wallin edelleen on puolustusministeri?
PAAESIKUNTA
Helsinki
MUISTIO
21.3.2012
1 (8)
Puolustusvoimauudistuksen joukko-osasto ratkaisu
Mikä merkitys joukko-osastoratkaisulla on osana uudistusta?
Puolustusvoimia joudutaan supistamaan, koska rahoitus ei riitä nykyisen kokoisten puolustusvoimien ylläpitoon. Tavoitteena on turvata puolustusvoimien elinkelpoisuus ja tehtävien toteutus tulevaisuudessa. Uudistusten tarve on puolustusvoimissa tunnistettu jo pitkään.
Perustekijöitä muutoksille ovat kustannusten nousu, materiaalin vanheneminen ja koulutettavan ikäluokan pieneneminen. Ratkaisuja on haettu perusteellisella suunnittelulla, jossa on tarkasteltu eri vaihtoehtoja. Lähivuosia koskevat puolustusmenojen leikkaukset lisäävät muutosten tarvetta ja edellyttävät uudistuksen toteutusta nopeassa aikataulussa.
Puolustusvoimien uudistaminen on suunniteltu lähtien sodan ajan rakenteesta ja tarpeista. Rauhan ajan ratkaisuissa on painotettu pysyvien säästöjen lisäksi pitkän aikavälin vaikuttavuutta ja rakennetta, joka on perustaltaan kestävä vielä 2020 -luvulla.
Kysymyksessä on laaja kokonaisuudistus puolustusvoimissa. Johtamistasojen ja johtoportaiden määrää vähennetään ja toimintatapaa parannetaan, jotta vältetään päällekkäistä työtä. Logistiikka sekä eri tukipalvelut järjestetään kokonaisuutena uudelleen. Sama vaatimus kestävästä ratkaisusta on koskenut joukko-osastorakennetta, johon puolustusvoimien palveluskelpoisen ikäluokan sekä sodan ajan vahvuuden pienentymisellä on olennainen vaikutus.
Puolustusvoimien rakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Uudistuksella palautetaan toiminta vuoden 2010 tasolle ja turvataan suorituskyvyn ylläpito. Näin Iähivuosien kehystason laskun aiheuttamat riskit kyetään hallitsemaan.
Mitä joukko-osastorakenteen uudistamisella tavoitellaan?
Joukko-osastojen määrä ja rakenne sopeutetaan vastamaan pienentyvän palveluskelpoisen ikäluokan koulutuksen tarpeita. Ratkaisun tulee tuottaa pysyviä säästöjä. Uudistuksella turvataan maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien toiminnan sekä sodan ajan joukkojen tuottamisen edellytykset myös pitkällä aikavälillä. Keskeinen tekijä yleisen asevelvollisuuden vahvistamisen kannalta on kouluttajien määrän nostaminen 2,5 kouluttajaan koulutettavaa joukkuetta kohti (nykyisin keskiarvo 1,7).
Miten koulutettavien määrä tulee muuttumaan lähivuosina?
Miespuolinen ikäluokka pienenee ja lisäksi palveluskelpoisten osuus ikäluokasta on ollut laskussa viime vuosina. Vuonna 2010 astui palvelukseen 27 000 varusmiestä, vuonna 2015 astuu palvelukseen noin 25 000 ja vuonna 2018 noin 22 000 varusmiestä. Vuodesta 2024 lukien ikäluokat kasvavat jonkin verran, mutta palveluskelpoisten osuuden laskeva trendi kompensoi mahdollisen koulutuspaikkojen lisätarpeen.
Ikäluokka astuu palvelukseen kahdessa saapumiserässä. Kun otetaan huomioon tämän hetken majoitustilojen ylikapasiteetti, on tarpeen vähentää koulutuspaikkoja noin 3 000 vuoteen 2015 mennessä ja edelleen 1 500 vuoteen 2018 mennessä. Keskisuuren joukko-osaston saapumiserävahvuus on noin 700 varusmiestä.
Mikä on ollut lähtökohtana tehdyille joukko-osastoissa koskeville ratkaisuille?
Nykyinen rakenne perustuu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin. Kehittämisen kohteina ovat olleet erityisesti valmiusyhtymät ja niiden koulutusolosuhteet. Yksittäisiä joukko-osastoja on lakkautettu eri vaiheissa, mutta laajempaa kokonaisrakennetta koskevaa muutosta ei ole tehty.
Tällä hetkellä puolustusvoimissa on 25 varusmieskoulutusta antavaa joukko-osastoa. Erinäisenä haasteena on perusyksiköiden kouluttajavaje, joka vaikuttaa koulutuksen laatuun. Osaan joukko-osastoista kohdistuu merkittäviä tilojen korjaustarpeita tällä vuosikymmeneltä.
Millä perusteilla joukko-osastot on arvioitu?
Puolustusvoimien joukko-osastot on arvioitu uudistuksessa seuraavilla perusteilla:
1. Sodan ajan joukkojen kouluttamisen tarpeet ja operatiiviset perusteet.,
2. Merkitys sodan ajan toiminnan kannalta, mikä koskee erityisesti merivoimien ja ilmavoimien tukikohtia.
3. pitkän aikavälin toimintaedellytykset, joihin vaikuttavat erityisesti tilojen kunto, peruskorjaus- ja rakentamistarve sekä muu infrastruktuuri, erityisesti harjoitusalueet. Lisäksi on arvioitu ympäröivän yhteiskunnan vaikutusta, kuten kaavoitusta.
4. Kokonaistehokkuus ja edellytykset kehittää toimintaa sekä antaa joukko-osastoissa
usean aselajin koulutusta, erityisesti maavoimissa.
5. Mahdollisuudet koulutuksen ja toimintojen siirtämiseen muuhun joukko-osastoon
Puolustusvoimien toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöstövaikutusten lisäksi uudistuksessa arvioidaan aluetaloudelliset ja ympäristövaikutukset alueellistamissäädösten ja alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisesti.
Miten sodan ajan joukkojen määrän vähennys vaikuttaa joukko-osastoihin?
Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kokonaismäärä oli 2000-luvun alussa 490 000, josta määrää on vähennetty 350 000:een. Sodan ajan joukkojen kokonaismäärää joudutaan edelleen vähentämään noin 230 000:een, koska erityisesti maavoimissa sotavarustusta tulee tällä vuosikymmenellä käyttöikänsä päähän ja lisäksi koulutettava ikäluokka pienenee.
Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanon pienentymisellä on olennainen vaikutus rauhan ajan kokoonpanoon ja joukkotuotannon järjestelyyn. Muutos on merkittävä ja ratkaisut on valmisteltu puolustusvoimien laajuisena kokonaisuutena. Yksittäiseen puolustushaaraan, aselajiin, joukko-osastoon tai paikkakuntaan pitäytyvä tarkastelu ei ole riittävä eikä tarkoituksenmukainen.
Joukko-osastorakenteen uudistamisessa on aluksi määritetty sodan ajan joukkojen tuotannon kannalta keskeiset joukko-osastot, joiden toimintaedellytykset kyetään turvaamaan kustannustehokkaasti myös pitkällä aikavälillä. Tämän jälkeen rakennetta täydennettiin sodan ja rauhan ajan tarpeiden mukaisesti puolustushaarojen muilla tärkeillä joukko-osastoilla, pyrkien mahdollisimman toimiviin ja kustannustehokkaisiin kokonaisuuksiin. Uudistetussa rakenteessa on 16 joukko-osastoa, joissa annetaan varusmieskoulutusta.
Sodan ajan joukkojen vähentyessä joidenkin nykyisten joukko-osastojen tarve poistuu. Uudistuksessa lakkautetaan viisi joukko-osastoa ja yksi erillinen joukkoyksikkö, jotka eivät ole toimipaikkoina väIttämättömiä sodan ajan. joukkojen tuottamisen ja puolustushaaran toiminnan kannalta. Koko palveluskelpoinen ikäluokka on edelleen tarve kouluttaa, mutta joukkotuotantoa järjestellään kokonaisuutena uudelleen. Joukkotuotannon järjestelyssä hyödynnetään erityisesti valmiusyhtymiin tehtyjä investointeja ja kokonaan uusien koulutustilojen tai huolto- ja varastointi kapasiteetin rakentamista vältetään.
Millaisia säästöjä joukko-osastojen vähentämisellä saavutetaan?
Puolustusvoimille osoitettava rahoitus on vuonna 2015 noin 10 % nykyistä alempi. Tämän lisäksi puolustusvoimien on sisäisesti katettava kustannusten noususta ja rakenteen uudistamisesta aiheutuvat menot. Kokonaisuutena puolustusvoimien on sopeuduttava yli 250 M pienempään rahoitustasoon vuonna 2015.
Säästöistä noin 130 - 140 M katetaan vähentämällä puolustusmateriaalihankintojen määrää suunnitellusta tarpeesta. Materiaalisen suorituskyvyn kehittäminen jää alhaiselle tasolle. Puolustusvoimien rauhan ajan rakenteen uudistamisella pyritään saavuttamaan 115 - 135 M pysyvät vuosittaiset säästöt. Kokonaisuus muodostuu joukko-osastorakenteen sopeuttamisesta, puolustusvoimien logistiikan ja tukipalvelujen järjestämisestä uudelleen sekä johtamisrakenteen madaltamisesta.
Joukko-osastojen lakkauttamisella ja yhdistämisellä pyritään 60 - 65 M vuosittaiseen säästöön nykyiseen rakenteeseen verrattuna. Yhteensä noin 300 kouluttajaa kohdennetaan muihin joukko-osastoihin joukkotuotantotehtävien edellyttämällä tavalla. Pysyvät säästöt muodostuvat nykyisten toiminnallisten kokonaisuuksien lakkauttamisesta ja joukkotuotannon ja muiden tarvittavien toimintojen järjestelystä uudelleen osana muita joukkoja.
Säästöjä syntyy erityisesti huollon ja tukipalveluiden tarpeen poistumisesta, joukkotuotannon vähentymisestä sekä hallinnon supistamisesta. Pysyvät säästöt muodostuvat käytännössä pääosin henkilöstön vähentämisestä ja sen lisäksi tiloista ja alueista luopumisesta sekä toiminnan supistumisesta.
Lakkautettavissa joukko-osastoissa palvelee noin 1 300 puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvaa. Varuskunnissa toimii lisäksi noin 100 puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä noin 100 ruokahuollon henkilöä. Joukko-osastojen toiminnan päättyminen vaikuttaa myös sotilaskotien sekä varuskunnalle palveluita tuottavien yritysten toimintaan.
Uudistuksen suunnittelussa on varauduttu yhteensä 100 M kertaluonteisiin kuluihin. Näistä merkittävän osan muodostaa henkilöstön tukeminen muutoksessa. Tämän lisäksi on varauduttu tiloista ja alueista luopumisen kustannuksiin. Muutos maksaa, mutta vain sen avulla voidaan saavuttaa uudistuksen kokonaistavoitteet ja uusi rakenne vuodesta 2015 alkaen.
Mitkä ovat keskeiset muutokset maavoimissa?
Palveluskelpoisen ikäluokan pieneneminen vaikuttaa erityisesti maavoimissa. Samalla poistetaan majoituspaikkojen ylikapasiteetti. Maavoimien joukko-osastorakenteen kehittämisessä hyödynnetään valmiusyhtymiin luotua toimintamallia, joka mahdollistaa useiden aselajien kouluttamisen. Parhaiten tämä on jo toteutunut Karjalan Prikaatissa (Kouvola) ja Kainuun Prikaatissa (Kajaani).
Karjalan Prikaati, Kouvola
Karjalan Prikaati on kaikki aselajit sisältävä maavoimien suuri tuotantoyksikkö ja valmiusyhtymä, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Prikaatin tilat ovat pääosin kunnossa ja kasarmien peruskorjaukset ovat käynnissä. Karjalan Prikaatin joukkotuotantoa ei voida järjestää kokonaisuutena muissa joukko-osastoissa ja prikaatin lakkauttaminen ei ole mahdollista.
Kainuun Prikaati, Kajaani
Kainuun Prikaati on kaikki aselajit pl. ilmatorjunta sisältävä maavoimien suuri tuotantoyksikkö ja valmiusyhtymä, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Prikaatin tilat ovat pääosin kunnossa. Kainuun Prikaatin joukkotuotantoa ei voida järjestää kokonaisuutena muissa joukko-osastoissa ja prikaatin lakkauttaminen ei ole mahdollista.
Maavoimien rakenteessa muodostetaan riittävän suuria ja kustannustehokkaita kokonaisuuksia, jotka Iisäävät tuotantorakenteen joustavuutta koulutusvahvuuksien alentuessa. Tämä edellyttää neljän pienemmän joukko-osaston hallinnollista ja toiminnallista yhdistämistä osaksi vahvempaa joukko-osastoa vuoden 2014 lopussa.
Porin Prikaati, Säkylä - Niinisalo
Porin Prikaati on Säkylässä toimiva maavoimien suuri tuotantoyksikkö ja valmiusyhtymä, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Joukko-osastossa on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Aselajeista puuttuu tällä hetkellä ilmatorjunta ja kenttätykistö. Prikaatissa annetaan kansainvälistä koulutusta. Porin Prikaatin joukkotuotantoa ei voida järjestää kokonaisuutena muissa joukko-osastoissa ja prikaatin lakkauttaminen ei ole mahdollista.
Uudistuksessa vahvistetaan Porin Prikaatin toimintaa valmiusyhtymänä ja monipuolisena koulutusjoukko-osastona liittämällä sen osaksi maavoimien keskisuuri tuotantoyksikkö Tykistöprikaati (Niinisalo), jonka toiminta itsenäisenä joukko-osastona lakkaa. Sodan ajan tykistöjoukkojen määrä maavoimissa vähenee. Raketinheitin- ja lennokkijärjestelmiä koulutetaan vain Niinisalossa, näiden toimintojen siirto ei ole mahdollista ilman merkittäviä investointeja muihin joukko-osastoihin.
Tykistöprikaatin yhdistämisellä Porin Prikaatiin parannetaan tuotantorakenteen joustavuutta ja muodostetaan tehokas toiminnallinen kokonaisuus sekä saavutetaan säästöjä erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen järjestelyissä.
Panssariprikaati, Hattula - Riihimäki
Panssariprikaati on Hattulassa toimiva kaikki aselajit sisältävä maavoimien suuri tuotantoyksikkö, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Joukko-osastossa on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Panssariprikaatin joukkotuotantoa ei voida järjestää muissa joukko-osastoissa ja prikaatin lakkauttaminen ei ole mahdollista.
Uudistuksessa vahvistetaan Panssariprikaatin toimintaa monipuolisena koulutusjoukko-osastona liittämällä sen osaksi maavoimien pieni tuotantoyksikkö Viestirykmentti (Riihimäki), jonka toiminta itsenäisenä joukko-osastona lakkaa. Sodan ajan viestijoukkojen määrä maavoimissa vähenee. Varusmieskoulutusta voidaan keskittää Riihimäeltä Hattulaan. Riihimäellä on puolustusvoimien ja kumppanien toimintaa sekä infrastruktuuria, jota ei ole muualla. Näiden siirto ei ole mahdollista ilman merkittäviä investointeja muihin joukko-osastoihin.
Viestirykmentin yhdistämisellä Panssariprikaatiin parannetaan tuotantorakenteen joustavuutta ja muodostetaan tehokas toiminnallinen kokonaisuus sekä saavutetaan säästöjä erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen järjestelyissä.
Jääkäriprikaati, Sodankylä - Rovaniemi
Jääkäriprikaati on Sodankylässä toimiva maavoimien keskisuuri tuotantoyksikkö, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Joukko-osastossa on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Jääkäriprikaatin lakkauttaminen ei ole mahdollista, koska pohjoisen erityisolosuhteisiin tarvittavaa joukkotuotantoa ei ole mahdollista järjestää muulla.
Lapin Ilmatorjuntarykmentin yhdistämisellä Jääkäriprikaatiin muodostetaan tehokas toiminnallinen kokonaisuus sekä saavutetaan säästöjä erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen järjestelyissä.
Maasotakoulu, Lappeenranta Hamina
Maasotakoulu on Lappeenrannassa toimiva maavoimien puolustushaarakoulu ja pieni varusmiestuotantoyksikkö, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Joukko-osastossa on jonkin verran peruskorjaustarpeita. Maasotakoulussa on tarvittavat opetus- ja majoitustilat maavoimien aliupseerien sekä upseerien koulutukselle. Maasotakoulun lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
Uudistuksessa vahvistetaan Maasotakoulun toimintaa puolustushaarakouluna ja monipuolisena koulutusjoukko-osastona liittämällä sen osaksi hallinnollisesti maavoimien aselaji- ja toimialakoulut sekä Reserviupseerikoulu (Hamina), jonka toiminta itsenäisenä joukko-osastona lakkaa. Näin muodostuu toiminnallinen kokonaisuus, jossa joukkotuotantotehtäviä selkiytetään ja toimintaa sekä kouluttajien käyttöä tehostetaan. Reserviupseerikoulussa on keskitetyn reserviupseerikoulutuksen tarvitsemat opetus- ja majoitustilat sekä harjoitusalueet. Toiminnan uudelleenorganisoiminen tai hajauttaminen ei ole perusteltua.
Reserviupseerikoulun yhdistämisellä Maasotakouluun muodostetaan tehokas ja monialainen toiminnallinen kokonaisuus sekä saavutetaan säästöjä erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen järjestelyissä.
Maavoimissa turvataan lisäksi erikoisjoukkojen (Utin Jääkärirykmentti, Kouvola) ja pääkaupunkiseudun joukkojen (Kaartin Jääkärirykmentti, Helsinki) koulutusedellytykset.
Utin Jääkärirykmentti, Kouvola
Utin Jääkärirykmenttiin on keskitetty maavoimien helikopteritoiminta sekä erikoisjoukkojen koulutus. Rykmentillä on hyvät toimintaedellytykset ja erityisesti NH-90 helikopterihankeen edellyttämät investoinnit ovat olleet merkittäviä. Rykmentin tilat ovat pääosin kunnossa. Utin jääkärirykmentin lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
Kaartin Jääkärirykmentti, Helsinki
Kaartin Jääkärirykmentti on maavoimien suuri tuotantoyksikkö, jolla on kohtuulliset toimintaedellytykset. Joukko-osastossa on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Rykmentti antaa koulutusta pääkaupungin erityisolosuhteisiin ja joukkotuotannon toteuttaminen muualla ei ole mahdollista
Maavoimissa lakkautetaan kolme joukko-osastoa, jotka eivät ole toimipaikkoina välttämättömiä sodan ajan joukkojen koulutuksen kannalta. Lakkautettavien joukko-osastojen tuotantotehtävät ja niiden tarvitsema osaaminen ja kalusto organisoidaan ja järjestetään tarvittavilta osin muihin joukko-osastoihin.
Pohjois-Karjalan Prikaati, Kontiolahti lakkautetaan vuoden 2013 lopussa.
Pohjois-Karjalan Prikaati on maavoimien keskisuuri jalkaväen tuotantoyksikkö, jonka tilat edellyttäisivät peruskorjausta lähivuosina. Toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista ilman huomattavia lisäinvestointeja. Sodan ajan jalkaväkijoukkojen määrän vähentyessä
Pohjois-Karjalan olosuhteisiin tarvittavat joukot voidaan kouluttaa muualla, muun muassa Kainuun Prikaatissa. Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisella arvioidaan saavutettavan noin 10 M vuosittaiset pysyvät säästöt.
Hämeen Rykmentti, Lahti lakkautetaan vuoden 2014 lopussa.
Hämeen Rykmentti on maavoimien logistiikan, huollon, urheilun ja sotilasmusiikin koulutusyksikkö, jossa on pieni varusmiesvahvuus. Joukko-osastossa on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista ilman huomattavia lisäinvestointeja. Huollon ja jalkaväkijoukkojen määrän vähentyessä voidaan tarvittavat joukot kouluttaa osana laajempia kokonaisuuksia. Logistiikan sekä sotilaslääketieteen koulutus sekä tarvittava tutkimus- ja kehittämistoiminta toteutetaan Riihimäellä. Hulppu-urheilijoiden varusmiespalvelus toteutetaan Santahaminassa ja Kajaanissa. Hämeen Rykmentin lakkauttamisella arvioidaan saavutettavan noin 13 M vuosittaiset pysyvät säästöt.
Pioneerirykmentti, Keuruu lakkautetaan vuoden 201 4 lopussa.
Pioneerirykmentti on maavoimien pioneeri- ja suojelualan tuotantoyksikkö, jossa on pieni varusmiesvahvuus. Joukko-osastossa on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista ilman huomattavia lisäinvestointeja. Pioneeri- ja suojelujoukkojen määrän vähentyessä voidaan tarvittavat joukot kouluttaa osana laajempia kokonaisuuksia Porin Prikaatissa, Karjalan Prikaatissa ja Kainuun Prikaatissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä henkilökunnan koulutus toteutetaan Maasotakoulussa. Pioneerirykmentin lakkauttamisella arvioidaan saavutettavan noin 7,5 M vuosittaiset pysyvät säästöt.
Mitkä ovat keskeiset muutokset merivoimissa?
Merivoimien joukko-osastorakenne uudistetaan ottaen huomioon koulutettavien määrän vähentyminen, toiminnan tehostaminen sekä tukikohtarakenne. Merivoimissa lakkautetaan nykymuotoiset meripuolustusalueet. Laivastojoukkojen ja rannikkojoukkojen koulutus eriytetään ja organisoidaan omiin joukko-osastoihin, joilla on lisäksi valmiustehtäviä. Laivastojoukkojen koulutus keskitetään pääosin Pansioon, joka on merivoimien merkittävä sodan ajan tukikohta Upinniemen lisäksi. Rannikkojoukkojen suomenkielinen koulutus ja merivalvonnan johtaminen toteutetaan keskitetysti Upinniemessä ja Turussa. Näin turvataan laivasto- ja rannikkojoukkojen koulutuksen pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Merivoimien vastuulla on asevelvollisten ruotsinkielinen koulutus, joka toteutetaan Uudenmaan Prikaatissa (Raasepori).
Rannikkojoukko-osasto, Kirkkonummi
Suomenlahden Meripuolustusalue lakkautetaan. Kirkkonummelle Upinniemeen vuoden 2014 lopussa muodostuva rannikkojoukko-osasto on merivoimien suuri tuotantoyksikkö, jolla on hyvät toiminta- ja tukeutumisedellytykset. Upinniemessä on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Joukko-osasto on rannikkojoukkojen, merivalvonnan ja tiedustelun tuotantoyksikkö. Upinniemi on merivoimien sodan ajan tukikohta. Siellä olevien toimintojen lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
Laivastojoukko-osasto, Turku
Saarlstomeren Meripuolustusalue lakkautetaan. Turkuun Pansioon vuoden 2014 lopussa muodostuva laivastojoukko-osasto on merivoimien tuotantoyksikkö, jolla on hyvät toimintaedellytykset ja kohtuulliset tukeutumisedellytykset. Pansiossa on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Joukko-osastoon keskitetään laivastojoukkojen tuotanto ja Pansio on lisäksi merivoimien sodan ajan tukikohta. Siellä olevien toimintojen lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
Uudenmaan Prikaati, Raasepori
Uudenmaan Prikaati on merivoimien keskisuuri tuotantoyksikkö, jossa toteutetaan asevelvollisten ruotsinkielinen koulutus. Prikaatilla on kohtuulliset toimintaedellytykset, mutta tilat edellyttävät peruskorjausta lähivuosina. Joukko-osasto on rannikkojoukkojen ja jalkaväen tuotantoyksikkö. Uudenmaan Prikaatin lakkauttaminen tai yhdistäminen ja välttämättömän toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista vuonna 2015.
Toiminnan uudelleenorganisoiminen Upinniemeen on mahdollista vuoden 2017 loppuun mennessä koulutettavan varusmiesikäluokan (ml ruotsinkielinen ikäluokka) pienenemisen johdosta. Tähän ratkaisuun sisältyisi muita merivoimien toiminnan järjestelyjä, joiden tuloksena Upinniemeen syntyisi tilaa Uudenmaan Prikaatin sijoittamista varten.
Merisotakoulu, Helsinki
Merisotakoulu on merivoimien henkilökunnan koulutuksen ja reserviupseerikoulutuksen tuotantoyksikkö sekä puolustushaarakoulu, jolla on hyvät toiminta- ia tukeutumisedellytykset. Tilat ovat kunnossa, mutta kiinteistökustannukset ovat korkeat. Merisotakoulun lakkauttaminen tai yhdistäminen ja välttämättömän toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista ilman merkittäviä investointeja.
Merivoimissa lakkautetaan yksi joukkoyksikkö. Rannikkojoukkojen koulutus lopetetaan Kotkan - Haminan alueella.
Kotkan Rannikkopataljoona, Kotka-Hamina lakkautetaan vuoden 2013 Iopussa.
Kotkan Rannikkopataljoona on merivoimien rannikon toimintaympäristöön erikoistunut joukkoyksikkö, jonka tilat edellyttäisivät peruskorjausta lähivuosina. Toimintaa ei voi merkittävästi laajentaa. Rannikkojoukkojen määrän vähentyessä voidaan tarvittavat joukot kouluttaa osana laajempaa kokonaisuutta Upinniemessä. Kotkan Rannikkopataljoonan lakkauttamisella saavutetaan kustannussäästöjä hallinnon ja tukipalvelujen sekä henkilöstö- ja tilahallinnan menoissa.
Mitkä ovat keskeiset muutokset ilmavoimissa?
Ilmavoimien nykymuotoiset lennostot lakkautetaan. Ilmavoimien joukko-osastorakenteen muodostavat kaksi hävittäjäjoukko-osastoa, kuljetus- ja tutkimusjoukko-osasto sekä puolustushaarakoulu. Valvonnan ja tulenkäytön johtaminen keskitetään ilmaoperaatiokeskukseen.
Ilmavoimien joukko-osastorakenteen lähtökohtana ovat valmiudelliset (alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen) ja sodan ajan tarpeet. Asevelvollisten koulutusmäärä on vähäinen ja keskittyy ilmavoimien erityistarpeisiin. Joukko-osastorakenteen uudistamisessa painottuu kustannustehokkuuden lisääminen sekä toimintaedellytysten turvaaminen pitkällä aikavälillä perustuen neljän rauhan ajan tukikohdan kokonaisuuteen.
Ilmavoimien tärkeimmät tukikohdat ovat Rissalassa, Rovaniemellä ja Pirkkalassa. Näiden tukikohtien toimintaedellytyksiä on kehitetty pitkäjänteisesti ja ne ovat operatiivisten tarpeiden sekä hävittäjätoimintaa palvelevan infrastruktuurin kannalta välttämättömiä. Hornet-kalustoa keskitetään Rissalaan ja Rovaniemelle. Pirkkalasta vapautuviin tiloihin siirretään kuljetuslentokalusto Tikkakoskelta ja koelentotoiminta HaIIista.
llmavoimien koulujen (llmasotakoulu Tikkakoskella, Lentosotakoulu Kauhavalla ja llmavoimien Teknillinen Koulu Hallissa) keskittäminen Tikkakoskelle on kustannustehokkain ja myös toimivin ratkaisu. Perustana on Tikkakosken, Kauhavan ja Hallin tukikohtien moniulotteinen arviointi, jossa on huomioitu tukikohtien rakennuskanta, investointitarpeet, kapasiteetit koota yhteen tarvittavat toiminnot, vuokravaikutukset sekä lentokenttien ja ilmatilan erityisominaisuudet.
Edellytykset lentokoulutuksen laadukkaalle järjestämiselle eivät heikkene koulutuksen keskittämisellä Tikkakoskelle. Lentoturvallisuus varmistetaan hyvällä suunnittelulla ja lentotoiminnan ohjeistuksella. Lentotoiminnan volyymi on pienentynyt 2000-luvun alun huippuvuosista. Hawk- ja Vinka-lentotoimintaa tullaan jatkossakin toteuttamaan myös hajautetusti. llmavoimien tukikohtien ympärillä oleva ilmatila suunnitellaan palvelemaan mahdollisimman hyvin Ientokoulutuksen tarpeita.
Hawk-koulutuksen siirrossa Tikkakoskelle hyödynnetään puolustusvoimien investointisuunnitelmaan jo sisältyviä rakennushankkeita (lentokonehallit, korjaamohalli, seisontapaikat, ym.), joita on valmisteltu uusia kuljetus- ja yhteyskoneita varten.
Hävittäjäjoukko-osasto, Rovaniemi
Joukko-osasto on ilmavoimien rauhan ja sodan ajan päätukikohta sekä pieni varusmieskoulutuksen tuotantoyksikkö, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Tilat ovat pääosin kunnossa. Joukko-osastoon keskitetään 40 % rauhan ajan Hornet-toiminnasta vuoden 2014 loppuun mennessä. Samassa varuskunnassa toimii maavoimien joukkoyksikkö. Rovaniemen päätukikohdan lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
Hävittäjäjoukko-osasto, SiiIinjärvi
Joukko-osasto on ilmavoimien rauhan ja sodan ajan päätukikohta sekä pieni varusmieskoututuksen tuotantoyksikkö, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Tilat ovat pääosin kunnossa. Joukko-osastoon keskitetään 50 % rauhan ajan Hornet-toiminnasta vuoden 2014 loppuun mennessä. Siilinjärven (Rissalan) päätukikohdan lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
Kuljetus- ja tutkimusjoukko-osasto, Pirkkala
Joukko-osasto on ilmavoimien rauhan ja sodan ajan päätukikohta sekä pieni varusmieskoulutuksen tuotantoyksikkö, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Tilat ovat pääosin kunnossa. Vuoden 2014 loppuun mennessä joukko-osastoon keskitetään kuljetus- ja yhteyslentotoiminta sekä koelentoihin liittyen noin 10 % rauhan ajan Hornet-toiminnasta. Pirkkalan päätukikohdan lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
Ilmasotakoulu, Tikkakoski
Ilmasotakoulu on ilmavoimien keskisuuri varusmieskoulutuksen tuotantoyksikkö, sodan ajan päätukikohta ja puolustushaarakoulu, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Tilat ovat pääosin kunnossa. Jatkossa joukko-osastoon keskitetään ilmavoimien henkilökunnan, reservinupseerien ja tekninen koulutus sekä Vinka ja Hawk-toiminta. llmasotakoulun lakkauttaminen ja toiminnan uudelleenorganisoiminen muualle ei ole mahdollista.
llmavoimissa lakkautetaan kaksi joukko-osastoa, Lentosotakoulu ja llmavoimien Teknillinen Koulu, joiden koulutustehtävät sekä tarvittava kalusto ja erityisosaaminen keskitetään Tikkakoskel le I lmasotakouluun.
llmavoimien Teknillinen Koulu, Jämsä lakkautetaan 2013 lopussa.
llmavoimien Teknillinen Koulu on ilmavoimien lentoteknisen koulutuksen tuotantoyksikkö, jonka tilat edellyttäisivät peruskorjausta lähivuosina. Toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista ilman huomattavia lisäinvestointeja. Välttämättömät toiminnot voidaan järjestää osana laajempia kokonaisuuksia Tampereella ja Tikkakoskella. Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttamisella arvioidaan saavutettavan noin 10 M vuosittaiset pysyvät säästöt.
Lentosotakoulu, Kauhava lakkautetaan 201 4 lopussa.
Lentosotakoulu on ilmavoimien lentokoulutuksen tuotantoyksikkö, jonka tilat edellyttäisivät peruskorjausta lähivuosina. Toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista ilman huomattavia lisäinvestointeja. Välttämättömät toiminnot voidaan järjestää osana Iaajempaa kokonaisuutta Tikkakoskella. Lentosotakoulun lakkauttamisella arvioidaan saavutettavan noin 14,5 M vuosittaiset pysyvät säästöt.
Hyvä yhteenveto. Laitoin linkin "suosikkeihin".
-Kauhavalaiset haluavat nähtäväkseen PV:n laskelmat, sillä ne eroavat suuresti heidän omistaan. Taitaa olla kantelu tehty.
-pilkunnus****ta:
"Kaartin Jääkärirykmentti, Helsinki
Kaartin Jääkärirykmentti on maavoimien suuri tuotantoyksikkö, jolla on kohtuulliset toimintaedellytykset. "Joukko-osastossa" on jonkin verran peruskorjaustarvetta. Rykmentti antaa koulutusta pääkaupungin erityisolosuhteisiin ja joukkotuotannon toteuttaminen muualla ei ole mahdollista"
Joukko-osasto vrt. varuskunta
Jaaha, nyt on sitten valettu öljyä laineille ja Suomen lähistorian suurin poliittinen kriisi laukaistua. Jälkipeli tietysti jatkuu jonkin aikaa ja jotkin junasta jääneet poliitikot tulevat vielä syvällä rinta äänellä tuomitsemaan Wallinia ja ketä nyt sitten keksivätten.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Draga tullaan siirtämään muutaman vuoden viiveellä Upinniemeen, maksoi mitä maksoi, jottei tämä rumba saa taas tuulta siipiensä alle. Ellei sitten mahdollinen uusi halitus taas pyörrä edellisen päätöksiä.
Henry, voihan se käydä niinkin, että osa Upinniemeen mahtumattomista siirretään Dragsvikiin. Meinaan vaan, että siellä on ensi vuodesta lähtien porukkaa niin, että päät yhteen kolkkaa.
Niin tosiaan, tuokin olisi mahdollista. Kuinkahan paljon tästäkin nyt tehtiin periaatekysymys. Eli laitetaanko koko varuskunta paketti uusiksi, vai poistetaanko Dragsvik säilytettävien listalta, jotta oltaisiin jollekkin mieliksi. Toivottavasti järki voittaa, ja annetaan osallisille työrauha.
Nyt nostettu meteli on pelkkää hevostelua, suuren luokan peliä, jonka vetäjät ovat tekemässä hallaa maanpuolustukselle.
Oheisesta haastattelusta selviää paljon:
Jokaisella suomalaisella, tulee olle oma perinteinen palveluspataoljoonansa. Vaikka pienempikin, vaikkapa nykyisten maakuntauutisten mukaisesti. Draksvikiin ruotsalaisemme ja lapin miehet omalle tundralleen. Silloin me kaikki maatamme puolustamme.
Päivää.
Olen kerran aiemmin todennut, että kyseessä on (Dragsvik) vain ja ainoastaan kielipoliittinen ratkaisu.
Julkisuudessa tämä on nyt myös todennettu.
Sillä ei ole niin kovin suurta merkitystä, millä tavalla tämä "perustellaan". Puolustusvoimat kykenee perustelemaan kaikki ratkaisut.
Kehäpäätelmään on helppo päätyä, jos jotakin lakkautetaan "leikisti" eli toiminnot lakkautetaan, mutta tehtävät siirretään jollekin muulle esimerkiksi toiselle varuskunnalle / joukko-osastolle. Silloin tulee ahdasta, jopa sellaisesta, kuin varusmiesten määrästä!
Jos jotain lakkautetaan, lakkautetaan myös tehtävät.
Toistaiseksi puolustusvoimilta ei ole lakkautettu yhtään tehtävää, vaan päinvastoin tehtäviä on lisätty. Jos tehtäviä halutaan vähentää kuten esität, se tapahtuu pienentämällä sodan ajan reserviä entisestään, vähentämällällä kertausharjoituksia, pienentämällä varusmiesten määrää, lyhentämällä palvelusaikoja, vähentämällä kansainvälistä yhteistyötä, vähentämällä muiden viranomaisten tukemista, yms. Siis vähentämällä tekemistä, joilloin voidaan entisestään vähentää henkilökuntaa ja varuskuntia. Siis, mitä suosittelet?
Vai tarkoitatko, että lakkauttamalla esimerkiksi Uudenmaan prikaati, leikataan samalla pois merivoimien sodan ajan taistelujoukot? Tarkoitatko sitä siis todella.
Odottelen vastausta.
Olet täysin oikeassa.
Puolustusvoimat ovat olleet aivan liian nöyrä. Jos poliittisilla päätöksillä leikataan vuosittaisia resursseja esim 200 miljoonaa, pitää jonkun puolustusvoimissa kyetä sanomaan ja kysymään päättäjiltä, mitä jätetään pois!
Resrviä on pienennetty, kertausharjoitukset lienevät nyt lähes nolla-tasolla, varusmiesten määrä vähenee ja palvelusaikoja on lyhennetty. Henkilöstön irtisanomisten ja myytävien rakennusten, tilojen, kaluston... märä tulee kasvamaan.
On hyvä, että kysyt tärkeysjärjestystä. Sitä pitää monen muunkin kysyä. Kansainvälisestä yhteistyöstä ei pidä karsia. Merivoimien sodan ajan joukot eivät kestä leikkausta.
Tarkoitan mitä sanoin, poliittisella ratkaisulla täytyy olla myös seurauksia eli tehtävien lakkauttamista. Mutta en ole huomannut kenenkään kysyvän tätä "politikoilta!
Puolustusministeriössä ja Pääesikunnassa on korkeasti koulutettuja virkamiehiä, jotka kykenevät täysin palkkaeduin laatimaan suosituksia ja kertomaan seurausvaihtoehdot.
Kielipolitiikkaa on Merivoimien kannalta keskeisen varuskunnan pysyttäminen ruotsinkielisenä.
Kiitokset blogistille ansiokkaasta keskustelun avauksesta ja todellisesta tiedonvälityksestä sekä maltillisesta suhtautumisesta kaikkiin kuumapäihin.
Tässä keskusteluketjussa on esitetty, että ruotsinkielistä sotilaskoulutusta voidaan järjestää monessa paikassa, että ruotsinkielinen koulutus voidaan kokonaisuudessaan siirtää nykyisestä paikasta muualle tai että se voidaan täysin lopettaa.
En vetoa perustuslakiin, kielilakiin tai perinteisiin vaan käytännön sotilastekemiseen. Siihen sen verran kielitaustaa. että:
- kuten jo todettu, suurin osa maamme ruotsinkielisistä asevelvollisista (varusmiehet ja reserviläiset) asuu rannikkoalueilla. Tätä ei kovin helposti voi ilman väkivaltaa muuttaa tai lopettamaa vain siirtämällä joukko-osastoja tai varuskuntia vaan tämä on pysyvä olosuhde.
- kuten myös todettu, osa heistä ei oikeasti osaa suomea sen paremmin kuin moni suomenkielinen puoliksi unohtamaansa kouluruotsia.
Erityisesti ummikot, mutta myös paremmmin suomea puhuvat ruotsinkieliset kannattaa kouluttaa omalla äidinkielellään oman rannikkokotiseutunsa puolustamiseen, koska:
- pelkkä suomenkielinen koulutus tuottaa ruotsinkielisiä taistelijoita, jotka sodan stressitilanteessa ja kiireessä helposti ymmärtävät väärin heikommalla kielellä saamansa ohjeet ja käskyt, mikä saattaa sodassa asettaa tarpeettomasti vaaraan suurenkin joukon taistelijoita.
- ajatus siitä, että osa sotilaistamme joutuisi lähtökohtaisesti heikompaan asemaan sotilaskoulutuksessa kielen vuoksi on aika tyhmä: vain kielipoliittisista syistä halutaan huonommin koulutettuja sotilaita eli entistä heikommat puolustusvoimat?
- ruotsinkielisen joukon suomenkielinen johtaminen pelkillä peruskäskysanoilla ja taktisilla merkeillä on hitaampaa ja vaikeampaa kuin ruotsiksi.
- äidinkielen käytön estäminen palveluksessa todennäköisesti heikentää tarpeettomasti joidenkin motivaatiota
- pelkkä suomenkielinen koulutus saattaa estää hyvänkin potentiaalisen sotilasjohtaja-aineksen menetyksen, kun koetaan, että asioita on vaikea oppia kunnolla
- koulutettavat omaksuvat äidinkielellään asiat nopeammin ja paremmin eli heistä tulee kaiken järjen mukaan kyvykkäämpiä ja osaavampia sotilaita
- he kykenevät paremmin toimimaan omissa paikallisjoukoissaan, jos saavat koulutusta oletettuun kriisiajan toimintaympäristöönsä - jossa muuten suurin osa siviileistä puhuu pääkielenään ruotsia
- koko komentoketju ylemmistä upseereista viimeiseen taistelijaan puhuu samaa äidinkieltä eli toimii silloin yhtä hyvin kuin suomenkielinen vastaava. Jos näitä väkisin sotketaan keskenään saadaan pahalla hetkellä rikkinäinen puhelin.
Kokemani livetilanne takavuosilta: ruotsinkielisen joukon junakuljetus. Taukopysähdys nimettömällä asemalla. Tauko ohi ja suomenkielinen upseeri ilmoittamaan: Tåget går av!
Ihmetys ja säikähdys sotilasjoukossa. Onneksi juna ei katkennut (tåget går av), vaan juna oli vain lähdössä jatkamaan matkaa (tåget avgår).
En näe järkeä kouluttaa etelärannikon tai Turun saariston rannikkojoukkoihin sijoitettavia ruotsinkielisiä taistelijoita muualla kuin rannikolla ja saaristossa. Samoin en näe järkeä kouluttaa Lapin taistelijoita Helsingissä tai kaupunkijääkäreitä Vekaralla. Liikkuva paikallispuolustus perustuu kotiseudun tuntemiseen ja tuttujen olosuhteiden hyödyntämiseen.
En näe järkeä hajauttaa ruotsinkielistä sotilaskoulutusta. Silloinhan tarvitaan enemmän ja useampiin paikkoihin ruotsinkielen taitoisia kouluttajia, koska hajautetussa mallissa esim kouluttajien sairauspoissaolojen paikkaaminen ei ole enää yhtä helppoa.
Sitten kysymyksiä:
- jos ja kun ruotsinkielinen sotilaskoulutus ei Suomessa ole yhtään sen kalliimpaa kuin suomenkielinenkään, miksi siitä pitäisi yllä esitettyjen perusteiden jälkeen luopua?
- jos ja kun ruotsinkielinen joukko-osasto ja varuskunta, jotka tästä huolehtivat, ovat jo olemassa, miksi niistä pitäisi luopua?
- jos lakia muutetaan ruotsinkielinen joukko-osasto ja varuskunta lakkautetaan ja ruotsinkielinen sotilaskoulutus lopetetaan, mitä kielipoliitikoille jää seuraavissa säästöissä enää huudeltavaa?
Ja ilmainen lyhyt media- ja demagogialukutaidon oppitunti:
Kommenteissa on muutamaankin otteeseen väitetty, että puolustusministeri Wallin on Dragsvikin varuskuntaa suojellakseen ensin täyttänyt Upinniemen muilla joukoilla, jotta sinne ei enää voida siirtää Uudenmaan Prikaatia.
Kukaan ei ole vielä puuttunut tuohon ilmiselvään valheeseen. Oikeasti Upinniemeen on alettu sijoittaa muita joukkoja jo ennen kuin Kataisen hallitus kesäkuussa 2011 muodostettiin: Turun rannikkojoukot olivat siellä jo silloin ja ennen Wallinin kautta on tehty päätös myös Suomenlinnan rannikkorykmentin siirtymisestä.
Lopuksi takaisin käytännän sotilastoimintaan Uudenmaan Prikaatin siirtoasiassa ja hierotaanpa oikein kunnolla, ettei varmasti jää epäselväksi.
Ja jos joku muuten epäilee Jarmo Niemisen arviota Upinniemen ahtaudesta, katsokaa ensin alueen ilmakuvia tai karttaa ja ajakaa sitten paikan päälle katsomaan. Mihin siellä laittaisitte 900 miestä LISÄÄ kaksi kertaa vuodessa, näiden kouluttajat, sotilasajoneuvot, varusteet ja ennen kaikkea, miten suunnittelisitte 900 uudella sotilaalla kasvaneen huollon tarpeen?
Kovin harva keskustelijoista taitaa ymmärtää, montako kuutiota tiloja ja tavaraa yhden varusmiehen ylläpitoon ja koulutukseen tarvitaan 24/7.
Viikon ruoka. Miettikää kylmätilat, joihin mahtuu teidän kotijääkaappinne sisältö vaikkapa sen 900 kertaa? Entä keittiö, jossa tuotetaan neljä ruokailua päivässä tälle joukolle? Ja se ruokasali, jossa tämä joukko syö vuoroissa.
Vaatehuolto. 900 miehen kahdeksan paria sukkia, parit pyyhkeet, muutama t-paita ja alushousut, loma- ja palvelusvarusteet, jalkineita, takkeja ja housuja ja näiden kaikkien vähintään yhdet vaihtotavarat - kesäksi ja talveksi.
Varusteet: Reppuja, taisteluliivejä, kypäriä. Makuupusseja, kenttälapioita, ruokapakkeja. Suojalaseja, polvi- ja kyynärsuojia. Karttalaukkuja, kompasseja, kiikareita...
Onko Upinniemen nykyinen varusvarasto valmis ja kykenevä kaksinkertaistamaan toimintakapasiteettinsa vuonna 2015 tai 2017? Soittakaa sinne ja kysykää.
Miten paljon tämän uuden joukon terveydenhuolto vaatii lisää tilaa ja resursseja? Mihin Upinniemen varuskuntasairaalan laajennus tulee?
Paljonko teidän mielestänne vie tilaa 900 sotilaan kuljetuskalusto? Yhdellä kuormurilla viedään metsään parikymmentä miestä, kun heidän ryhmävarustuksensa - mm teltat ja viestivälineet - kulkee toisessa kuormurissa. Mihin ajoneuvojen huoltohallit? Entä polkupyörät ja niiden huolto? 900 paria suksia? Parisataa ahkiota...
Montako raskasta ja kevyttä kranaatinheitintä tällaisella joukolla on? Montako moottorikelkkaa, Pasia, mönkijää, traktoria? Telttaa, teltanpohjaa ja kamiinaa? Rynnäkkökiväärien lisäksi kevyitä konekiväärejä, sinkoja, telamiinoja. Onko tykkejä ja niille vetoautot? Radioita, puhelimia, sanomalaitteita. Ja niiden paristot ja akut. Vesisäiliöitä, lapioita, sahoja. Öljylamppuja, moottorisahoja ja kirveitä. Naamioverkkoja. Pitäisikö jotakin näistä säilyttää lukituissa sisätiloissa? Jep. Järjestyksessä? Mieluiten.
Montako rynnäkkökiväärin patruunaa arvelette, että näille 900:lle on varastossa?
900 vuodetta, kaappia, jakkaraa. Niille tuvat, tuville kasarmit, niihin kuivaus- ja pesuhuoneet, kantahenkilökunnan toimistotilat, koulutusta varten luokkahuoneet. 900 miestä esim kymmenen hengen tuvissa on 90 tupaa. 20 tupaa per rakennus on 45 rakennusta. Ei taida olla Upinniemessä juuri nyt vapaana. 40 tupaa/mökki tarkoittaa vähemmän, mutta isompia rakennuksia. Paljonko maksaa, kun tarkoitus oli säästää? Ja milloinkahan olisi valmista? Toisen kerran jep.
Pitäisikö näiden voida jotakin harrastaa? Pallopelejä? Tikanheittoa? Tarvitaanko Upinniemeen uusi palloiluhalli? Miksei?
Ja jos joka neljäs uusi varusmies tulee palveluspaikalle omalla autolla, mihin sijoitatte heidän autonsa? Entä, jos joka kolmas tai joka toinen? Kuinka iso on 450 auton parkkipaikka? Voi yhden kerran.
Haluaisin todella nähdä, kuinka tämä tehdään Upinniemen nykyisillä resursseilla. Uskon, että Puolustusvoimat ilolla ja välittömästi palkkaa kenet tahansa hyvälle vakanssille, jos kykenee ratkomaan tämän tason logistiikkaongelmia ihan vain mutupohjalta.
Maanpuolustusterveisin
Martin Glantz, reservin yliluutnantti, ent. perustamiskeskusupseeri, yli 100 kertausharjoituspäivää molemmilla kotimaisilla eri puolella isänmaata tukeutuen eri varuskuntiin ja joukko-osastoihin.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 257 kommenttia